Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2010
|
|
- Martta Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta % pesäkekasvun yms. yksityiskohtia tarkastellessanne!!!!
2 Näyte 9/2010 Märkänäyte iholta. Vastasyntyneen pemfigus. Löydös: Staphylococcus aureus, patogeeni Tehtävät: Bakteerin eristäminen, tunnistaminen ja mikrobilääkeherkkyysmääritys
3 Näyte 9/2010. Staphylococcus aureus Viljely lampaanveri- ja suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1 vrk. Keskikokoisia, matalia, kiiltäviä, kellertäviä, verimaljalla hemolysoivia S.aureus-pesäkkeitä
4 Näyte 9/2010. S.aureus Gram+ ryhmäkokki Stafylokokkien Latex-koagulaasitesti + Negat. kontrolli
5 Näyte 10/2010 Eritettä 3-vuotiaan afrikkalaissyntyisen maahanmuuttajalapsen vuotavasta välikorvasta Oletettu löydös: Haemophilus influenzae, patogeeni Moraxella catarrhalis, patogeeni ja Staphylococcus aureus, patogeeni Tehtävät: Bakteerien eristäminen ja tunnistaminen. Tulosten tulkinta
6 Näyte 10/2010 Välikorvaerite Viljely lampaanverimaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1 -> 2 vrk. 1. Keskisuuri, matala, keltainen, hemolysoiva pesäke: S.aureus? 2. Sen satelliittina hemolyysialueella kasvaa Haemophilus sp. 3. Korkea, kupera, agarilla liikuteltava pesäke -> oksidaasi + ->Moraxella catarrhalis?
7 Näyte 10/2010 Välikorvaerite Viljely suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1 -> 2 vrk. 2. Korkeita, kuperia, vaaleita M.catarrhalispesäkkeitä 3. Isoja,matalia, keltaisia S.aureus-pesäkkeitä 1. Matalia, harmaita hemofiiluspesäkkeitä
8 Näyte 10/2010 Haemophilus influenzae S aureus Satelliitti+ Kasvu suklaamaljalla, 5% CO 2,, +35 C, 1 vrk Pieni monimuotoinen gram-sauva Kasvufaktorit: X ja V +
9 Näyte 10/2010 Moraxella catarrhalis Gram- diplokokki Oksidaasi+ Tributyreeni+
10 Näyte 10/2010. Staphylococcus aureus Koagulaasitesti kts. näyte 9/2010
11 Näyte 10/2010 Eritettä 3-vuotiaan afrikkalaissyntyisen maahanmuuttajalapsen vuotavasta välikorvasta Potilaan ulkomaalaistaustan vaikutus tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen: Yleiset välikorvatulehduksen aiheuttajat (pneumokokki, H.influenzae, M.catarrhalis, S.pyogenes), samoin S.aureus ovat samoja eri puolilla maailmaa, mutta niiden mikrobilääkeherkkyys voi vaihdella.
12 Näyte 11/2010 Märkää munasarja-absessista. Alavatsan infektio 43-vuotiaalla naisella. Löydökset: Klebsiella pneumoniae, patogeeni ja Actinomyces israelii, patogeeni Tehtävät: Bakteerien eristäminen ja tunnistaminen. Tuloksen tulkinta. Tekninen haaste: Hitaasti kasvavan anaerobin bakteerin eristäminen nopea- ja runsaskasvuisen aerobin bakteerin seasta!
13 Näyte 11/2010 Märkää munasarja-absessista (Simuloidun) natiivin märkänäytteen gramvärjäys: 1) Gam-sauva ja 2) ohut, haarautuva gram+/-sauva
14 Näyte 11/2010 Märkää munasarja-absessista Viljely lampaanverimaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1-2 vrk. Aerobi, korkea, limainen sauvabakteerikasvu. Muuta??
15 Näyte 10/2010 Märkää munasarja-absessista Viljely suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1-2 vrk. 1-2 vrk Aerobi, korkea, limainen sauvabakteerikasvu. Muuta??
16 Näyte 11/2010 Märkää munasarja-absessista Viljely anaerobille lampaanverimaljalle (FAA), anaerobinen inkubaatio, +35 C, 2 ja 7 vrk. 2 vrk 7 vrk Klebsiella-kasvua. Anaerobeja ei näy Valkoisia, kuivia, syömähampaan näköisiä pesäkkeitä on kasvanut Klebsiellapesäkkeiden joukkoon!
