VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Daghemmet Äppelgården

2 1.YLEISTÄ PÄIVÄKODISTAMME Päiväkotimme sijaitsee Klaukkalan eteläosassa Tornimäen välittömässä läheisyydessä. Talossamme on kolme ryhmää, joista kaksi on ruotsinkielistä (Kanel ja Socker) ja yksi suomenkielinen (Omenat). Esiopetusryhmä toimii Vendlaskolanin tiloissa. Omenat-ryhmässä annetaan ruotsinkielen kielisuihkutusta. Päiväkodillamme on yhteinen johtaja Ylitilantien päiväkodin kanssa. Ryhmissä työskentelee neljä lastentarhanopettajaa, joista yksi esiopetusryhmässä ja viisi lastenhoitajaa, joista yksi esiopetusryhmässä. Lisäksi päiväkodissamme on 2 laitosapulaista sekä ruokapalvelutyöntekijä. Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodin omassa keittiössä ja lounasruoan saamme Klaukkalan koululta. Esiopetusryhmä ruokailee Syrjälän koululla. 2.DAGHEMMET ÄPPELGÅRDENIN ARVOT Vastuullisuus - turvallisuus, lapsen hyvinvointi on tärkeintä jokaisessa päivässämme - ammatillisuus - henkilökunta tietää oman perustehtävänsä ja sitoutuu yhteisiin sopimuksiin Avoimuus - vuorovaikutus avointa perheiden kanssa. Kasvatuskumppanuutta toteutetaan matalan kynnyksen periaatteella. Vanhemmat pidetään ajantasalla lasta koskevissa asioissa. Huolet otetaan puheeksi mahdollisimman pian ratkaisukeskeisesti. - kunnioitus perheiden arvoja kohtaan - erilaisuuden hyväksyminen Uudistuskyky - varhaiskasvatuksen yleisen kehityksen seuraaminen - kouluttautuminen - asenne - arviointi ja kyky muutokseen - jokaisen ammattitaidon hyödyntäminen Yhteistyö ja palveluhenkisyys - yhteistyö perheiden kanssa. Vanhemmat ovat arvokkaita oman lapsensa asiantuntijoita. - yhteistyö ryhmien välillä - yhteistyö muiden tahojen kanssa 2

3 3.TOIMINTA-AJATUS Yhdessä vanhempien kanssa tuemme lasta kasvamaan omaksi itsekseen. Huomioimme lapsen yksilönä ja opetamme häntä kasvamaan vastuulliseksi ja toisia kunnioittavaksi yhteisön jäseneksi. Pidämme tärkeänä, että lapset oppivat arvostamaan erilaisuutta ja näin hyväksymään sen osana omaa arkipäiväänsä. Haluamme, että lapset oppivat arvostamaan omaa kotikuntaansa. Lisäksi tutustumme myös suomenruotsalaiseen kulttuuriin. Leikki ja lapsen osallisuus ovat tärkeä osa jokaista päiväämme! 4.TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ Päiväkotimme toiminnasta vastaa päiväkodin johtaja yhdessä henkilöstön kanssa. Ryhmien lastentarhanopettajat kantavat vastuun lapsiryhmän pedagogiikasta ja tavoitteen suuntaisesta työskentelystä. Jokaisella kasvattajalla on vastuullaan oma pienryhmä. Ryhmän kasvattajat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä. Työyhteisössämme on selkeät rakenteet, joihin kaikki työntekijät sitoutuvat. Rakenteisiin kuuluvat: Yksikkökokous on kerran viikossa, johon osallistuu 1-2 työntekijää jokaisesta ryhmästä. Puheenjohtajana toimii päiväkodin johtaja. Viikkopalaverit pidetään säännöllisesti ryhmän kasvattajien kesken. Jokaisen ryhmän toimintaa ohjaa vuosittain tehtävä ryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Kehittämispäivät kaksi kertaa vuodessa Ryhmäpalaverit esimiehen kanssa vähintään 2x vuodessa Kehityskeskustelut esimiehen ja työntekijän välillä 1x vuodessa Päiväkodissamme on kolme kehittämistiimiä; Pedagogiikkatiimi koostuu ryhmien lastentarhanopettajista. Tiimin tehtävänä on mm. tavoitteiden mukaisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen, varhaiskasvatusja esiopetussuunnitelmien päivittäminen, oppimisympäristön kehittäminen sekä opetusvälineiden ja -materiaalien hankkiminen. Tiimi kokoontuu noin kolmen viikon välein. Henkilöstötiimi vastaa yksikön turvallisuus- ja ensiapuasioista. Esimies laatii työvuorot ja tiimiläiset huolehtivat työvuoromuutoksista sekä nostavat työhyvinvointiin liittyviä asioita esille yhdessä esimiehen kanssa. Tiimi kokoontuu noin viiden viikon välein. Viestintä- ja taloustiimi vastaa tiedottamisesta sekä seuraa yksikkömme talousasioita yhdessä esimiehen kanssa. Tiimi kokoontuu noin viiden viikon välein. 3

4 5.VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Varhaiskasvatusympäristössä ovat tärkeintä turvalliset ihmissuhteet. Jokaisella lapsella on omahoitaja, jonka tehtävänä on huolehtia lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Lapsella on oma pienryhmä, jossa hän voi kasvaa ja kehittyä oman ikätasonsa mukaisesti. Pienryhmässä toimiminen mahdollistaa kiireettömän vuorovaikutuksen sekä pysähtymisen myös pienten ihmetysten äärelle. Myös lapsen osallisuus toteutuu paremmin pienryhmässä. Kun lapsi saa toimia pienryhmässä suurimman osan päivästä, on hänellä helpompaa olla myös osana isoa ryhmää. Jokaisella lapsiryhmällä on käytössä oma ryhmätila, johon kuuluu ruokahuone, lepo- /leikkihuone, wc, sisä- ja ulkoeteinen sekä oma uloskäynti. Lisäksi yhteisessä käytössä on pieni sali ja pienryhmätila Svanboet. Lelut, pelit, askarteluvälineet ym. ovat päivittäin lasten saatavilla. Leikkiympäristö muuttuu lapsiryhmän tarpeiden mukaan, lapset ovat tärkeässä osassa leikkiympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa. Suojaiselta ja rauhalliselta pihalta löytyy hiekkalaatikot, kiipeilyteline, keinut, leikkimökki, nurmikkomäki, joka toimii liukumäkenä talvisin sekä leluvarastot. Lähiympäristö tarjoaa monipuoliset toimintamahdollisuudet kaikkina vuodenaikoina. Jokainen ryhmä retkeilee viikoittain lähikohteissa mm. Tornimäen metsä, kirjasto, leikkipuisto, lähikoulu. 4

5 6.OPPIMISEN ILO JA LAPSELLE OMINAINEN TAPA OPPIA Leikki on kaiken oppimisen perusta. Leikin mahdollistaminen jokaisena päivänä luo turvallisen pohjan kasvamiselle. Lapsilla on erilaisia tarpeita leikille riippuen heidän iästään ja kehitystasostaan. Aikuisen tehtävänä on luoda leikille parhaat mahdolliset edellytykset. Lapsen tunteminen on kaiken perusta. Sen jälkeen voimme arvioida millaisen tuen lapsi leikilleen tarvitsee. Leikkiryhmän koko, tila, leikkivälineet ja niiden määrä, aikuisen aktiivinen läsnäolo ovat mm. asioita, joita arvioimme jokaisen lapsen kohdalla päivittäin. Lapsi saa halutessaan leikkiä myös yksin. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia ja sen tuoma oppimisen ilo mahdollistaa lapsen kehityksen. Turvallinen oppimisympäristö luo pohjan kaikelle oppimiselle ja kehitykselle. Kuvan lähde tuntematon 5

6 7.KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA Kieli on kaiken oppimisen perusta. Ilman kieltä emme pysty ajattelemaan, emmekä olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Perushoitotilanteet tarjoavat loistavat mahdollisuudet kahdenkeskeiseen vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Jotta lapsi kokee tulleensa kuulluksi, on aikuisen oltava aidosti läsnä. Katsekontakti, eleet ja ilmeet ovat usein merkityksellisempiä kuin sanat. Koska jokaisella kasvattajalla on oma kielitaustansa, oppivat lapset, että itseään voi ilmaista monin eri tavoin. Kun lapsi saa oleskella kielellisesti rikkaassa ympäristössä, jossa häntä kannustetaan käyttämään kieltä monipuolisesti, voidaan ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia ja häiriöitä minäkuvan kehityksessä. Aikuisen tehtävä on omalla esimerkillään opastaa lasta kielen käytössä, aikuinen kuuntelee, kannustaa ja auttaa lasta käyttämään kieltä monipuolisesti ja oikeaoppisesti. Lisäksi tuemme lasten kielen kehitystä lukemalla, laulamalla, leikkimällä ja loruttelemalla. Hyödynnämme myös valmiita ohjelmia kuten Språkplantan ja Språklust tukeaksemme kielen kehitystä. 8.SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Sisällölliset orientaatiot tarkoittavat varhaiskasvatuksen sisällöllisiä alueita. Sillä ei tarkoiteta oppiaineiden opiskelua, vaan lapsen mahdollisuutta tutustua ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti eri sisältöalueisiin. Matemaattinen orientaatio sisältää kaikkia eri matematiikan osa-alueita. Arjen matematiikka ja leikkitilanteet opettavat lasta luokittelemaan, vertaamaan, mittaamaan, laskemaan ja ratkaisemaan ongelmia. Luonnontieteellinen orientaatio pitää sisällään luonnon monimuotoisen havainnoinnin esim. luonnonilmiöiden tutkiminen, vuodenaikojen seuraaminen sekä lähiluonnossa retkeily. Historiallis- yhteiskunnallisessa orientaatiossa pidämme tärkeänä oman kotiseudun tuntemista, perinteiden jatkumista, juhlapyhien viettämistä ja perinneleikkeihin tutustumista. Esteettinen orientaatio pitää sisällään kaikkien aistien kautta koettuja elämyksiä. Esim. musiikin, kuvataiteen, satujen ja teatterin kautta saadut kokemukset avaavat lapselle polun luovuuteen. Eettisessa orientaatiossa mietimme yhdessä mm. oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, valhetta ja totuutta. Näitä tilanteita pohdimme arjen lisäksi satujen, draaman ja erilaisten leikkien kautta. 6

7 Uskonnollis-katsomuksellisessa orientaatiossa pohdimme uskonnollisten, uskomuksien ja henkisten asioiden yhteyttä arkielämään. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen, ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa uskonnolliskatsomuksellisen orientaation lapsikohtaisesta sisällöstä. Ennen joulua järjestämme yhdessä Svenska föreningenin kanssa ruotsinkielisen joulukirkon. 9.KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus on vanhemman ja kasvattajan tasavertaista vuorovaikutusta, tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi sekä hyvän päivähoidon arjen rakentamiseksi. Lapsen hoitosuhteen aloittamista tuetaan seuraavan prosessin kautta: Palvelusopimuskeskustelu Varhaiskasvatuksen esimiehet käyvät perheiden kanssa palvelusopimuskeskusteluja varsinkin silloin, kun alle 3-vuotias aloittaa hoidon ensimmäistä kertaa ja varhaiskasvatuksen palvelut ovat perheille uusia. Keskustelussa käydään läpi yksikön toimintaan, käytäntöihin, maksuihin, erityistilanteisiin yms. liittyviä asioita. Aloituskeskustelu Kun perhe saa tiedon uudesta hoitopaikasta, kasvattaja ottaa yhteyttä perheeseen ja sopii aloituskeskusteluajan. Aloituskeskustelu käydään lapsen kotona tai päivähoitopaikassa. Aloituskeskustelun tavoitteena on, että vanhempi saa rauhassa kertoa lapsestaan, hänen tavoistaan ja tottumuksistaan. Myös mahdolliset hoidon aloitukseen liittyvät huolet on hyvä jakaa. Kotiympäristössä vierailu antaa myös lapselle mahdollisuuden tutustua tulevaan hoitajaansa hänelle tutussa ympäristössä kotona ja luottamuksen tunteen on helpompi lähteä rakentumaan. Tutustuminen Lapsen päivähoitoon saattelemiseen kuuluu myös vanhemman ja lapsen yhteinen tutustumisjakso. Tutustumisen aikana vanhempi voi kulkea lapsen mukana päivän eri tilanteissa, tutustua henkilökuntaan, nähdä tilat ja saada käsityksen päivän kulusta. Vanhempi ja kasvattaja jakavat myös arjen käytäntöjä. Tavoitteena on saada perhe luottamaan siihen, että lapsi voi turvallisin mielin jäädä päivähoitoon. Vanhemman oma kokemus ja tunne uudesta päivähoitopaikasta vaikuttaa lapsen kiinnittymiseen uuteen hoitosuhteeseen. Hoidon aloittaminen Mitä pienempi lapsi on, sen tärkeämpää on antaa lapselle mahdollisuus kiinnittyä ja luoda suhdetta ensin vain yhteen aikuiseen. Sen vuoksi päivähoidossa tavoitellaan sitä, että aloituskeskustelun käynyt kasvattaja huolehtisi lapsesta mahdollisimman paljon hoidon alun ajan. Hän sanoittaa arkea, kulkee rinnalla ja lohduttaa ikävän tullessa. Myös vanhemman on alkuvaiheessa helpompi asioida jo tutuksi tulleen kasvattajan kanssa. 7

8 Lapsen vasu-keskustelu Noin kahden kuukauden päästä hoidon aloituksesta laaditaan vanhemman kanssa yhdessä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu). Tämän keskustelun tavoitteena on löytää yhteinen käsitys lapsen kasvun ja hyvinvoinnin tukemisesta. Vasu on myös työväline lapsiryhmän pedagogiikan suunnittelussa. Päivittäisiä kohtaamisia ja yhteistä arviointia Päivittäiset keskustelut ovat kasvatuskumppanuuden kivijalka. Lapsen luottamus lisääntyy, kun hän huomaa, että hänelle tärkeät ihmiset tekevät yhteistyötä. Näissä keskusteluissa tapahtuu myös yhteistä arviointia siitä, mihin suuntaan ollaan menossa. Toiminnan suunnittelua vanhempien kanssa Vanhemmat osallistuvat toiminnan suunnitteluun em. kasvatussuunnitelmien yhteydessä, vanhempainilloissa, arviointikyselyjen kautta sekä päivittäisissä keskusteluissa ja palautteissa. Varhainen avoin yhteistyö Jos kasvattajalla/vanhemmalla herää huoli lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa, hän ottaa huolen puheeksi perheen/kasvattajan kanssa riittävän varhaisessa vaiheessa. Yhdessä mietitään ja sovitaan erilaisia käytäntöjä lapsen tukemiseksi. Tavoitteena on, että kasvattajan ja vanhempien mahdollisuudet auttaa lasta lisääntyvät. Kunnassa on käytössä malli varhaisen puuttumisen työtapojen edistämiseksi. Malli sisältää kasvattajalle tarkoitettuja toimintamenetelmiä, joissa yhteistyötä asiakkaiden ja varhaiskasvatuksen ulkopuolisten työntekijöiden välillä edistetään. 10.ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiserityiskasvatuksen työtavat ovat osa varhaiskasvatusta ja niitä otetaan käyttöön silloin, kun lapsen kehitykseen liittyy häiriöitä ja viivästymiä, lasta ohjataan jatkotutkimuksiin tai lapsen yksilölliset erityistarpeet tarvitsevat erityistä huomiointia. Lapsen yksilöllisiin erityistarpeisiin vastataan erityisen tuen keinoin. Erityinen tuki perustuu varhaiskasvatuksen hyvälle perusosaamiselle. Kasvattajayhteisön jokaisen jäsenen tehtävänä on tuoda varhaiskasvatuksen erilaiset tukitoimet tukea tarvitsevan lapsen päivittäiseen arkeen. Lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia suunnitellaan ja arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa säännöllisesti. Erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta puhutaan silloin, kun lapsen tuen tarve on yhteisesti määritelty ja hänelle on tehty varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetty tuki - ja kuntoutussuunnitelma. Tuki - ja kuntoutussuunnitelma on ensimmäinen ja tärkein työväline lapsen tuen suunnittelussa. Nurmijärvellä toimii konsultoivia ja alueellisia erityislastentarhanopettajia, jotka yhdessä vanhempien ja henkilökunnan kanssa suunnittelevat erityisen tuen toteuttamisen mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa sekä arvioivat mahdollisten jatkotutkimusten tarvetta. Lapsen tuen tarpeen laajuudesta riippuen lapselle voidaan kohdentaa myös ns. rakenteellisia tukitoimia. Nämä ovat aina harkinnanvaraisia ja niistä tarvitaan aluejohtajan päätös. Rakenteellisten tukitoimien tarkoituksena on auttaa lasta selviämään päivästä ryhmän täysivaltaisena jäsenenä erityisen tuen tarpeesta huolimatta. Rakenteellisia tukitoimia ovat ryhmäkoon pienentäminen, erityisavustajan tuki ja integroidut erityisryhmät. 8

9 Integroidussa erityisryhmässä on useampi erityistä tukea tarvitseva lapsi. Tämän vuoksi ryhmäkoko on pienempi ja työntekijöitä on ryhmässä enemmän verrattuna muihin päiväkotiryhmiin. 11. ARVIOINTI Päivähoidossa toimintaa arvioidaan säännöllisesti yhdessä lasten ja vanhempien kanssa. Tapa millä ja miten arviointi toteutetaan, kirjataan päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan. Yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat arvioidaan ja tarvittavat muutokset tehdään vuosittain syksyn kehittämispäivällä ja niistä keskustellaan vanhempainilloissa. Asiakastyytyväisyyskysely tehdään kerran vuodessa. Toimintaa kehitetään sen pohjalta ja tehdään tarvittavat muutokset suunnitelmaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään jokaiselle lapselle vuosittain yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti yhteisissä keskusteluissa. 9