Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia; Kouvola. Lasten ja nuorten palvelut

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia; Kouvola Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen

2 Kuusi kuntaa yhdistyy yhdeksi Kouvolaksi Jaala 563 km² asukkaita n Kuusankoski 114 km² asukkaita n Elimäki 391km² asukkaita n Uuden kunnan strategiset tavoitteet: 1. Alueen kilpailukyvyn, vetovoiman ja huomioarvon lisääminen elinvoiman turvaamiseksi; 2. Väestön elinehtojen ja palveluiden turvaaminen; 3. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen; 4. Kuntatalouden tasapainottaminen; 5. Hallinnon rakenteiden kehittäminen. 6. Vahvistetaan demokraattista päätöksentekoa palauttamalla kunnallista päätösvaltaa eri yhteistyöorganisaatioista kuntalaisille tilivelvolliselle valtuustolle. Valkeala 1004 km² asukkaita n Kouvola 45 km² asukkaita n Anjalankoski 752 km² asukkaita n

3 Nuorisotoimen määrittelyä yhdistymissopimuksessa v Kunnan nuorisotyön tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja edistää heidän aktiivista kansalaisuutta sekä sosiaalista vahvistumista. Kunnan ohella nuorisotyöstä vastaavat erilaiset järjestöt. Nuorten palvelut turvataan lähipalveluina sekä alueellisesti kattavina nuorisotiloina. Kunnan omana toimintana tuotetaan nuorisotalotoiminta, kerhotoimintaa, leiri- ja retkitoiminta, kansainvälinen toiminta, erityisnuorisotyö, ennalta ehkäisevä päihdetyö, katupartiointi jne. Nuorten työpajatoiminta toteutetaan ostopalveluna samoin kuin erilaiset kolmannen sektorin palvelut. Nuorisovaltuusto toteutetaan yhdessä nuorten ja kaupunginvaltuuston kanssa. Sopimusohjaukseen liittyvänä palvelut tuotteistetaan, hinnoitellaan ja kuvataan laadullisesti Sanna-Riitta Junnonen 3

4 Kouvola2009 konserni- ja organisaatiorakenneluonnos YKSITYISKOHDAT TARKENTUVAT TYÖRYHMIEN TYÖN KAUTTA Elinkeinojaosto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Konsernijaosto Keskusvaalilautakunta Maaseutulautakunta Tarkastuslautakunta Henkilöstölautakunta Elinkeinotoimen kaupunginjohtaja Tilaajaorganisaatio Konsernihallinto Opetus- kasvatuslautakunta Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Sivistyksen toimiala Tilaajajohtaja Tilaajatoimisto Rakennus- ja ympäristölautakunta Perusturva- Lautakunta Yksilöjaosto Perusturvan Toimiala Tilaajajohtaja Tilaajatoimisto Tekninen lautakunta Teknisen toimen toimiala Tilaajajohtaja Tilaajatoimisto Elinkeinot ja innovaatiottoimiala Esikunta Henkilöstö Omistajaohjaus ja maapolitiikka Johtaja Hallinto Johtaja Strategiat ja talous Johtaja Johtaja Palvelusopimukset Palvelusopimukset Palvelusopimukset Palvelusopimukset Palvelusopimukset Tuottajaorganisaatio Sivistyspalvelujen johtokunta Palvelujohtaja Palvelulinjat Palveluyksiköt Perusturvapalvelujen johtokunta Palvelujohtaja Palvelulinjat Palveluyksiköt Teknisten palvelujen johtokunta Palvelujohtaja Palvelulinjat Palveluyksiköt Kouvola Innovation Oy Yritysmagneetti Oy Kuusankosken kehitys Oy Palvelusopimukset Talous- ja henkilöstöpalvelut Tilaliikelaitos Pohjois- Kymen Tieto Energiayhtiöt Asuntoyhtiöt Vesihuoltolaitos Kuntayhtymät Osakkuusyhtiöt ja -yhteisöt sekä säätiöt KUNTALAISET, ASIAKKAAT, YRITYKSET JA SIDOSRYHMÄT Sivu 4

5 Asiakaslähtöinen elämänkaarimallin mukainen prosessiorganisoituminen Kaiken toiminnan lähtökohtana on hyvinvoinnin edistäminen tunnistamalla asiakkaan tarpeet ja vastaamalla niihin. Asiakkuutta johdetaan kokonaisuuksina ja eri elämänvaiheisiin liittyvät keskeiset palvelut toimivat verkostomaisesti monialaisessa yhteistyössä. Näin muodostuu asiakasprosesseja = palvelupolkuja. Asiakkaan tuntemus Tarpeiden tunnistaminen Tuen määrittely Toteutus ja seuranta 5

6 Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten osalta hyvinvointikertomuksessa asetettu tavoite: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perustana on välittävä koti, jossa kaikilla perheenjäsenillä on hyvä olla. Kodin kasvatuksellisia voimavaroja tuetaan tarpeen mukaisilla palveluilla. Perheen ja muiden toimijoiden yhteistyönä turvataan lapsen eheä kehityspolku ja yksilöä kokonaisvaltaisesti huomioiva kasvu- ja oppimisympäristö. Koulutus edistää jokaisen nuoren osaamista ja parantaa valmiuksia jatkoopiskeluun sekä valmistaa ammattiin antaen selkeän suunnan elämälle. Painopisteet: Yhteisöllisyyttä lisäävien toimintamallien kehittäminen lapsiperheiden hyvinvoinnin tueksi Joustavat ja yksilölliset asiakasprosessit saumattomien ja tarpeisiin vastaavien palveluiden turvaamiseksi Sanna-Riitta Junnonen 6

7 Sanna-Riitta Junnonen 7

8 Palveluketjun prosessit alkaen. Lasten ja nuorten palvelut Lapset ja lapsiperheet Oppivelvollisuusikäiset Nuoret ja nuoret aikuiset Varhaiskasvatus Perusopetus 2. Asteen koulutus PÄIVÄ- KODIT LUKIOT AVOIN VARHAIS- KASVATUS PERUS- KOULUT PERHE- PÄIVÄ- HOITO- ALUEET KSAO Kasvun tuki Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ERITYISVARHAISKASVATUS ERIT.TUKI/PSYKSOS.OPPH. ERIT.TUKI/PSYKSOS.OPH NEUVOLATOIMINTA KOULUTH. OPISKELUTH. NUORISOTYÖ (OSALLISTAVA, YHTEISÖLLINEN, KOHDENNETTU), TYÖPAJAT PERHENEUVOLA, PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖ KOTIINVIETÄVÄT PALVELUT LASTENSUOJELU 8

9 Opiskeluhuoltolain 2014 muutos: Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona Kaikki toimijat oppilaitoksessa osallistuvat yhteisöllinen opiskeluhuollon toteuttamiseen Opiskelijalla on oikeus myös yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, jolla tarkoitetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan asiantuntijaryhmässä erityisoppilaitoksissa järjestettäviä sosiaali- ja terveyspalveluja. oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä opiskeluhuollon toimijoiden, opiskelijoiden sekä huoltajien kanssa. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvattujen asioiden toteutumisesta. Opiskeluhuollon monialaista työtä linjataan kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman opiskeluhuoltoa koskevassa osassa sekä koulutuksen järjestäjäkohtaisissa opiskeluhuollon ohjausryhmässä Sanna-Riitta Junnonen 9

10 Sosiaalihuoltolain 2015 muutos: Lapsen edun parempaa huomioimista kaikessa viranomaisten ja ammattilaisten toiminnassa Oikeus sosiaalihuollon palvelujen saamiseen on yhtä vahva kuin nykyisessä lastensuojelussa Erityistä tukea tarvitsevien lasten huomioimista yleisissä palveluissa Lisää palveluja yleisiin perhepalveluihin Selkeitä pelisääntöjä sosiaalihuollon toteuttamisessa Parempaa yhteistyötä eri sektoreiden välillä Lastensuojelun ja muiden perhepalvelujen yhteistyötä Perhetyötä, tukihenkilöitä ja perheitä sekä vertaisryhmiä olisi mahdollista saada jatkossa myös yleisinä perhepalveluina ilman lastensuojelun asiakkuutta palvelutarvearvion perusteella Sanna-Riitta Junnonen 10

11 Muu lainsäädäntö muutokset: Perusopetuslain (628/1998) 47 a :ään lisättiin vuoden 2014 alussa voimaan tulleet osallisuutta ja oppilaskuntaa koskevat säännökset, joiden mukaan opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista Oppilaskuntatoiminta Kuntalaki (410/2015), joka tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2015, velvoittaa kuntia huolehtimaan kaiken ikäisten kuntalaisten monipuolisista ja vaikuttavista osallistumismahdollisuuksista. - Nuorisovaltuusto Kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämisestä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista annetun lain (1350/2014) 24 :n 1 momentin palvelulupaus velvoite - Nuorisotakuu ja koulutustakuu Uusi nuorisolaki Sanna-Riitta Junnonen 11

12 Nuorten työllisyyshankkeet Kouvolassa Kaupunki, nuorisopalvelut: OTE-nuorten työpajat Ohjaamo Yrityskoordinaattorit Kinno: Duunista toimeen ( ) KSAO: Sosmet ( ) 12

13 Duunista toimeen ESR-hanke Helpottaa nuorten ja työnantajien kohtaamista Haastaa yritykset työllistämään Tuo esille nuorten työttömyydestä aiheutuvia ongelmia Ohjauskäytäntöjen kehittäminen muiden nuoria auttavien tahojen kanssa Toimii yhteistyöfoorumina Kampanjakummit Oma nettisivusto Nuoret: Ohjausta työnhakuun Työmahdollisuuksia Itsensä kehittämistä Valmennusta Rohkaisua ja yhteisöllisyyttä Yritykset/työnantajat: Mahdollisuus työllistää seudun nuoria Opastusta nuorten palkkaamiseen Apua rekrytointeihin Näkyvyyttä kampanjoissa

14 Ohjaamon kohderyhmä ja palvelut Kouvolan Ohjaamo on kouvolalaisten alle 30-vuotiaiden nuorten matalan kynnyksen monialainen palvelupiste Ydintoimintaan kuuluu mm. Henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus Tuki elämänhallintaan ja urasuunnitteluun Kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen Tapahtumia, infoja ja vertaistukitoimintaa Maksutonta ja avointa kaikille nuorille Muut palvelut Ohjaamossa Joka toinen maanantai talousneuvoja paikalla klo Joka toinen tiistai terveydenhoitajan vastaanotto klo Te-toimisto tiiviisti mukana, mutta eivät alkuvaiheessa toimi Ohjaamon tiloissa. Ohjaamon tilat nuorten olohuoneena keskiviikkoisin klo Ohjaamo toimii myös verkoston tukena 14

15 RATAMO-perhekeskuksen visio Ratamo perhekeskus on lapsiperheiden palvelukeskittymä ja kohtauspaikka, jossa rakennetaan yhdessä asiakkaan ja ammattilaisten kanssa asiakkaan tarpeiden mukainen palvelukokonaisuus. Eeva Nummi

16 Paikkakunnalle muuttanut, toista lastaan odottava perhe ottaa yhteyttä perhekeskukseen. Ystävällinen ja avulias asiakaspalvelija ottaa vastaan, opastaa ja neuvoo. Perheelle tulee tunne, että heistä välitetään. Neuvolan terveydenhoitaja tapaa perheen ja kutsuu tarvittaessa yhteistyöverkoston koolle. Perhe kokee, että apu on helposti saatavilla. Monia palveluita käyttävien perheiden ympärille kootaan verkosto, joka toimii saumattomasti yhteen. Perheellä on vastuutyöntekijä, joka ylläpitää verkostoa. Perhe kokee, että asiat hoituvat yhdellä puhumisella. Nuoret osallistuvat perhekeskuksen pyörittämiseen ja saavat arvokasta työkokemusta. Lapselle on tarjolla mukavaa toimintaa sillä aikaa kun vanhemmat asioivat perhe-keskuksessa. Lapsi viihtyy ja vanhemmat kokevat asioinnin helpoksi. Perhe osallistuu perhekeskuksen yhteisölliseen toimintaan ja tapaa muita lapsiperheitä. Yhteisöllisyys ja arkea rikastuttava toiminta lisää perheen hyvinvointia. Vertaisryhmissä tuetaan ja saadaan tukea, solmitaan suhteita, ja opitaan, että apu voi löytyä läheltä. Perhe kokee tulleensa kuulluksi ja saaneensa tarvitsemansa palvelut ja vielä vähän enemmänkin! Perheen tarvitsemat palvelut tuodaan lähelle, omaan perhekeskukseen. Perhe kokee asioinnin helpoksi tutussa paikassa. Eeva Nummi

17 Toimintamallien ja työmuotojen kehittäminen Palveluohjaus > lapsiperheiden sosiaalipalvelut Monikulttuurisuus -> erityinen tuki / psyk.sos.opp.huolto Virtuaalinen kumppanuustalo -> varhaiskasvatus Eroauttaminen -> psykososiaaliset (perhe)palvelut Nuoret perhekeskustoimijoina -> nuorisotyö / työpajat Vastuutyöntekijämalli -> Dialogisen verkostotyön malli -> Lääkäripalvelut perhekeskuksessa -> Sähköiset palvelut -> Eeva Nummi

18 Kansalliset linjaukset Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi Maakunnat järjestävät ihmisille riittävät ja yhdenvertaiset sosiaalija terveyspalvelut koko maassa. Palvelut pitää tarjota lähellä niiden käyttäjiä, alueen asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Yhdenvertaiset palvelut voivat olla eri tavoin toteutettuja. Esimerkiksi lääkärinvastaanotto voi tapahtua kasvokkain tai etäyhteyden välityksellä. Kymenlaakson toteutus (sote-projektiryhmän lähtökohdat 4.2.) Projektin tavoitteena on valmistautua tuleviin muutoksiin valmistelemalla Kymenlaakson yhteinen sotepalveluiden järjestämisen malli Asiakastarvelähtöisen palvelurakenteen ja asiakasohjauksen määrittely Palvelukokonaisuuksien määrittäminen/rakentaminen toimintotasolla asiakkuuksien mukaisesti (ei vanhojen organisaatioiden mukaisesti) Asiakkuuksien hallinta paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien tunnistaminen ja niihin liittyvien prosessien tehostaminen päällekkäisyyksien ja palvelukuilujen tunnistaminen Kustannustehokkuuden huomioiminen Laatu- ja palvelutason määrittäminen arviointikriteerien määrittely lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Kuntien ja maakunnan vastuut, roolit sekä raja- ja yhdyspinnat määriteltävä! Uusi Kymenlaakso kuntien projektina 18