BUSINESS COACHING ITSESÄÄTELYN KEHITYSINTERVENTIONA

Transkriptio

1 Helsinki University f Technlgy Department f Industrial Engineering and Management Dctral Dissertatin Series 2008/4 Esp 2008 BUSINESS COACHING ITSESÄÄTELYN KEHITYSINTERVENTIONA Ria Parppei Tekniikan thtrin tutkinnn surittamiseksi laadittu väitöskirja, jka esitetään Teknillisen krkeakulun Tutanttaluden laitksen luvalla julkisesti tarkastettavaksi krkeakulun luentsalissa TU1 julukuun 12. päivänä 2008, kl Teknillinen krkeakulu Tutanttaluden laits

2 Ria Parppei Jakelu: Teknillinen krkeakulu Tutanttaluden laits PL TKK Puh: Fax: Internet: ISBN (print) ISBN (electrnic) ISSN (print) ISSN (electrnic) URL: Kaikki ikeudet pidätetään. Mitään sia julkaisusta ei saa jäljentää, tallentaa tietkantaan tai välittää eteenpäin missään mudssa ilman julkaisijan lupaa. Ylipistpain Helsinki 2008

3 Tiivistelmä Business caching itsesäätelyn kehitysinterventina Business caching n yksilöllinen valmennusmut, jlla tehstetaan valmennettavan tavitteen saavuttamista ja henkilökhtaista kehittymistä liike- ja työelämän kntekstissa. Caching-prsessi n rakentunut kahdesta ulttuvuudesta, rakenteesta ja dialgista, ja se knkretisituu valmennettavan ja valmentajan välisenä systemaattisena vurvaikutuksena. Tämä tutkimus tarkastelee business cachingia valmennettavan itsesäätelyn kehitysinterventina. Itsesäätelyllä tarkitetaan yksilön timinnan, ajattelun ja tunteiden tietista hallintaa hänen man tavitteensa saavuttamisen varmistamiseksi. Itsesäätelyä n tutkittu lähinnä kasvatustieteissä itsesäädellyn ppimisen yhteydessä, mutta tässä tutkimuksessa itsesäätelyn näkökulma liitetään jhtamiseen sisältyvään henkilöstön kehittämiseen. Business cachingista tai sen vaikutuksista n lemassa varsin vähän ktimaista tutkimustieta, eikä laajempi kansainvälinen tutkimuskaan tarkastele cachingin yhteyttä valmennettavan itsesäätelyyn. Tämän tutkimuksen tavitteena li selvittää, mitä timinnan, ajattelun ja tunteiden hallintaan ja säätelyyn liittyviä rakenteita ja prsesseja business cachingilla vidaan kehittää sekä sitä, miten valmentajat ja valmennettavat raprtivat tähän liittyviä subjektiivisia kkemuksiaan. Pyrkimyksenä ei täten llut tutkia menetelmän bjektiivista vaikuttavuutta alku- ja lppumittauksineen. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, miten valmennettavien sijittumisen itsesäätelyn eri kehitystasille raprtitiin ilmenevän. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimustetta: aineistn keruu tapahtui teemahaastattelemalla valmentajia (n=10) ja valmennettavia (n=8), ja aineistn analysinti tteutettiin pulistrukturituna deduktiivisena sisällönanalyysina. Tutkimustulkset sittivat, että business caching kehittää ennen kaikkea mtivaatin ja vlitin liittyvää timinnan (knatiivista) itsesäätelyä sekä tietisuuden herättämiseen, itsetarkkailuun ja itsereflektin liittyvää kgnitiivista itsesäätelyä. Tämän raprtitiin ilmenevän seuraavasti: 1) Business caching -prsessin rakenne kehitti ja tuki tavitteeseen ja timinnan kntrlleihin sisältyviä yksilöllisiä rakenteita ja tehsti siten tavitteen saavuttamista; 2) business caching -prsessin dialgi kehitti valmennettavan kgnitiivisia taitja ja strategiita, mikä tehsti henkilökhtaista kehittymistä ja surituksen parantamista; 3) kun valmennettavan tavite liittyi vurvaikutukselliseen tai valmentavaan saamiseen, valmennettava maksui valmentajan caching-prsessissa käyttämiä itsesäätelymenetelmiä. Tutkimustulkset sittivat siten business cachingin levan timiva menetelmä valmennettavan itsesäätelykykyä kehitettäessä. Asiasanat: caching, business caching, itsesäätely, itsesäätelykyky, ssiaaliskgnitiivinen itsesäätelyteria, vliti i

4 English abstract Business caching as a develpment interventin f self-regulatin Business caching is a persnal methd fr speeding up gal achievement and making persnal develpment mre effective in the cntext f business and wrking life. The caching prcess has tw dimensins: a structure and a dialgue, carried ut in systematic interactin between the cach and the cachee. This study examines business caching as a develpment interventin f self-regulatin. Selfregulatin refers t deliberate cntrl f self-generated actin, thughts and feelings t ensure the attainment f persnal gals. Self-regulatin has been studied mainly in the field f educatin and self-regulated learning, but in this study the perspective f self-regulatin has been extended t the field f leadership and human resurces develpment. There is still little Finnish research n business caching and its effect, and even the brader internatinal research des nt fcus n the relatinship between caching and self-regulatin. The bjective f this study was t determine which individual structures r prcesses f self-generated actin, thughts and feelings can be develped by business caching and hw the develpment f self-regulatin is subjectively reprted t appear. Thus, the purpse was nt t study bjective effectiveness by means f preand pst-testing. The study als examined hw the individual psitining in different develpmental levels f self-regulatin was reprted t appear. A qualitative apprach was used: cllecting data frm caches (n=10) and cachees (n=8) by means f semi-structured interviews and analyzing the material by using deductive cntent analysis. The results suggest that business caching develps particularly cnative selfregulatin cnnected t mtivatin and vlitin as well as cgnitive self-regulatin cnnected t raising awareness, self-bservatin and self-reflectin. It was reprted t appear as fllws: 1) The structure f the business caching prcess develped and supprted individual structures, which were cnnected t a gal and actin cntrls, thus enhancing gal achievement; 2) the dialgue f the business caching prcess develped cgnitive skills and strategies, which enhanced persnal develpment and perfrmance imprvement; 3) in cases in which the self-set gal was related t interactin skills, the cachee adpted self-regulatin strategies used by the cach in the caching prcess. Thus the results indicated that business caching is a feasible methd when develping the cachee s self-regulatin. Keywrds: caching, business caching, self-regulatin, a scial cgnitive selfregulatin thery, vlitin ii

5 Alkusanat ja kiitkset Tämä väitöskirja n yksi tärkeä välitilinpäätös henkilökhtaiselle mielenkiinnlleni tutkia ja etsiä svellusta sille, kuinka tukea tisen ihmisen itsesäätelyä; lkn kysymyksessä sitten valmentaja ja valmennettava tai vaikkapa esimies ja jhdettava. Tämä kysymys nusi eteeni knkreettisesti vunna 2004 aikuiskasvatustieteen pr gradu tutkimuksessani, jssa käsiteltiin itsesäätelyyn perustuvaa itsensä jhtamisen tukemista. Kysymykseen löysin ptentiaalin vastauksen cachingista, jka tsin siinä vaiheessa vasta nsti päätään Sumessa. Sen jälkeen len syventynyt business cachingiin sekä timimalla itse cachina että jatkamalla tutkimustyötäni tekniikan lisensiaatin tutkintn 2006 ja lpulta tähän väitöskirjatutkimukseen. Tämä n llut hien alku, mutta paljn n jäänyt vielä tehtäväksi; len j jatkanut cachingin piskelua ja tutkimusta justavasti Fieldingin ylipistn Evidence Based Caching tutkint-hjelmassa. Halu ja kiinnstus tutkia, ppia ja sveltaa vat tisinaan tahtneet ylittää lemassa levat resurssit. Onneksi tehtävääni vat tukeneet niin mnet asiansaiset, jtka malla timinnallaan vat pitäneet kiinni sekä tutkimukseni, työskentelyni ja ennen kaikkea elämäni laadusta. Teille kaikille haluan lausua nöyrimmät kiitkseni siitä tsemppaamisesta, jlla lette minut tähän välitilinpäätöstilanteeseeni auttaneet. Valvjaani, prfessri Stina Immsta, kiitän pitkäjännitteisyydestä ja tinkimättömyydestä sillinkin, kun itse j kärsimättömästi halusin laittaa tutkimukseni eteenpäin. Stinan kannustus ja vilpitön mielenkiint tutkimukseni etenemiseen antivat pntta tsempata lppuun asti. Emeritusprfessri Veikk Teikarille lausun kiitkset avarakatseisuudesta, jlla hän näki business cachingissa tutkimusptentiaalia j sillin, kun muut eivät sitä vielä nähneet. Ohjaajalleni, prfessri Matti Vartiaiselle, kiits, että jaksit laajentaa näkökulmaani sellaisille alueille, jtka eivät maan tieteelliseen ulttuvuuteeni vielä kuuluneet. Esitarkastajilleni, prfessri Sili Keskiselle sekä prfessri Riitta Viitalalle, esitän kiitkseni siitä mielenkiinnsta, jlla he ttivat käsikirjitukseni tarkastettavaksi. Riitta Viitalan kannustavat kmmentit saivat minut uskmaan levani ikealla asialla. Kiitän Katriina Karkulehta pyyteettömästä asenteesta hänen timiessaan aineistni vertaisanalyytikkna. Suurkiitkset myös Tutanttaluden laitksen kirjastn ja kanslian henkilökunnalle, jka n viivytyksettä neuvnut ja auttanut minua byrkratian kiemurissa. Haluan myös kiittää aktiivista caching-yhteisöä niin ktimaassa kuin ulkmaillakin. Olen saanut teiltä paljn ideita ja ppinut kanssanne valtavasti. Erityisesti haluan kiittää iii

6 Fieldingin ylipistn EBC hjelman 2008 Eurpan khrttia: Mariannea, Raijaa, Sabinea, Thmasia, Tiinaa sekä Tuulaa. Lisäksi kiitän Tiina Harmajaa ja Kaj Hellbmia henkisestä tuesta ja sparrauksesta väitöskirjaprjektini pitkittyessä. Vanhempiani Masi ja Raim Lehtistä kiitän saamastani työrauhasta, jta ette le häirinneet kyselemällä väitöksen ajankhtaa mitä nyt äiti muutaman kerran prjektin lppuvaiheessa. Teitä n kiittäminen myös siitä, ettei minua le aikinaan kasvatettu minkäänlaiseen lkern ja len saanut rakentaa elämästäni juuri man näköiseni. Ja faija, len j melkein thtri, ja nyt uskallan myöntää, etten vieläkään ymmärrä mttasi Syökää savea, sani sammakk pikasilleen. Veljeäni Karia kiitän vahvasta kannustuksesta, jta hän n sunut aivan kaikille prjekteilleni. Kari, tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä, mutta kädessäsi n pikkusisksi aivan ehta väitöskirja! Edesmenneelle veljelleni Hannulle haluaisin sana paljnkin; sisimmässäni tiedän, että hänkin tiesi tämän päivän vielä kittavan. Olen ilinen myös siitä, että prjektin tässäkin vaiheessa minulla n vielä ystäviä, vaikka yhteydenpit viime aikina n puleltani llut vähintäänkin kehna. Tila ei riitä kiittämään nimeltä kaikkia teitä, jilla n llut tärkeä rli suhteuttamassa väitöskirjan teka muuhun jkapäiväiseen merkitykselliseen elämään. Erityinen kiitkseni lähimmälle ystävälleni Teresa Jantuselle siitä, että vesi n aina llut auki ja kahvia ja juttuseuraa tarjlla. Ja tärkeimpänä haluan kiittää perhettäni. Lapseni Nea ja Nuutti Parppei, äiti kiittää teitä siitä, että ette le antaneet periksi masta humintarpeestanne sillinkaan, kun len yrittänyt vaatia teiltä ehdtnta työrauhaa. Ilman teitä ei tälläkään väitöskirjalla lisi lpulta mitään merkitystä. Mieheni Pekka Parppei, ensin haluan kiittää sinua siitä pitkäjännitteisyydestä, jlla let lukenut nämä alkusanat tänne viimeiseen kappaleeseen asti! Ilman sinua tämän prjektin työstäminen ei käytännössä lisi llut mahdllista. Kiits myös siitä, että let petellut nukkumaan näppiksen naputtelun tahdittamana; että let tullut hymyillen satamasta ktiin, vaikka eväät jäivät mnena aamuna tekemättä; että let jaksanut uska väitöskirjan valmistumiseen; ja ennen kaikkea kiits siitä, että let ymmärtänyt tällä kaikella levan suuren merkityksen minulle. Kirkknummella lkakuussa 2008 Ria Parppei iv

7 SISÄLLYS Tiivistelmä...i English abstract...ii Alkusanat ja kiitkset...iii 1 Jhdant Tutkimusmtivaati Business caching tutkittavana ilmiönä Väitöskirjan rakenne Itsesäätely ja sen kehittäminen Business caching kehitysinterventina Business cachingin taviterientaatit Caching-prsessi Business cachingin lähimenetelmiä Itsesäätely ja itsensä jhtaminen Itsesäätelyn yksilölliset rakenteet Knatiiviset rakenteet Kgnitiiviset rakenteet Affektiiviset rakenteet Uskmukset Itsesäätelyn kehitysinterventiita rganisaatikntekstissa Ssiaalis-kgnitiivinen itsesäätelyteria Yhteenvet Tutkimuksen tteutus Kkemuksen tutkimus laadullisena tutkimuksena Aineistn kuvaus ja hankinta Aineistn analyysi Tulkset Valmentajien kkemukset business cachingista itsesäätelyn kehittäjänä Knatiiviset rakenteet Kgnitiiviset rakenteet Affektiiviset rakenteet Uskmukset Yhteenvet valmentajien kkemuksista...105

8 4.2 Valmennettavien kkemukset business cachingista itsesäätelyn kehittäjänä Knatiiviset rakenteet Kgnitiiviset rakenteet Affektiiviset rakenteet Uskmukset Yhteenvet valmennettavien kkemuksista Valmentajien ja valmennettavien kkemusten yhtenäisyys Itsesäätelyn eri kehitystasjen raprtitu ilmeneminen Tutkimusaineistn pikkeava tapaus Phdinta Tulsten tereettinen ja sveltava tarkastelu Tutkimuksen lutettavuus ja rajitteet Ehdtuksia jatktutkimukselle Lähteet Liitteet...187

9 1 Jhdant 1.1 Tutkimusmtivaati Tämän päivän työelämässä edellytetään yhä itsehjautuvampaa ja itsenäisempää työskentelytapaa sekä henkilökhtaista vastuuntta. Yksilön dtetaan kantavan enemmän vastuuta man työn lisäksi myös masta urastaan (Drucker 2005, Hellbm 2005, 87). Jhdlta edellytetään mien ajatusmallien ja saamisen jatkuvaa uusiutumista (Luma, Suutari & Viitala 2005, 9), itsehjattua ppimista (Ruhtie & Hnka 2003, 111) sekä vastuuntta masta kehittymisestään (Kakknen & Viitala 2007, ). Etenkin tiettyöalilla dtetaan kykyä saavuttaa maan työhönsä liittyvät tavitteet yhä itsenäisemmin ja tehkkaammin: Itsenäisyyttä ja eirutiininmaista ngelmanratkaisukykyä edellyttävien tehtävien yleistyminen n kiistatn tsiasia (Blm, Melin & Pyöriä 2001, 116). Jatkuva uusiutuminen, itsehjautuva työskentelytapa ja menestyminen nykyaikaisessa työelämässä edellyttävät yksilön psyykkisten resurssien tietista kehittämistä ja hyödyntämistä. Åhman (2003, 136) käsitteellisti tämän väitöskirjassaan man mielen jhtamiseksi, jlla hän viittasi mien ajatusten, tunteiden ja tahdn tavitteelliseen hjaamiseen. Åhmanin käsitys sivuaa Zimmermanin (2000,14) näkemystä itsesäätelystä, jlla Zimmerman viittaa itse tutettuihin ajatuksiin, tunteisiin ja timintaan, jiden kautta yksilö pyrkii varmistamaan henkilökhtaisten tavitteidensa saavuttamisen. Nykypäivän rganisaatiiden pyrkiessä krvaamaan byrkratian, hierarkkiset rakenteet sekä autritaarisen jhtajuuden itsenäisillä työkäytännöillä, alitteellisuudella ja yritteliäisyydellä itsesäätelyn kehittämisestä n mudstunut timiva ratkaisu nykyaikaisen rganisaatin tarpeisiin (Wd 2005, 192). Menestyminen työelämässä edellyttää yksilöltä itsesäätelytaitja. Itsehjautuvuus ei le tteutettavissa yksin vaan kestävä muuts asettaa vaatimuksia myös ssiaaliselle ympäristölle. (Ruhtie & Hnka 2003, 25, 129.) Tämän hetkiset rganisaatikulttuurit eivät kuitenkaan tue kknaisvaltaisen itsesäätelykyvyn kehittämistä. Vaikka itsenäistä työskentelytapaa pidetään rganisaatissa 1

10 ensiarvisen tärkeänä, käytännön jhtajuus ei välttämättä le tukemassa jhdettavien itsesäätelykyvyn kehittymistä (Parppei 2004). Alaiset peräänkuuluttavatkin esimiehiltään yhä suurempaa luttamusta sekä lupumista käskyttävästä jhtamistyylistä (STM 2007). Itsesäätelykyvyn merkityksen krstuminen n llut lumassa phjaa Åhmanin (2003) peräänkuuluttamille henkilökhtaisille ja yksilöllisille valmennusmenetelmille. Tässä tutkimuksessa tarkastelen business cachingia yksilöllisenä valmennusmenetelmänä ja itsesäätelyn kehitysinterventina. Jhtamistaidn Opistn (2007) tutkimuksen mukaan rganisaatiiden henkilöstöjht kki business cachingin kiinnstavimmaksi ja ptentiaalisimmaksi henkilöstön kehittämisen menetelmäksi. Syyksi yhä kasvavalle kiinnstukselle Räsänen (2007, jhdant) tteaa, että Cachingissa yhdistyvät hedelmällisellä tavalla yksilön kehittyminen ja rganisaatin tavitteiden saavuttaminen siksi se spii juuri nyt aikaamme ja tarpeisiimme. Kasvanut käytännön mielenkiint business cachingia khtaan n viime aikina nussut esille myös liike-elämälle suunnattujen julkaisujen aihetta kskevissa artikkeleissa (Kauppalehti ; Talussanmat ; Kauppalehti Opti ). Sekä itsesäätelyn että cachingin tutkimus n Sumessa vielä tällä hetkellä alkutekijöissään. Ja vaikka kansainvälinen itsesäätelykyvyn kehittämiseen suunnattu tutkimus nkin lisääntynyt (Uhl-Bien & Graen 1998), rganisaatikntekstissa tehdyt tutkimukset vat rajittuneet yksittäisten tai muutamien itsesäätelyrakenteiden tarkasteluun; tyypillisesti yksilöihin, työkntekstiin tai näiden yhdistelmiin (Vancuver & Day 2005, 170). Varsinkin itsesäätelykyvyn kehittäminen ja siirrettävyys tarvitsevat vielä lisätutkimusta (Zeidner, Bekaerts & Pintrich 2000, 763). Business cachingiin liittyvässä tutkimuksessa n tarkasteltu lähinnä valmennuksen vaikutusta tai vaikuttavuutta (Ballinger 2000; Cnway 2000; Grant 2003; Saling 2005; Sullivan 2006) sekä valmennettavan kkemuksia cachingista tai valmentajasta (Sztucinski 2001; Wasylyshyn 2003, Seamns 2004, Sue-Chan & Latham 2004; Bugae 2005; Jnes & Spner 2006). Ja vaikka kansainvälisten business cachingia tarkastelevien tutkimusten määrä n vahvassa kasvussa, 2

11 niissäkään ei tähän mennessä le käsitelty business cachingin yhteyttä valmennettavan itsesäätelyyn. Vaikka yksilöllisen itsesäätelykyvyn merkitys tämän päivän työelämässä n ilmeinen, sen systemaattinen kehittäminen sana henkilöstön kehittämistä ei kuitenkaan le vielä arkipäivää. Tämän väitöskirjan tarkituksena nkin selvittää business cachingin vaikutusta valmennettavien itsesäätelyn kehittymiseen ja valttaa sen myötä menetelmän timivuutta itsesäätelyn mahdllisena systemaattisena kehittämiskeinna. Tutkimuksen tavitteena n selvittää, mitä timinnan, ajattelun ja tunteiden hallintaan ja säätelyyn liittyviä rakenteita ja prsesseja business cachingilla vidaan kehittää sekä sitä, miten valmentajat ja valmennettavat raprtivat tähän liittyviä subjektiivisia kkemuksiaan. Pyrkimyksenä ei täten le tutkia menetelmän bjektiivista vaikuttavuutta alku- ja lppumittauksineen, mikä lisikin edellyttänyt empiirisen pitkittäisdatan keräämistä. Tulsten perusteella vidaan arviida business caching -prsessin subjektiivisesti kettua vaikutusta työntekijän tavitteen saavuttamisessa ja henkilökhtaisessa kehittymisessä ja sitä kautta business cachingin merkitystä esimerkiksi sana rganisaatin jhtamiskäytäntöjen kehittämistä. Näihin seikkihin pureudun ensimmäisellä tutkimuskysymykselläni: 1. Mitä valmennettavien itsesäätelyyn liittyviä yksilöllisiä rakenteita business caching kehittää? 1a. Miten valmennettavien itsesäätelyn kehittäminen ilmenee valmentajien raprtimiin kkemuksiin perustuen? 1b. Miten valmennettavien itsesäätelyn kehittyminen ilmenee heidän itse raprtimiinsa kkemuksiin perustuen? Tarkastelen asiaa ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä sekä valmennettavien että valmentajien kkemusten kautta. Sekä valmennettavien että valmentajien kkemusten tutkiminen n tarpeen, sillä yhteneväiset kkemukset business cachingin khdistumisesta itsesäätelyn yksilöllisiin rakenteisiin vat edellytyksenä itsesäätelyn systemaattiselle kehittämiselle. 3

12 Zimmermanin (2000) mukaan itsesäätelyn kehittyminen tapahtuu asteittain, taviteltavassa taidssa j pätevää mallia seuraten ja jäljitellen sekä taitja käytäntöön siirtäen. Niiden valmennettavien salta, jiden tavitteet business caching -prsessissa liittyvät kehittymiseen valmentavassa jhtamisessa tai vurvaikutuksessa, pätevänä mallina vidaan pitää valmentajaa, sillä valmentajan kmpetenssiin sisältyvät juuri valmentavaan jhtamiseen ja vurvaikutukseen liittyvät elementit. Näiden valmennettavien khdalla len tarkastellut sitä, miten valmennettavat raprtivat ttavansa mallia valmentajistaan ja vievänsä ppimiaan asiita käytäntöön, mikä pulestaan ilmentää valmennettavien sijittumista itsesäätelyn eri kehitystasille valmentavan jhtamisen ja vurvaikutuksen yhteydessä. Mallinnetun käyttäytymisen ilmentymiä haen tisella tutkimuskysymykselläni: 2. Miten valmennettavien sijittuminen itsesäätelyn eri kehitystasille ilmenee heidän itse raprtimiinsa kkemuksiin perustuen? Näiden tulsten perusteella vidaan päätellä, timiik valmentaja käytännössä valmennettavalle esimerkiksi vurvaikutustaidllisena mallina ja edistää siten itsesäätelyn kehittymistä. Tulksia vidaan käyttää hyväksi rganisaatitaslla esimerkiksi phdittaessa henkilöstöjhtamisen kmpetenssialueita valmentavan jhtamisen yhteyksissä. 1.2 Business caching tutkittavana ilmiönä Business caching n liiketiminnan ja työelämän yhteyksissä tteutettava yksilöllinen valmennusmut, jlla npeutetaan ja tehstetaan valmennettavan tavitteen saavuttamista ja henkilökhtaista kehittymistä (Parppei 2006). Vaikka business caching n yleistynyt myös Sumen yritysmaailmassa, sen tunnettuus ja sisällön syvällisempi ymmärtäminen n vielä melk suppeaa tieteellisten perusteiden käsittelystä puhumattakaan. Myös termin kääntäminen sumen kielelle puhututtaa, sillä englanninkieliselle ammattisanalle halutaan löytää sumenkielinen vastine. Tämä n ymmärrettävää, mutta samalla myös haastavaa. Sumenkielisen termin etsimistä pultaa pyrkimys sumen kielessä käytettävän sanastn 4

