Kuntatyön tulevaisuus. Skenaariotyöskentely tulevaisuuden kuvan luojana

Transkriptio

1 Kuntatyön tulevaisuus Skenaariotyöskentely tulevaisuuden kuvan luojana

2 2

3 Kuntatyön tulevaisuus skenaariotyöskentely tulevaisuuden kuvan luojana Kuntapäättäjien ja kuntakonsernien johdon tulevien vuosien haaste on palvelujen turvaaminen kuntalaisille, osaavan työvoiman saatavuus ja talouden tasapainon hallinta. Julkiset palvelut ja sen myötä myös kuntatyö ovat merkittävien muutosten edessä. Suomi ja kuntatyöntekijät ikääntyvät, kuntien menot kasvavat, kilpailu työvoimasta kiristyy ja työelämään tulee uudella tavalla ajatteleva sukupolvi. Muutokset ovat yhteiskuntapoliittisia, rakenteellisia sekä toimintatapoihin ja asenteisiin liittyviä. Miten kunta-alan organisaatiot voivat tehdä pitkäjänteistä suunnittelua suurten muutosten keskellä oikeiden linjausten tekemiseksi? Tulevaisuuden ennakoinnin yksi peruslähtökohta on se, että tulevaisuus ei ole ennalta määrätty. Kuntaalan organisaatioiden tulee pyrkiä ennakoimaan muutoksia, koska ainoastaan sitä kautta on mahdollista varautua erilaisiin kehityskulkuihin. Ei siis riitä, että pyrimme vain sopeutumaan muutoksiin passiivisesti. On pyrittävä aktiivisesti muuttamaan pelikenttää oman strategisen tahtotilan suuntaan. Henkilöstöasiat nousevat kuntarakenteiden ja palvelurakenteiden muutosten myötä yhdeksi kunta-alan keskeisimmäksi strategiseksi painopisteeksi. On olemassa erilaisia strategiamenetelmiä, joiden avulla voidaan ennakoida erilaisia mahdollisia tulevaisuudentiloja ja niihin johtavia polkuja. Skenaariotyö on yksi niistä. Tämän esitteen toivotaan virittävän keskustelua kuntatyön tulevaisuudesta ja innoittavan kunta-alan organisaatioita myös oman skenaariotyön tekemiseen. Tulevaisuuden ennakointi osana strategista suunnittelua Strategia on organisaation tahdonilmaus siitä, mitä se ha luaa. Strategia sisältää aina kolme näkökulmaa. Mitä halutaan olla? Mitä on tehtävä? Mitä voidaan tehdä? Ensimmäisen näkökulma viittaa kunnan visioon eli siihen, mitä kunta haluaa olla tulevaisuudessa. Toinen kertoo sen, mitä vaatimuksia toimintaympäristö asettaa kunnan toiminnalle. Kolmas puolestaan ilmentää kunnan voimavaroja ja osaamista. Strategian avulla organisaatio voi saavuttaa asetetut tulevaisuuden tavoitteet. Yhä nopeammat ja arvaamattomammat toimintaympäristön muutokset tekevät tulevaisuudesta entistä epävarmemman. Kilpailu osaavasta työvoimasta on jo nyt koventunut. Myös kuntien työyhteisöjen johtaminen tulee kohtaamaan aivan uusia haasteita eri-ikäistymisen, kulttuuritaustojen erilaistumisen tai vaikkapa sen vuoksi, että työyhteisössä työskentelee eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä. Vaikka kuntatyön tulevaisuutta ei voida ennustaa, sitä voidaan kuitenkin pyrkiä ennakoimaan. Näin voidaan tarvittaessa muuttaa kunnan strategiaa siten, että tavoitteet on 3