17 Näyte 11/2010 Märkää munasarja-absessista Viljely anaerobille lampaanverimaljalle (FAA), anaerobinen inkubaatio, +35 C, 7 vrk. (Toinen FAA-maljahajoitusviljelmä). Valkoisia, kuivia, syömähampaan näköisiä pesäkkeitä Klebsiella-pesäkkeiden seassa! Kts. Tarkemmin % suurennoksella!
18 Näyte 11/2010 Märkää munasarja-absessista Viljely anaerobille PEA-maljalle (joka sisältää K-vitamiinia), anaerobinen inkubaatio, +35 C, 7 vrk. Vain gram-posit bakteerit kasvavat PEA:lla!! Kuvassa aktinomykes kasvaa puhtaana ja runsaana kasvustona!
19 Näyte 11/2010 K.pneumoniae Klebsiella pneumoniaen sokerisarja: 1) Glukoosi / kaasu: +/+ 2) Indoli - (väritön) 3) liikkumaton (pistoviljelykohta vain samea) 4) sitraatti + (sininen) 5) urea + (punainen) 6) TSI: pinta keltainen (+) / pohja keltainen (+)/ pohjassa kaasua (+). Lisäksi H 2 S- reaktio negatiivinen eli putkessa ei näy mustaa aluetta keskellä.
20 Näyte 1/2010. K.pneumoniae - - +, - + -,+ - -, + - +, + + +, + + +, Oxid API20E Klebsiella pneumoniae (98%).
21 Näyte 4/2010. Actinomyces israelii Aerotoleranssitesti: 1. verimalja/aerobi: ei kasvua 2. suklaamalja / 5% CO 2 : ei kasvua 3. FAA-malja/anaerobi: kasvu+++
22 Näyte 4/2010. Actinomyces israelii Anaerobien identifikaatiotesti (A I): Kanamysiini S, Vankomysiini S, Kolistiini R sopien grampositiiviseksi anaerobiksi Metronidatsoli R Tyypillistä aktinomykeksen kaltaiselle gram-posit. anaerobille
23 Näyte 4/2010. Actinomyces israelii Anaerobinen kasvu anaerobiverimaljalla 7 vrk:ssa, +35 C:ssa: Valkoisia syömähampaita Gram+haarautuva sauva Katalaasi neg
24 Näyte 11/2010. Actinomyces israelii - + +, + + +, + - -, - + +, + + +, RapID ANA II Actinomyces israelii (99,7 %)
25 Näyte 11/2010. Actinomyces israelii - + +, + - +, + + -, - + +, , - + -, + + -, + + -, Rapid ID32 A Actinomyces israelii (84 %)
26 Näyte 11/2010. Actinomyces israelii A.israelii on anaerobinen gram-positiivinen sauvabakteeri, jota on suun ja genitaalien normaalissa floorassa. Se aiheuttaa suussa hammasperäisiä infektioita, genitaaliinfektioita ja se voi löytyä myös mm maksa-absessista. Koska se on hidaskasvuinen ( vrk) ja koska samassa näytteessä on usein muitakin bakteereita, sen löytäminen vaatii hyvät hajotusviljelyt, pidennetyn inkubaatioajan (7-10 vrk) ja tarkkanäköisen viljelmien tulkitsijan. Gram-positiivisten bakteerien kasvua suosiva anaerobimalja (anaerobi PEA-malja) on hyödyllinen lisäapu! Sen lajitunnistus voi olla vaikeaa. Usein tavallisilla kaupallisilla testeillä päästään luotettavasti vain Actinomyces-sukutasolle.
27 Näyte 12/2010 Hodgkinin tautia sairastavan siipikarjankasvattajan yskösnäytte Löydökset: Ylähengitysteiden normaalia flooraa, jossa Rhodococcus equi, patogeeni Tehtävät: Bakteerien eristäminen ja tunnistaminen. Tuloksen tulkinta.