13 säilyttämiseksi sumenkielisenä. Lisäksi, sumenkielinen termi vähentäisi yhä lisääntyvän ja tulkinnallisen ammattisanastn eriytymistä. Termin säilyttämistä englanninkielisenä pultaa se, että sumenns ei välttämättä kuvaisi kyseistä ilmiötä ja että caching terminä yhdistetään j ennalta määriteltyyn sisältöön. Esimerkiksi, puhuttaessa liike-elämän valmennuksesta tai liiketimintavalmennuksesta menetelmä mielletään helpsti sisällöltään liikeelämän taitjen ja kmpetenssien valmennukseksi. Henkilökhtainen valmennus käsitetään pulestaan laajemmaksi sateenvarjkäsitteeksi erilaisille henkilökhtaisille valmennusmudille, jihin sisältyy niin urheiluvalmennusta kuin mentrintiakin. Ktimaisten kielten tutkimuskeskuksella ei le susitusta cachingin sumenkieliseksi vastineeksi 1. Termin suraa sumettamista curlingin esimerkin mukaan n myös harkittu, mutta ainakaan vielä ei kutsinki (vrt. kurlinki) le saanut suurta kannatusta. Tisaalta sumen kieleen n vakiintunut vastaavia ammattisanja, kuten Heikkilän (2001) väitöskirjassaan tarkastelemat cping-keint; termi, jta käytetään sellaisenaan myös akateemisessa kirjittelussa. Jtta cachingin kansainvälisestikin rajattu sisällöllinen määrittely vakiintuisi myös Sumessa ja jtta timintapa erttuisi muista lähimenetelmistä, alan ammatinharjittajat ja asiantuntijat vat pääsääntöisesti englanninkielisen termin käytön kannalla. Terminä caching alkaa vakiintua myös sitä käsittelevässä sumenkielisessä akateemisessa kirjittelussa kuten Rmanan ja Leimalan (2005), Keskisen (2006) sekä Rmanan (2007) artikkelit sittavat. Termiä käytetään englanninkielisenä myös esimerkiksi ranskan, saksan sekä krean kielissä. Näihin perusteluihin tukeutuen len päätynyt käyttämään tässä tutkimuksessa alkuperäistä termiä business caching. Prsessiin sallistuvista timijista käytän termejä valmentaja ja valmennettava, kska ne eivät aiheuta tässä yhteydessä sekaannuksen tai epämääräisen tulkinnan vaaraa. Timintatapana caching perustuu systemaattiseen rakenteeseen ja cachingdialgiin, jtka vat kaikissa timintayhteyksissä samat (Parppei 2006). Timintayhteys ja valmennettavan tilanteeseen tuma sisältö, jhn caching khdistuu, mahdllistavat cachingin lukittelun eri kategriihin. Näitä kategriita 1 Tilanne

14 sittavat termin etuliitteet. Selkein erttelu tehdään työyhteisöissä ja liiketiminnassa tapahtuvan (business caching) ja man elämäntaidn (persnnel/life caching) cachingin välille (Martin 2001; Fairley & Stut 2004). Nämä yläkäsitteet vidaan vielä jakaa tarkempiin alalukkiin: business caching esimerkiksi ylimmälle jhdlle (executive caching) tai rganisaatin kehittämiseen (crprate caching) suunnattuun sekä yrityksen sisäiseen cachingiin (internal caching); life caching pulestaan esimerkiksi henkistymiseen (spiritual caching) tai urasuunnitteluun (career caching) suunnattuun cachingiin. Tässä tutkimuksessa tarkastelen työelämän ja liiketiminnan yhteyksissä tapahtuvaa henkilökhtaista business cachingia. Cachingille ei le lemassa yhtä yksiselitteistä määritelmää (Dwney 2003, 8). Laajasti ttaen caching vidaan ymmärtää ratkaisusuuntautuneeksi, tulsrientituneeksi ja systemaattiseksi timintatavaksi, jssa valmentaja turvautuu vakiintuneisiin ja tunnustettuihin pikkitieteellisiin teriihin ja tekniikihin tukeakseen yksilöiden, ryhmien tai rganisaatiiden tavitteen saavuttamista, surituksen parantamista, hyvinvintia ja itsehjautuvaa ppimista (Grant 2005, 1). Edellisen määritelmän lisäksi cachingin n kirjallisuudessa määritelty muun muassa levan: Prsessi, jssa valmentaja auttaa ihmistä ttamaan käyttöönsä mia vimavarjaan niin, että hän vi saavuttaa tavitteensa (Sumen Caching - yhdistys 2007). Ajatuksia herättävä ja luva prsessi, jka inspiri valmennettavan maksimimaan henkilökhtaisen ja ammatillisen ptentiaalinsa (Internatinal Cach Federatin 2007). Menetelmä henkilön ptentiaalin vapauttamiseksi ja siten man surituksensa maksimimiseksi; enemmänkin ppimaan auttamista kuin pettamista (Whitmre 2004, 8). Oppimisen mut, jssa valmentaja tukee ja edistää valmennettavan ppimista ja kehittymistä tätä hyödyttävällä tavalla (Starr 2003, 226). Tait fasilitida valmennettavan surituskykyä, ppimista ja kehittymistä (Dwney 2003, 21). 6

15 Timintatapa tulsten saavuttamisen tehstamiseksi kuilun pistamista aikmusten ja timinnan väliltä (Martin 2001, 5). Yksilöiden välinen interaktiivinen suhde, jka auttaa ihmisiä tunnistamaan ja tteuttamaan persnalliset ja ammatilliset tavitteensa npeammin kuin he min avuin pystyisivät (Fairley ja Stut 2004, 31). Metdlgia, jlla tuetaan tavitteen saavuttamista sekä parannetaan suritusta, hyvinvintia ja itsehjautuvaa ppimista (Grant 2005, 1). Vaikka edellä levat määritelmät eivät le täysin yhteneväisiä, niissä kaikissa krstetaan menetelmän käyttöä valmennettavana levan henkilön tavitteen tai päämäärän saavuttamiseksi sekä hänen ppimisensa ja kehittymisensä edistämiseksi. Cachingin yleispätevänä tavitteena vidaan nähdä surituksen parantaminen ja haluttujen tulsten saavuttaminen (Starr 2003, 11). Kska caching ei luntevasti le rajattavissa tiettyihin menetelmiin tai tekniikihin, sitä tulisi tarkastella enemmänkin dialgisena tapana timia. Cachingin määritelmää vidaan lisäksi syventää rajaamalla sen ulkpulelle, mitä se ei le. Caching ei le terapiaa esimerkiksi mielenterveydellisten ngelmien ratkaisemiseksi (Martin 2001, 17; Fairley & Stut 2004, 32). Menetelmä n siis suunnattu psyykkisesti terveille henkilöille, jilla ei le merkittäviä kliinisiä mielenterveysngelmia (Fairley & Stut 2004, 32; Grant 2005, 1) ja siten tarvetta esimerkiksi lääketieteelliseen mielenterveyden hitn tai terapiaan. Caching ei le neuvntaa tai pastamista vaan henkilön mien ratkaisujen etsimisen ja hyödyntämisen tukemista (Martin 2001, 9). Se ei le tiettyyn asiasisältöön liittyvää knsultintia ja siksi sen nnistuminen ei välttämättä edellytä valmentajalta saamista tai ammattitaita käsiteltävän substanssin alalta (Starr 2003, 5; McLed 2004, 4; Whitmre 2004, 41), tisaalta alan vahva tuntemus vi lla myös eduksi (Fairley & Stut 2004, 24). Käytännön cachingin rinnalla myös tieteellinen kiinnstus aihetta khtaan n viime aikina npeasti kasvanut, mikä n havaittavissa niin erilaisten artikkelien kuin tutkimustenkin määrän kasvulla. Prfessri Anthny M. Grant, Sydneyn ylipiststa, n tehnyt seurantaa PsychInf ja Dissertatin Abstracts Internatinal (DAI) - 7

16 tietkannissa ilmestyneissä käyttäytymistieteen alaan kuuluvista tieteellisistä kirjituksista, jtka käsittelevät cachingia. Kirjitukset sisältävät artikkeleja, empiirisiä tutkimuksia sekä väitöskirjatutkimuksia. Kuvi 1 sittaa, kuinka kirjitusten määrä n kasvanut vusituhannen vaihteesta lähtien. Caching-mainintjen määrä Mainintjen kknaism äärä n= KUVIO 1. Caching-mainintjen määrä PsychInf ja DAI -tietkannissa ilmestyneissä käyttäytymistieteen alaan kuuluvissa tieteellisissä kirjituksissa (Grant 2005). Sumenkielinen caching-kirjallisuus n myös saanut alkusysäyksensä Harri Hirvihuhdan (2006) kirjittaman ja Mikk Räsäsen (2007) timittaman testen mudssa. Ensimmäinen käsittelee cachingia menetelmällisestä näkökulmasta jälkimmäisen sisältäessä cachingiin ja jhtajuuteen liittyviä artikkeleja. Maria Carlssnin ja Christina Frssellin (2008) tänä vunna julkaisema tes keskittyy pulestaan cachingiin esimiehen työkaluna. 1.3 Väitöskirjan rakenne Väitöskirjan aluksi len tarkastellut perusteluja tämän tutkimuksen tekemiseen. Kska tutkittava ilmiö n sumalaisena tutkimuskhteena verrattain uusi, len heti raprtinnin alussa halunnut valttaa business cachingin lemusta ja termin määrittelyä. 8

17 Tinen luku sisältää kirjallisuuskatsauksen, jssa valtan business cachingia kehitysinterventina; esittelen menetelmää prsessina ja käyn läpi tärkeimpiä sitä sivuavia muita henkilökhtaisen valmennuksen menetelmiä kuten työnhjausta, mentrintia, psyykkistä valmennusta liikunnassa, superjhtajuutta ja prsessiknsultintia. Seuraavaksi käsittelen itsesäätelyä ja sen eri mutja sekä itsesäätelyyn liittyvät yksilöllisiä rakenteita ja prsesseja. Tarkastelen itsesäätelyn kehitysinterventiita rganisaatikntekstissa ja esittelen tutkimukseni tereettisen viitekehyksen: Zimmermanin ssiaalis-kgnitiivisen itsesäätelyterian. Luvun viimeisessä kappaleessa esitän yhteenvedn kirjallisuuskatsauksesta ja lun jhdannn tutkimuksen empiriaan. Klmas luku sisältää katsauksen tutkimuksen empiriaan, jka perustuu laadulliseen tutkimukseen. Tarkastelen tutkimuksessani valmentajien ja valmennettavien kkemuksia heidän raprtiminaan, ja len siten pyrkinyt valttamaan kkemuksen tutkimusta mahdllisimman laajasta näkökulmasta. Kuvaan tutkimusaineistn ja sen teemahaastatteluina tapahtuneen hankinnan. Luvun lpuksi kuvailen aineistn analyysin deduktiivisena sisällönanalyysina. Neljäs luku mudstuu tutkimustulksista. Aluksi tarkastelen valmentajien kkemuksia itsesäätelyn kehittämisestä ja vastaavasti valmennettavien kkemuksia itsesäätelyn kehittymisestä sekä käsittelen valmentajien ja valmennettavien kkemusten yhteneväisyyttä. Yhteneväisyys ilmenee tutkimuksessani yleisellä taslla suhteessa caching-prsessiin, sillä tutkittavat valmentajat ja valmennettavat eivät mudstaneet yhdessä timivia caching-pareja. Selvitän myös itsesäätelyn eri kehitystasjen ilmentymiä haastateltavien raprtimina. Lpuksi nstan esille perusaineiststa pikkeavan tapauksen, jssa valmennusprsessi ei tämän tutkimuksen määrittelyjen mukaan vastannut business caching -prsessia. Tutkimusraprtin viides luku käsittää tutkimuksen phdinnan. Phdin tässä yhteydessä tutkimukseni kntribuutita niin tereettisesta kuin sveltavastakin näkökulmasta. Tarkastelen myös tutkimuksen lutettavuutta ja rajitteita ja lpuksi 9

18 punnitsen mahdllisia jatktutkimusehdtuksia cachingin ja itsesäätelyn laajemmaksi tutkimiseksi. 10

19 2 Itsesäätely ja sen kehittäminen Tässä tutkimuksessa tarkitan itsesäätelyllä yksilön timinnan, ajattelun sekä tunteiden tietista hallintaa man tavitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Käytän tarkituksellisesti termiä itsesäätely, jka juntaa juurensa vahvasti kasvatustieteestä ja itsesäädellyn ppimisen yhteydestä. Itsesäätelyn ja siihen liittyvän kasvatustieteellistä alkuperää levan termistön valinta perustuu tutkimuksen pikkitieteelliseen käsittelyyn: itsesäätelyn yksilölliset rakenteet, niihin liittyvä käsitteistö sekä tutkimuksen metateria Zimmermanin (2000) ssiaaliskgnitiivinen itsesäätelyteria juntavat juurensa läheisesti kasvatuspsyklgiaan ja kasvatustieteeseen. Tästä näkökulmasta lennaista n tarkemmin luvussa 2.3 käsiteltävät itsesäätelyn yksilölliset rakenteet, jtka vidaan ryhmitellä klmeen saalueeseen: knatiiviseen eli timinnan, kgnitiiviseen eli ajattelun sekä affektiiviseen eli tunteiden alueeseen. Kasvatustieteellinen lähestymistapa mahdllistaa myös uusien ja merkittävien näkökulmien synnyttämisen jhtamisen kntekstiin. Tästä esimerkkinä timinnan jakaminen mtivaatin ja tavitteeseen liittyviin rakenteisiin; sekä vlitin ja timinnan ylläpitn liittyviin prsesseihin (tarkemmin luvussa 2.3.1). Nykyisen trendin krstaessa työntekijöiden itsehjautuvuutta ja itsenäistä työtetta itsesäätelyn ymmärtämisestä ja kehittämisestä n tullut myös henkilöstöjhtamisen kannalta merkittävää. Tämä n lisännyt tarvetta muuttaa myös yritysten jhtamis- ja kehittämiskäytäntöjä, jllin niihin n sisällytetty henkilökhtaisia yksilöllisiä valmennuselementtejä. Osittaiseenkin itsesäätelyn kehittämiseen suunnatun henkilökhtaisen psyykkisen valmennuksen kirj n laaja. Siihen vidaan katsa kuuluvan sellaiset menetelmät ja tekniikat, jiden tarkituksena n edistää yksilön psyykkisten resurssien kehittymistä tavitteellisesta näkökulmasta. Tällaisen valmennuksen pääpainpiste ei siten le jnkun tiedn tai taidn ppimisessa vaan näiden ppimisen tueksi ja tavitteen saavuttamisen varmistamiseksi tarvittavien taitjen ajattelun, timinnan alittamisen ja ylläpidn sekä tunnetaitjen kehittämisessä. 11

20 2.1 Business caching kehitysinterventina Business cachingin tehtävänä n helpttaa valmennettavan etenemistä itsesäätelysyklissä khti tavitteen saavuttamista (Grant 2003). Käytännössä tämä tapahtuu systemaattisessa caching-prsessissa, vurvaikutuksellisin keinin. Tässä väitöskirjassa len tutkinut kkemuksia, jita valmennettavilla ja valmentajilla n business caching -prsessista itsesäätelyn kehitysinterventina. Jhdatuksena aiheeseen tarkastelen aluksi aikaisempaa, cachingia käsittelevää tutkimusta. Business cachingia käsittelevien tutkimusten tas n hyvin vaihteleva. Mnet tutkimukset vat suuntautuneet vahvasti käytännön tarpeeseen aiheen tieteelliseen käsittelyyn kustannuksella. Olen seuraavassa seulnut mukaan tieteelliset kriteerit täyttäviä business caching -tutkimuksia. Business cachingiin liittyvässä tutkimuksessa n tarkasteltu itse prsessia (Orenstein 2000), valmennuksen vaikutusta tai vaikuttavuutta (Ballinger 2000; Cnway 2000; Grant 2003; Saling 2005; Sullivan 2006), valmennettavan kkemuksia cachingista tai valmentajasta (Sztucinski 2001; Wasylyshyn 2003, Seamns 2004, Sue-Chan & Latham 2004; Bugae 2005; Jnes & Spner 2006), valmentajan kkemuksia cachingista (McCleland 2005) sekä valmentajan ja valmennettavan välistä kmmunikintia (Quick & Macik-Frey 2004). Varsinaisesti itsesäätelyyn liittyvää tutkimusta ei cachingin alalla le tehty, jskin Fraynen ja Lathamin (1987) sekä Lathamin ja Fraynen (1989) kehitysinterventitutkimuksissa yhtenä kehitysmenetelmänä käytettiin henkilökhtaista valmennusta 2. Orenstein (2000) n väitöskirjassaan tarkastellut klmeen eri rganisaatin kuuluvan kahdeksan henkilön business caching -prsessia. Tutkimusaineist mudstuu neljän vuden aikana kerätyistä strukturiduista ja pulistrukturiduista henkilöhaastatteluista, havainninneista sekä tutkijan tekemistä muistiinpanista. Kvalitatiiviseen aineistn analyysin perustuen Orenstein n rakentanut kahdeksan prtaisen mallin kuvaamaan caching-prsessia käytännössä; tavitteen 2 Tarkemmin Fraynen & Lathamin kehitysinterventitutkimuksista kappaleessa

21 asettamisesta implementintiin ja lppuyhteenvetn. Tutkimus vahvistaa näkemystä caching-prsessin rakenteesta, mutta ei välttämättä tu siitä esille uutta tieta. Ballinger (2000) n tutkinut cachingin vaikutuksia ja tärkeimpiä käyttäytymisen muutkseen jhtavia tekijöitä business caching -prsessissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 49:ää valmennettavaa, jtka li jaettu kahteen ryhmään työssä suriutumisensa perusteella, eli sen mukaan katsttiink heidän sallistuvan cachingiin edelleenkehittymistarkituksessa (high-perfrming) vai lik tarkituksena krjata puutteita heidän suriutumisessaan (lw-perfrming). Aineist kerättiin puhelinsurveyna ja analysitiin tilastllisesti. Kahden tutkitun surittajaryhmän väliset ert eivät lleet merkitseviä, mutta sukupulten väliset ert livat helpmmin havaittavissa. Tulkset sittivat naisten kkevan cachingin itsessään arvkkaampana ja psitiivisempana kuin miehet. Miehille tärkeämpää li esimiehiltä ja kllegilta prsessin aikana humiinnin mudssa saatu tuki. Vaikka tutkimustulkset itsessään tuvat esille sukupulten välisen mielenkiintisen ern, vidaan haastateltujen vähäisen määrän vuksi tilastllisen analyysin mielekkyyttä phtia. Sztucinskin (2002) tutkimuksen tarkituksena li valmennettavien cachingkkemusten ymmärtäminen. Sztucinski haki fenmenlgisella tteella vastausta siihen, miten jhtajat kkevat business cachingin. Aineist kerättiin syvähaastattelemalla seitsemää jhtajaa ja analysitiin tekemällä aineiststa induktiivinen sisällön analyysi. Yleisluntisesti caching kettiin mahdllisuutena saavuttaa jtain itselle tärkeää, mutta varsinaisesti tutkija nsti esille tärkeäksi kettuja sisältölukkia, jtka liittyivät muun muassa tavitteen saavuttamiseen, räätälöityyn prsessiin sekä valmennettavan maan timijuuteen. Sztucinskin tutkimus n kknaisuudessaan yksi business cachingin kknaisvaltaisimmista väitöskirjatutkimuksista. Sen aihealue kkemuksia tutkivana työnä tukee lähtökhtaisesti myös tämän tutkimuksen tekemistä. Seamns (2004) tarkasteli tekijöitä, jtka jhtivat business cachingin nnistumiseen valmentajan, valmennettavan sekä valmennettavan esimiehen kkemusten 13

22 näkökulmista. Aineist kerättiin puhelinhaastatteluna kahdeksasta cachingtapauksesta. Tärkeimpinä edellytyksinä kkemuksille cachingin nnistumisesta kettiin esimiehen tuki, prsessiin situtuminen, ivallusten syntyminen, valmennussuhteen laatu sekä kehittymisen ja reflektinnin mahdllistava timintatapa. Tämänkin tutkimuksen tulkset lähinnä vahvistivat caching-prsessin lähtökhtia, eivätkä niinkään tuneet menetelmästä esille uutta tieta. Tutkimuksen kknaisvaltaisuus perustui siihen, että samasta caching-prsessista aineista kerättiin sekä valmentajalta, valmennettavalta että valmennettavan esimieheltä. Sue-Chan ja Latham (2004) tteuttivat tutkimuksen, jssa verrattiin ulkpulisen, vertais- ja itsecachingin tehkkuutta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää nk cachingin lähteellä merkitystä prsessin tulksiin. Tutkimus tteutettiin keräämällä itsearviintiaineist erikseen sekä Kanadassa (n=30) että Australiassa (n=23). Tutkittavat arviivat ulkpulisen cachingin levan tehkkainta, mikä näytti perustuvan siihen, että valmennettavat kkivat ulkpulisen tahn uskttavampana ja vakuuttavampana kuin vertaisensa tai itsensä. Tutkimustulkset sittivat cachingilla levan samanlaiset edellytykset kulttuurista riippumatta. Bugae (2005) tteutti kuvailevan tapaustutkimuksen kuudesta telekmmunikaatirganisaatin valmennettavasta. Tutkimus tarkasteli cachingin vaikutuksia valmennettavien kkemana ja kuvailemana. Aineist kerättiin puhelinhaastatteluina sekä kirjallisella kysymyslmakkeella. Tulksista mudstui yhdentista kkemusteeman patterist, jhn sisältyi esimerkiksi cachingin kkeminen psitiivisena, lisääntynyt itsetietisuus sekä interpersnallisten taitjen kehittyminen, jka arviitiin yhdeksi tärkeimmistä kkemussisällöistä. Tärkeimpänä valmentajan taitna kettiin tait kysyä ivaltavia ja ivallukseen jhtavia kysymyksiä. Saling (2005) tutki business cachingin vaikutusta jhtamiskäyttäytymiseen. Tulkset perustuivat jhtavassa tai esimiesasemassa (n=101) levan henkilön esi- ja jälkiarviintiin 360 mittarilla. Saling ei löytänyt merkittäviä erja mittaustulksissa; eli tämän tutkimuksen mukaan business cachingilla ei näyttänyt levan vaikutusta 14

23 jhtamiskäyttäytymiseen. Tutkimustuls ei kuitenkaan erittele väliintulevia tekijöitä, mikä lisi llut kiinnstava phdinnan khde tässäkin tapauksessa. Jnes ja Spner (2006) khdensivat tarkastelunsa nimenmaisesti menestyjien (high achievers) caching-prsessiin liittyviin yhteisiin minaisuuksiin ja tarpeisiin, Tutkijat haastattelivat seitsemää valmentajaa ja neljäätista valmennettavaa liikeelämän ja urheilun parista. Tutkimustulsten mukaan yhtenäinen caching-tapa ( ne-size-fits-all ) ei välttämättä le tulksellinen vaan prsessissa tulee humiida menestyjien yksilölliset minaisuudet. Tutkijat tteavat menestyjien tarvitsevan uskttavan valmentajan, jka luttaa miin kykyihinsä, mutta ei krsta maa egaan (mts. 47). Tteamus herättää phtimaan valmentajien yleisiä edellytyksiä cachingin tteuttamiseen, sillä valmennettavan yksilöllisyyden humin ttamisen sekä valmentajan uskttavuuden, terveen itseluttamuksen ja caching-tilanteen kunniittamisen tulee kuulua jkaisen ammattitaitisen valmentajan minaisuuksiin. Sullivanin (2006) tteuttamassa haastattelututkimuksessa tarkasteltiin business cachingin vaikutusta tunneälyn kehittymiseen. Haastattelut tteutettiin kahdeksan valmennettavan kanssa caching-prsessin jälkeen. Tutkimustulkset sittivat prsessin vaikuttaneen lähinnä tietisuuden herättämisen ja itsetarkkailuun, sillä tutkittavat kertivat löytäneensä tarkennetusti itsestään ne seikat, jita halusivat lähteä tietisesti itsessään kehittämään. Varsinaista tunneälyn kehittymistä edes subjektiivisesta näkökulmasta ei tutkimuksessa raprtitu. Taulukssa 1 len yhteenvetna esittänyt edellä mainitut business cachingia käsittelevät tutkimukset. Suurimpana erna maan väitöskirjatutkimukseeni n se, että itsesäätelyä sellaisenaan ei näissä le tarkasteltu. Myös tutkimuksia, jtka khdistuvat sekä valmentajaan että valmennettavaan n niukasti. 15

24 TAULUKKO 1. Yhteenvet tärkeimmistä kirjallisuuskatsaukseen sisältyvistä cachingtutkimuksista Tutkimus Mitä n tutkittu? Kntribuuti tähän Vajeena tähän tutkimukseen tutkimukseen Orenstein 2000 Caching-prsessia Caching-prsessin yhdenmukaisuus Fkus prsessissa, vain valmennettavan näkökulma, ei Ballinger 2000 Suriutumisen muutkseen jhtavia tekijöitä Tarkastelussa suriutuminen itsesäätelynäkökulmaa Ei itsesäätelynäkökulmaa Sztucinski 2002 Seamns 2004 Sue-Chan & Latham 2004 Bugae 2005 Saling 2005 Jnes & Spner 2006 Sullivan 2006 Jhtajien kkemuksia cachingista Cachingin nnistumista valmentajan, valmennettavan ja tämän esimiehen näkökulmista Ulkpulisen, vertais- ja itsecachingin tehkkuuden era Cachingin vaikutuksia valmennettavan kkemana ja kuvailemana Cachingin vaikutusta jhtamiskäyttäytymiseen Cachingia menestyjien näkökulmasta Cachingin vaikutusta tunneälyn kehittymiseen Fkus kkemuksissa, menetelmällinen yhdenmukaisuus Fkus kkemuksissa, valmentajan sekä valmennettavan näkökulmat Tukee ulkpulisen cachingin tehkkuusnäkökulmaa Tarkastelee kkemuksia Fcus jhdssa ja esimiesasemassa levissa henkilöissä Sekä valmentajan että valmennettavan näkökulma Fkus kehittymisen kkemusten ja tunteiden alueen tutkimisessa Vain valmennettavan näkökulma, ei itsesäätelynäkökulmaa Ei itsesäätelynäkökulmaa Vain valmennettavan näkökulma, ei itsesäätelynäkökulmaa Vain valmennettavan näkökulma, ei itsesäätelynäkökulmaa Vain valmennettavan näkökulma, ulkpulelta arviinti, ei itsesäätelynäkökulmaa Ei itsesäätelynäkökulmaa Vain valmennettavan näkökulma, ei itsesäätelynäkökulmaa Kasvaneen käytännön tteutuksen hella myös caching-diskurssi n Sumessa lähtenyt käyntiin. Åhmanin (2003) väitöskirja avasi keskustelun henkilökhtaisesta valmennuksesta työelämässä ja ma väitöskirjatutkimukseni n saltaan avaamassa tietä business cachingin tieteelliselle käsittelylle ktimaassa. Tätä tutkimusta tehdessäni len tietinen tisesta valmisteilla levasta ktimaisesta business cachingia käsittelevästä väitöskirjatutkimuksesta (Rmana, Turun ylipist) sekä yhdestä valmiista (Cederlöf 2005) ja tisesta tekeillä levasta pr gradu - tutkimuksesta (Järvenpää, HKKK). Pr gradu -tutkimuksessaan Cederlöf (2005) tarkasteli 36 sumalaisyrityksen jhtajaa ja ttesi business cachingin hyödylliseksi työkurmituksen vähentäjäksi. Lisäksi, hän ttesi etenkin naisjhtajien raprtivan edistymistään sellaisissa henkilökhtaisissa prjekteissa, jtka liittyivät sisäiseen mtivaatin, situtumiseen sekä surituksen tteuttamiseen. 16

25 2.1.1 Business cachingin taviterientaatit Business caching n henkilökhtainen tuls- ja kehittymissuuntautunut valmennusprsessi, jka khdistuu valmennettavan itsesäätelykykyyn. Mnipulinen itsesäätelykyky lu pulestaan perustan valmennettavan tehkkaalle tavitteen saavuttamiselle. Business cachingin tavite vidaan jakaa yhtäältä suritustavitteeseen, jka sisältää tietyn timinnan tai tehtävän surittamisen sekä tisaalta kehittymistavitteeseen, jka sisältää valmennettavan yksilölliseen kehittymiseen tai ppimiseen liittyviä päämääriä. (Martin 2001; Dwney 2003; Fairley & Stut 2004; Whitmre 2004; Rgers 2008.) Cachingin avulla tuetaan siis psitiivista muutsta, jllin yhtenä pyrkimyksenä n parantaa työsuritusta (Bacn & Spear 2003, xxviii; Greene & Grant 2003, xiv). Whitmre (2004) mainitsee tyypillisinä maan työhön liittyvinä suritustavitteina työ- ja vapaa-ajan tasapainttaminen tai yksinkertaisesti myyntibudjetin saavuttaminen. Kehittymistavitteen päämääränä vi lla jnkin taidn ppiminen tai yleisemmällä taslla tietisuuden herättäminen sekä vastuullisuuden ja itseluttamuksen rakentuminen (Whitmre 2004, 17). Tavite n aina valmennettavan itse itsellensä asettama (Rgers 2008, 111). Käytännössä tavitteet liittyvät usein laajjen kknaisuuksien hallintaan, jllin suritustavitteena vi lla esimerkiksi esimiehen ja jhdettavien yhteistyön syventäminen ja siihen kytkeytyvänä kehittymistavitteena kmmunikaatin ja viestinnän tehstaminen. Caching n siis tässä mielessä prsessinhjausmenetelmä, jnka khteena vat kehittymis- ja tavitteensaavuttamisprsessit. Valmentajan vastuulla n pitää prsessi ikeassa suunnassa ja keskustelu leellisissa asiissa (Whitmre 2004; Rgers 2008) Taviterientaatin khdistunut tutkimus n lähtenyt pitkälti siitä, että yksilö n jk suriutumis- tai ppimisrientitunut (Meece 1994, 26), vaikkakaan rientaatit eivät yksilötaslla le välttämättä tisiaan pissulkevia (Tynjälä 1999, 103). Pikemminkin suritus- ja kehittymistavitteet vat usein läheisesti tisiinsa kietutuneita ja suritustavitteeseen pääseminen edellyttää jnkin tai jidenkin kehittymistavitteiden täyttymistä eli yksilön n pittava jtain uutta tai muuten kehityttävä, jtta hän visi saavuttaa asettamansa päämäärän. (Whitmre 2004, 40; Rgers 2008, 119). Cachingin tehtävänä n herättää valmennettavan tietisuus ja 17

26 siirtää valmennettava tiedstamisen tilasta ttamaan vastuu masta timinnastaan ja timinnan tulksista (Greene & Grant 2003). Tietisuuden herättämiseksi ja man vastuuntn rakentamiseksi suritettu caching mahdllistaa lyhyellä tähtäimellä tehtävän surittamisen ja pidemmällä tähtäimellä yksilön kehittymisen (Whitmre 2004, 40). Kska caching perustuu pitkälti yksilön itsenäiseen ppimiskapasiteettiin ja tiedstamattmien resurssien käyttöönttn ja kska timintatavassa paintetaan ppimista ja kehittymistä, surituksen parantumista vidaan havaita pidemmällä aikavälillä muillakin alueilla kuin vain suranaisilla valmennuksen khdealuilla. (Dwney 2003, 8-9.) Whitmren ja Dwneyn kanssa samansuuntaisiin suritusta ja kehittymistä kskeviin jhtpäätöksiin vat päätyneet myös Frayne ja Geringer (2000) tteuttamassaan itsesäätelyn interventitutkimuksessa Caching-prsessi Useimmat pstmdernit, knstruktivistiset hjaus- ja terapiamenetelmät krstavat kielenkäyttöä timinnan uudelleen suuntaamisessa ja liikkeen aikaansaamisessa (Peavy 2000, 27). Business cachingissakin n kyse vurvaikutussuhteesta, jka tässä yhteydessä vi saada useita mutja riippuen valmennettavan tarpeista ja tilanteesta. Ammatillisen caching-prsessin sisältö n perusteiltaan yhtenäinen ja se tteutuu systemaattisesti ja iteratiivisesti (Parppei 2006). Se n rakentunut kahdesta ulttuvuudesta: rakenteesta ja dialgista (kuvi 2). Näistä ensimmäinen pitää hulen surituksen ylläpidsta ja tavitteen saavuttamisesta ja jälkimmäinen tukee valmennettavan kehittymistä. 18

27 R A K E N N E nykytilanteen kartitus tavite ja saavutusindikaattrit timintavaihtehtjen tarkastelu ja valinta timinnan ylläpit D I A L O G I kyseleminen, kuuntelu, palaute Valmennettavan timinta, ajattelu ja tunteet KUVIO 2. Caching-prsessin rakenteen ja dialgin khdistuminen valmennettavaan Rakenne Caching-prsessin rakenne n rinnastettavissa G. H. vn Wrightin käsitteellistämään tekniseen nrmiin, jka Niiniluta (1992, 15) siteeraten n tsiasiihin perustuva ilmaisu keinjen ja päämäärän välillä vallitsevasta suhteesta. Vn Wrightia vapaasti lainaten tekninen nrmi rakentuu seuraavasti: Js haluat lpputulksen A ja uskt levasi tilanteessa B, sinun pitäisi tehdä X. Tätä nrmia vasten vidaan yhtäältä tulkita, että cachingin avulla vidaan auttaa yksilöä määrittelemään itsellensä keinn X, jnka avulla hän etenee tilanteesta B päämäärään A. Tisaalta, caching vidaan itsessään tulkita keinksi X, jnka avulla yksilö etenee tilanteesta B päämääräänsä A. Itse krstan jälkimmäistä näkemystä, jllin caching vidaan perustellusti lukea Niiniludn (1992, 17) mainitsemaksi design-tieteen tuttaman tiedn tyypilliseksi rakenteeksi tai lgiseksi mudksi. 19

28 Caching-prsessin rakenne n merkittävässä knatiivisessa rlissa timintaan ryhtymisen ja timinnan ylläpidn kannalta. Cachingin n sitettu helpttavan tavitteen saavuttamista (Grant 2003). Vaikka mnella valmentajalla n ma valmennusprsessin jäsennysmallinsa, prsessi vidaan pelkistää neljään alaprsessiin tavitteen ja saavutusindikaattrien asettamiseen, nykytilanteen kartittamiseen, strategiavaihtehtjen tarkasteluun ja valintaan sekä timinnan ylläpitn (Martin 2001; Dwney 2003; Starr 2003; Whitmre 2004). Tavitteen asettamisessa valmennettava lu itselleen visin masta tulevaisuudestaan ja niistä asiista, jita hän haluaa saavuttaa tai muuttaa. Tavitteen asettaminen n itsesäätelyn avainmuuttuja (Lcke & Latham 2002; Vancuver & Day 2005; Wd 2005) ja se vaikuttaa suritukseen surasti tai epäsurasti. Suria vaikutuksia vat humin suuntaaminen, yritteliäisyyden ja sinnikkyyden lisääntyminen sekä uusien ppimistapjen kehittyminen (Lcke & Latham 1990). Epäsuria vat yksilön psyykkiseen tilaan, kuten itseluttamukseen ja tyytyväisyyteen, khdistuvat vaikutukset (Rvi ym. 2003). Cachingin lähtökhtana n, että tavitteen tulee lähteä valmennettavasta itsestään, eli lla itse asetettu. Sen tulee lla täsmällinen, realistinen, mitattavissa leva ja aikaan sidttu. (Dwney 2003, 141; Starr 2003, ) Lcken ja Lathamin (1990) tavitteenasettelun terian peruslettamukset tukevat näkemystä, että täsmälliset ja selkeät tavitteet jhtavat parempaan suritukseen. Tavitteen asettamiseksi vidaan käyttää erilaisia visiintia tukevia menetelmiä, jiden avulla päämäärän määrittely ja sen saavuttaminen n helpmpaa. Tavitekeskustelussa prsessi aikataulutetaan, tarkastellaan tavitteen takana levia mtiiveja sekä phditaan niiden ttuudellisuutta; samalla käsitellään mahdllisia esteitä tai rajitteita, jita päämäärän saavuttamisen tielle saattaa ilmaantua (Starr 2003, 77). Tavitetta asetettaessa n myös määriteltävä indikaattrit, jtka ilmaisevat, että tavite n saavutettu. Tämä n kriittinen vaihe nnistumisen kannalta, sillä selkeän päämäärän ja sen saavuttamisesta kertvien indikaattrien puuttuminen tekee menestyksen mittaamisen ja surituksesta keskustelun vaikeaksi (Dwney 2003, 100; Kakknen & Viitala 2007, 120). 20

29 Tavitteen asettamisessa heijastuu myös asiayhteys, jssa valmennus tapahtuu. Dwneyn (2003, 95 96) mukaan rganisaatikntekstissa vi tavitteen asettamisessa lla mukana myös valmennettavan esimies, mutta sillinkin valmennettavan n aina itse ltava tavitteen asettamisen päärlissa yhdessä määriteltyyn päämäärään situtumiseksi. Tutkimustulkset vat myös sittaneet, että tavitteisiin saatu tuki ja tavitteissa edistyminen vat yhteydessä henkilön hyvinvintiin (Ahla 2001: Ahla, Gerlander & Kalim 2001; Salmela-Ar & Nurmi 2002, 169; Grant 2003). Organisaatikntekstissa n hedelmällisintä asettaa sellaisia tavitteita, jiden saavuttamisesta hyötyvät sekä rganisaati että valmennettava. Ongelmia saattaa kuitenkin syntyä sillin, kun työntekijä mien ratkaisujen ja henkilökhtaisen vastuuntn sijasta haluaisikin tarkkaa hjausta ja selkeitä käskyjä (Dwney 2003, 110). Nykytilanteen kartituksessa n pyrkimyksenä selvittää valmennettavan lähtökhdat ja sitä kautta lsuhteet prsessille. Valmennettavaa rhkaistaan kertmaan itsestään ja masta elämäntilanteestaan, mikä mahdllistaa valmentajan laajemman ymmärryksen valmennettavan kknaistilanteesta. (Starr 2003, 72 73, 82). Nykytilanteen kartitusvaiheessa selvitetään, minkä aihealueen ympärillä valmennusdialgi tullaan käymään. Tällöin valmennettava kuvaa ajatuksiaan vapaasti ja valmentaja esittää tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä. Nykytilannetta vidaan kartittaa myös prjisivilla tehtävillä, jissa valmennettava heijastaa jtain masta persnallisuudestaan. Tarkituksena n kaiken kaikkiaan syventää valmentajan näkemystä käsiteltävästä aihepiiristä. (Martin 2001, 58; Dwney 2003, 27.) Aihepiirin määrittäminen helpttaa myös dialgin systemaattista suuntausta siten, ettei valmennusdialgi lässähdä pelkäksi jutusteluksi (Starr 2003, 73). Timintavaihtehtjen tarkastelu ja valinta. Kun tavite, saavutusindikaattrit ja aikataulu n määritelty, tarkastellaan eri timintavaihtehtja. Cachingin pääpainpiste n saada valmennettava itse phtimaan mia vaihtehtjaan sekä ivaltamaan itselleen uusia aikaisemmin mieleen julahtamattmia timintatapja. Valmennettavaa tuetaan ja kannustetaan löytämään useita erilaisia 21

30 timintavaihtehtja tavitteeseen pääsemiseksi (Martin 2001, 64). On tärkeää painttaa juuri uusien luvien mahdllisuuksien etsimistä uudenlaisen lpputulksen tai muutksen saavuttamiseksi. Tässä vaiheessa valmentajan tehtävänä n tukea valmennettavaa tdella päästämään ajatuksensa vallilleen uusien mahdttmiltakin tuntuvien ideiden löytämiseksi. (Dwney 2003, 31.) Uusien timintavaihtehtjen hahmttamisessa henkilökhtainen valmennus njaa rgersilaiseen nndirektiivisyyteen ja sen mukanaan tumaan ajatukseen ivallusten synnystä. Asiakaskeskeisessä terapiamallissaan Carl Rgersin (1951) päämääränä li luda ivalluksen synnylle tllinen ilmapiiri, jssa ihminen näkee uudella tavalla tilanteensa. Tinen ivallukseen jhtava tekijä n asteittainen itseymmärryksen lisääntyminen. Oivalluksen aitus punnitaan siinä, kuinka valmennettava kykenee suuntaamaan timintansa uusiin päämääriin. (Purhnen 1988, ) Timinnan ylläpit viittaa niihin seikkihin, jilla caching-prsessissa tuetaan valmennettavaa systemaattisesti saavuttamaan tavitteensa sen jälkeen kun tavite n selkeytetty, erilaiset timintavaihtehdt n kartitettu ja päätökset timintaan ryhtymisestä n tehty. Neurtieteiden näkökulmasta cachingia tutkinut David Rck (2006 & 2007) krstaa timintapäätöksen jälkeistä npeaa timinnan alittamista ja timinnan tietista ylläpita. Teknisesti timinnan ylläpit käsittää yksinkertaisimmillaan suunnitelman siitä, mitä, miten, millin ja kenen kanssa asiat tteutetaan (Martin 2001; Dwney 2003; Whitmre 2004). Syvempi tarkastelu sittaa, että timinnan ylläpit sisältää sellaisten esteiden ja häiriöiden pistamisen, jtka muuten estäisivät tai hidastaisivat valmennettavan tavitteen saavuttamista. Tällaisia esteitä vat muun muassa timintaa rajittavat ja emtiita hjaavat uskmukset sekä tilannekhtaiset häiriöt (Parppei 2006, 18 20). Suritusta häiritsevien esteiden merkitystä ja niiden pistamisen tärkeyttä krstetaan cachingissa vimakkaasti. Alun perin käsitys n syntynyt yhden cachingin ppiisän, Timthy Gallweyn, teksessaan The Inner Game f Tennis (1974) kiteyttämästä ajatuksesta, jssa valmennuksen tarkituksena n yksilön ptentiaalin ja tteutuneen surituksen väliin tulevan häiriön pistaminen (Martin 2001, 9; Dwney 2003, 10 11; Whitmre 2004,8). 22

31 Dialgi Cachingin dialgisuus mudstuu kyselemisestä, kuuntelemisesta sekä palautteenannsta (Martin 2001; Dwney 2003; Starr 2003; Whitmre 2004) ja siihen perustuu caching-prsessin kehittävä ulttuvuus. Dialgin välityksellä sallistuja vi tutkiskella mia ajatuksiaan, uskmuksiaan ja pyrkimyksiään. Ääneen santtuna matkin ajatukset vivat tuntua selvemmiltä ja jpa yllättäviltä. (Rman 2005, 75.) Vurinen (2000, 260) kuvaa julkilausutun ajattelun hyötyä sana freudilaista vapaan asssiaatin menetelmää seuraavasti: Tiselle kertmisen velvite lisää ptilaan tietisuutta mielensä liikkeistä. Kskaan muullin ei ihminen judu näin ern pääsemättömästi vastakkain man itsensä kanssa. Cachingdialgiin sisältyy leellisesti myös asiiden yhteenveta sekä muihin asiihin analgiiden lumista (Martin 2001, 66). Kehittymisen kannalta tämä n leellista, sillä ppimiseen liittyvissä tutkimuksissa n tdettu, että juuri tällaiset kgnitiiviset elabraatistrategiat, kuten min sanin kertminen, yhteenvedn tekeminen, analgiiden luminen, selittäminen sekä kysymysten esittäminen ja niihin vastaaminen auttavat ppijaa integrimaan uutta tieta aikaisemmin pittuun (Pintrich & McKeachie 2000, 41). Dialginen menetelmällisyys n rinnastettavissa kgnitiivisessa terapiassa käytettävään skraattiseen dialgiin, jssa strategisin kysymyksin autetaan asiakasta ymmärtämään man ajattelunsa perusteita ja löytämään niille vaihtehtja. Kysymysten avulla pyritään siihen, että asiakas löytää itse vastauksia eikä terapeutti anna niitä hänelle suraan. (Tskala 1991, 68; Kuusinen 2000, 91.) Skraattisen dialgin vahvuuksia nkin, että se pettaa ajatteluun, eikä pelkkään sisältöaineksen vastaanttamiseen (Kyyrönen 1999, 52). Caching-prsessiin vi kuulua, dialgin hessa tai siihen sisällytettynä, myös timinnallisia menetelmiä kuten rlinvaihttehtäviä, visuaalisia elementtejä esimerkiksi krttien ja kuvien käyttöä tai piirtämistä, analyysejä ja ssimetrisiä menetelmiä sekä narratiivisia menetelmiä (Parppei 2006, 77). 23

32 Kyseleminen. Valmentajan tehtävänä n avimilla kysymyksillä 3 auttaa valmennettavaa yhtäältä löytämään mat tavitteensa sekä strategiat tavitteiden saavuttamiseksi ja tisaalta vahvistaa valmennettavan situtumista tekemiinsä päätöksiin (Martin 2001; Dwney 2003; Starr 2003; McLed 2004; Whitmre 2004). Kysymysten avulla herätetään valmennettavan tietisuus hänen mien uskmustensa ja letustensa esiin nstamiseksi (Dwney 2003, 55; Parppei 2006, 47). Tietisuuden herättäminen n ensimmäinen askel ihmisen henkilökhtaisessa kehittymisessä ja siksi leellinen sa caching-dialgia. Kyselemällä pyritään vapauttamaan mahdllisimman paljn infrmaatita sekä valmentajalle että valmennettavalle (McLed 2004, 7). Khdistetuilla ja syventävillä kysymyksillä valmentaja pyrkii kyseenalaistamaan valmennettavan nykyisiä näkemyksiä ja siten synnyttämään uusia ivalluksia (Parppei 2006, 47). Timintatapaa vidaan verrata ssikgnitiivisen knfliktin lumiseen. Ssikgnitiivinen knflikti syntyy sillin, kun vurvaikutukseen sallistujien näkemykset pikkeavat tisistaan ja yksilöt tiedstavat eravuuden man käsityksensä ja muiden käsitysten välillä. Käsite perustuu alun perin Piaget n (1977) esittämään kgnitiivisen tasapainttamisen teriaan, jnka mukaan ajattelun kehityksen kannalta keskeistä vat kgnitiiviset knfliktit, jissa yksilö havaitsee ristiriidan ulkisissa lsuhteissa tai missa käsityksissään ja ajattelussaan. (Tynjälä 1999, 93, 154.) Knfliktin seurauksena tapahtuva mien käsitteiden ja uskmusten tietinen phdinta n perustana niiden muuttumista seuraavalle ppimiselle ja kehittymiselle. Kuunteleminen. Kuuntelemisen tarkituksena n sekä vastaanttaa infrmaatita valmennettavalta, mutta myös sittaa ymmärtävänsä infrmaatin merkitys hänelle. Olennaista n se, miten valmentaja kuuntelee ja keskittyy valmennettavan kertmuksiin. Keskittynyt kuunteleminen auttaa valmennettavaa itse antamaan äänensä ajatuksilleen ja rhkaisee siten itsensä ilmaisua. Tämä tekniikka ei pyri 3 Avimeen kysymykseen vastaaminen vaatii enemmän kuin yhden sanan. Avimet kysymykset alkavat sanilla, miten tai mitä. Missä, millin ja kuka vidaan myös määritellä avimiksi, mutta ne eivät aukaise puhetta yhtä hyvin kuin miten ja mitä. Tarkemmin avimista kysymyksistä esimerkiksi Smmers-Flanagan & Smmers-Flamnagan (2003). 24

33 hjaamaan tai jhtamaan valmennettavaa mihinkään suuntaan vaan sen avulla pyritään selvittämään valmennettavan keskeinen viesti peilaamalla hänelle takaisin j se, mitä hän n itse sannut. (Smmers-Flanagan & Smmers-Flanagan 2003, ) On kuitenkin syytä humata, että jkainen päännyökytys, hyminä tai muu reakti vaikuttaa valmennettavaan ja vi siten hjata hänet puhumaan tietyistä aiheista. Siksi nkin epärealistista lettaa, että menetelmä lisi täysin nndirektiivinen. Palautteenant n merkittävä sa caching-prsessia. Jnesin ja Spnerin (2006) tutkimustulkset sittivat valmennettavien itse aktiivisesti pyytävän palautetta surituksestaan. Palautteen tulee kattaa niin timinnan lpputuls kuin myös itse timintaprsessikin. Myös palautteen laatuun tulee kiinnittää humita. (Dwney 2003, 85; Whitmre 2004, 134, 136.) Palautteen tärkeyttä tavitteellisessa timinnassa n vimakkaasti krstettu (Gist 1989; Zimmerman 2000; Lcke & Latham 2002; Vancuver & Day 2005; Wd 2005). Wd (2005, 194) näkee palautteen tisena itsesäätelyn ydintekijänä tavitteen hella ja Zimmermanin (2000) syklinen itsesäätelyprsessi perustuu juuri aikaisemmasta surituksesta saadun palautteen hyväksi käyttämiseen uudestaan timintaan ryhdyttäessä. Puhtaan cachingin tteuttaminen n tulkinnallista ja välillä rajja venyttävää. Vaikka menetelmä n nndirektiivinen ja pyrkii valmennettavan mien ratkaisujen ja päätöksenten tukemiseen, tulisi myös keskustella siitä, missä vaiheessa esimerkiksi palautteenant ja haastaminen saavat liian hjaavan ja knsultivan lunteen Business cachingin lähimenetelmiä Terminä henkilökhtaisen valmennuksen vidaan katsa timivan sateenvarjna erilaisille psyykkisen valmennuksen menetelmille ja timintamudille. Teknisesti henkilökhtaiset valmennusmenetelmät vat sittain päällekkäisiä ja kirjallisuudessa esitetyt määritelmätkin vat tisinaan keskenään ristiriitaisia. Eri valmennusmenetelmien harjittajien kanssa käymäni keskustelut vat paljastaneet myös käytännössä suuren hajnnan menetelmien sisältöön ja lähtökhtiin liittyen. 25

34 Business cachingin ja siihen rinnastettavien lähimenetelmien vertailu nkin synnyttänyt paljn keskustelua ja mielipiteiden vaihta. Keskeisiä business cachingiin rinnastettavia ja siihen sekitettujakin tavitteen saavuttamista ja henkilökhtaista kehittymistä tukevia valmennuksen mutja vat työnhjaus ja mentrinti, jita tarkastelen lähemmin tässä luvussa. Käsittelen tässä yhteydessä myös liikunnan psyykkistä valmennusta sekä kahta vähemmän keskustelua herättänyttä rganisaatikntekstiin liittyvää lähestymistapaa: superjhtajuutta (superleadership) sekä prsessiknsultintia. Myös termiä sparraus käytetään henkilökhtaisten valmennusmenetelmien yhteydessä. Sitä käytetään tavallisesti yleisenä synnyyminä henkilökhtaiselle valmennukselle ja siihen sisältyville menetelmille, jskin Jylhä (2005) ja Keskinen (2006) vat tarkemmin määritelleet sen ratkaisukeskeiseksi neuvnnaksi. Tällöin liiketimintaympäristössä sparraajalta edellytetään vahvaa sparrattavan työn ja rganisaatin tuntemusta, alan visiiden ymmärtämistä sekä rhkeutta esittää uusia näkökulmia (Keskinen 2006). Sparrausta en tässä yhteydessä käsittele mana menetelmänään sen yleisesti ymmärretyn laajuuden ja mnitahisuuden vuksi. Työnhjaus. Cachingia lähellä leva timintamut n hjaus. Ohjausta työmenetelmänä käsittelevät määritelmät pikkeavat tisistaan sen mukaan, krstetaank niissä itse menetelmää, hjaajan ja hjattavan välistä vurvaikutussuhdetta vai sitä prsessia, jhn hjauksella pyritään vaikuttamaan (Onnismaa, Pasanen & Spangar 2000, 7). Esimerkiksi ssidynaaminen hjaus käsitetään elämän suunnittelemisen yleismenetelmänä, jnka lähtökhtana n vahva auttamisnäkökulma (Peavy 2004, 17, 23). Vaikka hjaukseen vi sisältyä erilaisia vurvaikutuksen ja viestinnän mutja kuten draamatyöskentelyä (Hyyryläinen 2004), metafrien käyttöä (Nummenmaa & Lautamatti 2004; Spangar 2004) ja piirtämistä (Spangar 2004), sen tärkein viestinnän mut n dialgi (Ojanen 2001; Peavy 2004, 32; Vehviläinen 2000, 222), mikä rinnastaa hjauksen menetelmällisesti cachingiin. Ohjausdialgi ymmärretään välineeksi, jnka avulla hjattava mukkaa käsitystä itsestään suhteessa letettuun tulevaisuuteen (Kmulainen 2000, 251). Ohjausdialgi edistää mien uskmusten ja 26

35 ennakk-letusten selvittelyä ja kyseenalaistamista. Tällainen reflektiivinen työkäytäntö merkitsee man timinnan tietista tutkimista. Sen perusajatuksena n, että käyttäytymistä hallitsevat henkilökhtaiset ajatukset, uskmukset ja ennakkletukset, jiden tiedstaminen auttaa ymmärtämään maa käyttäytymistä ja sen muutstarvetta. (Ojanen 2001.) Ohjauksellisista työtteista lähimpänä business cachingia n työnhjaus: Työnhjaus n vurvaikutusta, jnka pyrkimyksenä ja perustehtävänä n man työn tutkiminen kahdenkeskisessä yhteistyössä työnhjaajan kanssa tai työnhjausryhmässä (Siltala 2004, 242). Työnhjauksen timiala n myös laajentunut perinteisestä käyttöyhteydestään. Työnhjausta n käytetty perinteisesti erityisesti ssiaali-, terveys ja petustimen sekä kirkn timialilla. Vasta viime vusina työnhjausmenetelmää n kuitenkin alettu sveltaa myös muilla työelämän alueilla, kuten esimiestyön kehittämismenetelmänä. Esimiestyönhjaus ei le kuitenkaan vielä vakiintunut varsinaisesti maksi käsitteekseen tai tutkimusalakseen. (Vanne & Ruhnen 2005, 51.) Praktinen päällekkäisyys työnhjauksen ja business cachingin suhteen nusee esille Rmanan ja Leimalan (2005, 84) tteamuksessa Oma timintamme työnhjaajana n hyvin lähellä cachausta, visi sana, että teemme työnhjausta cachaten. Ohjauksellinen työte n lähtökhdiltaan vahvemmin ngelmaratkaisuperusteinen. Työnhjaus tetaan usein apuun, kun työyhteisössä n ngelmia ja menetelmän avulla pyritään auttamaan yksilöä tai työyhteisöä ristiriitjen ja ngelmien ratkaisussa (Juusela, Lillia & Rinne 2000, 20; Siltala 2004, 242). Työnhjauksella vidaan myös auttaa puhumaan kipeistä ja ahdistusta aiheuttavista teemista (Leimala & Keskinen 2005, 163). Juuri ngelmakeskeisyys erttaa myös Fairleyn ja Stutin (2004, 32) mukaan hjauksen cachingista; ensimmäinen keskittyy ratkmaan hjattavan ngelmia ja nrmalisimaan tilannetta, jälkimmäisen tavitteena n parantaa valmennettavan suritus nrmaalista ylivertaiseksi. Vastaava näkemys krstuu myös Hellbmin (2005, 92) esittämässä vertauksessa työnhjauksen ja cachingin dna:sta: Kun sukeltaa työnhjaukseen pintaa syvemmälle, sieltä löytyy työnhjauksen dna, jssa lukee hiva. Kun cachingin 27

36 dna:ta tutkii, sieltä löytyy sana business. Yhteisinä piirteinä työnhjauksen ja cachingin välillä vidaan katsa levan menetelmien kehittämisrientaati ja valmennettavan ppimisprsessi; merkityksellisenä erna näyttäisi pulestaan levan suhtautuminen prsessin sisältöön: työnhjauksen keskittyessä ennaltaehkäisemään tai ratkmaan ngelmia business caching tähtää surituksen ja tulsten parantamiseen. Sumessa hjauksen tutkimus n histriallisen taustansa vuksi pitkälti painttunut uravalinnan ja urakehityksen alueelle (Häyrynen 1970; Perh 1982; Lahikainen 1984; Sinisal 1986; Salminen 1993; Lähteenmäki 1995; Kivuluhta 1999) (Sinisal 2000, 191). Työnhjauksen käyttö ja tutkimus vat yleisiä ssiaali- ja terveysalalla, jssa n tutkittu esimerkiksi työnhjauksen käynnistämiä muutksia hitalalla, (Paunnen 1989), työnhjauksen vaikutusta terveydenhulln palvelun laatuun (Hyrkäs 2002), kirkn työnhjaajien tereettisia lähestymistapja (Ahteenmäki- Pelknen 2006) sekä työnhjauksessa tapahtuvaa mniammatillisen työryhmän man timinnan tarkastelua (Kski 2007). Tsin myös rganisatriset tutkimukset vat nstaneet päätään ja hjaustutkimusta n tehty jhtamisen vurvaikutuksen (Kalli 2005) sekä esimiestyönhjauksen (Ruhnen ym. 2004) näkökulmista. Työnhjausta n tarkasteltu myös pettajien pedaggista päätöksenteka tukevana menetelmänä (Jyrhämä 2002). Yleisesti hjauksen käytännön ja hjausasiantuntijuuden muutsta n tutkinut Onnismaa (2003). Mentrinti n määritelty prsessiksi, jssa mentri ja mentritava (aktr) työskentelevät yhdessä tunnistaakseen ja kehittääkseen mentritavassa piileviä kykyjä ja minaisuuksia (Juusela, Lillia & Rinne 2004, 15). Mentrintia käsittelevä kirjallisuus sisältää kulukuntakhtaisia erja esimerkiksi prsessin tavitteellisuutta tai mentrin rlia kskien: vaikka mentrintiin yhtäältä katstaan liittyvän tavitteellisuutta (Juusela, Lillia & Rinne 2000), tärkeimpänä erna mentrinnin ja cachingin välillä nähdään levan mentrinnista puuttuvat tavitteet ja mitattavat tulkset (Fairley & Stut 2004, 31). Eurppalaisen kulukunnan mukaan mentri vidaan, cachista piketen, nähdä myös ystävänä, neuvnantajana, rlimallina, ppaana tai sillanrakentajana (Juusela, Lillia & Rinne 2000, 21, 28, 31). Lisäksi 28

37 mentrinnin katstaan levan hjeiden ja neuvjen antamista sekä hiljaisen tiedn siirtämistä mentrilta mentritavalle (Juusela, Lillia & Rinne 2000, 10,19; McLed 2004, 247). Myös mentrinnilla n sitettu levan vaikutusta aktreiden itsesäätelyyn (Leskelä 2005). Mentrintiin sisältyvistä alakategriista strukturitu hjelma näyttäisi levan lähimpänä cachingin maailmaa 4. Käymieni keskustelujen perusteella varsinkin rganisaatiiden sisäisillä valmentajilla näyttäisi levan vaara ajautua business cachingin alueelta mentrin rliin. Tähän saattaa jhtaa liian syvällinen rganisaatin tuntemus tai se, että valmentajalla n vahva saaminen valmennettavan timenkuvasta. Tällöin n vaarana, että valmentaja pyrkii siirtämään maa saamistaan, kkemuksiaan ja rutiinejaan suraan valmennettavalle sen sijaan, että tukisi tämän man ajattelun kehittämistä tai innvatiivisuutta. Liikunnan psyykkinen valmennus. Psyykkisen valmennuksen tunnetuin sveltamisala lienee urheiluvalmennus. Viime vusikymmenten aikana urheiluelämässä kannuksensa hankkineita valmentajia nkin pestattu myös liikeelämän ja työyhteisöjen sparraajiksi. Tutkimustulkset vat tsin näyttäneet, että jhtaminen urheiluvalmennuksessa ja työelämässä n laadullisesti erilaista (Frantsi 2003) ja että täsmällinen tavitteenasettelu n sittautunut timivammaksi menetelmäksi työyhteisöissä ja rganisaatiissa kuin liikuntakntekstissa (Rvi ym. 2003). Rvi ym. (2003) vat arviineet ja vertailleet tavitteenasettelua käsitteleviä tutkimuksia työyhteisö- ja liikuntaknteksteissa ja tutkimustulsten ristiriitaisuuksien perusteella epäilevät näiden maailmjen läheisyyttä ja yhteneväisyyttä. He tteavat, että tavitteenasettelu ei timi samilla ehdilla liikunnassa kuin työyhteisöissä ja rganisaatiissa. Rvi (2002, 120) n tutkimustulksissaan tdennut, että tisin kuin työyhteisökntekstissa täsmällisten ja selkeiden tavitteiden asettaminen urheilussa ei le välttämättä tarpeellista vaan kknaisvaltaisen surituksen kehittäminen n mahdllista asettamalla täsmentämättömiä prsessitavitteita. 4 Mentrinnin eri mudista tarkemmin Juusela, Lillia & Rinne

38 Liikuntakntekstissa psyykkistä valmennusta tteutetaan sveltamalla useita erilaisia urheilupsyklgisia menetelmiä, jtka khdistuvat tunteiden, mtivaatin ja ajattelun hallintaan. Urheiluvalmennuksen itsesäätelymenetelmiin kuuluvat erilaiset cpingkeint, pulustusmekanismit ja itsekntrlli. Cping-keint vat tietista tekemistä ja timintaa itsesäätelyä vaativissa tilanteissa, esimerkiksi kilpailutilanteissa. Pulustusmekanismit auttavat ihmistä pitämään yllä henkisen tasapainn ja timivat hetkellisinä apukeinina. Itsekntrlli pitää sisällään muun muassa tunteiden säätelyn ja keskittymisen. (Kaski 2006). Närhi ja Frantsi (1998) krstavat tärkeänä urheilupsyklgisena menetelmänä tavitteellista keskustelua, jssa käydään läpi muun muassa tavitteeseen ja siihen situtumiseen liittyviä kysymyksiä. Keskustelun rinnalla liikunnan psyykkinen valmennus sisältää mentaalimenetelmiä, jilla n kgnitiivisia päämääriä kuten hunjen ajattelutttumusten vähentäminen tai ajatteluvääristymien pistaminen. Mentaalimenetelmät painttuvat rentutumiseen, mielikuvaharjitteluun ja suggestiihin. Keskeistä valmennuksen sisällössä n man tietisuutensa kasvattaminen ja tavitteena n saada urheilija ivaltamaan, että hän urheilee vain itseään varten ja että menestys n kiinni yksin hänestä. (Närhi ja Frantsi 1998; Schuijers 2002.) Mtivaati ja siihen liittyvät tekijät nusevat esille tärkeimpänä yksittäisenä suritukseen khdistuvana seikkana (Jaakkla 2002; Rvi 2002 & 2003; Schuijers 2002). Myös tahdn suutta tavitteen saavuttamisessa krstetaan, jskin sitä näytetään käsittelevän tekijänä, jhn ei tietisesti tai knkreettisesti vida vaikuttaa. Tahdnvimalla urheilija vi vittaa väsymyksen ja epämukavuuden kriittisellä hetkellä. Jkainen haluaa menestyä, mutta se, jnka taht n vimakkain sekä kilpailutilanteessa että harjittelussa, vetää urheilussa pisimmän krren. (Närhi ja Frantsi 1998, 94.) Tästä näkökulmasta urheilijiden henkisessä valmennuksessa ei käytetä ptimaalisesti hyväksi tietista timinnan ylläpita eli vlitita. Tutkimustulkset vat sittaneet ssiaalis-kgnitiivisten interventiiden psitiivisen vaikutuksen urheilijan itsesäätelyyn (Harwd & Swain 2002). 30

39 Mentaalivalmennuksen interventivaikutuksia väitöskirjassaan tutkinut Schuijers (2002) n keskittynyt valmennuksen kknaisvaltaisiin vaikutuksiin. Sumessa mentaalivalmennuksen kknaisvaltaisia vaikutuksia n urheilussa tutkittu verrattain vähän; alan tutkimuksen rajittuessa pitkälti mtivaatitekijöiden (Jaakkla 2002) sekä tavitteenasettelun (Liukknen 1998; Rvi 2002; Rvi ym. 2003) tarkasteluun. Tutkitut valmennusinterventit vat sittautuneet tulksellisiksi. Esimerkiksi pettajien liikunnanpetuskäytäntöihin suunnatulla knsultaatityyppisellä interventilla vitiin vaikuttaa psitiivisesti ppilaiden sisäiseen mtivaatin (Jaakkla 2002) ja mielikuvaharjittelun sitettiin parantavan itseluttamusta sekä keskittymistä (Taini 2005). Superjhtajuus ja prsessiknsultinti. Työntekijöiden itsesäätelyn tukeminen n sisäistynyt työyhteisöihin muun muassa valmentavan jhtajuuden lähtökhdista. Valmentavan jhtajuuden kategriaan vidaan katsa kuuluvan Manzin ja Simsin (2001) kehittämä superjhtajuus (superleadership), jnka pääperiaatteena n kehittää alaisten itsensä jhtamista. Superjhtajuuden päämääränä n kehittää ja mentrida alaisia sekä vapauttaa heissä leva ptentiaali (mts. 228). Tämä tapahtuu pastettuna sallistamisena turvallisessa ja kntrllidussa ympäristössä sekä esimiehen näyttämällä mallia milla itsesäätelytaidillaan. Parhaiten superjhtaminen tteutuu vurvaikutuksen mudssa, jllin kriittiseksi tekijäksi mudstuu esimiehen verbaali suriutuminen. Esimiehen tulee kyetä suuntaamaan ja rakentamaan keskustelukysymykset ikein. Avinten kysymysten lisäksi kysymysten tulee sisältää ehdtuksia ja hjeita. Lisäksi esimiehen tulisi sata kuunnella alaistaan, tukea tämän itse asettamia tavitteita sekä antaa palautetta. (mts , 129.) Superjhtajuus ei le systemaattinen valmennusmalli eikä sisällä järjestelmällistä timinnan ylläpidn tukemista eli vlitita. Tämä jättää suritusprsessin kesken, jllin saatetaan ajautua tavanmaiseen tilanteeseen, jssa jhdettavien mtivaati n nnistuttu herättämään, mutta timinnan ylläpidn systemaattisen tuen puuttuessa surituksia ei viedä tarkituksenmukaisesti päätökseen. 31

40 Myös prsessiknsultinti (Schein 1987) n dialginen työyhteisöihin ja rganisaatiihin suunnattu valmennusmenetelmä. Siinä paintetaan knsultitavan henkilön tukemista itsehjautuvuuteen antamatta hänelle asiantuntijan neuvja ja ratkaisematta ngelmia hänen pulestaan. Prsessiknsultinnin tarkituksena n auttaa knsultitavaa havaitsemaan ja ymmärtämään massa työympäristössään tapahtuvia prsesseja sekä timinaan niissä ptimaalisesti (mts. 34). Yksilön näkökulmasta menetelmän tarkituksena n nstaa tietisuuteen lähinnä kgnitiivisissa intrapsyykkisissä prsesseissa havaitsemisessa ja päättelyssä tapahtuvia virheitä sekä niitä seuraavia emtinaalisia reaktiita sekä käyttäytymismalleja (mts. 64). Interpersnalisessa vurvaikutuksessa krstetaan ryhmädynamiikkaa ja sen näkyväksi tekemistä (mts. 40). Käyttäytymisen muutsta haetaan kgnitiivisen uudelleenstrukturinnin kautta. Tätä edeltää tietisuuden herättämisen ja kgnitiivisen dissnanssin lumisen vaihe, jnka tarkituksena n mtivida knsultitavaa muutkseen 5. Lpuksi uusi kgnitiivinen näkökulma pyritään istuttamaan pysyväksi saksi knsultitavan persnaa ja käyttäytymistä. (mts. 93, 113.) Prsessiknsultinti n lähtökhtaisesti hyvin lähellä business cachingia. Se n kuitenkin keskittynyt lähinnä kgnitiiviseen ja affektiiviseen kehittämiseen humiimatta yksilön knaatin kehittämistä ja tukemista. Business cachingin ja lähimenetelmien yhteneväisyydet ja ert Taulukkn 2 len kirjannut yhteenvednmaisesti business cachingin ja sen lähimenetelmien merkittävimmät yhteneväisyydet ja ert siltä sin kun ne lähdekirjallisuudessa ja keskusteluissa vat esille nusseet. 5 Kgnitiivisen dissnanssin terian mukaan ihminen pyrkii välttämään tilaa, jssa hänen kgnitinsa vat ristiriidassa keskenään, jk muuttamalla kgnitiitaan, asenteitaan tai käyttäytymistään. Lähde: Helkama, K, Myllyniemi, R. & Liebkind, K Jhdatus ssiaalipsyklgiaan. 32

41 TAULUKKO 2. Business cachingin ja lähimenetelmien merkittävimmät yhteneväisyydet ja ert itsesäätelyn kannalta. Business cachingin Yhteistä Erttavaa lähimenetelmä Knteksti Ongelmaratkaisuperusteisuus Työnhjaus Dialgisuus Ei eksplikitua systemaattista Kgnitiivinen ulttuvuus timinnan ylläpitnäkökulmaa Tiettaidn siirt Knteksti Mentrinti Neuvjen ja hjeiden antaminen Dialgisuus Ei eksplikitua systemaattista Kgnitiivinen ulttuvuus timinnan ylläpitnäkökulmaa Psyykkinen liikunnan valmennus Superjhtajuus Prsessiknsultinti Dialgisuus Kgnitiivinen ulttuvuus Vahva mtivaatinäkökulma Knteksti Dialgisuus Kgnitiivinen ulttuvuus Knteksti Dialgisuus Kgnitiivinen ulttuvuus Affektiivinen ulttuvuus Knteksti Erilainen taviterientaati Ei eksplikitua systemaattista timinnan ylläpitnäkökulmaa Tiettaidn siirt Ei eksplikitua systemaattista timinnan ylläpitnäkökulmaa Ryhmädynamiikkaan keskittyminen Ei eksplikitua systemaattista timinnan ylläpitnäkökulmaa Kaikki lähimenetelmät perustuvat vahvasti dialgiin ja sisältävät kgnitiivisen ulttuvuuden. Psyykkistä liikunnan valmennusta lukuun ttamatta kaikkien lähimenetelmien knteksti n myös yhteinen. Merkityksellisenä erna business cachingin ja lähimenetelmien välillä n eksplikidun systemaattisen timinnan ylläpitnäkökulman eli vlitin puuttuminen. Lähimenetelmiin saattaa sisältyä yksittäisiä ja erillisiä timintaa ylläpitäviä strategiita, mutta häiriöiden tai esteiden systemaattista ja laaja-alaista kartittamista ja pistamista ei nsteta esille yhtä vimakkaasti. 2.2 Itsesäätely ja itsensä jhtaminen Itsesäätelyllä tarkitetaan yksilön timinnan, ajattelun ja tunteiden tietista hallintaa yksilön man tavitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Lähemmin tarkasteltuna, siinä ei le kysymys pelkästään taidsta hallita maa käyttäytymistään tilanteen vaatimalla tavalla, vaan kysymys n myös niiden mien yksilöllisten resurssien tietämisestä ja tuntemisesta, jilla tätä taita vidaan säädellä (Zimmerman 2000, 13 14). Kaikessa mniultteisuudessaan itsesäätely n hankala määritellä tereettisesti sekä peratinalisida empiirisesti (Bekaerts, Pintrich & Zeidner 2000, 4), ja siitä vidaan erttaa useampia mutja, jtka vidaan taas jakaa useiksi 33

42 alitiminniksi (Kuhl 2000, 113). Itsesäätelyä käsittelevässä kkmateksessaan Handbk f Self-Regulatin Zeidner, Bekaerts ja Pintrich (2000, 753) peräänkuuluttavat itsesäätelyn rakenteiden ja prsessien määrittelyn selkeyttämistä. Näkemykseen n helpp yhtyä, sillä kkmateksensa tieteellisiin artikkeleihinsa viitaten he tteavat, että Itsesäätelyyn nähdään sisältyvän suuri määrä integrituja mikrprsesseja, mukaan lukien tavitteen asettaminen, strateginen suunnittelu, rganisintistrategiiden tehkas käyttö, tiedn kdaaminen ja varastinti, mnitrinti ja metakgniti, timinnan- ja vlitikntrllit, ajankäytön hallinta, itsemtivivat uskmukset (tehkkuus, tulsdtukset, sisäinen kiinnstus, taviterientaati jne.), arviinti ja itsereflekti, tyytyväisyys miin pnnisteluihin sekä miellyttävän timintaympäristön luminen. Olen tässä tutkimuksessa pyrkinyt selkeyteen seuraamalla Snwn ym. (1996) jäsennystä itsesäätelyn yksilöllisistä rakenteista jakamalla ne timinnan eli knatiiviseen, ajattelun eli kgnitiiviseen sekä tunteiden eli affektiiviseen alueeseen, jita käsittelen tarkemmin seuraavassa luvussa 2.3. Kliinisessä psyklgiassa itsesäätelyä kuvataan systeemitereettisesta näkökulmasta. Itsesäätelyn päämääränä nähdään tällöin pyrkimys sisäiseen tasapaintilaan: Ihminen itse tuttaa aktiivisesti ne mielikuvat, ajatukset, tunteet ja mtiivit, jista hänen minäkkemuksensa ja muu elämysmaailmansa kstuu ja jiden avulla hän ylläpitää tasapainaan (Vurinen 1986, 164). Psyykkisen itsesäätelyn välineenä nähdään mielen sisäinen timinta eli psyykkinen työ 6. Psyykkisen työn ratkaisuna syntyy erilaisia tunteita, mtiiveja, mielikuvia ja ssiaalisia reaktiita, jiden tavitteena n muuttaa timinnan ulkisia eli psykssiaalisia tai sisäisiä psykfysilgisia ehtja. Psyykkisen työn tekeminen tiedstetaan kuitenkin hunsti ja varsinaisesti siitä vidaan puhua vasta metakgnitiivisella taslla. (Vurinen 1986 & 2000.) Organisaatikntekstissa itsesäätelyllä viitataan useimmiten henkilökhtaisten tavitteiden saavuttamiseksi vaadittuihin prsesseihin: itsesäätely n määritelty sekä timintsarjaksi että aituksi hjausprsessiksi, jiden avulla ihminen pyrkii 6 Psyykkisen työn käsite n peräisin Freudilta (tarkemmin.vurinen 2000, 118). 34

43 kntrllimaan maa käyttäytymistään ylläpitääkseen timintaa henkilökhtaisen tavitteen saavuttamiseksi (Vancuver 2000; Vancuver & Day 2005, 158). Itsesäätelyllä viitataan siis itse tutettuihin ajatuksiin, timintaan ja tunteisiin, jilla suunnitelmallisesti tähdätään henkilökhtaisen tavitteen saavuttamiseen (Schunk 1994; Zimmerman 2000, 14). Edellisistä henkilökhtaisen tavitteen saavuttamista krstavista määritelmistä täysin piketen Gdwin, Neck ja Hughtn (1999) määrittelevät itsesäätelyn autmaatiprsessiksi, jnka pyrkimyksenä n vähentää pikkeamia asetetuista standardeista. Heidän näkökulmastaan tavitteet vat tällöin ulkpulelta asetettuja ja päämääränä n jnkin ulkpulisen timinnn tai systeemin häiriötön ylläpit. Työelämän viitekehyksessä tämä tarkittaa rganisaatitaslla lemassa levan systeemin ylläpita eli lemassa levien sääntöjen ja plitiikan nudattamista ja niistä pikkeamisten pistamista. Itsesäätelyn tutkimus ja terian kehittely vat edistyneet vahvasti viime vusikymmenten aikana (Shapir & Schwartz 2000, 253). Yksilön itsesäätelyprsesseja n tarkasteltu kasvatuspsyklgisessa viitekehyksessä (Berlinger & Calfee 1996) sekä varsinkin itsesäädellyn ppimisen (self-regulated learning, SRL) yhteyksissä (Crn 1993; 2001; Garcia ym. 1998; Pintrich & Ruhtie 2000; Zimmerman 2000; Ruhtie 2002 a,b). Mutta vaikka itsesäätelyn rakenteiden ja prsessien tutkimus n lisääntynyt, sen pikkitieteellinen käsittely n llut vielä vähäistä (Bekaerts, Pintrich & Zeidner 2000, 1). Jhtamisdiskurssissa se liittyy vahvasti itsensä jhtamiseen. Itsensä jhtaminen kietutuu läheisesti ihmisen itsesäätelykykyyn. Itsesäätelykyky n inhimilliselle timinnalle tunnusmainen piirre, jta ihminen tarvitsee pyrkiessään asettamaansa tavitteeseen. (Ruhtie 1998b, 74.) Itsesäätelyn ja itsensä jhtamisen (self-management, self-leadership) määritteelliset ert vat haastavia. Tisinaan niiden määrittelyssä vi lla laajja päällekkäisyyksiä tai sitten niitä käytetään täysin synnyymin kaltaisesti. Jskus er syntyy vain viitekehyksessä: itsesäätelyä käytetään lähinnä kasvatustieteellisessä kntekstissa ja itsensä jhtamista jhtamistieteiden yhteyksissä. Käsitteiden väliset ert mudstuvat kuitenkin rakenteellisella taslla. Itsesäätely perustuu kullekin henkilölle minaisiin, 35

44 itsesäätelyn yksilöllisiin rakenteisiin ja prsesseihin; kun taas itsensä jhtamisella tarkitetaan näitä rakenteita ja prsesseja sisältäviä kgnitiivisia ja käyttäytymiseen liittyviä strategiita (Neck & Hughtn 2006, 277). Näin llen itsensä jhtamisen kehittyminen perustuu valmiiden strategiiden maksumiseen; itsesäätelyn kehittymisen mahdllistaessa uusien ja tilannekhtaisesti justavampien strategiiden lumiseen. Seuraavassa kkan yhteen itsensä jhtamisen (selfmanagement, self-leadership) määrittelyjä ja tarkastelen niitä suhteessa itsesäätelyn timinnan, ajattelun ja tunteiden alueisiin. Self-management -termiä käyttäen itsensä jhtaminen n määritelty yksilön pyrkimyksenä kntrllida tiettyjä päätöksentekn ja käyttäytymiseen liittyviä pulia (Frayne & Geringer 2000), jllin itsensä jhtamisen tehtävänä n suunnitella ja ryhtyä tavitteen saavuttamiseen tähtäävään timintaan käyttämällä hyväksi kgnitiivisia strategiita ja ttamalla humin emtinaaliset reaktit (Jacksn, Mackenzie ja Hbfll 2000, 278). Itsensä jhtaminen vidaan nähdä myös nippuna kgnitiivisia käyttäytymisstrategiita, jtka vat läsnä yksilön mukatessa ympäristöään, kasvattaessa mtivaatitaan sekä mukauttaessa käyttäytymistään saavuttaakseen lemassa levat suritusnrmit (Manz 1986; Frayne & Geringer 2000, 361). Tässä mielessä itsensä jhtaminen sisältää strategiita, jilla yksilö vi hallita maa käyttäytymistään vähentääkseen pikkeamia lemassa levasta standardista; tällöin tavitteet ja standardit vat ulkpulelta asetettuja. Vaikka yksilön käyttäytyminen vidaan katsa itsekntrlliduksi, tarkituksena n kuitenkin edistää ulkapäin asetettujen standardien saavuttamista. Käytännössä tämä tarkittaa henkilön mahdllisuutta vaikuttaa siihen, että tehtävät tulevat tehdyksi, mutta vaikutusmahdllisuuksien puuttumista siltä sin, mitä tulisi tehdä ja miten. (Gdwin, Neck & Hughtn 1999.) Self-leadership -termiä käyttäen itsensä jhtaminen n määritelty laajaksi yhdistelmäksi käyttäytymiseen, ajatuksiin ja tunteisiin khdistettuja strategiita (Manz & Sims 2001, 21). Se n myös määritelty prsessiksi, jssa vaikutetaan itseen man suuntautumisen ja mtivaatin lisäämiseksi ja siten ylivertaisen surituksen aikaansaamiseksi (Gdwin, Neck & Hughtn 1999). Tällöin krstetaan myös 36

45 tavitteen tarkituksenmukaisuutta: itsensä jhtamisella ei pelkästään ylläpidetä asetettuja standardeja vaan asetetaan uusia standardeja ja tavitteita, mikä mahdllistaa nykyisen systeemin parantamisen pelkän ylläpidn sijaan. Olennainen sa prsessia n Gdwinin, Neckin ja Hughtnin (1999) käsitteellistämä man ajattelun jhtaminen (Thught Self-Leadership TSL), jnka peruslähtökhtana n itsensä jhtaminen uskmuksiin, sisäiseen dialgiin ja mielikuvaharjitteluun liittyviä kgnitiivisia strategiita hyväksi käyttäen. Taulukssa 3 len tarkastellut itsensä jhtamisen määritelmiä suhteessa siihen, miten ne ttavat humin itsesäätelylle minaisen itse asetetun henkilökhtaisen tavitteen sekä itsesäätelyn timinnan, ajattelun ja tunteiden alueen. TAULUKKO 3. Itsensä jhtamisen määritelmiin sisältyvät itsesäätelyn alueet itse asetettu määrittelijät englanninkielinen timinnan ajattelun henk.kht. käsite alue alue tavite tunteiden alue Manz 1986 self-management ei kyllä kyllä ei Gdwin, Neck & self-management Hughtn 1999 ei kyllä kyllä ei Gdwin, Neck & thught selfleadership Hughtn 1999 kyllä kyllä kyllä ei Frayne & Geringer self-management 2000 ei kyllä kyllä ei Jacksn, Mackenzie self-management & Hbfall 2000 kyllä kyllä kyllä kyllä Manz & Sims 2001 self-leadership kyllä kyllä kyllä kyllä Taulukssa 3 vidaan havaita määritelmien kehittyminen ajallisesti siten, että viimeisimpiin sisältyvät kaikki tarkasteltavat itsesäätelyn alueet. 2.3 Itsesäätelyn yksilölliset rakenteet Yksilön itsesäätely perustuu tahdnalaiseen kntrlliin, mikä edellyttää man timinnan tietista ja kriittistä tarkastelua ja arviintia (Ruhtie 2002b, 75). Itsesäätely kytkeytyy ihmisen yksilöllisiin rakenteisiin, jista mudstuu klme saaluetta: knatiivinen eli timinnan, kgnitiivinen eli ajattelun sekä affektiivinen eli tunteiden alue. Knatiivisen alueen ja siihen sisältyvien mtivaatin ja vlitin vidaan katsa mudstavan perustan ihmisen itsesäätelylle. Itsesäätelyä vidaan 37

46 tarkastella erilaisten rakenteiden ja prsessien, kuten tavitteiden ja timinnan kntrllien, näkökulmasta. Näistä kgnitiivisen alueen tutkimus n saanut psyklgian alalla eniten humita, vaikka mnet tavitteen saavuttamiseen liittyvistä yksilöllisistä erista vat affektiivisia, knatiivisia tai näiden yhdistelmiä. (Snw ym. 1996, 243, 247, 295.) Ja vaikka n tärkeää ymmärtää kunkin yksittäisen sa-alueen merkitys ja timinta itsesäätelyprsessissa, alueita tulisi myös tarkastella yhdessä niiden keskinäisen vurvaikutuksen ja riippuvuuden vuksi, eikä pyrkiä keintekisesti erttamaan rakenteita tisistaan. (Snw ym. 1996, 247, 295.) Edellisen kappaleen humautuksesta hulimatta jatkan tässäkin tutkimuksessa yksilöllisten rakenteiden erillistä tarkastelua Snwn ym. (1996) Pintrichin ja Ruhtien (2000) sekä Åhmanin (2003) tavin. Tämän ratkaisun len tehnyt tutkimuksen sisällöllisen jäsentämisen helpttamiseksi. Siitäkin hulimatta, että tarkasteltavat itsesäätelyrakenteet ja -prsessit ylittävät yksilöllisten rakenteiden keintekiset rajat useissa seikissa, len päätynyt selkeyden vuksi käsittelemään tavitetta ja timinnan kntrlleja knatiivisen alueen yhteydessä, ja uskmuksia tämän pääluvun lppupulella mana alalukunaan. Taulukk 4 mukailee Snw ym. (1996) näkemystä itsesäätelyn sa-alueista ja niihin sisältyvistä yksilöllisistä rakenteista. Tässä tutkimuksessa rajitun tarkastelemaan itsesäätelyn kannalta leellisia rakennesisältöjä, eikä pyrkimyksenäni le kattaa kk laajaa yksilöllisten rakenteiden tutkimuskenttää. Tarkastelun ulkpulelle len jättänyt esimerkiksi asenteet ja henkilökhtaiset ppimistyylit. TAULUKKO 4. Itsesäätelyn sa-alueet (mukaillen Snw ym. 1996, 247). KONATIIVINEN ALUE KOGNITIIVINEN ALUE AFFEKTIIVI- NEN ALUE Mtivaati Vliti Prseduraalinen Deklaratiivinen Emtit Taviterientaatit Timinnan Metakgnit. Metakgnit. & Mielialat kntrllit taidt tiedt Ss.kgnit. taidt Ss.kgnit. tiedt Uskmukset 38

47 Seuraavissa alaluvuissa tarkastelen taulukn 4 itsesäätelyn alueita ja niihin sisältyviä rakenteita ja prsesseja Knatiiviset rakenteet Nykyaikainen knaatitutkimus sisältää timintaan, resurssien allkintiin sekä tavitteen sujelemiseen liittyviä rakenteita (Snw ym. 1996, ; Ruhtie 1998b, 44 45). Knatiivisen alueen tutkimusta vidaan yhtäältä lähestyä tarkastelemalla sitä, miksi ihmiset ajattelevat ja timivat niin kuin tekevät tai tisaalta sitä vidaan tarkastella saavutuskäyttäytymisenä: näkemällä knaati tapahtumasarjana, jssa timinta alitetaan, sitä pidetään yllä ja se lpetetaan. (Graham & Weiner 1996, 63.) Tässä tutkimuksessa tarkastelen timintaa nimenmaisesti saavutuskäyttäytymisenä. Tässä tapauksessa knaati määritellään pyrkimykseksi ryhtyä määrätietisesti timintaan ja ylläpitää timintaa tavitteen saavuttamiseksi (Snw ym. 1996, 264). Kysymys n siis eräänlaisesta sisäisestä epätasapaintilasta, esimerkiksi muutksenhalun synnyttämästä jännityksestä, tai tietisesta pyrkimyksestä timia ja tavitella jtakin päämäärää. Knatiivinen alue mudstuu mtivaatista ja vlitista eli tahdsta. Vaikka mtivaatin ja vlitin erttaminen tisistaan n alkujaan peräisin Achin (1910) teksessaan Über den Willensakt und das Temperament kehittämästä teriasta, vlititeria nusi uudelleen esille vasta 1980-luvulla kun Kuhl ja Beckmann (1985) keräsivät tutkimuksissaan tieta vlitiprsesseista jkapäiväisillä elämänalueilla: ylensyömisestä akateemiseen ppimiseen (Crn 2001, ). Kuhl (1985) kehitti edelleen Achin teriaa ja peratinalisi rakenteen pituiksi tahtstrategiiksi eli timinnan kntrlleiksi. Tämän seurauksena timintapäätöksenteka edeltävää tilaa alettiin kutsua mtivaatiksi ja päätöksen jälkeistä tilaa vlitiksi. Tisin sanen, kun yksilö n tehnyt päätöksen timintaan ryhtymisestään tavitteen saavuttamiseksi, hänen mtivaatitilansa päättyy ja hän siirtyy vliti- eli tahttilaan. Mtivaatin ja vlitin sisältyvät tärkeimmät itsesäätelyrakenteet vat tavite ja timinnan kntrllit sekä niiden alirakenteet (taulukk 5). Vlitita n tutkittu 39

48 vähemmän kuin mtivaatita, mutta tärkeimpien vlititereetikiden Beckmannin, Kuhlin ja Crnn tutkimustyön kautta ymmärrys vlitin keskeisyydestä mana tutkimusalueenaan n lisääntynyt. Aiemmin vliti nkin usein määritelty kiinteänä sana mtivaatita; esimerkiksi Pintrich ym. (1993, 168) mainitsevat klmen yksilöllisen käyttäytymisen aspektin tehtävän valinnan, situtumisen tai aktiivisuuden tehtävässä sekä halukkuuden sitkeästi surittaa tehtävää levan klme perinteistä mtivaatikäyttäytymisen indikaattria. Tynjälä pulestaan (1999, 98) määrittelee mtivaatilla tarkitettavan vimaa, jka hjaa, suuntaa ja ylläpitää timintaa. Tisiinsa kietutuneesta lunteesta riippumatta mtivaatin ja vlitin erttaminen tisistaan n välttämätöntä, sillä esimerkiksi hyvinkin mtivituneet piskelijat, jtka vat valinneet selkeän tavitteen, khtaavat ngelmia aikmustensa tteuttamisessa, sillä mtivaati- ja tahttimintja hallitsevat erilaiset periaatteet. (Snw ym. 1996, 248; Ruhtie 1998b, 35.) TAULUKKO 5. Knatiivinen alue itsesäätelyssä Knatiivinen alue MOTIVAATIO: Tavitteeseen liittyvät rakenteet Taviterientaatit tehtävä/ppimisrientaati suriutumisrientaati VOLITIO: Timinnan ylläpitn liittyvät rakenteet Timinnankntrllit kgnitikntrllit emtikntrllit mtivaatikntrllit ympäristökntrllit Itsesäätelyn näkökulmasta mtivaati käsittää henkilökhtaisiin tavitteisiin liittyvän valinnan ja päätöksenten. (Snw ym. 1996, 248, 264). Vlitin taas sisältyy yksilöllisiä rakenteita ja prsesseja, jiden avulla timintaa vidaan tietisesti pitää yllä, kunnes tavite n saavutettu. Vlitin vat sidksissa tavitteisiin pyrkimisen rakenteet, timinnan kntrllit, jtka auttavat yksilöä suunnitelmien ja aikeitten tteuttamisessa (Ruhtie 1998b, 44). Kuhlin (1985) terian mukaan mtivaati ja vliti vidaan nähdä eräänlaisen jatkumn ääripäinä timinnan suunnittelusta ja harkinnasta sen täytäntöönpann. Mtivaati n prsessissa tavitteiden valinnan ja niistä päättämisen vaiheessa ja vliti astuu kuvaan timenpiteiden tteutusvaiheessa 40

49 sujelemaan ja pulustamaan surituksessa tarvittavia timintja kilpailevalta timinnalta tavitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Itsesäätelyn määräävänä rakenteena n tavite sekä siihen liittyvät knatiiviset alirakenteet kuten taviterientaatit ja tehkkuususkmukset (Lcke & Latham 2002). Taviterientaatiilla tarkitetaan tavitteiden ja niihin liittyvien timintapyrkimysten kknaisuutta (Tynjälä 1999, 102). Taviterientaatiista leellisia vat tehtäväsuuntautuneisuus eli ppimisrientaati sekä suriutumisrientaati (Niemivirta 1998; Tynjälä 1999, 102, Vancuver & Day 2005, 163). Ensin mainittuun liittyy vahva pyrkimys ppia sekä kehittyä tehtävän hallinnassa. Timintaa hjaa tällöin halu parantaa taitja tai ymmärtää paremmin pittavaa asiaa. Jälkimmäisessä ppiminen ei le pääasiallinen tavite vaan pikemminkin väline pääasiallisen tavitteen saavuttamiseksi. Oppimisrientaati ja suriutumisrientaati eivät kuitenkaan yksilötaslla le välttämättä tisiaan pissulkevia, sillä suriutumisrientitunut henkilö saattaa hyvinkin lla aidsti kiinnstunut ppimisesta ja taitjensa kehittämisestä. (Tynjälä 1999, ) Tavitteeseen ja siihen liittyviin rakenteisiin khdistuvaa tutkimusta n itsesäätelyn perspektiivistä tehty laajalla sektrilla: tereettisesta näkökulmasta (Shah & Kruglanski 2000), rganisaatitutkimuksen alueella (Frayne & Geringer 2000) itsesäädellyn ppimisen alueella (Pintrich 2000) sekä liikunnan psyykkisen valmennuksen alalla (Liukknen 1998; Jaakkla 2002; Rvi 2002). Timinnan ylläpitkyky n tavitteen saavuttamisen kannalta keskeistä. Vlitin sisältyvät timinnan kntrllit rakentuvat erilaisista itsesäätelymekanismeista ja vlitistrategiista, jtka auttavat tavitteellisen timinnan ylläpitämisessä. Ne auttavat keskittymään tehtävään ja ptimimaan surituksen (Ruhtie & Hnka 2003, 83), sillä niiden avulla vidaan pitää yllä tarkkaavaisuutta, mitittaa ja ajittaa resursseja ikein sekä hallita tunteita (Kuhl 1985; Snw ym. 1996, 248; Ruhtie 1998a). Vlitistrategiat ulttuvat siten sekä itsen että ympäristön kntrllintiin. Kun tiedn prsessinnin tarve n suuri ja ihmisen resursseista kilpailevat useammat tavitteet, timinnankntrllit auttavat pitämään fkuksen aitussa tehtävässä. Ne 41

50 sujelevat keskittymistä sisäisiltä ja ulkisilta häiriöiltä, sillä kyky ylläpitää keskittymistä häiriötilanteissa n phjimmiltaan tahdnalainen ja tietinen (Crn 2001, ). Juuri kntrllistrategiiden tietinen käyttö auttaa yksilöitä pysymään timintasuunnitelmissaan; itsesäädeltyä ppimista kskevissa tutkimuksissa nkin löydetty runsaasti merkkejä niiden käytöstä (Crn 2001, 221). Timinnan kntrllit ja niihin sisältyvät vlitistrategiat vidaan jakaa piilprsesseihin sekä avimiin prsesseihin (Crn 2001) (taulukk 6). TAULUKKO 6. Timinnan kntrllit ja vlitistrategiat (mukaillen Kuhl 1985; Crn 2001, 199). Piilprsessit (Itseen khdistuvat kntrllit) TOIMINNAN KONTROLLIT Kgnitikntrllit Emtikntrlli sisäinen puhe VOLITIOSTRATEGIAT tarkkaavaisuuskntrlli kdauskntrlli tiedn prsessintikntrlli kannustinvaikutus Mtivaatikntrllit attribuuti itsemäärääminen Avimet prsessit (Ympäristöön khdistuvat kntrllit) Tehtävätilanteen kntrllit tehtäväkntrlli lsuhteiden kntrlli Kanssaihmisten kntrllit vertaiskntrlli pettaja/valmentajakntrlli Yksilöllisten rakenteiden kgniti-, emti- ja mtivaatikntrllit vat itsesäätelyyn kuuluvia piilprsesseja ja siksi vaikeasti ulkpulisen havaittavissa. Niiden kaikkien tavitteena n sujata ja ylläpitää päämäärän saavuttamiseksi aittua timintaa. Kgnitikntrllit liittyvät erilaisiin tiedn havaitsemis- ja käsittelyprsesseihin, jiden avulla yksilö kykenee valitsemaan sekä työstämään tarjlla levaa infrmaatita suritettavan timinnan ylläpidn kannalta leellisella tavalla. Tarkkaavaisuuskntrlli estää keskittymisen herpaantumista ja siirtymistä tavitteen kannalta vääriin seikkihin, kuten ulkpuliseen meluun ja hälinään. Kdauskntrlli pitää ajatukset niissä tehtävään liittyvissä seikissa, jtka varmistavat tehtävän surittamiseen. Tiedn prsessintikntrlli pulestaan määrää 42

51 tiedn käsittelyyn käytettävän ajan ja ptimi siten päätöksentekprsessin pituuden. Emtikntrllin tarkituksena n yhtäältä estää suritukselle haitallisten emtinaalisten tiljen syntymistä ja tisaalta edistää hyödyllisten emtinaalisten tiljen viriämistä. Tämä vi tapahtua esimerkiksi psitiivisen sisäisen puheen välityksellä. Mtivaatikntrlleilla yksilö vi kntrllida maa mtivaatitaan suritustilanteessa. Js ihminen alkaa menettää kiinnstustaan tehtävän surittamiseksi hän vi lisätä maa kannustintaan ajattelemalla tehtävän surittamatta jättämisen seurauksia tai tehtävän surittamisen tuttamaa tyydytystä. Myös seurauksien analysinti sekä itsemäärääminen timivat mtivaatita kntrllivina strategiina. (Kuhl 1985, ; Crn 2001, ) Ympäristön psyklginen merkitys perustuu Vurisen (1986, 166) mukaan siihen, että vaikuttamalla muihin vimme vaikuttaa itseemme. Ympäristön kntrllit vat avimia (vert) itsekntrllin prsesseja ja siksi niitä n ulkpulisen myös helpmpi havaita ja arviida. Niihin sisältyvät sekä itse tehtävätilanteen kntrllit että tehtävän tekemiseen liittyvien kanssaihmisten kntrllinti. Tehtäväkntrlli sisältää itse tehtävän tarkkailun ja tarvittaessa siihen liittyvän muutksen, esimerkiksi tavitteen jakamisen satavitteisiin. Olsuhteiden kntrllin vlitistrategiana n esimerkiksi tehtävätavan tai surituspaikan muuttaminen. Vertais- ja pettaja/valmentajakntrlliin sisältyy tuen ja avun hankinta timinnan tteuttamiseksi. (Crn 2001, 202.) Timinnan kntrlleihin sisältyvät vlitistrategiat vat pittavissa. Niiden ppiminen alkaa j lapsen ssiaalistumisprsessissa ja jatkuu siitä edelleen. (Crn 2001, 200.) Yksilön ensimmäiset yritykset ratkaista ngelmia vat usein impulsiivisia, mutta kkemuksen karttuessa tietisuus strategian käytöstä ja hyödyllisyydestä kehittyy. Useiden kkemusten jälkeen metakgnitiiviset taidt tulevat tehkkaammiksi ja autmatisituvat. Autmatisituminen ei kuitenkaan heikennä niiden vaikutusta vaan sen katstaan levan itsesäätelyyn sisältyvä mukautumisprsessi. (Crn 1986, 334.) Nykyaikaisessa vlititeriassa paintetaan vlitiprsessien tehkkaan käytön tuvan aina etuja mukanaan. Esimerkiksi välitön timintaan ryhtyminen tavitteen saavuttamiseksi auttaa yksilöä välttämään 43

52 vitkastelun mukanaan tumat sudenkupat. (Crn 2001, ; Snw ym. 1996, 248.) Organisaatikntekstissa vlitita n tutkittu vielä verrattain vähän, mutta esimerkiksi Ghsalin ja Bruchin (2003) pitkittäistutkimuksessa tarkastellaan vlitin merkitystä tavitteen saavuttamisessa. Ghsal ja Bruch määrittelevät mtivaatin haluna tehdä jtain ja vlitin ehdttmana situtumisena saavuttaa jtain (mts. 51). He tteavat vlitin nusevan esiin ratkaisevana tekijänä muutstilanteiden tehkkaassa läpiviemisessä, sillä periksiantamatn timinta perustuu vlitin ja sitä kautta timintaa ylläpitäviin strategiihin Kgnitiiviset rakenteet Organisaatin kehittämisen yhteyksissä kgnitiivinen psyklgia tarkastelee yksilön sisäisiä psyykkisiä tilja sekä prsesseja, jilla se pyrkii selittämään ihmisen käyttäytymistä, vaikkakaan prsessit eivät lisi havainnllisesti nähtävissä (Huczynski & Buchanan 2001, 22). Kgnitiivinen alue n jaettavissa tietrakenteita ja uskmuksia sisältävään deklaratiiviseen sin sekä taitja ja strategiita sisältävään prseduraaliseen sin (Snw ym. 1996, 247). Näistä ensimmäistä Ruhtie (2002, 77) lunnehtii tietverkkna, jssa käsitteet ja asiatiedt linkittyvät yhteen ja jälkimmäistä sääntöinä, jtka helpttavat mieleenpalauttamista ja sveltamista. Alue vidaan jakaa myös metakgnitin ja ssiaalisen kgnitin näkökulmiin, jllin ihmisen kgnitiivista timintaa vidaan tarkastella yksilön sisäisestä sekä ympäristön humiivasta näkökulmasta (taulukk 7.) 44

53 TAULUKKO 7. Kgnitiivisen alueen rakenteet itsesäätelyssä (mukaillen Snw ym. 1996, 247). Kgnitiivinen alue Deklaratiivinen Prseduraalinen Metakgniti Tietisuus itsestä masta ajattelusta masta ppimisesta käytettävistä strategiista Taidt ja strategiat tietisuuden herättäminen itsetarkkailu itsereflekti Ssiaalinen kgniti Ssiaalinen tietisuus itseä kskevat skeemat Taidt ja strategia ssiaalis-kgnitiiviset itsesäätelystrategiat Tehkas itsesäätely perustuu yksilön kgnitiivisten resurssien tietiseen käyttöön. Ihminen harvin käyttää tietjaan ja taitjaan autmaattisesti hyväkseen riittävällä tavalla. Er nkin sen välillä mitä ihminen saa ja vi tehdä, ja mitä hän tdella tekee. Metakgnitilla tarkitetaan yksilön tietisuutta hänen mista kgnitiivisista timinnistaan kuten ajattelusta ja ppimisesta. Timinnan tietisuudella ilmaistaan tarkituksellista ja määrätietista ei-autmaattisen psyykkisen prsessin käyttämistä timinnassa (Salmn 1987, Snw ym. 1996, 274 mukaan). Metakgnitiiviset tiedt vidaan lukitella klmeen alatyyppiin: 1) tietn ja käsityksiin itsestä tiednkäsittelijänä, 2) tietihin erilaisista tehtävistä sekä 3) tietihin erilaisista strategiista (Tynjälä 1999, 114). Metakgnitiiviset taidt vat taitja käyttää tietisesti hyväksi maa metakgnitiivista tietisuuttaan ja sveltaa erilaisia kgnitiivisia strategiita. (Tynjälä 1999, 36 37; Efklides 2001, 297.) Ne vat tarpeen sillin kun n tarkituksena edistää yksilön tiedstamista ja ymmärtämistä. Kgnitiivisiin taitihin perustuvien strategiiden merkitys itsesäätelyssä n sitettu keskeiseksi (Gdwin, Neck & Hughtn 1999; Frayne & Geringer 2000; Jacksn, Mackenzie & Hbfll 2000; Manz & Sims 2001) ja itsesäätelyn kehitysinterventit perustuvat pitkälti kgnitiivisten taitjen edistämiseen ja hyväksikäyttöön (Frayne & Latham 1987; Gdat & Brigham 1999). 45

54 Metakgnitiivisia taitja vat metakäsitteellisen tietisuuden herättäminen, itsetarkkailu sekä itsereflekti. Yksilön ppiminen ja kehittyminen perustuvat käsitteellisiin muutksiin. Jtta käsitykset ja uskmukset visivat muuttua, ne n nstettava tietisuuteen ja tehtävä selväsanaisiksi. Tällaista mien käsitysten ja uskmusten näkyväksi tekemistä ja niistä tietiseksi tulemista kutsutaan metakäsitteellisen tietisuuden herättämiseksi. (Tynjälä 1999, 85, ) Itsetarkkailu viittaa yksilön tekemään tarkkailuun tietyistä piirteistä massa surituksessaan, sitä ympäröivistä lsuhteista sekä surituksen vaikutuksista (Zimmerman & Paulsen 1995, Zimmermanin 2000, 19 mukaan). Itsetarkkailun tulsten ja niitä seuraavien man timinnan uudelleen järjestelyjen n sitettu mtivivan yksilöä parantamaan maa suritustaan (Schunk 1989). Itsereflektilla tarkitetaan yhtäältä yksilön valmiuksia hankkia tietja mista sisäisistä psyykkisistä prsesseista kuten ymmärryskyvystä ja asenteista. Tisaalta itsereflekti nähdään yksilön taitna säädellä maa sisäistä timintaansa eli svittaa timinnt eri tilanteiden vaatimuksia vastaaviksi. Esimerkkinä tavitteellisesta metataidsta, jssa itsereflekti näyttelee merkittävää rlia, n yleinen ppimaan ppimisen tait. (Ruhtie 1998a, ) Crn (2001, 198) krstaa itsetarkkailun ja itsereflektin yhdistynyttä kgnitiivis-mtivaatinaalista lunnetta, niiden kytkeytyessä aittuun timintaan liittyvään mtivaativaiheeseen ja päätöksentekn ja Ruhtie (2002, 13) humauttaa, että vaikka metatiet vidaan analyyttisesti erttaa mtivatinaalisista ja tahdnalaisista prsesseista, se ei knkreettisissa tehtävissä enää le mahdllista Ssiaalista maailmaa kskeva tiet n varastitunut ihmisen mieleen skeemiksi. Skeemalla tarkitetaan sellaista kgnitiivista rakennetta, jhn n rganisitunut jtakin khdetta kskeva tiet ja jka siksi hjaa havaitsemista, muistamista ja päättelyä. Skeeman avulla ihminen arvii ja vastaanttaa tieta. (Helkama, Myllyniemi & Liebkind 1998, 118; Kauppila 2003, 23.) Tämän tutkimuksen kannalta leellisia vat itseä kskevat skeemat. Ne vat uskmuksia ja käsityksiä (uskmuksista tarkemmin luvussa 2.3.4), jita ihmisillä n itsestään suhteessa muihin. Nämä skeemat vaikuttavat itseä kskevan infrmaatin prsessinnin npeuteen ja tehkkuuteen sekä tavitteen saavuttamiseen. Ne vat peräisin henkilön aikaisemmista ssiaalisista kkemuksista ja niillä n vahva merkitys ihmisen 46

55 timinnassa. (Augustins & Walker 1998.) Skeemat vivat sisältää myös emtinaalisia ja knatiivisia ulttuvuuksia, jtka hjaavat ja krdinivat yksilön emtinaalista ja timinnallista elämää. Emtinaaliset ja kgnitiiviset skeemat vat siinä määrin tisiinsa kietutuneita, että niiden erttaminen n vaikeaa (Tskala 1998, 347). Ssiaalis-kgnitiiviset taidt mahdllistavat ympäristön resurssien ihanteellisen hyväksikäytön henkilökhtaiseen tavitteeseen pyrittäessä. Sellaisena vidaan pitää ssiaalis-kgnitiivisia itsesäätelystrategiita. Kun itsesäätely n aiemmin nähty yksilön sisäisenä tilana tai piirteenä, Zimmerman (2000) määrittelee sen kntekstille minaisena ja siten myös ssiaalisena prsessina, jta yksilö käyttää saavuttaakseen henkilökhtaisen tavitteensa (mts.34). Ssiaalis-kgnitiiviselle perspektiiville n minaista nähdä itsesäätely yksilön, käyttäytymisen ja ympäristön välisenä vurvaikutuksena ja erttaa se tieta ja deduktiivista järkeilyä krstavasta puhtaasta metakgnitiivisesta näkemyksestä. (mts ) Affektiiviset rakenteet Affektiivisen alueen rakenteita lunnehditaan sellaisilla käsitteillä kuin tunne, temperamentti, emti ja mieliala (Snw ym. 1996, ; Ruhtie 2002b, 75). Useat yksilölle minaiset lunteenpiirteet, jtka tulkitaan usein bilgisiksi ja siten pysyviksi, määritellään temperamentin minaisuuksina. Temperamentti n pitkälle sitä, mitä arkikielessä kutsutaan henkilökemiaksi : jtkut ihmiset spivat heti yhteen, kun taas jtkut ihmiset eivät ymmärrä tisiaan kskaan (Keltikangas-Järvinen 2006). Emtiilla tarkitetaan yksilölle minaista lyhytkestista tunnereaktita, jilla yksilö reagi tiettyyn hänelle merkitykselliseen tilanteeseen. Emtit vatkin inhimillisen ssiaalisen käyttäytymisen minaispiirre. (Nummenmaa 1995, 360; Snw ym. 1996, ; Scherer 2001, 152, 193). Emtiiden merkitys tavitteen valinnassa ja siihen situtumisessa sekä tavitteen tteuttamiseen tähtäävässä timinnassa n huminarvinen. Psitiivisilla emtiilla n tärkeä timinnan 47

56 suuntaa säilyttävä funkti. Negatiiviset emtit pulestaan tukevat valmiuksia timinnan keskeyttämiselle ja uudelleen rganisimiselle. (Näätänen ym. 1995, 55.) Niinpä psitiivisten emtiiden vidaan katsa myötävaikuttavan mtivaatin ja negatiivisten emtiiden uhkaavan vlitita. Lisäksi, emtinaalisesti tasapainttmassa tilassa yksilön tiedn prsessinti n vääristynyttä, mikä pulestaan ylläpitää ja vahvistaa negatiivista emtinaalista tilaa. (Neenan & Dryden 2002, 5, 8.) Tavallisimpia tavitteen saavuttamista häiritseviä emtiita vat pelk, suuttumus, turhautuminen ja tylsistyminen (Dwney 2003, 42, 12). Emtit vat kvasiautmaattisia reaktimekanismeja, jita ei vi täydellisesti kytkeä tahdnalaisesti päälle tai pis päältä, mutta ne mahdllistavat valinnan erilaisten timintavaihtehtjen välillä. Pstmderni tutkimuste lähtee siitä, että ihminen pystyy kntrllimaan, säätelemään ja mukkaamaan emtitaan. Emtiita säädellään strategisesti useissa ssiaalisissa tilanteissa. Niitä vidaan säädellä jk pyrkimällä välttämään emtinaalista reaktita j ennen sen kehittymistä, aktiivisesti havainnimalla ptentiaaleja vältettävän emtin tuttavia tilanteita (praktiivinen säätely). Tai, js emti n j päässyt kehittymään, henkilö vi pyrkiä mukkaamaan sen näkyviä reaktita kuten kasvjen ilmettä (reaktiivinen säätely). Mutta vaikkakin ihminen pystyy tukahduttamaan tai synnyttämään tiettyjä emtin ilmaisuja kuten ilmeitä, autmaattisten prsessien esimerkiksi tihenevän hengityksen tai käsien vapinan säätely n j humattavasti vaikeampaa. Intensiteetti, jlla emtin ilmaisu jk vedetään esille tai työnnetään syrjään riippuu siis tilanteesta: mitä vahvempi emti, sitä vaikeampaa n sen ilmaisun säätely tai mukkaaminen. (Näätänen ym. 1995, 63; Scherer 2001, ) Emtit yhtäaikaisesti sekä suuntaavat käyttäytymistä että herättävät valmiuksia (Nummenmaa 1995, 360; Scherer 2001, 193). Ihmisellä n periaatteellisesti aina se määrä vapaata tahta, että hän vi tilanteesta riippumatta valita, miten hän haluaa kussakin tilanteessa reagida. Tapahtumat menneet tai nykyiset eivät sinällään määrää mitä tunteita ne yksilössä herättävät, vaan tunteet määräytyvät pitkälti sen mukaan miten yksilö näihin tapahtumiin asennituu. (Neenan & Dryden 2002.) Juuri 48

57 tunnekkemus n emtin keskeinen kmpnentti psyklgian kannalta, sillä se lu perustan emtiiden itsesäätelylle (Näätänen ym. 1995, 57). Yksilön ma ja varsinkin hänen uskmustensa rli emtin synnyssä ja itsesäätelyssä krstuu Albert Ellisin ABC-mallissa, jnka mukaan ihmisen kkema tapahtuma (A) ei suraan aiheuta emtin heräämistä tai tiettyä käyttäytymistä (C), vaan ihminen liittää tähän tapahtumaan mia uskmuksiaan ja ajatuksiaan (B), jtka lpulta vaikuttavat siihen, millaisen emtin tai käyttäytymisen tämä tapahtuma synnyttää. Siis, aktivivaan tapahtumaan (A) liittyvät uskmukset (B) määräävät pitkälti yksilössä heräävän emtin tai käyttäytymismallin (C). Siten tiedstamalla ja hallitsemalla kkemukseensa liitettäviä uskmuksiaan ihminen pystyy säätelemään mien emtiidensa kehittymistä ja laatua. (Neenan & Dryden 2002, 4.) Emtiiden itsesäätelyllä ja signaalifunktilla n tärkeä rli ihmisten välisessä kanssakäymisessä; emtin ilmaisu yhtäältä antaa kanssaihmisille mahdllisuuden humiida henkilön reaktin jhnkin tapahtumaan tai tekn, mutta tisaalta se vi myös viestiä tiettyä timintapyrkimystä, jka saattaa pulestaan hjata henkilöiden välistä vurvaikutusta. Tiedstettuja emtisignaaleja käytetään hyväksi muun muassa neuvttelutaktiikassa. Siten emtisignaaleilla n keskeinen merkitys myös liiketiminnassa. (Scherer 2001, 193.) Hchschild (1983) n sittanut kntekstisidnnaisten psitiivisten tunnetilasääntöjen lemassa ln esimerkiksi lentemännän ja asiakkaan välisessä vurvaikutuksessa. (Scherer 2001, ) Myös mielialilla n vaikutusta yksilön tavitteen saavuttamiseen. Mieliala syntyy mninaisemmasta alkuperästä ei vain yhdestä tapahtumasta kuten emti kestää kauemmin ja n intensiteetiltään emtita matalampi (Scherer 2001, 157; Näätänen 2004, 31). Yksilöt eravat selvästi tisistaan heissä esiin nusevien mielialjensa suhteen. On esimerkiksi havaittu, että ppimiseen liittyvä psitiivinen mieliala tuttaa merkittävää kgnitiivista prsessintia ja rganisintia: tyytyväiset piskelijat kdaavat uuden infrmaatin tdennäköisemmin siten, että se yhdistyy luvemmin ja justavammin j lemassa leviin tietrakenteisiin. (Snw ym. 1996, ) Myönteisen mielialan n tdettu parantavan päätöksenteka (Isen 2001) ja 49

58 neuvttelutulsta ssiaalisessa tilanteessa (Carnevale & Isen 1986) sekä edesauttavan luvia ratkaisuja (Isen ym. 1987) (Näätänen 2004, 31) Uskmukset Uskmukset vat itsesäätelyn ja sen kehittymisen kannalta merkittävässä ja kknaisvaltaisessa rlissa. Ne vat tietrakenteita, jtka saltaan vaikuttavat jkaisella ihmisen itsesäätelyn sa-alueella, ja siksi niiden käsitteleminen mana kappaleenaan n tarkituksenmukaista. Itsesäätelyn kehittämisen näkökulmasta n tärkeää ymmärtää uskmusten vaikutus yksilön timintaan sekä käsittää niiden pysyvyyden tai muutsalttiuden lähtökhdat. Esimerkiksi tehkkuususkmusten ja itsesäätelyn n sitettu krrelivan psitiivisesti keskenään (Schunk & Zimmerman 1997). Puhakaisen (1995, 19) mukaan usein j valmennustyön alussa kietudutaan erilaisiin lettamuksiin ja edellyttämiin, jtka vaikuttavat sekä valmennukseen että sen suuntautumiseen. Tällaisina seikkina vidaan pitää esimerkiksi ihmisen käsityksiä ja uskmuksia tiedn lunteesta. Näiden epistemlgisten uskmusten perusteella yksilö määrittelee itselleen sen, mikä vi tai mikä ei vi lla ttta; tai esimerkiksi sen, mikä n tai ei le pätevä selitys uuden ja j lemassa levan tiedn keskinäisen ristiriitaisuuden selittämiseksi (Pintrich, Marx & Byle 1993, 171). Lisäksi suritukseen vaikuttavat minäkuvan perustana levat itseä kskevat, maa timintaa rajittavat uskmukset, jtka yleisimmin häiritsevät tai estävät yksilön tavitteen tai päämäärän saavuttamista ja jita ihminen malla timinnallaan vahvistaa (Martin 2001, 10). Uskmuksia n aiemmin käsitelty puhtaasti kgnitiivisina rakenteina jättäen humitta niiden affektiiviset ja knatiiviset ulttuvuudet (Pintrich ym ) Kuitenkin itsesäätelyn kannalta juuri nämä ulttuvuudet vat merkittäviä. Esimerkiksi tiettyjen uskmusten sitkeys, niiden vaikea kumttavuus, kert niiden emtinaalisesta lunteesta. Ihmisillä nkin taipumus mudstaa ja ylläpitää sellaisia uskmuksia, jtka palvelevat heidän mia tarpeitaan, halujaan ja tavitteitaan; tällaiset muun muassa ega sujelevat uskmukset aiheuttavat vääristymisiä ssiaalisten tilanteiden havainninnissa ja arviinnissa. (Snw ym. 1996, ) 50

59 Kuvi 3 havainnllistaa itsesäätelyyn liittyvien uskmusten epistemlgisia, affektiivisia sekä mtivatinaalisia ulttuvuuksia. Affektiiviset uskmukset Mtivaatiuskmukset Tunnetilja hjaavat uskmukset Tavitteen valintaan liittyvät uskmukset Omaan suriutumiseen liittyvät uskmukset Taviterientaatit Tehkkuususkmukset Tehtävärientaati Kntrlliuskmukset Arvuskmukset Suriutumisrientaati Tulsdtukset Sisäinen kntrlli Ulkinen kntrlli Epistemlgiset uskmukset KUVIO 3. Uskmusten rakenteellinen järjestäytyminen itsesäätelyn näkökulmasta (visuaalisesti mukaillen Pintrich ym. 1993; Snw ym. 1996). Mtivaatin liittyvät uskmukset vidaan jakaa lähinnä kahteen pääryhmään: tavitteen valintaan liittyviin uskmuksiin sekä maan suriutumiseen liittyviin uskmuksiin. (Pintrich ym. 1993, 176.) Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat taviterientaatit ja niihin liittyvät uskmusrakenteet. Taviterientaatin, esimerkiksi suriutumisrientaatin, lähtökhtana saattaa lla syvemmän analyysitasn arvuskmuksia, jtka kskevat tehtävän surittamisen välittömiä tai välillisiä hyötyjä. Tällaiset arvuskmukset vat enemmän affektiivisia ja henkilökhtaisia kuin kgnitiiviset, tai tilannesidnnaiset mtivaatiuskmukset, ja siksi arvuskmuksia n vaikeampi lähteä muuttamaan. (Pintrich ym ) Suriutumisrientaatin vaikuttavat myös ne tulsdtukset, jita henkilö surituksen tteutumiselle asettaa. Tulsdtukset vat dtuksia siitä, mitä ihminen usk surituksellaan saavuttavan; esimerkiksi työntekijä asettaa 51

60 suritustavitteekseen myyntibudjettiin pääsyn, kska usk siten saavansa itselleen palkanlisän bnusten mudssa. Tiseen ryhmään kuuluvat uskmukset mista kyvyistä ja mahdllisuuksista surittaa valittu tehtävä. Tällaiset tehkkuususkmukset (self-efficacy beliefs) (Bandura 1986) määritellään yksilön mana arvina kyvyistään rganisida ja tteuttaa vaadittuja timintja päämääränsä saavuttamiseksi. Niiden katstaan vaikuttavan yksilön pnnisteluihin ja sitkeyteen tavitteeseen pyrittäessä. (Snw 1996; Kanfer 2005, 187.) Keltikangas-Järvinen (1994, 26) kirjittaa vastaavasti suritusitsetunnsta, jnka hän mainitsee keskeiseksi itsetunnn alueeksi. Suritusitsetunnlla hän tarkittaa ihmisen luttamusta miin kykyihinsä, saamiseensa ja selviytymiseensä sekä siihen, minkälaisen tavitetasn hän itselleen asettaa. Kysymys ei siis le yksilön taidista ja niiden arviinnista vaan arviinnista sen suhteen, mihin hän näillä taidilla usk pystyvänsä. Vahva tehkkuususkmus myötävaikuttaa tavitteeseen pääsemisessä ja menestymisessä. (Bandura 1986, 391, 417.) Tehkkuuden tunteen letetaan myös vaikuttavan yksilön aktiviteettien valintaan, pnnistuksiin ja sitkeyteen (Snw 1996, 277). Tutkimuksissa (Gist 1989; Schunk 1989; Bembenutty & Zimmerman 2003) n sitettu tehkkuususkmusten vahvistumisen jhtavan tehkkaampaan kgnitiivisten strategiiden käyttöön ja parempiin saavutuksiin. Tutkimukset vat myös sittaneet itsesäätelykyvyn kehittymisen levan yhteydessä kettuun tehkkuuteen (Frayne & Latham 1987; Schunk & Zimmerman 1997). Vääristyneet tehkkuususkmukset vivat ilmetä itseluttamuksen puutteena ja epännistumisen pelkna ja jhtaa välttämisrientaatin, jka tteutuu viivyttelynä timinnan alittamisessa (Neenan & Dryden 2002, 42; Dwney 2003, 12; Whitmre 2004, 17). Uskmusten kyseenalaistamista ja ttuudenmukaisen tiedn maksumista mtivaatin alueella vivat jarruttaa erilaiset seikat, esimerkiksi epännistumisen pelk (Ruhtie 1998b, 34). Tällöin leelliseksi nusee se, miten yksilö kkee kntrllin lähteen. Useat ssiaalis-kgnitiiviset mtivaatiteriat sisältävät kntrlliuskmusten rakenteen, jka viittaa yksilön uskmuksiin siitä, kuinka paljn he vivat kntrllida maa käyttäytymistään tai surituksensa lpputulsta. 52

61 (Pintrich ym. 1993, 188.) Kntrlliuskmukset jaetaan tavallisesti uskmuksiin sisäisestä ja ulkisesta kntrllista. Tiset ihmiset uskvat vahvasti, että surituksen tulkset vat suraan riippuvaisia heidän masta timinnastaan (sisäinen kntrlli), kun taas tiset uskvat tulsten jhtuvan heistä riippumattmista syistä kuten nnesta, khtalsta tai muiden ihmisten vaikutuksesta (ulkinen kntrlli) (Snw ym. 1996, 278). Sisäisten kntrlliuskmusten n tutkimuksissa sitettu krrelivan psitiivisesti metakgnitiivisten strategiiden tehkkaan käytön kanssa (Pintrich 1989). 2.4 Itsesäätelyn kehitysinterventiita rganisaatikntekstissa Tutkimustulkset vat sittaneet, että itsesäätelykyky n tietisesti pittavissa, ja sen ppimista vidaan tehstaa spivalla interventilla (Neck & Manz 1996; Schunk & Zimmerman 1998; Frayne & Geringer 2000, 361; Manz & Sims 2001, Ruhtie 2002a, 14). Itsesäätelyn interventilla viitataan tarkituksellisiin muutksiin, jilla pyritään vaikuttamaan yksilön tavitesysteemiin siten, että merkityksellinen taviteprsessi kehittyy (Vancuver & Day 2005, 170). Itsesäätelyn kehitysinterventilla viittaan tässä tutkimuksessa erityisesti sellaisiin kehitysrientituneisiin prsesseihin, jtka auttavat yksilöä kehittämään mia itsesäätelytaitjaan ja maksumaan ajan myötä tehkkaamman itsesäätelykyvyn. Tyypillisesti itsesäätelyn kehitysinterventiita käytetään työskentelyn, ppimisen sekä terveydenhidn yhteyksissä. Fenmenlgisen näkökulman mukaan paras tapa kehittää itsesäätelyä n siihen sisältyvien mien minä-uskmusten keskeisen rlin ymmärtäminen. Strategisen timinnan kehittymisen edellytyksenä n, että yksilö tulee tietiseksi masta kgnitiivisesta timinnastaan. Itsesäätely ei aina le tarkituksellista, eikä esimerkiksi asiasisällöstä kiinnstunut ja piskeluun syventynyt ppija välttämättä tarkkaile tietisesti ppimisprsessiaan. Muiden taitjen tavin myös itsesäätely vi autmatisitua. Tällöin se perustuu pitkällä aikavälillä yhdistyneisiin tietihin, taitihin ja uskmuksiin. Itsesäätelyn kehittyminen n sidksissa yksilön kykyyn määritellä mat tavitteensa sekä kykyyn nähdä tavitteiden merkitys hänelle itselleen. Lisäksi se perustuu yksilön man vastuunsa ymmärtämiseen itsensä 53

62 kehittämisessä ja siinä aktiivisen rlin ttamiseen. Yksilön tulee myös ymmärtää mat mahdllisuutensa säädellä maa ajatteluaan, mia tunteitaan sekä maa timintaansa. (Ruhtie 2002a, 8-14.) Yksilön vastuuntn merkitystä massa kehittymisessään tukevat myös Kakksen ja Viitalan (2007, ) tutkimustulkset esimiesten valmennushjelman vaikuttavuudesta. Tyypillisesti itsesäätelyn interventisvellukset rganisatrisessa viitekehyksessä khdentuvat yksilöihin, työkntekstiin tai näiden yhdistelmiin (Vancuver & Day 2005, 170). Vancuver ja Day (2005) vat jakaneet interventit yksittäisiin itsesäätelyrakenteisiin khdistuviin interventiihin sekä yhtäaikaisesti useampaan rakenteeseen khdistuviin interventiihin. Tyypillisimpiä yhteen itsesäätelyrakenteeseen khdistettuja interventiita vat tavitteisiin (Lcke & Latham 1990), palautteeseen (Kluger & DeNisi 1996) tai tehkkuususkmuksiin (Gist 1989; Byer, Zll, Thmpsn, Vancuver, Shwering & Sims 2000, Vancuverin ja Dayn 2005, 171 mukaan) suunnatut interventit. Useampaan rakenteeseen khdistuvien itsesäätelyinterventiiden tutkimukset vat suuntautuneet työntekijöiden läsnäln työpaikalla (Frayne & Latham 1987), työhön liittyvään ngelmanratkaisuun (Gdat & Brigham 1999), neuvttelutaitihin (Stevens, Bavetta & Gist 1993), surituksen parantamiseen (Frayne & Geringer 2000) sekä man ajattelun jhtamiseen (Gdwin, Neck & Hughtn 1999). Tutkimustulkset vat sittaneet, että itsesäätelyn kehitysinterventiilla n psitiivinen vaikutus suritukseen. Tehkkaiden interventiiden n sitettu edistävän situtumista vaikeisiin ja täsmällisiin henkilökhtaisiin tavitteisiin, jtka vat linjassa rganisaatin tavitteiden kanssa, sekä tarjavan yksilöille ympäristön tukea tehkkaiden itsesäätelystrategiiden kehittämisessä (Kanfer 2005, 188). Frayne ja Latham (1987) tutkivat itsensä jhtamiseen khdistuvan kulutuksen vaikutusta työpaikalla läsnäln. Kulutus kstui kahdeksasta viikittaisesta tunnin kestävästä ryhmäistunnsta sekä näitä seuraavista pulen tunnin henkilökhtaisista istunnista. Ryhmäistunnt sisälsivät itsearviintia, tavitteenasettamista, itsetarkkailua, itsepalkitsemista ja -rankaisemista sekä timinnan ylläpita kskevia tekijöitä, jita käsiteltiin myös henkilökhtaisessa 54

63 istunnssa. Tutkimustulkset sittivat, että itsensä jhtamista edistävä kulutus nsti havaittavasti työntekijöiden pystyvyyden tunnetta ja jhti merkittävästi krkeampaan työssä läsnäln kuin kuluttamattmassa kntrlliryhmässä. Latham ja Frayne tistivat tutkimuksensa 1989, jllin uudet tutkimustulkset tukivat vuden 1987 tulksia sekä sittivat alkuperäisen tutkimusryhmän itsensä jhtamisen pysyneen nusseella taslla. Neck ja Manz (1996) tutkivat man ajattelun jhtamista (Thught Self-Leadership TSL) 48 vapaaehtisen sallistujan näytteessä. Tutkimusasetelmassa selvitettiin TSL:n käytettävyyttä rganisaatin knkurssitilanteessa. TSL:lla vaikutetaan maan timintaan kgnitiivisten strategiiden kuten sisäisen dialgin, mielikuvaharjittelun sekä uskmusten ja ajattelurakenteiden hallinnan kautta. Näitä strategiita petettiin kerran viikssa kahden tunnin jaksissa kuuden viikn ajan. Tutkimustulkset sittivat kulutuksen lisänneen psitiivisuutta, krkeampaa työtyytyväisyyttä, vähentynyttä negatiivisuutta sekä lisääntynyttä kettua tehkkuutta kulutettujen keskuudessa. Tutkimuksessa ei kerätty tieta työsurituksiin liittyen. Gdat ja Brigham (1999) tutkivat itsensä jhtamisen kulutusta, jka sisälsi työhön liittyvien ngelmien ratkaisun petusta. Tässä tutkimusasetelmassa työntekijät saivat itse valita mat tavitteensa. Valitut tavitteet jakautuivat klmeen pääryhmään: työhön liittyviin ssiaalisiin taitihin, työhön liittyviin rganisinti- ja aikataulutustaitihin sekä yleisiin terveyteen ja itseparannukseen liittyviin taitihin. Interventi sisälsi niin ikään kahdeksan viikn itsensä jhtamisen kulutuksen, jhn sisältyi itsetarkkailuun, itsearviintiin, interventistrategiihin ja timinnan ylläpitn liittyviä seikkja. Tutkimustulkset sittivat itsesäätelykyvyn kehittyneen 31 tapauksessa 35:stä. Fraynen ja Geringerin (2000) tteuttamassa tutkimuksessa interventi tähtäsi vakuutusmyyjien työsurituksen parantamiseen. Kulutussisältö vastasi Fraynen ja Lathamin (1987) tteuttamaa itsensä jhtamisen interventita ja kulutus tapahtui luentjen, ryhmäkeskustelujen, case-esimerkkien mudssa ilman yksilöllistä keskustelua. Tutkimustulkset sittivat työsurituksen parantuneen sekä 55

64 bjektiivisesti että subjektiivisesti tarkasteltuna sekä kuluttamattmaan kntrlliryhmään verrattuna 7. Taulukkn 8 len knnut yhteenvedn kirjallisuuskatsaukseen sisältyvistä rganisaatikntekstissa tehdyistä itsesäätelyn kehitysinterventitutkimuksista. Ne rakentuivat kaikki kulutukselliselle phjalle; vain yhdessä interventissa (Frayne & Latham 1987/1989) kerrttiin myös henkilökhtaisesta valmennuselementistä. Pelkkään henkilökhtaiseen valmennukseen perustuvaa interventita ei tarkasteluissa löytynyt. Kulutukseen perustuvat interventit painttuvat valmiita ratkaisuja ja itsensä jhtamisen strategiita tarjaviin menetelmiin; erna cachingin ivalluttavasta ja uusien ratkaisujen etsimistä tukevasta lähestymistavasta. Edellisten tyyppisten tutkimusten lisäksi ilmeinen tarve n myös sellaisille interventitutkimuksille, jissa tarkastellaan rganisaatikntekstin tai työjärjestelyjen stimulivaa vaikutusta itsesäätelyprsesseihin tai fasilitivaa vaikutusta tehkkaan itsesäätelyn aikaan saamiseksi (Wd 2005, 198). TAULUKKO 8. Yhteenvet kirjallisuuskatsauksessa käsitellyistä itsesäätelyn kehitysinterventitutkimuksista työskentelyn kntekstissa Tutkimus Mitä n tutkittu? Kntribuuti tähän Vajaus tähän tutkimukseen tutkimukseen Frayne & Latham 1987 / 1989 Itsensä jhtamisen kulutusinterventin vaikutusta työpaikalla läsnäln Tarkastelee useamman itsesäätelyrakenteen yhtäaikaista kehittymistä Päämenetelmänä kulutus Neck & Manz 1996 Gdat & Brigham 1999 Frayne & Geringer 2000 Oman ajattelun jhtamisen (TSL) kehittämisen vaikutuksia rganisaatin knkurssitilanteessa Itsensä jhtamisen kulutusinterventin vaikutusta työhön liittyvään ngelman ratkaisuun Itsensä jhtamisen kulutusinterventin vaikutusta vakuutusmyyjien työsurituksen parantamiseen Tarkastelee kgnitiivisten strategiiden ppimista. Tarkasteluun sisältyi myös affektiivinen elementti Itseasetettuihin tavitteisiin perustuva Tarkastelee useamman itsesäätelyrakenteen yhtäaikaista kehittymistä Menetelmänä kulutus Menetelmänä kulutus Menetelmänä kulutus Vastaavia itsesäätelyä sivuavia tutkimuksia n Sumessa tehty esimerkiksi itsesäätelyyn liittyvistä cping- eli selviytymiskeinista, jita työntekijät käyttävät selviytyäkseen heille ngelmallisista ja heitä ahdistavista tilanteista. Titi Heikkilä 7 Objektiivisesti mitattiin myynnin kasvua; subjektiivinen tarkastelu perustui man surituksen arviintiin. 56

65 (2001) n väitöskirjassaan tutkinut työntekijöiden cping-keinja pankkifuusin yhteydessä. Ongelmakeskeisinä selviytymiskeinina hän n tarkastellut aktiivista timintaa, suunnittelua, kilpailevien timintjen karsimista, malttia ja välineellistä ssiaalista tukea, jtka vidaan saltaan rinnastaa vlitistrategiihin. Cpingkeinjen käytön n tdettu levan yleistä myös sellaisilla työpaikilla, jiden työntekijät vat raprtineet melun aiheuttamista haitista (Venetjki & Hngist 2005). Työterveyslaitksella n pulestaan tehty pitkäaikaisseurantaan perustuvaa interventitutkimusta, jka tarkastelee ryhmäinterventin vaikutusta nurten työllistymisen ja työelämävalmiuksien tukemisessa. Tutkimukset kytkeytyvät itsesäätelykyvyn kehittymiseen uskmuksiin sekä tavitteisiin liittyvien rakenteiden välityksellä. Vuri, Kivist ja Salmela-Ar (2003) tteavat raprtissaan ryhmäinterventin vaikuttavan psitiivisesti ketun pystyvyyden tunteeseen sekä valmiuteen khdata vastinkäymisiä työmarkkinilla. Lisäksi he raprtivat menetelmän vahvistavan työelämän tavitteisiin khdistuvaa merkityksellisyyden ja situtumisen kkemusta. Jatktutkimuksessaan Kivist, Vuri ja Nykyri (2004) sittivat ryhmäinterventin edistävän työelämään khdistuvien tavitteiden asettamista. Tämän he tulkitsivat siten, että ryhmäinterventi lisäsi nurten työuran lumiseen khdistuvaa mtivaatita ja kettua elämänhallintaa. 2.5 Ssiaalis-kgnitiivinen itsesäätelyteria Vancuver (2000) n tutkinut kaikkiaan 31 tavitteisiin tai tavitteellisuuteen keskittyvää teriaa sekä 49 itsesäätelyyn liittyvää tereettista tutkimuskntribuutita. Sen sijaan, että tarkastelisi näitä teriita yksitellen, Vancuver esittelee kaksi eri lähestymistapaa itsesäätelyyn työpsyklgisessa viitekehyksessä. Ensimmäinen niistä tarkastelee yksilöllistä päätöksenteka, tinen itsesäätelyrakenteita. Ensimmäisen, päätöksentek-paradigman, perustana n yksilöiden kgnitiivisia prsesseja tarkasteleva tutkimus ja tisen, kyberneettinen paradigman, lähtökhtana n itsesäätelysysteemien ja rakenteiden sisällä ja välillä tapahtuvan vurvaikutuksen tutkiminen. Päätöksentekteriiden mukaan yksilöiden sisäiset timintamallit heijastavat heidän uskmuksiaan. (Vancuver 2000.) Kyberneettinen 57

66 paradigma rakentuu kntrllitereettiseen, knemaiseen näkemykseen nykyisen surituksen ja tavitestandardin välillä levan ern pistamisesta (Vancuver 2000; Kanfer 2005; Vancuver & Day 2005). Vaikka suuri sa itsesäätelyteriista pitää sisällään ajatuksen ern pistamisesta nykyisen surituksen ja tavitetasn välillä (Endler & Kcvski 2000, 570), Vancuver (2000) mainitsee klme kyberneettisen paradigman ja päätöksentekparadigman yhdistävää tereettista lähestymistapaa: tavitteenasettamisterian (Gal-Setting Thery; Lcke 1968; Lcke & Latham 1990), timintaterian (Actin Thery; Frese & Zapf 1993) sekä ssiaaliskgnitiivisen terian (Scial Cgnitive Thery; Bandura 1986). Juuri ssiaaliskgnitiivista teriaa n tyypillisesti svellettu viitekehykseksi rakennettaessa rganisatrisia itsesäätelyinterventiita (Vancuver 2000, 325). Tutkimustulkset vat sittaneet ssiaalis-kgnitiiviseen ja tavitteenasettamisteriaan perustuvien interventiiden levan tehkkaita työelämässä vaadittavien taitjen ja suritusten kehittämisessä (Frayne & Geringer 2000, 362; Kanfer 2005, 188). Yhdistetty tavitteenasettamistereettinen ja ssiaalis-kgnitiivistereettinen näkökulma n yleisimmin hyväksytty itsesäätelyä kskevan rganisaatitutkimuksen lähestymistapa (Kanfer 2005, 187). Ssiaalis-kgnitiivisen lähestymistavan susita itsesäätelymallien perusteriana selittänee Vancuverin (2000, 304, 325) näkemykset siitä, että taviterakenne n tdennäköisimmin yleisin ja keskeisin kmpnentti itsesäätelyteriissa ja että ssiaalis-kgnitiivinen teria yhdistää eritasisia tavitteita, kuten suritustavitteen sekä ssiaalisia ja itseen liittyviä tavitteita. Lisäksi ssiaalis-kgnitiivinen teria ja tutkimus vat khdistuneet kettuun tehkkuuteen ja siihen liittyviin ulttuvuuksiin (Lcke & Latham 2002, 714). Ssiaalis-kgnitiiviselle lähestymistavalle n minaista nähdä itsesäätely persnallisten sekä käyttäytymiseen ja ympäristöön liittyvien prsessien vurvaikutuksena (Bandura 1986). Lähemmin tarkasteltuna, siinä ei le kysymys pelkästään taidsta hallita maa käyttäytymistään tilanteen vaatimalla tavalla, vaan kysymys n myös niiden mien yksilöllisten resurssien tietämisestä ja tuntemisesta, jilla tätä taita vidaan säädellä (Zimmerman 2000, 13 14). Zimmerman (2000) 58

67 perustaa kehittämänsä ssiaalis-kgnitiivisen itsesäätelyterian Banduran teriaan ja määrittelee itsesäätelyn viittaavan suunnitelmallisesti itse tutettaviin ja syklisesti tteutettaviin ajatuksiin, tuntemuksiin ja timintaan, jilla henkilökhtaisesti asetettu tavite tulee saavutetuksi (mts.14). Näkemys eraa perinteisistä tietämystä ja deduktiivista järkeilyä krstavista metakgnitiivisista näkemyksistä ttamalla humin myös surituskntekstiin liittyvät lsuhteet sekä tilanteittain vaihtelevat, uskmukset ja tunteet. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna sellaiset ihmiset, jtka eivät saa käyttää ssiaalisia ja ympäristön tarjamia resursseja hyväkseen tai näkevät ne esteenä malle kehittymiselleen, eivät kykene tehkkaaseen itsesäätelyyn (Zimmerman 2000). Puhtaasti sisäiseen itsesäätelynäkökulmaan phjautuvat näkemykset, kuten tahdnvimauskmukset, perustuvat usein riittämättömään infrmaatin ja ymmärrykseen taitavan timinnan ssiaalisesta ja ympäristöliitännäisestä lunteesta (Ericssn & Charness, 1994; Newman, 1994; Thrensen & Mahney 1974, Zimmermanin 2000, 24 mukaan). Zimmerman (2000) kuvaa itsesäätelyn yksilön, käyttäytymisen ja ympäristön välillä tapahtuvina syklisinä vurvaikutusprsesseina (kuvi 4). Yksilön piilitsesäätely viittaa yksilön mien kgnitiivisten ja affektiivisten rakenteiden hallintaan. Käyttäytymisen itsesäätely kytkeytyy itsetarkkailun kautta käytettäviin timintastrategiihin. Ympäristöön vaikuttava itsesäätely viittaa ympäristölsuhteiden tarkkailuun perustuvaan hjaukseen. Aikaisemmasta surituksesta saatu palaute käytetään nykyisen timinnan speuttamiseen. Timinnan speuttaminen n välttämätöntä, kska persnalliset, käyttäytymiseen ja ympäristöön liittyvät tekijät vat alati muutksessa surituksen ja kehittymisen aikana. Siksi niitä täytyy tarkkailla käyttämällä hyväksi itseen suunnattuja palautesilmukita. Palautesilmukiden letetaan levan avimia, mikä mahdllistaa ennakivan timinnan suhteessa asetettuun tavitteeseen. Esimerkiksi pikkeavuuden lisäämisen nykyisen ja tavitetasn välillä (kuten lemassa levan tavitetasn nstamisen) katstaan jhtavan kvempaan yrittämiseen. Suljetun palautesilmukan näkökulmasta itsesäätely rajittuu pyrkimykseen vähentää pikkeavuutta reaktiivisesti nykyisen timinnan ja muuttumattman tavitetasn välillä (Lcke 1991). 59

68 YKSILÖ Piilitsesäätely Käyttäytymisen itsesäätely YMPÄRISTÖ KÄYTTÄYTYMINEN Ympäristöön vaikuttava itsesäätely Palaute Strategia KUVIO 4. Itsesäätelyn klme muta (Zimmerman 2000, 15). Zimmerman jakaa itsesäätelyrakenteet ja -prsessit sekä niihin liittyvät uskmukset klmeen sykliseen vaiheeseen: mtivaatin ja timintaan situtumiseen (frethught), timinnan kntrlleihin (perfrmance r vlitinal cntrl) sekä itsereflektin (self-reflectin) 8 (kuvi 5). Timintaan situtuminen sisältää timinnt ennen varsinaiseen suritukseen ryhtymistä. Timinnan kntrllit sisältävät prsesseja, jtka tapahtuvat itse suritustilanteessa ja vaikuttavat havainnintiin ja timinnan ylläpitn. Itsereflektivaiheessa arviidaan j tapahtunutta timintaa, mikä pulestaan vaikuttaa uuden timinnan ennakintivaiheeseen. (Zimmerman 1998, 2000). 8 Sumennkset lähteestä Ruhtie (2002,172) 60

69 Mtivaati ja timintaan situtuminen Timinnan kntrllit Itsereflekti KUVIO 5. Itsesäätelyn sykliset vaiheet (Zimmerman 2000, 16). Mtivaati ja timintaan situtuminen, timinnan kntrllit sekä itsereflekti sisältävät yksilöllisiä timinnan, ajattelun ja tunteiden säätelyyn liittyviä rakenteita. Itsesäätelykyky n pittavissa ja sitä vidaan kehittää (Zimmerman 2000; Tbin 2005). Itsesäätelyn kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä ssialisaativaikutukset vat merkittäviä (Schunk & Zimmerman 1997, 195) ja itsesäätelykyky kehittyy esimerkiksi jnkun määritellyn taidn tai kyvyn ppimisen yhteydessä (Zimmerman 2000, 29). Esimerkiksi, kun alitteleva tutkija seuraa vanhemman tutkijan käytännön työskentelyä ppiakseen itse tutkimustyön perusteet, hän maksuu samalla vanhemman tutkijan itsesäätelytaitja. Ssiaalis-kgnitiivinen itsesäätelyteria lähteekin siitä, että itsesäätelykyky kehittyy humiimalla, seuraamalla sekä jäljittelemällä itsesäätelyssä itseään taitavampien mallien timintaa. Itsesäätelykyvyn kehittyminen tapahtuu Zimmermanin (2000) mukaan nelitasisesti (taulukk 9). 61

70 TAULUKKO 9. Itsesäätelyn kehitystast (Zimmerman 2000, 29). Tas Nimi Kuvaus Havainninti (Observatin) Jäljittely (Emulatin) Itsekntrlli (Self-cntrl) Itsesäätely (Self-regulatin) Taidn välillinen tuttaminen ammattitaitista mallia havainnimalla Mallin taita jäljittelevä, ssiaalisesti tuettu suritus Itsenäinen taidllinen suritus suunnitelluissa harjituslsuhteissa Taidn käytön speuttaminen erilaisiin henkilökhtaisiin tilanteisiin ja ympäröiviin lsuhteisiin Ensin ppija seuraa mallinaan timivan henkilön taidllista timintaa (havainnintitas). Havainnidessaan mallin käyttämiä strategiita ppijalle välittyy myös tieta timinnassa käytettävistä itsesäätelyprsesseista kuten suritusstandardeista tai taviterientaatiista. Havainnintitasa seuraa vaihe, jssa ppija pyrkii jäljittelemään mallinsa timintaa yleisellä taslla mallin kanssa yhdessä timittaessa (jäljittelytas). Kehittymisen mtriset ja ssiaaliset seuraukset ppijalla määräävät jatkssa mtivaatin kehittää taita edelleen. Kahden ensimmäisen vaiheen aikana itsesäätelykyvyn kehittyminen tapahtuu lähinnä ssiaalisella taslla, mutta kyvyn kehittyessä fkus kääntyy vahvemmin sisäisiin resursseihin. Kun ppija pystyy käyttämään taitaan hyväkseen ppimistilanteen kaltaisessa strukturidussa tilanteessa ilman mallin läsnäla, puhutaan itsekntrllin tassta. Viimeisin, itsesäätelyn tas, n saavutettu kun ppija kykenee systemaattisesti speuttamaan surituksensa muuttuviin yksilöllisiin ja kntekstuaalisiin lsuhteisiin. (Zimmerman 2000.) Itsesäätelyn taslla ppija pystyy muuntelemaan käyttämiään strategiitaan sekä mukauttamaan timintansa tulsperusteisesti. Tämä ei kuitenkaan takaa itsesäätelytasn ehdtnta käyttöä jkaisessa uudessa tilanteessa, mutta lettaa ppimisen tapahtuvan jka taslla helpmmin ja tehkkaammin. Kun itsesäätelyn tas n saavutettu, itsesäätelytaitjen ylläpit riippuu yksilön ssiaalisten resurssien valikidusta käytöstä. Mtivaati ylläpitää taita itsesäätelyn taslla n lpulta riippuvainen ppijan ketusta tehkkuudesta ja ssiaalisten resurssien valikidusta käytöstä (Schunk & Zimmerman 1997; Zimmerman 2000). Tutkimuksessaan 62

71 Zimmerman ja Kitsantas (1997) vat sittaneet mnivaiheisen itsesäätelyn kehitysmallin levan tehkas ja tulksellinen menetelmä itsesäätelyn kehittämisessä. Lisäksi Gist (1989) n sittanut kgnitiivisen mallintamisen parantavan kettua tehkkuutta. Myös Tbinin (2005) tutkimustulkset tukevat itsesäätelyn asteittaisen kehittymisen ajatusmallia. 2.6 Yhteenvet Business caching n liiketimintaan ja työelämään kytkeytyvä yksilöllinen valmennusmut, jlla npeutetaan ja tehstetaan valmennettavan tavitteen saavuttamista ja henkilökhtaista kehittymistä. Business cachingilla pyritään kehittämään itsesäätelykykyä, jlla tarkitetaan yksilön mien ajatusten, timinnan sekä tunteiden tietista hallintaa man tavitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Business cachingia käytetään kansainvälisessä liike- ja työelämässä yleisesti ja Sumessakin valmennusmut tekee vahvasti tulaan. Cachingin ja sen eri mutjen tutkimus maailmalla n vahvasti lisääntynyt. Kansainvälinen business caching -tutkimus n tarkastellut muun muassa business caching -prsessia ja sen vaikuttavuutta, kkemuksia business cachingista ja prsessin sisäistä kmmunikintia. Varsinaisesti itsesäätelyyn ja sen kehittymiseen liittyvää tutkimusta ei alalla le tehty. Sumalainen (business) caching -tutkimus n vielä melk vähäistä, jskin j tämän väitöskirjan kirjitusaikana myös alan ktimainen tutkimus n nstanut päätään. Cachingin keskittyessä edistämään valmennettavan tavitteen saavuttamista ja henkilökhtaista kehittymistä prsessin fkus n yhtäaikaisesti surituksessa ja kehittymisessä. Tavitteen saavuttamista ja henkilökhtaista kehittymistä tukee caching-prsessin kaksi ulttuvuutta: rakenne ja dialgi. Käytännössä ne kietutuvat erttamattmasti tisiinsa, mutta yksinkertaistaen vidaan sana, että prsessin rakenne tukee tavitteen saavuttamista ja dialgi henkilökhtaista kehittymistä. Rakenteen tarkituksena n hulehtia siitä, että kaikki tavitteen saavuttamisen kannalta leelliset vaiheet tulevat läpikäydyiksi. Näin prsessin rakenne kytkeytyy yksilön uskmuksiin sekä timinnan alueeseen tukemalla tavitteen selkeyttämistä ja timinnan ylläpita kunnes päämäärä n saavutettu. 63

72 Dialgi mudstuu avimista kysymyksistä, intensiivisestä kuuntelusta sekä palautteesta. Dialgin kehittää valmennettavan itsesäätelyä havahduttamalla hänet näkemään tilanteensa uudelta kannalta ja pysäyttämällä hänet phtimaan ja ttamaan käyttöön tehkkaampia ja tarkituksenmukaisempia tapja tehdä asiita. Tällä tavin dialgi kytkeytyy ajattelun ja tunteiden alueisiin sekä uskmuksiin. Itsesäätely ja itsensä jhtaminen kietutuvat läheisesti tisiinsa. Itsensä jhtamisella viitataan yleisimmin kgnitiivisiin käyttäytymisstrategiihin, jtka sisältävät itsesäätelyn yksilöllisiä rakenteita ja prsesseja. Erilaisia itsensä jhtamisen (selfmanagement, self-leadership) näkemyksiä vidaan tarkastella suhteessa niihin sisältyvään tavitteen asettamisen henkilökhtaisuuteen sekä itsesäätelyn eri saalueisiin. Yksilötaslla itsesäätelyä vidaan tarkastella timinnan, ajattelun ja tunteiden alueisiin sisältyvien yksilöllisten rakenteiden ja -prsessien näkökulmasta. Näihin alueisiin yhdistyy myös erilaisia uskmuksia, jilla n merkittävä rli ihmisen tavitteellisessa timinnassa. Käytännössä alueiden erttaminen tisistaan n keintekista, mutta tarpeen tutkimuksen selkeyden kannalta. Knatiivinen eli timinnan alue mudstuu mtivaatin ja vlitin eli tahtn liittyvistä itsesäätelyrakenteista kuten taviterientaatiista ja timinnan kntrlleista. Ensin mainitut liittyvät tavitteen valintaan ja päätöksentekn sekä surituksen suuntaamiseen. Jälkimmäisten avulla pidetään tietisesti suritusta yllä, kunnes tavite n saavutettu. Kgnitiivinen eli ajattelun alue n jaettavissa deklaratiiviseen tietisuuden alueeseen, jhn kuuluvat metatietisuus masta ajattelusta ja ppimisesta sekä ssiaalinen tietisuus itseä kskevista skeemista, esimerkiksi maan suriutumiseen liittyvistä uskmuksista. Prseduraalinen taitjen ja strategiiden alue sisältää metakgnitiivisia taitja metakgnitiivisen tietisuuden herättämisen, itsetarkkailun ja itsereflektin jihin perustuvien kgnitiivisten strategiiden 64

