VAJAARAVITSEMUKSEN ENNALTAEHKÄISY JA HOITO KAINUUSSA

Transkriptio

1 VAJAARAVITSEMUKSEN ENNALTAEHKÄISY JA HOITO KAINUUSSA Hankesuunnitelma

2 Sisällys VAJAARAVITSEMUKSEN ENNALTAEHKÄISY JA HOITO KAINUUSSA Hankkeen tausta Tavoitteet ja kohdejoukko Toimenpiteet ja pilotointikohteet Aikataulu Viestintäsuunnitelma Tulokset, tuotokset ja vaikutukset Yhteistyö Arviointi Juurruttaminen... 9 Lähteet... 10

3 1. Hankkeen tausta Vajaaravitsemuksella tarkoitetaan riittämätöntä tai virheellistä ravinnonsaantia, josta aiheutuu mittavia haitallisia muutoksia kehossa, kehon toiminnassa ja hoitotuloksissa (Stratton ym. 2003, Lochs 2006). Vajaaravitsemus lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta, lisää hoidon tarvetta ja heikentää toimintakykyä (VNR 2010). Vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyllä ja hoidolla vaikutetaan yksilön elämänlaatuun ja pienennetään terveydenhuollon kustannuksia. Hyvä ravitsemus tukee yksilön terveyttä, toimintakykyä ja mahdollistaa kotona asumisen omatoimisesti pidempään. Taloudellista hyötyä tulee mm. ehkäistyistä infektioista ja niiden aiheuttamista komplikaatioista sekä säästyneistä hoitopäivistä. Ennaltaehkäisy tärkeys korostuu, koska vajaaravitsemuksen ehkäisy on hoitoa helpompaa. Merkittävimmissä vajaaravitsemuksen riskissä ovat ikääntyneet ja sairaalapotilaat (VNR 2010). Vajaaravitsemuksesta kärsii % sairaalapotilaista ja kolmas osa on vajaaravitsemuksen riskissä. (Orell-Kotikangas ym. 2014). Helsingin, Kuopion ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa tehtyjen selvitysten mukaan kirurgisista potilaista % on vajaaravitsemuksen riskissä. Tutkimuksien mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piirissä olevista ikääntyneistä suomalaisista ikääntyneistä 3-7 % on vajaaravittuja ja 48 % vajaaravitsemuksen riskissä (Suominen 2011). Vajaaravitsemus hidastaa sairauksista ja leikkauksista toipumista sekä lisää komplikaatiota ja kuolleisuutta. Kainuussa väestö vanhenee ja mahdollisesti sairastavuus lisääntyy, joten vajaaravitsemus ja sen riski arvioiden mukaan yleistyy. Näin ollen uhkana on terveydenhuollon kustannusten kasvaminen, ellei vajaaravitsemusta aktiivisesti ehkäistä ja hoideta. Hyvä ravitsemushoito ja vajaaravitsemuksen tunnistaminen ovat hyviä hoitokäytäntöjä ja vaikuttavat potilasturvallisuuteen. (Orell-Kotikangas ym. 2014). VAJAARAVITSEMUS Sairastavuus haavojen paraneminen Infektiot komplikaatiot toipuminen Lihaskato Toimintakyky Kaatumisalttius Kuolleisuus Hoidon tarve Hoitoaika Kotona selviäminen KUSTANNUKSET ELÄMÄNLAATU Mukailtu THL 2015, Suominen 2011

4 2. Tavoitteet ja kohdejoukko Päämääränä hankkeessa on, että organisaation toimijat oppivat varhain tunnistamaan vajaaravitsemusriskissä olevat asiakkaat ja hoito toteutuu asiakaslähtöisesti. Kainuulaiset asukkaat hyötyvät riittävän varhaisen vajaaravitsemuksen tilan ja sen riskin tunnistamisesta ja sen oikeaaikaisesta hoitamisesta. PÄÄTAVOITE: Luoda malli aikuisten vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon Kainuussa Ravitsemushoito osana kokonaishoitoa Laadukas hoito Viestinnällisenä ja toiminnallisena kohderyhmänä ovat kainuulainen väestö, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstö, eri ammattiryhmät, kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät, järjestöt ja yhdistykset. Asiakaista erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa hoidossa olevat aikuiset potilaat ja vanhuspalveluiden palveluohjauksen piiriin hakeutuvat kotona asuvat henkilöt. 3. Toimenpiteet ja pilotointikohteet Hankkeen toteutus tapahtuu yhteistyötahojen kanssa, jossa suunnittelija hyödyntää asiantuntijatukea ja projektityöryhmää. Hanke keskittyy ensisijaisesti pilotointikohteisiin, jonka jälkeen hanketta mahdollisesti laajennetaan muualle Kainuuta. Hankkeen sisältö on kuvattu liitteessä Kainuun keskussairaala, kirurginen osasto 6 Osasto 6 on pehmytkudoskirurgiaan erikoistunut osasto, jonka erikoisaloja ovat vatsan alueen kirurgia ja virtsaelinkirurgia. Osasto on 27-paikkainen ja hoitohenkilöstöä on töissä 20,5 työntekijää. Yhteyshenkilöitä osastolla ovat ylihoitaja, osastonhoitaja ja KAKS:n ravitsemusterapeutti.

5 2. Sotkamon terveyskeskussairaala, vuodeosasto Vuodeosasto on 34-paikkainen ja hoitohenkilökuntaa on 23 työntekijää. Yhteyshenkilöitä ovat vastuualuepäällikkö, osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja. 3. Vanhuspalveluiden palveluohjaus Palveluohjaus toteutuu koko Kainuun soten alueen seitsemässä kunnassa. Palveluohjaus on matalankynnyksen ohjausta, jossa asiakasohjaajat neuvovat, ohjaajat ja tukevat ikääntyneitä arjen selviytymisessä. Neuvonta tapahtuu puhelimitse, kotikäynneillä ja neuvontapisteissä. Kainuussa toimii 11 asiakasohjaajaa. Hanke laajenee loppuvuoden 2016 aikana kolmeen kohteeseen: KAKS:n kirurginen poliklinikka, Suomussalmen tk.sairaalan akuuttiosasto ja Hyrynsalmen kotihoito. Hankkeessa toteutetaan.. Viestintäsuunnitelma Toiminta- pilotointi-, arviointi- ja juurruttamissuunnitelmat Toimintamallien valmistelu Henkilöstön osaamisen kartoitus, täydennyskoulutustarve TOIMENPIDE 1 1. Seulontamenetelmien valinta ja systemaattinen käyttöönotto Painonseuranta, seulontamenetelmät ja ruoankäytön seuraaminen ja arviointi osaksi yksiköiden toimintaa Osasto 6 ja vuodeosasto ottavat käyttöön NRS2002-menetelmän (Nutritional Risk Screening) ( hmat/ravitsemushoitosuositus/) Palveluohjaus ottaa käyttöön yli 65-vuotiaille suunnatun MNA-menetelmän (Mini Nutritional Assessment) lyhyt version ( portal/fi/ravitsemussuositukset/erillisryhmat/ravitsemushoitosuositus/) Jokaisessa yksikössä toteutetaan alkuseulonnat ja seulonnat sisällytetään osaksi hoitotyötä 2. Henkilöstön osaaminen vajaaravitsemuksen tunnistamisessa ja hoidossa Nykytilan selvitys kyselyn avulla o Nykytilan kuvaus ravitsemushoidon toteutumisesta sekä vajaaravitsemuksen tunnistamisesta ja hoidosta Koulutukset o Koulutus 1: Vajaaravitsemuksen ja sen riskin tunnistaminen o Seulontamenetelmät tutuiksi

6 o Koulutus 2: Toimintamallin ja seulontatulosten esittely o Toimintamalliin käyttöönotto ja sen juurruttaminen osaksi yksikön toimintaa o Koulutuksen toteutetaan osana jo ennaltasovittuja osastotunteja tai palavereja, jotta mahdollisimman moni yksikön henkilöstöstä pääsisi osallistumaan Vastuiden jakaminen vajaaravitsemuksen hoidon toteutumisesta (hoitaja, lääkäri, ravitsemusterapeutti) Henkilöstö toimii suunnitellun toimintamallin mukaisesti, toteuttaa ravitsemushoidon ja konsultoi tarpeen vaatiessa Osaamisen kartoitus koulutuksien jälkeen ja palautteen kerääminen hankkeesta TOIMENPIDE 2 1. Kirjaamiskäytänteet Luodaan yhtenäiset kirjaamismenetelmät yksiköihin (miten ja minne kirjataan) Varmistetaan tiedon siirtyminen vajaaravitsemuksen riskistä ja ravitsemushoitosuunnitelmasta jatkohoitopaikkaan 2. Seulontamenetelmät sähköiseen muotoon NRS2002 sisällytetään käytettäväksi kämmentietokoneilla, josta tieto siirtyy Kuumekurvalle 3. Omasote Tietoa vajaaravitsemuksesta, Ikääntyneen ravitsemuslehtinen Sisällytetään ikääntyneille oman ravitsemustilan arviointiin Gery ry:n laatima työkalu tai muu vastaavanlainen itsearviointimenetelmä

7 4. Aikataulu Alla hankkeen aikataulu. Tarkempi piltointikohdittainen aikataulu toimintasuunnitelmassa. Kesä 2016 Projektityöryhmän kokous 10.6 Yhteistyöpalaveri OYS:n kanssa 20.6 Asiantuntijaryhmän kokoukset 6.6, 29.6, 17.8 Yksiköihin tutustuminen ja suunnittelupalaverit o Osasto ja 18.8 o Vuodeosasto 23.6 o Palveluohjaus 17.6 Hankkeen esittely osastotunneilla o Osasto o Vuodeosasto 3.8 o Palveluohjaus Yhtenäisen kirjaamisen kokous 28.8 langattoman kirjaamisen opastus (Medanets) Henkilöstön osaamisen nykytilan selvitys o Sähköinen kysely elokuun lopussa Henkilökunnan koulutuksien sisällön suunnittelu Arvioinnin suunnittelu Hanke- ja toimintasuunnitelman laatiminen Syksy 2016 Projektityöryhmän kokous 2.9, Asiantuntijaryhmän kokoukset 19.9 Hankkeen esittely o Lääkärimeeting 30.8 o Kirurgian meeting 16.9 o KAKS, ravitsemustyöryhmä 19.9 Koulutus 1 Vajaaravitsemuksen tunnistaminen o Osasto 6 6.9, 13.9, 20.9 ja 6.9 o Vuodeosasto 7.9, 14.9 ja 21.9 o Palveluohjaus 30.8 Seulonnat pilotointikohteissa o Osasto ja o Vuodeosasto 5.10 ja 6.10 Vajaaravitsemus-meeting 7.10 (osallistujia koko Suomesta) HYTE-päivät hankkeella posteriesitys REPRO-koulutus Sotkamon Apajalle (keittiö) NRS2002 sähköiseen muotoon potilastietojärjestelmiin Tapaamiset uusien yksiköiden kanssa Arvioinnin suunnittelu

8 Talvi Koulutus 2 Osasto , ja Vuodeosasto 2.11, 9.11, Palveluohjaus Sisäinen koulutus Ikääntyneiden ravitsemus Hankkeella lyhyt puheenvuoro Uusien yksiköiden koulutuksia Alkuvuodesta palautekysely/arviointi pilotointiyksiköistä Hankkeen laajentaminen muualle Kainuuseen Hanketta esitellään potilasturvallisuustyöryhmän kokouksessa Kevät 2017 Yleisöluento(ja)? Hankeraportti/Vajaaravitsemuksen käsikirja Hankkeen arviointi 3. Viestintäsuunnitelma Keskeinen hankkeen toteutumisen kannalta tärkeä viestintä ja tiedonvaihto käydään pilotointikohteiden kanssa. Aktiivinen tiedottaminen ja molemmin puoleinen keskustelu parantaa hankkeeseen sitoutumista, hankkeen tavoitteiden täyttymistä ja toimintamallien juurtumista. Jokaisessa pilotointikohteessa on vastuuhenkilö, joka vastaa hankkeeseen liittyvän tiedonsiirtymisestä. Suunnittelija vierailee vuoden 2016 aikana KAKS:n sisätautilääkäreiden ja kirurgien meetingeissä esittelemässä hanketta. Hankkeen kohdejoukkona on koko kainuulainen väestö, jolle vajaaravitsemuksesta ja hankkeen toiminnasta viestitään. Viestintäkanavina käytetään paikallista mediaa (alueuutiset, radio, paikallislehdet). Hankkeelle tehdään omat kotisivut sote.kainuu.fi käynnissä oleviin hankkeisiin. Hankkeen edetessä kirjoitetaan hankkeesta blogikirjoitus Kaimaan. 4. Tulokset, tuotokset ja vaikutukset Toimintatapamuutoksia pilotointikohteissa ja hoito- ja palveluprosesseissa. 1. Pilotointikohteet: Tunnistetaan vajaaravitsemuksen riski ja todennetaan se sovituilla menetelmillä. Ennaltaehkäisyn ja hoidon toimintamalli, joka pilotointivaiheen jälkeen jalkautetaan osaksi hoito- ja palveluprosessia Kainuun sotessa. Jokaisessa