28 Näyte 12/2010: Yskösnäyte Viljely lampaanveri- ja suklaamaljoille, 5% CO 2, +35 C, 1 vrk. -> 1) kiiltäviä, limaisia epäsäännöllisiä,pesäkkeitä 2) alfa-hemolyyttisiä streptokokkeja
29 Näyte 12/2010: Yskösnäyte Viljely lampaanveri- ja suklaamaljoille, 5% CO 2, +35 C, 2 vrk. -> 1) kiiltäviä, limaisia, vaaleita pesäkkeitä, joiden alle jää 2) alfa-hemolyyttisiä pesäkkeitä
30 Näyte 12/2010. Rhodococcus equi Gram+kokkisauva Katalaasi+ Tyypillinen lohenpunainen pigmentti vasta 5-7 vrk kuluttua verimaljalla
31 Näyte 12/2010. Rhodococcus equi - - -, - + +, - - -, + + +, + - +, RapID CB Plus: Rhodococcus equi ( 99,9 %)
32 Näyte 12/2010. Rhodococcus equi R.equi on maaperäbakteeri, joka nimensä ( equi ) mukaisesti voi aiheuttaa mm. hevosille hengitystieinfektioita. Se voi tarttua immuunipuutteiseen ihmiseen hengitysteitse mm. eläinten lantaa sisältävän pölyn välityksellä ja aiheuttaa keuhkokuumeen. Sen lajitunnistus tapahtuu kliinisen mikrobiologian laboratoriossa korynebakteerien lajitunnistukseen käytettävien testien avulla.
33 Näyte 12/2010. Alfa-hemolyyttinen streptokokki Optokiinille resistentti alfa-hemolyyttinen streptokokki ts. se ei ole pneumokokki. Hengitysteiden normaalia flooraa
34 Syystervehdys poronjäkäläkankaalta, jossa
35 myös herkkutatit kasvavat
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2013
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2013 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri NordLab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2015
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Näyte 1 / 2011 Haavaerite. Leikkaushaavainfektio Löydös:
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2014
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2014 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri NordLab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010
Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely ilj l 1 2/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400%
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2009
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2015
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2013
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2013 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri NordLab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2015
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2009. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Näyte 1 / 2009 Poskionteloerite. 72-vuotiaan miehen sinuiitti.
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2011
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2014
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2014 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri NordLab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2014
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2014 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri NordLab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2013
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2013 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri NordLab, Oulu, mikrobiologia Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2011
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 2/2009
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 2/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?
Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset
PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)
PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) Bakteriologian kierroksen koostumus 2003 lähtien Näytteet 1 ja 2: Aerobiviljely-> patogeenien tunnistus
Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia
Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia 250909 Tässä kuvakoosteessa on esitetty F-BaktVi1:n normaaleita ja patologisia maljaviljelynäkymiä
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2013
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2013 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri NordLab, Oulu, mikrobiologia Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään
Kliinisen mikrobiologian laboratorion valmiudet suorittaa märkäbakteeriviljelyä
Kliinisen mikrobiologian laboratorion valmiudet suorittaa märkäbakteeriviljelyä Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) Perusvalmiudet Bakteerilaboratorio, jossa toimivat tilat: Näytteiden
Gram-värjäykset. Olli Meurman
Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys
Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus
Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus Markku Koskela Kl mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti Oulu Perusedellytykset Sujuva, joustava, hyvän tuloksen raportoinnin mahdollistava mikrobiologian
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua
Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
Kierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy
Kierrospalautteita: Veriviljelyt Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy Vuoden 2014 veriviljelykierrosten osallistujamäärä 120 Kierrokselle ilmoittautuneita 100 80 60 40 Ulkomailta
Olli Meurman Labquality-päivät
Olli Meurman Labquality-päivät 8.2.2007 Värimaljoja virtsaviljelyyn Chromagar Orientation (BD) CPS ID3 (biomérieux) Uriselect 4 (Bio-Rad Laboratories) Chromogenic UTI Medium (Oxoid) Harlequin CLED (Lab
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia
Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia Bakteeriviljelynäytteet Ainutkertaisia. Uutta näytettä ei saada tai se ei
Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät
Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät 5.2.2009 Suomi muu maailma Vertailu UK Neqasin laadunarviointitulosten perusteella
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
Hyvä tasalaatuisuus kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Osaamisen arviointi. Markku Koskela, ylilääkäri, Nordlab Oulu, mikrobiologia
Hyvä tasalaatuisuus kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Osaamisen arviointi. Markku Koskela, ylilääkäri, Nordlab Oulu, mikrobiologia Hyvän laadun ja osaamisen edellytykset Onko laboratoriolla perusasiat
KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha
Mikrobiresistenssitilastot 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2013 (vain potilaan
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha
Mikrobiresistenssitilastot 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2014 (vain potilaan
Mikrobiresistenssitilastot 2017
Mikrobiresistenssitilastot 2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2017 (vain potilaan
Moniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011
1 Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 211 2 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
PD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian
Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP
8.2.2018 Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP Huumeet Suomessa 15-69-vuotiaista 17 % käyttänyt ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta (kannabis yleisin)
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
Pre- ja postanalytiikka kl mikrobiologian laboratoriotoiminnassa
Pre- ja postanalytiikka kl mikrobiologian laboratoriotoiminnassa Markku Koskela Kl mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti Oulu LqDays 2018 Mikrobiologian preanalytiikka Lääkäri/sh tarvitsee kl mikrob
KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.
