Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Transkriptio

1 Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

2 Kaikille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Maakunnat järjestävät ihmisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Palvelut pitää tarjota lähellä niiden käyttäjiä, alueen asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Yhdenvertaiset palvelut voivat olla eri tavoin toteutettuja. Esimerkiksi lääkärinvastaanotto voi tapahtua kasvokkain tai etäyhteyden välityksellä.

3 Asukas- ja asiakasosallisuus paranee Maakunnat tarjoavat asukkailleen aktiivisesti osallistumisen keinoja Osallistumismahdollisuudet turvataan lainsäädännössä Osallistumista palveluiden kehittämiseen kannustetaan monin keinoin

4 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen kunnissa Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

5 Integraatio järjestämisen integraatio: yksi vahva järjestäjä joka vastaa tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta, viranomaistoiminnoista, sote-palveluiden alueellisesta vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun arvioinnista sekä käyttäjien valinnanvapauden tukemisesta rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus kulkee järjestäjän kautta ja järjestäjällä on kokonaiskuva rahoituksesta (yksi budjetti ja rahoitusjohto) tiedon integraatio: asiakas/hoitosuhteessa ja siihen liittyvässä analyysissä tieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja täysin yhteentoimivien tietojärjestelmien kautta palveluketjujen integraatio: hoito- ja palvelukokonaisuudet järjestetään siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin palveluihin. Tämä vaatii ohjattuja sopimuksia jatkolähetteistä ja yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin tuotannollista integraatiota, jossa palveluita tarjotaan kustannusvaikuttavina selkeinä palvelukokonaisuuksina. Tuotannollista integraatiota toteutetaan verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia. Lisäksi tuotannollista integraatiota toteutetaan yksittäisissä palveluyksiköissä.

6 Sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää valinnanvapautta Maakunta hyväksyy palveluntuottajat ja asettaa laatuvaatimukset. Hyväksymismenettely ja kriteerit ovat valmistelussa. Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus tarjota palveluja turvataan. Maakunta tarjoaa asukkaille tietoa valintojen tekemiseksi. Asiakas valitsee palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Maakunnan korvaus on sama julkiselle ja yksityiselle tuottajalle.

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon moni-kanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaalija terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään.

8 Maakuntien palvelukseen yli työntekijää Sote- ja aluehallintouudistus on Suomen työmarkkinahistorian ylivoimaisesti suurin henkilöstön uudelleenorganisointi. Tässä noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Uudistus koskee: yli sote-työntekijää tukipalvelujen työntekijää (ruokahuolto, siivous, kiinteistöhuolto) ELY-keskuksista noin 2 500, TE-toimistoista noin 2400 ja aluehallintovirastoista noin 60 työntekijää.

9 Hyvinvointia ja terveyttä edistetään kunnissa Kunnilla ja järjestöillä on jatkossakin tärkeä tehtävä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ihmisten arkiympäristöt kotona ja töissä on suunniteltava niin, että ne tukevat hyvinvointia. Ihmiset ovat myös itse vastuussa omasta ja läheistensä hyvinvoinnista.

10 Lisätietoja: alueuudistus.fi #sote #alueuudistus

11

12 Kärkihanke toteutetaan, koska

13 Suomen väestössä iäkkäiden määrä kasvaa, etenkin iäkkäimmät ikäryhmät Tähän on varauduttava! Iäkkäiden määrän kasvua PALJON olennaisempaa palvelujen tarpeen kannalta on kuitenkin se, missä kunnossa me ikäännymme!

14 Kustannusten kasvua on mahdollista hillitä a) muuttamalla palvelujen rakennetta; b) kehittämällä kotihoidon sisältöä & c) vahvistamalla omais- & perhehoitoa Iäkkäiden säännöllisesti käyttämien palvelujen kustannukset (2013)

15 Korjaustoimiin on tarvetta Iäkkäiden palvelujärjestelmä on pirstaleinen, sen rakenne ei ole uudistunut kansallisten tavoitteiden mukaiseksi, hyvät käytännöt ovat levinneet hitaasti ja alueelliset erot pysyneet suurina. Omaishoito toteutuu alueellisesti vaihtelevasti ja omaishoitoa tukevia palveluja tarjotaan liian vähän ja ne ovat yksipuolisia.

16 Näistä lähtökohdista on asetettu kärkihankkeen tavoitteet

17 Iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut Lisäämme mahdollisimman terveen & toimintakykyisen ikääntymisen turvaavia palveluja sekä monialaista kuntoutusta Kehitämme iäkkäiden ihmisten kotiin annettavien palvelujen määrää ja sisältöä Juurrutamme omais- ja perhehoitajien jaksamista tukevia käytäntöjä Luomme ja kokeilemme erilaisia toimintamalleja

18 Juuri nyt

19 19 Etunimi Sukunimi

20 Kärkihankkeen toimintamalli KÄYNNISTÄMISAVUSTUS: Muutosagentti kaikkiin maakuntiin KOKEILUJA yhden tai useamman maakunnan alueella KOKEILUJA yhden tai useamman maakunnan alueella

21 Onnistumisen mahdollisuutesi minkä tahansa asian suhteen on helppo mitata: kuinka paljon uskot itseesi? -Robert Collier

22 Johtaja Päivi Voutilainen Projektipäällikkö Anja Noro Neuvotteleva virkamies Satu Karppanen Neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina Suunnittelija Kirsti IKIOMAT»