4 edelleen mahdollista saavuttaa toimintaympäristön haasteista huolimatta. Ajattelumme yksi ongelma on, että näemme asiat paljolti samalla tavalla, kuin olemme tottuneet näkemään ne. Kun me kaikki näemme vielä asiat eri tavalla, meidän on vaikea ymmärtää toisiamme ja luoda yhteistä näkyä. Skenaariotyön tarkoituksena on haastaa se tapa, jolla olemme tottuneet ajattelemaan ja nähdä vanhoja asioita uudessa valossa. Skenaarioiden avulla voidaan myös testata organisaation tai sen jonkin toimialan strategian soveltuvuutta tulevaisuuden erilaisiin toimintaympäristöihin. Skenaarioiden käyttäminen strategiatyössä Strategiatyössä lähdetään monesti nykytilan kuvauksista eli siitä Mitä on? ja edetään visioon eli siihen Mitä tulisi olla? Väliin jää usein ammottava aukko eli kysymys siitä Mitä voi olla?. Skenaariotyön yksi tarkoitus on vastata tähän kysymykseen. Kun on saatu riittävästi vastauksia, voidaan löytää myös uusia näkökulmia siihen, mitä halutaan ja mitä on tehtävä. Skenaariot ovatkin yksi tapa varautua epävarmaan ja ei-ennustettavaan tulevaisuuteen. Skenaariotyö prosessina Skenaariotyöskentely etenee yleensä vaiheittain. Seuraavassa kuvatut vaiheet ovat mukana useimmissa skenaariotyöskentelyprosesseissa, vaikkakin niiden järjestys voi prosessin luonteesta riippuen vaihdella. työstetään yhdessä skenaariotarkasteluun valittavat muutosvoimat luodaan muutosvoimille erilaisia tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvia vaihtoehtoja pyritään luomaan sisäisesti loogiset ja keskenään erilaiset skenaariot tiivistetään skenaarioiden peruspiirteet luodaan eri skenaarioille maamerkkejä eli kerrotaan, mitä pitää tapahtua, jotta skenaario toteutuisi mietitään, mitkä ovat suurimmat haasteet eri skenaarioissa kirjoitetaan tarinat, joissa kuvataan tavallisten ihmisten elämää kussakin skenaariossa. Mitä on? Mitä voi olla? Mitä tulisi olla? Kuva: Mitä voi olla? 4

5 Skenaariotyöskentely on ryhmätyöskentelyä. Usein skenaariotyön ohjaajina ja tukena käytetään kokeneita asiantuntijoita. Esimerkki kuntatyöskenaarioista Suomen Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien, Kevan asiantuntijat laativat neljä skenaariota, joita voidaan käyttää apuna omaa skenaariotyötä tehtäessä. Skenaariotyön avulla kuntatyöhön haluttiin saada uutta näkökulmaa ja tuoreita ajatuksia. Prosessin alussa valittiin suurimmat kuntatyöhön vaikuttavat muutosvoimat. Tässä esimerkkinä tehdyssä skenaariotyössä merkittävinä pidettiin seuraavia kymmentä muutosvoimaa: 1 Palvelurakenteen muutos 2 Kansallinen poliittinen päätöksenteko 3 EU:n kehitys 4 Globalisaatio 5 Teknologian kehitys 6 Talous 7 Työvoiman tarjonta 8 Työmarkkinakentän muutokset 9 Työelämän muutokset 10 Väestön hyvinvointi Avoin maailma Omassa onnessa Isommassa kädessä Yksityinen palvelutuotanto Syrjässä Eri veneissä Kunnallinen palvelutuotanto Sulkeutunut maailma Kuva: Skenaarioiden jäsentyminen ja nimet 5

6 Syrjässä Eu eriytyy muusta maailmasta Työelämässä ei ole vetoa eikä pitoa Kitumisen ja eriytymisen tie Julkiset palvelut ovat reaktiivisia Kuntien henkilöstö vähenee voimakkaasti Omassa onnessa Markkinavoimat jylläävät Erilaisuuden ja eriarvoisuuden lisääntyminen on hyväksyttyä Työntekijä luo oman menestyksensä ehdot Suuret kansainväliset yritykset tuottavat suuren osan palveluista Kuntien henkilöstö puolittuu nykyisestä Isommassa kädessä Vahva ja vaikuttava julkinen valta Kollektiivinen vastuu ja pienet hyvinvointierot Ihmisen huomioonottava työelämä Kunnat tuottavat pääosan palveluista Kuntien henkilöstö kasvaa voimakkaasti Eri veneissä Polarisoituminen Epävarmuuden ja äkillisen romahduksen vaara Asenteiden kiristyminen Julkiset palvelut ja niiden tuotantorakenteet ovat joustamattomia Kuntien henkilöstö pysyy ennallaan Kuva: Skenaarioiden tiiviit luonnehdinnat Jotta voitiin luoda erilaisia tulevaisuuden kuvia, mietittiin millaisia erilaisia kehityssuuntia nämä muutosvoimat voivat saada. Näin luotiin tulevaisuustaulukko, jossa oli neljä saraketta (skenaariot) ja kymmenen riviä (muutosvoimien eri kehitysmahdollisuudet). Tämä vaihe pakotti osallistujat ajattelemaan muitakin kuin vain omasta mielestään todennäköisintä kehityssuuntaa. Tulevaisuustaulukon luomisen jälkeen ryhdyttiin tarkastelemaan, mitkä muutosvoimien kehitysvaihtoehdoista sopisivat samaan skenaarioon eli voisivat tapahtua yhtäaikaisesti. Tämän jälkeen valittiin kaksi merkittävintä ulottuvuutta, joiden avulla skenaariota jäsennettiin ja tarkennettiin. Ne olivat esimerkkiprosessissa palvelutuotannon järjestäytyminen ja globalisaation kehitys. Tämän jäsennyksen avulla tarkennettiin skenaarioiden sisäistä johdonmukaisuutta ja niiden välistä erilaisuutta. Tärkeä vaihe oli myös nimien antaminen skenaarioille ja sellaisen kuvan valitseminen, joka viestii jotain olennaista skenaariosta. Yllä olevassa kuvassa esitetään prosessin aikana syntyneiden skenaarioiden olennaiset ominaispiirteet. 6

7 Skenaariot pyrittiin saamaan mahdollisimman erilaisiksi. Niitä ei myöskään asetettu paremmuus- tai todennäköisyysjärjestykseen. On erittäin todennäköistä, että mikään laadituista skenaarioista ei toteudu. Mahdollista kuitenkin on, että tulevaisuus muodostuu eri skenaarioihin sisältyvistä tapahtumista. Mahdollisten tulevaisuuksien välisiä eroja kuvastaa esimerkiksi kuntatyöntekijöiden määrä eri skenaarioissa. Skenaariota voidaan käyttää hyväksi myös niin, että esitetään samat kysymykset kaikissa skenaarioissa. Vastaukset riippuvat erittäin suuresti siitä, minkä skenaarion maailmassa vastaus annetaan. Kuntatyöskenaariossa esitettiin seuraavat kysymykset: Mitä tehtäviä kunnat hoitavat? Mikä on kunnan rooli suomalaisessa yhteiskunnassa? Keitä kuntatyöntekijät ovat? Ketkä hakeutuvat kunta-alan palvelukseen? Mistä koostuu kunta-alan työnantajakuva? Millaista on työhyvinvointi kuntatyössä? Miten kuntatyö on muuttunut aiempiin vuosiin verrattuna? Lopuksi On hyvä muistaa, että skenaariotyöskentely on parhaimmillaan prosessi. Kertaluonteisenakin se avaa organisaatiolle uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja toiminnan suunnitteluun. Nopeasti muuttuvassa maailmassa kunnan vaikutusvallan ulkopuolella olevat asiat muuttuvat. Tästä syystä skenaarioprosessi olisikin hyvä toistaa toimintaympäristön muuttuessa, jotta organisaation strategia voidaan tarvittaessa uudistaa. Skenaarioprosessin loppuvaiheessa laadittiin uskottava tulevaisuudenkuva. Sillä tarkoitetaan sellaisen tulevaisuudenkuvan hahmottamista, johon tällä hetkellä uskotaan. Tämä julkilausuttu tulevaisuudenkuva auttaa navigoimaan epävarmassa tulevaisuudessa. Jos ja kun tulevaisuus ei kehity tämän kuvan mukaisesti, sitä voidaan muuttaa vastaamaan paremmin tulevaa kehitystä. Näin voidaan tarkastella sitä, mitkä strategiset linjaukset ovat edelleen toimivia ja mitä pitää muuttaa. 7

8 Helsinki 2013