Vastuuhenkilöt Hakola Satu, Sivu/sivut 1 / 5 Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat ISO 6888-1:1999,/ Amd 1:2003, muunnos. (Baird-Parker
Clostridium perfringens -bakteerin määrittäminen ja tunnistaminen. Pesäkelaskentatekniikka.
Vastuuhenkilö Marjaana Hakkinen, Sivu/sivut 1 / 6 Clostridium perfringens -bakteerin määrittäminen ja tunnistaminen. Pesäkelaskentatekniikka. 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat ISO 7937:2004 (SC 37 C /
evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg
Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille
Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Lääkepäivä 22.5.2013 ELK Merita Määttä Kuva: Merita Määttä Keskeiset asiat Suomessa hevosilla yleisimmin esiintyvät bakteerit Hevosilla esiintyvien
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8
Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,
Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?
Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,
Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:
Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi
Bakteeriviljely 1- ja 2-kierrokset. Luettelo näytteissä olleista mikrobeista ja linkit kuvallisiin palautteisiin 2008 lähtien
Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1- ja 2-kierrokset. Luettelo näytteissä olleista mikrobeista ja linkit kuvallisiin palautteisiin 2008 lähtien Mikrobi Kierros/ Näytteen laatu ja potilastietoja
Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.
Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009
virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan
VÄRIMALJATAT virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan HUSLAB: syyskuu 2007 Ritvaleena Puohiniemi Labquality-päivät 05.02.2010 1 VÄRIMALJAT virtsaviljelyn primaarimaljana Testaus 4-14.9.2007;
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin
Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin Pu-BaktVi2 (3492) Ps-StrVi (2703) Fl-StrBVi (1729) - MRSAVi (4358) - ESBLVi (4817) - CandVI (1628) - SienVi (2631) - GcVi (1506) -MDRsVi (8589) Ts-HepyVi
MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)
MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa
B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
VITEK2 -käyttökokemuksia
VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön
Moderni diagnostiikka, nopeampi vastaus Kokemuksia Puijon laboratoriosta. Sairaalamikrobiologi Jaana Pentikäinen
Moderni diagnostiikka, nopeampi vastaus Kokemuksia Puijon laboratoriosta Sairaalamikrobiologi Jaana Pentikäinen ISLAB Liikelaitoskuntayhtymä Neljä aluelaboratoriota, yhteensä 7 sairaalaa Kuopio Iisalmi
Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit
Avohoidon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä
Utaretulehdusta aiheuttavien mikrobien eristäminen ja tunnistaminen
Sivu/sivut 1 / 6 1 Menetelmä T. Honkanen-Buzalski and E. Seuna: Isolation and identification of pathogens from milk. Teoksessa The bovine udder and mastitis, 1995, 121-141. Muunnos. 2 Poikkeamat viitemenetelmästä
VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹
Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
Streptococcus equi ssp. zooepidemicus -bakteerin osoittaminen ja tunnistaminen
Vastuuhenkilö Hakkinen Marjaana Sivu/sivut 1 / 5 Streptococcus equi ssp. zooepidemicus -bakteerin osoittaminen ja tunnistaminen 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat Balter, S. et al. 2000 Nuppunen, M. 2006
Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka
Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito
54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun
Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY
Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti
Milloin nieluviljely
Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen