TYÖNTEKIJÄNÄ MUUTOKSESSA
|
|
- Jyrki Lehtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖNTEKIJÄNÄ MUUTOKSESSA Anne Rantala Alueellinen johtava työterveyspsykologi Luentomateriaali valmistettu yhdessä työterveyspsykologi, PsT Marja Hätisen kanssa
2 Muutoksen jäävuori muutosdynamiikka Prosessit, strategiat, käytännöt ja teknologiat Organisaatio Arvot, kulttuuri, uskomukset, käyttäytyminen, ajattelutavat Ryhmä Yksilö
3 Onnistunut muutos: Sopivassa suhteessa rationaalisuutta ja inhimillisyyttä Työelämänmuutosten taustalla on yleensä aina yhtenä syynä varmistaa työyhteisön/organisaation elinkelpoisuus tulevaisuudessa Yksilön näkökulmasta muutokseen liittyy kuitenkin aina epävarmuutta, epäilyjä, pelkoa, kyseenalaistamista, vanhasta luopumista ja uuden opettelua Lisäksi yksilötasolla toimintaamme ohjaavat monenlaiset pyrkimykset ja motiivit kuin toimintaympäristömme muuttuu Muutos edellyttää työskentelyä kahdella tasolla: rationaalista ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa sekä kokemuksellista tunteiden läpikäymistä ja reflektiokykyä
4 Yksilö muutoksessa
5 Muutoksen kohtaaminen: kriisimalli Sokki, kieltäminen Haaste, sopeutuminen, sitoutuminen Passiivinen vastustaminen kaipaaminen, epävarmuus Aktiivinen hyväksyminen tutkiminen, innostuminen Aktiivinen vastustaminen vihaaminen Passiivinen hyväksyminen suostuminen, luopuminen
6 Muutos Tunteita sinänsä ei voi muuttaa ne ovat aina tosia ja viestintuojia! Yksilölliset tekijät: persoonallisuus ja elämäntilanne Stressi ja tunteet Kokemus ja käyttäytyminen: kyky käsitellä muutosta yksilöllisesti ja yhteisöllisesti Tunteita voi opetella tiedostamaan ja tunnistamaan, jotta ne eivät johda meidän ajatteluamme ja käyttäytymistämme. Työhön ja organisaatioon liittyvät tekijät
7 Huolet ja tilannetekijät (työ ja muu elämä)
8 Erityisesti työntekijän mielessä on? Mitä minulle tapahtuu? Mistä joudun luopumaan? Mitä minulta odotetaan? Mitä tämän jälkeen? Mitä hyödyn? Miksi juuri nyt? Mitä saan? Miten tämä vaikuttaa elämääni?
9 Työtilanteeseen liittyviä huolia muutoksessa Keskeisimmät huolet, joita ihmisillä on työn muutoksiin liittyen, mutta joita ei aina lausuta ääneen: Työpaikan menettämisen pelko tai huoli töitten lisääntymisestä Huoli oppimisesta: joudunko tekemään jotain, josta minulla ei ole kokemusta, entä jos en opikaan uutta Saavutettujen etujen pelko: taloudellisia, työsuhde-etuja, ei-julkisia etuja Oman aseman tunnusmerkkien kärsiminen muutoksen seurauksena Omien uramahdollisuuksien heikentyminen muutosten myötä
10 Muita syitä mahdollisiin huoliin Työn ja työyhteisön merkitys työntekijälle: Työn ihmissuhteet Itsensä toteuttamisen kanava Sisäinen perusturvallisuuden tunne Ammattitaidon, koulutuksen laajuus, mahdollisuus sijoittua uudelleen työmarkkinoilla Ikä ja kokemus (elämänkokemus, kokemus toisista työpaikoista, missä uravaiheessa ollaan..) Oma terveys ja elämäntilanne: säätelee tunteiden hallintaa ja stressinsietokykyä
11 Millaisia huolia sinä tunnistat työyhteisössäsi olevan muutokseen liittyen?
12 Persoonallisuuden vaikutus muutoksen kokemiseen Resilienssi
13 Persoonallisuus ohjaa tunteitamme, tulkintojamme, käyttäytymistämme ja reaktioitamme
14 The Big Five (WorkPlace) Reagointiherkkyys (Need for stability): Miten voimakkaasti reagoimme stressiin Ekstroversio (Extroversion): Miten hyvin siedämme ihmisistä/tilanteista syntyvää aistiärsytystä Uutuushakuisuus (Originality): Miten avoimia olemme uusille kokemuksille/uusille tavoille tehdä asioita Mukautuvuus (Accommodation): Missä määrin mukaudumme toisten tarpeisiin Päämäärätietoisuus (Consolidation): Tapa, jolla työskentelemme kohti tavoitteita The Big Five, McCrae & John, 1992; Workplace Big Five Profile, Howard, & Mitchell, 2001, revised
15 Reagointiherkkyys: Miten voimakkaasti reagoimme stressiin Vakaa - Reaktiivinen HUOLESTUVUUS: yleensä rauhallisin mielin - huolestuu ja murehtii usein INTENSIIVISYYS: yleensä tyyni - voimakas temperamentti TILANNETULKINTA: yleensä optimistinen vähemmän optimistinen PALAUTUMISAIKA: toipuu nopeasti toipuu hitaasti 15
16 Vakaa ja reaktiivinen muutoksen kohtaajina Vakaa: Suhtautuu tilanteisiin yleensä rauhallisesti Pystyy suoriutumaan, vaikka ympärillä olisi runsaasti stressitekijöitä Siirtyy nopeasti ongelmanratkaisuvaiheeseen Palautuu nopeasti Reaktiivinen: Reagoi helposti stressiin tunteellisesti ja huolestuneesti Stressaantuneena voi olla ahdistunut, kireä, rauhaton Ottaa ongelmat usein henkilökohtaisesti Tarvitsee paljon aikaa stressin käsittelyyn ja asioista yli pääsemiseen
17 Introvertti - Ekstrovertti Ekstroversio: Miten hyvin siedämme aistiärsytystä AVOIMUUS: pidättyy ilmaisemasta itseään ilmaisee avoimesti itseään SOSIAALISUUS: työskentelee mieluiten yksin työskentelee mieluiten yhdessä FYYSINEN ENERGIATASO: pysyttelee aloillaan fyysisesti aktiivinen JOHTAJUUDEN OTTAMINEN: mielellään riippumaton muista nauttii vastuun ottamisesta muiden johtamisesta LUOTTAMUS TOISIIN: skeptinen muiden suhteen lähtökohtaisesti luottava TAHDIKKUUS: puhuu ilman että erityisesti miettii seurauksia asettelee sanansa huolellisesti ja harkitusti
18 Introvertti ja ekstrovertti muutoksen käsittelijöinä Introvertti tarvitsee: Aikaa pohtia yksikseen, mitä on tapahtumassa Tulla kuulluksi, haluaa, että joku kysyy, mitä mieltä on Miettimistä, ehkä puhumista, miettimistä Mahdollisuutta ajatella itsekseen läpikotaisin, kirjallista informaatiota ja kahdenkeskisiä keskusteluja Ekstrovertti tarvitsee: Aikaa keskustella siitä, mikä on tapahtumassa Osallistumista, jotakin tekemistä Puhumista, miettimistä ja puhumista Tulla kuulluksi, saada sanottua ääneen Toimintaa, tahdissa pysymistä Aikaa ajatella omaa asemaansa ennen tapaamisia Aikaa sulatella muutoksia Saaralma-Thiel,
19 Uutuushakuisuus: Miten avoimia olemme uusille kokemuksille/tavoille tehdä asioita Säilyttäjä Uudistaja MIELIKUVITUS: toteuttaa suunnitelmia - luo uusia suunnitelmia ja ideoita MONIMUTKAISUUS: pitää enemmän yksinkertaisuudesta - pitää monimutkaisuudesta MUUTOS: haluaa säilyttää nykyiset menetelmät - mielellään hyväksyy muutoksia ja innovaatioita NÄKÖKULMA: kiinnittää huomiota yksityiskohtiin - pitää enemmän laajasta näkökulmasta
20 Mukautuvuus: Missä määrin mukaudumme toisten tarpeisiin Haastaja Mukautuja MUIDEN TARPEET: kiinnostunut enemmän omista tarpeista - kiinnostunut enemmän muiden tarpeista SOPEUTUVUUS: on valmis kiivaisiin keskusteluihin ja väittelyihin - hakee harmoniaa VAATIMATTOMUUS: kaipaa tunnustusta - kokee kehut epämukavina VARAUTUNEISUUS: yleensä ilmaisee mielipiteensä - pitää mielipiteensä omana tietonaan
21 Päämääräkeskeisyys: Tapa, jolla työskentelemme kohti tavoitteita Joustava Fokusoitunut PERFEKTIONISMI: alhainen tarve jatkuvasti parannella ja viimeistellä - jatkuva tarve paranteluun ja viimeistelyyn JÄRJESTELMÄLLISYYS: ei kaipaa järjestelmällisyyttä - pitää kaiken järjestyksessä KESKITTYMINEN: vaihtelee helposti eri tehtävien välillä - tekee mieluummin yhden tehtävän loppuun ennen kuin siirtyy seuraavaan KUNNIANHIMOISUUS: tyytyväinen nykyisiin saavutuksiin - haluaa jatkuvasti saavuttaa yhä enemmän SUUNNITELMALLISUUS: työskentelee spontaanisti - tekee suunnitelmat kaikkeen
22 Joustava ja fokusoitunut muutoksen käsittelijöinä Joustava tarvitsee: Avoimen suunnitelman Yleiset tunnusluvut Joustavuutta, paljon vaihtoehtoja Informaatiota ja mahdollisuutta kerätä sitä lisää Rentoutumista, ei panikointia, luottamusta prosessiin Tilaa sovitella tavoitteita ja suunnitelmia prosessin kuluessa Fokusoitunut tarvitsee: Selkeän, ytimekkään toimintasuunnitelman Määritellyt tavoitteet ja tulokset Aikataulun kaikkine vaiheineen Selkeän priorisoinnin Ei enää yllätyksiä! Asia kerrallaan Valmiuden saada muutos paikalleen Saarelma-Thiel,
23 Summa summarum: Ihmiset eroavat toisistaan voimakkuudessa, jolla he ilmaisevat tunteitaan ja reagoivat muutostilanteissa tavassa, jolla he käsittelevät muutoksia tavassa, miten vastaanottavaisia olemme lähtökohtaisesti muutoksille tavassa, miten huomioimme muut muutostilanteissa työotteessaan, jolla työskentelevät muutostilanteissa Piirteilleen kukaan ei voi mitään, mutta siihen minkälaiseen käyttäytymiseen ne johtavat, voi vaikuttaa ja pitääkin vaikuttaa!
24 Resilienssi on kehitettävä ominaisuus Resilienssi tarkoittaa selviytymiskykyisyyttä Resilienssiin kuuluu 1) hyvä stressinsietokyky, 2) kyky ratkaista ongelmia ja 3) kyky hakea apua -> resilienssi on eri asia kuin suomalaisille tuttu sisu Resilienttien henkilöiden on todettu: pystyvän palautumaan nopeasti stressistä pystyvän keskittymään olennaiseen ja positiivisiin asioihin olemaan joustavia omaavan hyvät sosiaaliset verkostot olevan järjestelmällisiä ja proaktiivisia
25 Millaisia muutoksia olet työelämäsi aikana kohdannut ja oletko havainnut muutoksia omassa tavassasi suhtautua muutoksiin?
26 Yhteisö muutoksessa
27 Muutosjännitteet työyhteisössä Horisontaalista jännitettä: Yksilöiden välisiä, jolloin erilaiset persoonallisuudet/tavat hahmottaa asioita/toimia, voivat tuottaa hankaluutta. Muutos aktivoi epävirallista organisaatiota tai erilaisia ryhmittymiä. Asioista viestitään ja keskustellaan virallisesti eri tilaisuuksissa, mutta sen lisäksi siitä keskustellaan epävirallisissa käytäväkeskusteluissa, kahvilla ja sähköpostilla. Liittoutumia syntyy, syntyy epävirallisen ja virallisen organisaation jännitteitä. Lisäksi syntyy ns. poteroita: ollaan erimielisiä muutoksen tavoitteista, sisällöstä, suunnista ja tavoista. Jokainen etsii samanmielistä ryhmää/tukijoukkoa. Asiat alkavat henkilöityä, vanhat henkilöongelmat aktivoituvat. Vertikaalista jännitettä: Ylin johto tekee päätöksensä ja asioita on saatettu pohtia jo pitkään. Vain päätös näkyy organisaation alemmille tasoille, joita ei ehditä osallistaa aidosti valmistautumiseen ja suunnitteluun
28 Työyhteisöltäkin vaaditaan resilienssiä Organisaatiomuutos tuo esille hänen vahvuuksiaan ja/tai heikkouksiaan sekä testaa yksilön vakautta ja tukiverkoston toimimista Yksilöt, joilla on tahtoa ja taitoa luoda ja ylläpitää riittävän hyvin toimivia yhteistyösuhteista, jaksavat muutoksissa paremmin Muutosten onnistuminen riippuu paljolti työyhteisön sosiaalisista prosesseista ja siitä, kuinka ihmiset saadaan sitoutumaan strategioihin ja päämääriin Yhteisö, joka omaa jo lähtökohtaisesti sosiaalista pääomaa, jaksaa muutoksissa Keskinäinen luottamus, jaetut arvot, normit, yhteinen identiteetti ja kyky edistää jäsenten välistä yhteistoimintaa, resurssien hyödyntämistä ja toimintojen yhteensovittamista
29 Mitä voin itse tehdä?
30 Jäsennä muutostilannetta Osallistu yhteiseen keskusteluun Pyrinkö lisäämään ymmärrystä, erilaisten näkökantojen ja eri ihmisten huomioimista? Pyri katsomaan asiaa suuremmassa mittakaavassa älä juutu yksityiskohtiin Etsinkö uusia näkökulmia ja ratkaisuja? Vai jumiudunko johonkin epäoleelliseen? Suuntaa näkökulma myönteisiin asioihin ja mahdollisuuksiin Miten puhun muutoksesta? Millaisia sanoja käytän? Hyväksy muutoksessa se, mihin et voi vaikuttaa muuten tuhlaat vain omia voimavarojasi! Muutoksiin liittyy aina ongelmia ja keskeneräisyyttä ole ratkaisija, älä sormella osoittaja
31 Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn suhteen? Mitkä ovat vahvuutesi? Mitä muutos merkitsee sinulle suhteessa tavoitteisiisi ja vahvuuksiisi? Joudunko luopumaan jostakin itselleni tärkeästä? Mistä haluaisin pitää kiinni? Onko se mahdollista? Mitä uutta ja innostavaa muutos voisi tuoda mahdollisten menetysten tilalle?
32 Panosta jaksamiseen Huolehdi itsestäsi: uni, palautuminen, ulkoilu, kuntoilu, rentoutuminen, sosiaaliset suhteet Ylipäätään tee enemmän asioita, joista nautit ja joiden olet aiemmin havainnut auttavan sinua selviämään kuormittavista tilanteista Puhu tilanteesta ja tunteistasi, jos koet sille tarvetta Tarve tunteiden käsittelyyn vaihtelee -> huolehdi, ettei oma tunteittesi työstäminen vaikeuta toisten työskentelyä käytä tarvittaessa työterveyshuoltoa apuna Töissä huolehdi perustehtäväsi tekemisestä ja ammatillisesta vuorovaikutuksesta
33 Mikä sinua on auttanut selviytymään aiemmista muutoksista? Mitä olet jo kenties tehnyt nykyisen muutoksen suhteen?
34 Kiitos ja Hyvää Vappua!
Muutoksen hallinta ja muutoksessa ohjaaminen
Muutoksen hallinta ja muutoksessa ohjaaminen Lääkärikouluttajien kesäkoulu 9.8.2018 Annamari Heikkilä työterveyspsykologi, FT, kognitiivinen psykoterapeutti Oma missioni; auttaa ihmistä elämään merkityksellistä,
LisätiedotMitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala
Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn
LisätiedotWORKPLACE. Trait Report BIG FIVE PROFILE. Sample Person. Päivämäärä: 06/21/2017. Pierce J. Howard, PhD Jane Mitchell Howard, MBA
WORKPLACE BIG FIVE PROFILE Trait Report Sample Person Päivämäärä: 06/21/2017 Pierce J. Howard, PhD Jane Mitchell Howard, MBA 2017 Paradigm Personality Labs. All Rights Reserved SISÄLLYSLUETTELO WORKPLACE
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotS O S I A A L I S E N T Y Y L I N P R O F I I L I
S O S I A A L I S E N T Y Y L I N P R O F I I L I Sosiaalinen tyyli TYYLI Asiakeskeinen D C B A 1 Kyselevä 2 -------- Suunnitteleva -------- --------- Käynnistävä --------- 3 SINÄ 4 ----------- Rakentava
LisätiedotKokeile ja kehitä -seminaari 7.11
Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Miten ohjaustilanteissa voidaan tunnistaa hyvinvoinnin ja opinnoissa onnistumisen yhteys? Arto Saloranta TOTEEMI TOIMIJUUS Itsesäätely Itseohjautuvuus Vastuunotto Päätöksentekokyky
LisätiedotMuutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy
Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset
LisätiedotUrheilijan henkinen kasvu kohti menestystä
Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotKEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri
KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN Satu Nevalainen 19.3.2019 Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri STRESSI & PALAUTUMINEN -Stressiksi tila, jossa keho mukautuu ja reagoi fyysisesti ja psyykkisesti
LisätiedotMerkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM
Merkityksellisyyden johtamisesta Merja Fischer, TkT, KTM 2.6.2015 Ihmisiä motivoi eniten edistyminen merkityksellisessä työssä Fischer & Vainio 2014 Ihmiset haluavat olla synnyttämässä jotain itseään suurempaa.
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotMUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS. Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy
MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy TIIVISTELMÄ Muutos on osa työelämää. Työelämän muutokset
LisätiedotMUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI
MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen
LisätiedotMiten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
LisätiedotJohtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa
Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotVIP 26.9.2013 Tampere Työpaja 14.30-16. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA
VIP 26.9.2013 Tampere Työpaja 14.30-16 katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA Makua muutokseen Miten kaikki saadaan mukaan muutokseen? Kenen tehtävä on viestiä muutoksesta? Mitkä ovat pahimmat muutosmokat
LisätiedotVoi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt
Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma
LisätiedotLuottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu
Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotVAPAUDEN JA ASIANTUNTIJUUDEN JOHTAMINEN. Jukka Ahonen
VAPAUDEN JA ASIANTUNTIJUUDEN JOHTAMINEN Jukka Ahonen ERILAISIA ASIANTUNTIJOITA Asiantuntijoita ei voi johtaa saman kaavan mukaan Miten johto voi ymmärtää ja ennakoida erilaisten ihmisten käyttäytymis-
LisätiedotUniversity of Tampere University of Jyväskylä
Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa
LisätiedotReflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu
Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä
LisätiedotProjektinhallintapäivä Päivi Kähönen-Anttila
Projektinhallintapäivä 5.6.2019 Päivi Kähönen-Anttila 1.Omistajuus Epäselvät tehtävänannot tai tehtävän osoittaminen useammalle henkilölle aiheuttaa ennen pitkää haasteita ja herättää epäluottamusta tiimin
LisätiedotHumaKAS - joustokyvyn kasvualusta työssä jaksamisen ja simuloinnin välineenä
HumaKAS - joustokyvyn kasvualusta työssä jaksamisen ja simuloinnin välineenä Tiina Heimo & Ursula Roslöf 6.2.2019 Etsivän nuorisotyön valtakunnalliset päivät 2019 Työpajan sisältö Yleistä: HumaKas- joustokyvyn
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotTyöhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa
Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa Mitä kaikkea työhyvinvointi tarkoittaa sinulle? 1 Työhyvinvointi 2 Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä
LisätiedotASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy, sivu 1
ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN 1.9.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 1.9.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Asenteet ja luottamus TAVOITTEET PÄIVÄLLE Oman asenteen tarkastelu ja tutkiminen
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotTUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku
TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku Riitta Hämäläinen-Bister Dirikka Oy Gsm. 050 336 4056 riitta.hamalainen-bister@dirikka.fi Dirikka Oy 1 Ryhmätöiden pelisäännöt: Lennokkaat ja villit näkemykset ovat
LisätiedotLiisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi
Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotTyöpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena
a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely
LisätiedotMaahanmuuton prosessi ja stressi
Maahanmuuton prosessi ja stressi Tavoite: Käydä läpi maahanmuuton psyykkistä prosessia, stressiin vaikuttavia tekijöitä ja selviämiskeinoja. Normalisoida kuormittavia tilanteita ja keskustella niistä.
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
LisätiedotKoulutuspäivän tavoite
Työnohjauksesta nousevia asioita Kohtaamisia terveydenhuollon arjessa 23.5.2017 Työhyvinvointiylihoitaja, työnohjaaja KSSHP Koulutuspäivän tavoite Herättää ajatuksia ihmisten kohtaamisesta Muuttaa kohtaamisen
LisätiedotMitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?
ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
LisätiedotUudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa
Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen
LisätiedotVaikeiden asioiden puheeksiottaminen
Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen Työterveyspsykologi Hanna Wikman- Heinonen KKT-keskus Arvo Esityksen tavoite Antaa perustietoa puheeksiottamisesta ja siinä huomioitavista tekijöistä Antaa käytännön
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotToteemi Hyvinvointi ja tulevaisuususko
Toteemi Hyvinvointi ja tulevaisuususko Miten tunnistat opiskelijan kannalta olennaiset asiat? Miten osaisit tukea hänen ammatillista kasvuaan asiantuntijana kohti työelämää? 22.3.2018 Arto Saloranta 1
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
LisätiedotAloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen
Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa
LisätiedotOnnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin
Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotOrganisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I
Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Ymmärtää, mitä motivaatio on ja mikä sen merkitys on työssä suoriutumiselle Oppia keskeisimmät motivaatioita
LisätiedotMotivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)
Motivaatio? Motivaatio on mielen käyttövoimaa, joka suuntaa energiaamme meitä kiinnostaviin ja innostaviin asioihin Oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta sisäinen motivaatio on tärkein ihmistä eteenpäin
LisätiedotMinun roolini uudessa työyhteisössä miten selviän muutoksessa. TEHY edunvalvontakiertue 2017 OTK, HM, Minea Pyykönen
Minun roolini uudessa työyhteisössä miten selviän muutoksessa TEHY edunvalvontakiertue 2017 OTK, HM, Minea Pyykönen Minea Pyykönen (os. Ahlroth) Kokemus: 20 vuotta esimies- ja johtamistyössä (nyk. Ammattiliitto
LisätiedotMATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara
MATKALLA TÖIHIN MITEN RAKENNAN OMAN POLKUNI? MISTÄ MOTIVAATIOTA? OSAANKO MINÄ? SUOMEN KIELEN TAITO JA VIESTINTÄ? VERKOSTOITUMINEN? MIHIN VOIN VAIKUTTAA? MIHIN KAIKKEEN KANNATTAA OSALLISTUA? OLENKO MINÄ
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotTuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle
Kuinka me yhdessä toimimme? Miten minä voin vaikuttaa? Työn tulevaisuus Finanssiala on suuressa murroksessa ja ala kohtaakin laajalti vaikuttavia muutostekijöitä tulevaisuudessa. Asiakaskäyttäytymisen
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?
Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotEva Rönkkö Eläkeläiset ry
Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,
LisätiedotYhteisön itseluottamus - Miten sitä valmennetaan?
Yhteisön itseluottamus - Miten sitä valmennetaan? 6.11.2012 Ilona Rauhala Marjo-Riitta Ristikangas Organisaation pääoman lajit Psykologinen pääoma Sosiaalinen pääoma Inhimillinen pääoma Taloudellinen pääoma
LisätiedotElämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit
MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotVertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY. Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere
Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 3.4.2014 Tampere Päivi Kupila Mentorointikokemuksia Yritysmaailma Tehtävien ja osaamisen siirto Tehtävien
LisätiedotMyönteinen vuorovaikutus työelämässä
Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman
LisätiedotStrategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa. Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni
Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni 18.-19.1.2018 Kanava 2: Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa Etsitään osallistujien kokemusten
Lisätiedot22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
LisätiedotYhtenäinen työ- ja toimintakyvyn arviointi
Yhtenäinen työ ja toimintakyvyn arviointi 3.10.2017 Mitä on fasilitointi? Ryhmäprosessiohjausta > yhdistetään eri henkilöiden ja eri yksiköiden tietotaitoa Etsitään ajattelutavan muutosta > saadaan ihmiset
LisätiedotMiten motivoin itseäni ja muita?
Motivaatio, työn ilo ja into Miten motivoin itseäni ja muita? Minna Rasila Heuristica Oy Tervetuloa! Tänään käsitellään motivaatiota. Mitä motivaatio tai motivointi on? Miten motivoin tiimiläisiäni? Vai
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotJOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.
JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotAvoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu
Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotIMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström
IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotAjatuksia muutosjohtamisesta. Opetushallitus Johtamisen oppiva yhteisö Reijo Karhinen, vuorineuvos
Ajatuksia muutosjohtamisesta Opetushallitus Johtamisen oppiva yhteisö 6.6..2018 Reijo Karhinen, vuorineuvos Twitter: @ReijoKarhinen Niin yhteiskunta-, yritys-, organisaatio-, kuin yksilötasolla tarvitsemme
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät
LisätiedotKun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö
KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se
LisätiedotVIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA
VIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14 katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA Makua muutokseen Miten kaikki saadaan mukaan muutokseen? Kenen tehtävä on viestiä muutoksesta? Mitkä ovat pahimmat muutosmokat
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotNuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia
Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotVerkostot ja työnhaku
Verkostot ja työnhaku Työpaja Jonna Heikkilä & Essi Hillgren Turun ammattikorkeakoulu Verkostotyöpaja Tavoite Tunnistaa osallistujan olemassa olevat verkostot ja pohtia miten niitä voi hyödyntää työnhaun
LisätiedotKeskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä. Leadership-tapahtuma
Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä Leadership-tapahtuma 2.2.2012 Minä olen tehokkaimmillani ja tuottavimmillani kun Olen asiantuntevassa työryhmässä, jossa kukin tietää roolinsa ja sparraa toisiaan
Lisätiedot