Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Transkriptio

1 Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Tekesin Tie kestävään talouteen ohjelma Tiina Koljonen VTT Technical Research Centre of Finland

2 2 Low Carbon Finland 2050 platform Tausta ja tutkimuskysymysten asettelu EU:n tiekartat Competitive low carbon economy in 2050 ja EU Energy Roadmap 2050 Valtioneuvoston Tulevaisuusselonteko ja siihen liittyvä jatkotyö Suomen luonnonvarapolitiikka: Suomen kehittyminen johtavaksi kestävän luonnonvarojen käytön maaksi Kehityksessä on monia epävarmuus- ja mahdollisesti epäjatkuvuustekijöitä, kuten: Talouden kasvu ja sen jakautuminen Teknologian kehitys Luonnonvarojen riittävyys ja hinta Ohjauskeinojen valinta ja ilmastosopimukset Yhdyskunnan ja yhteiskunnan rakenteelliset muutokset Ihmisten valinnat ja käyttäytyminen

3 3 EU:n vähähiilinen tiekartta useita polkuja Skenaario 3: mitään ei rajoiteta tai suosita Skenaariot 2, 4: optimistiset oletukset energiatehokkuuden tai uusiutuvien osalta Skenaariot 5, 6: rajoitetaan CCS:n tai ydinvoiman merkitystä Meneillään EMF EU28-study, jossa tarkastellaan y.o. polkuja useiden organisaatioiden toimesta useilla malleilla (VTT mukana, osa tätä hanketta)

4 4 Low Carbon Finland 2050 platform - Tulokset 1. Tunnistetaan robusteja, vankkoja tiekarttoja vähähiiliselle ja kilpailukykyiselle yhteiskunnalle 2. Kehitetään järjestelmätason muutoksia kuvaavia laskentamalleja ja analyysimenetelmiä huomioiden uudet rajoittavat tekijät, kuten kestävä luonnonvarojen käyttö 3. Arvioidaan vihreän kasvun edellytyksiä Suomelle (mm. työllisyys, BKT, uusien teknologioiden markkinat ja teknologian vienti) 4. Yhteistoimintamalli, jota voidaan käyttää: Tulevaisuuden ennakointiin Kriittisten tekijöiden ja robustien teknologiaportfolioiden tunnistamiseen Eri toimijoiden väliseen kommunikointiin sekä yhteiskunnalliseen viestintään TUKI SUOMEN VIHREÄN STRATEGIAN LUOMISEKSI

5 5 Hankkeen eteneminen I Työpaja 25.9: Vähähiilisten polkujen ja skenaarioiden lähtökohtien (kvalitatiivinen) määrittely visioimalla Suomen vähähiilisen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Kaikissa skenaarioissa on oletuksena vähintään 80 % khk-päästöjen vähenemä vuoteen 2050 mennessä (vuoden 1990-tasoon verrattuna) sekä Suomelle että EU-laajuisesti Kuvausten tulee olla toivottavia Suomen vihreän kasvun näkökumasta II Työpaja tammi-helmikuussa 2013: Skenaarioiden jatkokäsittely VTT:n, VATT:n, Metlan ja GTK:n analyysien pohjalta Valitaan Low Carbon-tarkasteluiden skenaariomatriisi: Robustit skenaariot vs. villit kortit III Työpaja syksyllä 2013: Avainviestit & suositukset, haasteet & riskit, suuret mahdollisuudet

6 6 Low Carbon Finland 2050 platform Osatehtävät 1. Strategiset luonnonvarat ja resurssit ml. resurssien riittävyys ja päästöjen rajoittaminen a. Globaali ja alueellinen luonnonvarojen käyttö VTT-VATT-GTK-METLA b. Kriittiset mineraalit ja metallit sekä niiden alueellinen jakautuminen GTK-VTT c. Metsävarat sekä niiden alueellinen jakautuminen METLA-VTT d. Kriittisten tekijöiden huomiointi strategisissa valinnoissa VTT 2. Low Carbon Economies skenaariotarkastelut VTT-VATT-METLA Vaihtoehtoiset kehityspolut Suomelle ja globaalisti Epävarmuuden mallintaminen ja sen esitysmuotojen kehitys tuloksissa Robustit, vankat teknologiaportfoliot 3. Tutkimuksen koordinointi, raportointi ja tiedon levitys VTT (koord.) Osallistavat seminaarit osatehtävistä ja rinnakkaishakkeiden välillä Yhteistoimintamalli (Low Carbon Finland platform) suomalaisten tutkimuslaitosten, yliopistojen, yritysten ja poliittisten päätöksentekijöiden kesken

7 7 Ryhmäjako Tuotantoyhteiskunta Palveluyhteiskunta Luonnonvarayhteiskunta Tiina Koljonen, VTT (ohj.) Tiina Apilo, VTT (ohj.) Nina Wessberg, VTT (ohj.)