9 pilotointikohteessa on hankkeen jatkumisesta ja toteutumisesta vastaava ravitsemusyhdyshenkilö esimiesten lisäksi. 2. Palvelujärjestelmä: Ottaa käyttöön toimintamallin. Henkilöstön osaamisen vahvistuu. 3. Väestötaso, kainuulainen: Ravitsemus- ja vajaaravitsemustietämyksen lisääntyminen. Hankkeesta laaditaan loppuraportti ja henkilöstön käyttöön Vajaaravitsemuksen käsikirja tyyppinen kooste. Asiakkaan/potilaan vajaaravitsemustilan mittaaminen ja arviointi sisältyy osaksi olemassa olevia hoito- ja palveluprosesseja, joissa kirjaamiskäytänteet ovat laadukkaita, yhtenäisiä ja asiakaslähtöisiä. Yleinen tietoisuus vajaaravitsemuksen hoidosta ja riskin tunnistamisesta paranee. Positiivinen hyöty- ja kustannusvaikutus tapahtuu yksilö- ja yhteisötasolla. Yksilötasolla vaikutukset kohdistuvat terveyteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun ja yhteisötasolla kustannukset pienenevät ja hoidon laatu paranee. Hanke on kuvattu liitteessä Yhteistyö Suunnittelija on tiiviissä yhteystyössä kehittämis- ja suunnitteluyksiköiden asiantuntijoiden sekä soten ravitsemusterapeuteista muodostuvan asiantuntijaryhmän kanssa. Yhteistyötä tehdään alueellisesti sekä kansallisesti ja hyödynnetään jo olemassa olevaa kokemusta ja tieto-taitoa vajaaravitsemuksesta. Toimitaan yhteistyössä OYS:n vajaaravitsemus-hankkeen kanssa. Hankkeen toteutus tapahtuu asiakaslähtöisesti. 6. Arviointi Arviointia tapahtuu koko hankkeen ajan ja yhteistyö on tiivistä pilotointikohteiden kanssa. Palautetta kerätään niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Molemmista koulutuksista kerätään kirjallinen palaute ja hankkeen loppupuolella kevättalvella 2017 kerätään pilotointikohteista palaute hankkeen sisällöstä, toteutuksesta ja juurtumisesta yksikköön. Tähän mennessä hankkeen toimintamalli on ollut noin neljän kuukauden ajan käytössä. Projektityöryhmä arvioi hankkeen etenemistä kahden kuukauden välein järjestettävillä kokouksilla. 7. Juurruttaminen Yksikön esimies vastaa yksikön sitoutumisesta hankkeeseen. Jokaisessa yksikössä valitaan yhdyshenkilö osastolla, toimii tiedon välittäjänä hankkeen aikana ja sen jälkeen, tukee työtovereita ja seuraa hankkeen toteutumista yksikön näkökulmasta. Yhdyshenkilöistä muodostetaan verkosto, joka kokoontuu myös hankkeen jälkeen. Yhdyshenkilöverkostoa koordinoi soten ravitsemusterapeutti. Hankkeen sisältö koskee kaikkia pilotointikohteissa työskenteleviä.

10 Toimintamalleista pyritään luomaan kokonaisuuksia, jotka istuvat osaksi yksiköiden tavallista toimintaa, eivätkä lisää kohtuuttomasti henkilöstön työtaakkaa. Lähteet Orell-Kotikangas H, Antikainen A, Pihlajamäki J. Sairaalapotilaan vajaaravitsemuksen havaitseminen ja hoito. Duodecim 2014;130: Stratton RJ, Green CJ, Elia M. Disease-related malnutrition. An evidence-based approach to treatment. Cabi Publishing, Oxford, Suominen M. Nutriaction 2011, Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila raportti Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. &qisite=&qesite. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Ravitsemushoito: suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin. Helsinki: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010.

11 LIITE 1 Vajaaravitsemuksen tai sen riskin tunnistamiseen toimintamalli (geneerinen) Syntyy uusi toimintamalli Kehittämiskohteet, pilotit Vapa palveluohjaus Asiakaslähtöinen seulontaprosessi Toimintatapojen muutos, ohjaus, neuvonta seulontamenetelmät Seulontamenetelmät Mittarit mittarit Nykytilakuvaus nykytilakuvaus ESH os.6 PTH tk.sairaala Sotkamo Kainuulainen väestö Kunnat, kuntien HyTeTu johtoryhmät, hyvinvointikertomus/suunnitelma tunnistaminen Tunnistaminen Tarpeet tarpeet Vajaaravitsemuksen hoidon ja riskin tunnistamisen toimintamalli Kainuun soten palvelut Tutkittu tieto toiminnan perusta luotettavat menetelmät ja mittarit, käyttöönotto juurruttaminen henkilöstön koulutustarpeen tunnistaminen osaamisen vahvistaminen