73 merkitys itsesäätelyssä n sitettu keskeiseksi. Ssiaalis-kgnitiivinen itsesäätely perustuu ssiaalis-kgnitiivisiin taitihin, jtka mahdllistavat ympäristön resurssien ptimaalisen hyödyntämisen tavitteeseen pyrittäessä. Affektiivinen eli tunteiden alue n pitkään jätetty vähälle humille tavitteellista timintaa tutkittaessa. Tutkimuksissa emtiilla ja mielialalla n tdettu levan vimakas vaikutus tavitteeseen pyrittäessä. Emtit esimerkiksi sekä suuntaavat käyttäytymistä että herättävät valmiuksia; psitiivisten emtiiden katstaan myötävaikuttavan mtivaatin ja negatiivisten pulestaan uhkaavan vlitita. Emtiita vidaan ssiaalisissa tilanteissa rajitetusti säädellä ja niiden itsesäätelyllä nkin tärkeä rli ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Uskmukset vaikuttavat niin timinnan, ajattelun kuin tunteidenkin alueella ja siksi ne vat itsesäätelyn kannalta merkittävässä asemassa. Aikaisemmin uskmuksia n käsitelty puhtaasti kgnitiivisina tietrakenteina jättäen humitta niiden knatiiviset ja affektiiviset ulttuvuudet. Kuitenkin esimerkiksi erilaiset mtivaatiuskmukset vat keskeisessä rlissa tavitteen valinnan ja tehtävässä suriutumisen näkökulmista. Tutkimustulkset vat sittaneet, että itsesäätelykyky n tietisesti pittavissa ja että sen ppimista vidaan tehstaa spivalla interventilla. Timiviksi sittautuneiden kehitysinterventitutkimusten jatkksi tutkijat peräänkuuluttavat tutkimusalueen syvällisempää tutkimusta, mikä n llut yhtenä henkilökhtaisena tutkimusmtiivinani päätyessäni tutkimaan business cachingin timivuutta itsesäätelyn kehitysinterventina. Useat itsesäätelyteriat vat kategrisitavissa sen mukaan, tarkastellaank niissä lähinnä päätöksenteka (päätöksentek-paradigma) vai itsesäätelyrakenteita (kyberneettinen paradigma). Nämä kaksi paradigmaa yhdistäviä tereettisia lähestymistapja vat tavitteenasettamisteria, timintateria ja ssiaaliskgnitiivinen teria. Tämän tutkimuksen tereettisena viitekehyksenä n viimeksi 65

74 mainittuun lähestymistapaan perustuva Zimmermanin (2000) ssiaalis-kgnitiivinen itsesäätelyteria, jssa itsesäätely nähdään persnallisten sekä käyttäytymiseen ja ympäristöön liittyvien prsessien vurvaikutuksena. Tarkasteltaessa business cachingia yksilön itsesäätelyyn vaikuttavana tekijänä valmentaja liittyy cachingprsessin kautta yksilön itsesäätelyprsessiin sana valmennettavan ympäristöä (kuvi 6). VALMENNETTAVA COACHING Piilitsesäätely Käyttäytymisen itsesäätely VALMENTAJA YMPÄRISTÖ KÄYTTÄYTYMINEN Ympäristöön vaikuttava itsesäätely Palaute Strategia KUVIO 6. Business caching liitettynä Zimmermanin itsesäätelyyn klmeen mutn. Zimmerman jakaa itsesäätelyprsessit ja -rakenteet sekä niihin liittyvät uskmukset klmeen sykliseen vaiheeseen: mtivaatin ja timintaan situtumiseen, timinnan kntrlleihin sekä itsereflektin. Nämä vaiheet sisältävät itsesäätelyyn liittyviä yksilöllisiä rakenteita ja prsesseja. Business cachingin khdistumista valmennettavan itsesäätelyyn vidaan ssiaaliskgnitiivisen itsesäätelyn viitekehyksessä kuvata kuvilla 7. 66

75 R A K E N N E nykytilanteen kartitus tavite ja saavutusindikaattrit timintavaihtehtjen tarkastelu ja valinta timinnan ylläpit D I A L O G I kyseleminen, kuuntelu, palaute Mtivaati ja timintaan situtumnen Itsereflekti Timinnan kntrllit KUVIO 7. Business caching -prsessin rakenteen ja dialgin khdistuminen valmennettavan itsesäätelyn syklisiin vaiheisiin Itsesäätelykyky n pittavissa ja sitä vidaan kehittää myös sana jnkin muun määritellyn taidn maksumista. Zimmermanin ssiaalis-kgnitiivinen itsesäätelyteria lähtee siitä, että itsesäätelykyky kehittyy neliprtaisesti: aluksi itseään taitavamman mallin timintaa havainnimalla ja jäljittelemällä; sitten pittua taita suunnitelmallisesti käyttämällä; ja lpuksi taita tilanteesta tiseen siirtämällä. Kahden ensimmäisen vaiheen aikana itsesäätelykyvyn kehittyminen tapahtuu lähinnä ssiaalisella taslla itseään taitavamman mallin timintaa seuraten, mutta kyvyn kehittyessä fkus n vahvemmin yksilön sisäisissä resursseissa ja niiden hyödyntämisessä. Tutkimuksen empiirisessä sassa tarkastelen sitä, miten valmentajien ja valmennettavien kkemukset vastaavat tätä kirjallisuuskatsaukseen perustuvaa tereettista näkemystä business cachingista itsesäätelyn kehitysinterventina. Tutkimuksen tavitteena n ensinnäkin selvittää, mitä mtivaatin, vlitin, ajattelun 67

76 ja tunteiden hallintaan ja säätelyyn liittyviä rakenteita ja prsesseja business cachingilla vidaan kehittää sekä sitä, miten valmentajat ja valmennettavat miin kkemuksiinsa perustuen raprtivat kehittymisen ilmenevän. Tiseksi, tutkimuksella haetaan raprtituihin kkemuksiin perustuvia ilmentymiä valmennettavien sijittumisesta itsesäätelyn eri kehitystasille. 68

77 3 Tutkimuksen tteutus 3.1 Kkemuksen tutkimus laadullisena tutkimuksena Olen päätynyt käyttämään laadullista tutkimustapaa mahdllistaakseni haastateltavien mien kkemusten man äänen mahdllisimman vapaan esille pääsyn. Laadullinen tutkimus pyrkii kuvaamaan jtain tapahtumaa, ymmärtämään tiettyä timintaa tai antamaan tereettisesti mielekkään tulkinnan tutkittavasta ilmiöstä. Sen lähtökhtana n tdellisen elämän kuvaaminen. (Denzin & Lincln 1994, 2; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, ; Eskla & Suranta 1998, 61.) Laadullisen lähestymistavan valintaa pultaa myös kvantitatiivisen tteen käyttäminen useissa itsesäätelyä kskevissa tutkimuksissa, mikä n herättänyt esimerkiksi Hferin ym. (1998) tivmaan laadullisen tutkimustteen laajempaa käyttämistä itsesäätelystrategiita tarkastelevissa tutkimuksissa. Vaikka laadullisessa tutkimuksessa tutkijan timinnassa n tietynlaista vapautta, jka antaa mahdllisuuden justavaan tutkimuksen suunnitteluun ja tteutukseen, tutkija ei vi kuitenkaan sanutua irti mista arvlähtökhdista. Objektiivisuuttakaan ei le mahdllisuutta saavuttaa perinteisessä mielessä, sillä tutkija ja se mitä tutkittavasta ilmiöstä tiedetään kietutuvat saumattmasti tisiinsa. Ei siis le lemassa puhdasta bjektiivista tieta vaan kaikki tiet n siinä mielessä subjektiivista, että tutkija päättää tutkimusasetelmasta man ymmärryksensä varassa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 152; Eskla & Suranta 1998, 20; Tumi & Sarajärvi 2002, 19.) Lähestymistapani mukailee Guban ja Linclnin (1994) knstruktivistista paradigmaa: Ensiksi, se perustuu relativistiseen ntlgiaan eli tdellisuus käsitetään subjektiivisena, ssiaalisesti ja kkemuksellisesti knstruituneena. Subjektiivisuudesta jhtuen nämä tdellisuusknstruktit eivät siten le absluuttisessa mielessä ttta (Denzin & Lincln 1994, 110) vaan tutkimuksella tavitetaan tietty näkökulma ilmiöstä (Tynjälä 1991, 388), tässä tapauksessa valmentajien ja valmennettavien kkemusmaailma. Tiseksi, epistemlginen näkemys n transaktinaalinen ja subjektiivinen, jllin tutkija ja tutkittava vurvaikutuksessaan sallistuvat tutkittavan ilmiön lumiseen. Tällöin myös 69

78 tavanmainen erttelu ntlgian ja epistemlgian väliltä hälvenee (Denzin & Lincln 1994, 111). Tässä tutkimusprsessissa tutkittavien mat kkemuksensa business cachingista realisituvat heidän haastatteluvastauksissaan, jita itse tutkijana analysin ja tulkitsen. Lpulta tämä kaikki tietaines mututuu kknaisuudeksi tämän väitöskirjan lemuksessa. Klmanneksi, lähestymistapa perustuu saltaan hermeneuttiseen metdlgiaan, jhn syvennyn myöhemmin tässä luvussa. Vunna 1890, teksessaan The Principals f Psychlgy, William James nsti esille yksilöllisen kkemuksen ja sen tiedstamisen merkityksen ihmisen timinnassa. Ajatukset jäivät pitkäksi aikaa valtavirran varjn psyklgisen tutkimuksen krstaessa muun muassa eläinkkeiden ja bjektiivisen behavirismin näkemyksiä. (Singer 1995, 24.) Nykyinen knstruktivistinen lähtökhta krstaa ihmisen yksilöllistä kkemusmaailmaa (Tynjälä 1999). Pstmdernin ajan tutkimus perustuukin ihmisten kkemusten tunnistamiselle (Juuti 2000, 342). Gadamer (1986, 359) tunnistaa kahdenlaisia kkemuksia: dtuksia vahvistavia sekä niitä kumavia. Hänen mielestään jälkimmäiset vat varsinaisia kkemuksia. Tällaiset kkemukset kertvat siitä, että asiita ei le aiemmin tunnettu riittävän hyvin ja uusien kkemusten jälkeen tiedetään entistä paremmin, miten asiat vat. Siten kkemukset auttavat humaamaan entisen tiedn puutteellisuuden. Ne siis mahdllistavat uuden näkemisen ja ppimisen maailmassa, mutta myös syvenevän itsetuntemuksen. Näin ihminen ppii humaamaan man tietämyksensä rajittuneisuuden. (Milanen 2001, 43.) Tisaalta Gadamer (1986, ) kirjittaa tisen ihmisen kkemisesta. Tinen vidaan kkea siten, että häneen suhtaudutaan mien tarkitusperien saavuttamisen välineenä tai sitten hänet vidaan pyrkiä tavittamaan kknaisvaltaisesti ihmisenä ja yksilönä. (Milanen 2001, ) Business caching tutkittavana ilmiönä kuten tämä tutkimuskin perustuvat kkemuksille ja niiden tunnistamiselle. Caching-prsessiin sisältyy sekä dtuksia vahvistavia että niitä kumavia kkemuksia, jita vasten valmennettava peilaa ajatuksiaan, timintaansa ja tunteitaan. Valmentaja pyrkii luttamuksellisen caching-suhteen välityksellä tavittamaan valmennettavan ihmisenä sekä 70

79 avartamaan hänen näkemyksiään ja syventämään hänen itsetuntemustaan. Tisaalta, tässä cachingia ilmiönä tarkastelevassa tutkimuksessa tutkija khtaa ja kkee tutkittavansa suhtautumalla heihin mien tarkitusperiensä saavuttamisen välineenä: haastateltavat luvuttavat tutkijan käyttöön miin kkemuksiinsa perustuvan tutkimusaineistn. Vastaavaa tutkimusasetelmaa n käyttänyt Arja Piirainen (2006) tutkiessaan väitöskirjassaan fysiterapeuttien ja heidän asiakkaittensa hitsuhdetta kkemuksellisella tutkimustteella. Hän esittää tutkimuksensa haasteena nimenmaisesti ihmisten yksilöllisesti ketun saavuttamisen heidän näkökulmastaan. Rauhala (1989) kirjittaa ihmisen tajunnallisuudesta sana hlistista ihmiskäsitystä. Tajuntaa hän kuvaa psyykkis-henkiseksi inhimillisen kkemisen kknaisuudeksi (1989, 30; 1992, 90). Rauhala tteaa, että puhetta henkisestä kasvusta hämärtää usein henkisyyden käsitteen epämääräisyys, mikä tteutuu myös cachingin saralla puhuttaessa menetelmästä piilptentiaalin ja näkymättömien resurssien vapauttajana. Rauhala tteaa henkisyyden realisituvan ainakin itsensä kehittämistehtävän tiedstamisessa ja tteuttamisessa, man elämän itsehjauksellisuudessa sekä mien mahdllisuuksien rajissa tapahtuvassa itsenäisessä luvuudessa. Kun henkisyydestä puhutaan tällaisten yksilöityjen timintjen avulla, saavat myös henkisen kasvun tavitteet reaalisisältöä. (mts ) Rauhala (1992, 90) kritisi psyykkis-henkisen kknaisuuden tyypillistä tutkimista kvantitatiivisella tteella, jllin hänen mukaansa tutkimuksen ehkä tiedstamattmanakin ihanteena n tajunnallisuuden sijaan fysikalismi. Perttula ja Latmaa (2005) krstavat kkemuksen tutkimuksen sveltavaa arva sen tieteellisen merkityksen hella, sillä mnet ihmistieteitä sveltavat käytänteet perustuvat esimerkiksi asiakkaan kkemusmaailman ymmärtämiseen. Vastaavaan näkökulmaan perustuen, len valinnut tutkimuksen khteeksi tutkittavien kehittämisja kehittymiskkemukset. Tavitteenani n nstaa esille, tulkita ja ymmärtää, valmentajien ja valmennettavien kkemuksia business cachingista itsesäätelyä kehittävänä timintana. Tämä n tärkeää myös svellettavuusnäkökulmasta, jtta tutkimuksen tulksia vidaan edelleen käyttää business cachingin menetelmälliseksi kehittämiseksi. Päämääränä ei siis tässä tutkimuksessa le kehittämisen tai 71

80 kehittymisen bjektiivinen mittaus alku- ja päätösmittareineen vaan kehittämiseen ja kehittymiseen liittyvät subjektiiviset kkemukset. Tutkimukselliset valinnat humin ttaen tämän tutkimuksen lähestymistavaksi mudstuu fenmenlgis-hermeneuttinen perinne, jssa yhdistyvät fenmenlgian pyrkimys nstaa kkemukset tietisuuteen sekä hermeneutiikan pyrkimys näiden kkemusten ymmärtämiseen ja tulkintaan (Tumi & Sarajärvi 2003). Ssiaalitieteet perustuvat kkemuksen tutkimiselle, mikä Deweyn mukaan n elämän, rutiinien ja jkapäiväisen timinnan tutkimista. (Denzin & Lincln 1994, ) Kun tutkimuksen khteena n inhimillinen kkemus, n kyseessä fenmenlginen tutkimus (Tumi & Sarajärvi 2003, 34), sillä fenmenlgia perustuu kettujen elämäntilanteiden reflektin (Laine 2001, 120). Siinä pyritään pääsemään välittömien kkemusten sisälle, elettyjen kkemusten reflektiiviselle taslle, jssa näkymätön tehdään näkyväksi (Kvale 1996, 53; Laine 2001, 122) ja j tunnettu tiedetyksi (Tumi & Sarajärvi 2003, 35). Business caching -prsessi itsessään vidaan nähdä fenmenlgisena itsetutkiskeluna: valmennettavan mien kkemusten reflektintina. Fenmenlgia tutkii sitä, miten ihmiset knstruivat ja antavat merkityksiä ssiaalisissa tilanteissa (Denzin & Lincln 1994, 204). Fenmenlgisella metdilla pyritään takaamaan tutkimuksen ja käytännön välinen mlemminpulinen side. Reflektissa syntyvä uusi jäsennys vi auttaa meitä ymmärtämään paremmin tilannetta ja timimaan siinä uudella tavalla. Tutkimus ja timinta vat näin kehämäisesti vurvaikutuksessa: timintaa seuraa reflekti, sitä uusi timintatapa ja mahdllisesti taas uusi reflekti. (Laine 2001, 121.) Juuri fenmenlgisessa lähestymisessä n erityisen tärkeää humiida, kuinka tutkijan ma subjektiivisuus, hänen aikaisemmat tietnsa ja dtuksensa, vaikuttaa tahtmattakin tutkimukseen. Siksi tutkijan n hyvä tiedstaa mat lähtökhtansa ja tunnustaa, että ne vaikuttavat aineistn hankintaan ja jhtpäätösten tekn (Ahnen 1994, 122; Lehtmaa 2005). Tavitteena fenmenlgisessa menetelmässä nkin tutkijan mien ennakkkäsitysten tietinen syrjään siirtäminen, sulkeistaminen 72

81 (Lehtmaa 2005). Tällainen hallittu subjektiivisuus n yksi tutkimuksen lutettavuuden edellytyksistä (Ahnen 1994, 122). Tutkimuksen lutettavuuteen palaan tarkemmin sitä käsittelevässä luvussa 5.2. Hermeneuttisen perinteen lähtökhtana n llut hengentieteiden ja lunnntieteiden erttaminen tisistaan j 1800-luvulta peräisin levan käsitteellisen kahtiajan ymmärtämisen ja selittämisen perusteella (Tumi & Sarajärvi 2003, 31). Hermeneuttiseen perinteeseen sisältyy tulkitseva te. Kska ymmärtäminen n aina tulkintaa ja kaiken ymmärtämisen phjana n j aiemmin ymmärretty, hermeneuttisen lähestymistavan edellytyksenä n tutkijan esiymmärrys käsiteltävästä aiheesta (Denzin & Lincln 1994; Kvale 1996, Silverman 2001; Tumi & Sarajärvi 2003; Perttula & Latmaa 2005). Esiymmärryksen hella tinen hermeneutiikan avainkäsite n hermeneuttinen kehä (Tumi & Sarajärvi 2003, 35). Hermeneuttisen kehän välityksellä tutkittavaa ilmiötä lähestytään esiymmärryksen phjalta. Liittämällä alkuperäiseen tulkintaan eli esiymmärrykseen uutta tieta näkemys ilmiöstä tarkentuu ja mudstuu uusi kknaisnäkemys. Tutkimalla tätä uutta näkemystä taas uuden tiedn valssa tulkinta ilmiöstä muuttuu ja tarkentuu. Tätä iterivaa prsessia kutsutaan hermeneuttiseksi kehäksi. Myös caching-prsessi perustuu tästä näkökulmasta hermeneuttiseen lähestymistapaan. Sen tarkituksena n löytää asiille uusia tulkintja ja liittää näiden tulkintjen välityksellä uutta tieta aikaisempaan. Siten se avartaa ja kehittää valmennettavan ajattelua ja timintaa. Tähän väitöskirjatutkimukseen jhtaneen hermeneuttisen kehän man esiymmärrykseni kehittymisen vaiheista len esittänyt kuvissa 8. Esiymmärrys juntaa juurensa alun perin aikuiskasvatustieteen pr gradu -tutkimukseeni (Parppei 2004). Siinä mallinsin nykyaikaisen henkilöstöjhtamisen viitekehyksen, jnka yksi leellinen ulttuvuus li itsensä jhtamisen edistäminen. Empiirisissä tutkimustulksissa ei kuitenkaan llut viitteitä tämän tyyppisestä timinnasta, jten kiinnstukseni heräsi selvittämään erilaisia käytäntöjä, jilla työntekijöiden itsehjautuvuutta vitaisiin esimiehen timesta tukea ja edistää. Löysin internetistä viittauksia caching-käytäntöihin, ja timintatapaan tutustuttuani suritin Caching dip. tutkinnn Is-Britanniassa Kiinnstukseni cachingia khtaan syveni ja 73

82 khdistin siihen jatk-pinttutkimukseni. Jhtamisen ja työpsyklgian lisensiaatintyössäni (Parppei 2006) mallinsin caching-dialgin ja määrittelin sen yksilön itsesäätelyä tukevaksi valmennusmenetelmäksi. Ja lpulta, tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastelen business cachingia valmentajien ja valmennettavien kkemusten välityksellä, ja pyrin lisäämään ymmärrystä business cachingista yksilön itsesäätelyn kehittämismenetelmänä. Pr gradu 2004 Miten tukea jhdettaviensa itsensä jhtamista? Caching diplma 2005 Mitä caching phjimmiltaan n? Lisensiaatintyö 2006 Miten business caching tukee ja kehittää itsesäätelyä? Väitöskirja 2008 KUVIO 8. Tähän väitöskirjatutkimukseen jhtanut tutkijan man esiymmärryksen hermeneuttinen kehä 3.2 Aineistn kuvaus ja hankinta Haastateltavien valinta Tutkimuksen aineistnkeruumenetelmänä päädyin käyttämään teemahaastattelua. Yksi ensimmäisistä kysymyksistä haastateltavien valintaprsessissa likin ratkaista haastateltavien määrä. Laadullisessa tutkimuksessa keskitytään usein varsin pieneen määrää tapauksia ja niitä pyritään analysimaan mahdllisimman perusteellisesti. Aineistn tieteellisyyden kriteeri ei täten lekaan sen määrä vaan laatu, jllin tutkija pyrkii sijittamaan tutkimuskhteen kntekstiinsa ja antamaan siitä yksityiskhtaisen ja tarkan kuvan. Laadullisessa tutkimuksessa n tärkeää, että henkilöt, jilta tieta kerätään, tietävät ilmiöstä mahdllisimman paljn tai että heillä n kkemusta asiasta, siksi tiednantajien valinnan ei tule lla satunnaista vaan harkittua ja 74

83 tarkitukseen spivaa (Tumi & Sarajärvi 2002, 88 89). Fenmenlgisessa tutkimuksessa haastateltavaksi valitaan ihmisiä, jilla n eläviä ja makhtaisia kkemuksia tutkijaa kiinnstavasta ilmiöstä (Lehtmaa 2005, 167). Kska kvalitatiivisen aineistn kn määrääminen saattaa käytännössä mudstua hankalaksi, aineistn määrällisenä rajittimena vidaan pitää aineistn saturaatita eli sitä pistettä, kunnes uudet haastateltavat eivät enää tuta mitään tutkimusngelman kannalta uutta tieta (Eskla & Suranta 1998, 62; Hirsjärvi & Hurme 2000, 60; Tumi & Sarajärvi 2002, 88). Kun laadullisessa tutkimuksessa haetaan samanlaisuutta, ja js j ennen analyysia n määritelty tietyt lukat, jille aineiststa haetaan näyttöä, n perusteltua puhua saturaatista lukkien tullessa havaituksi. (Tumi & Sarajärvi 2002, ) Tisaalta, suraa yhteyttä haastateltavien määrällä ja fenmenlgisen tutkimuksen tieteellisellä arvlla ei le (Lehtmaa 2005, 169). Tässä tutkimuksessa määrittelin saturaatipisteen saavutetuksi sillin, kun kuhunkin yksilölliseen alueeseen sisältyvä itsesäätelyrakenne tulisi haastatteluissa mainituksi. Saturaatipiste tuli saavutettua knatiivisen ja kgnitiivisen alueen khdalla lähes jkaisessa haastattelussa, mutta affektiiviseen alueeseen liittyviä mainintja kertyi humattavasti vähemmän. Valmentajia kskevassa tutkimussuudessa len käyttänyt samja haastatteluaineistja (n=10), jita käytin lisensiaatintyössäni, mutta analysinut ne uudestaan käyttäen tähän väitöskirjatutkimukseen rakentamaani teriahjaavaa kehikka. Saman aineistn käyttö li mahdllista, sillä j tehdessäni lisensiaatintyötäni tutkimuksen keskiössä li cachingin khdistuminen itsesäätelyn yksilöllisiin rakenteisiin. Näin llen haastatteluteemat spivat mlempien tutkimusten aineistnkeruuseen. Lisensiaattityötäni varten lähdin kartittamaan mahdllisia haastateltavia etsimällä internetin hakurbttien välityksellä sumenkielisiä sivustja hakusanalla caching. Tulsten perusteella kävin läpi yrityksiä, jtka tarjsivat liiketiminnan kntekstissa tapahtuvaa business cachingia. Yritysten kirj vaihteli yksityisyrittäjistä keskisuuriin yrityksiin, jtka tarjsivat mnialaisia henkilöstön 75

84 kehittämispalveluja. Suurempien yritysten henkilöstöstä valitsin ne henkilöt, jiden massa tarjntaprfiilissa li maininta cachingista. Nämä valintakriteerit täyttävistä henkilöistä arvin satunnaisesti kaksikymmentä henkilöä, jita lähestyin haastattelupyynnöllä. (Parppei 2006, 56.) Valittuani haastateltavat tin heihin yhteyttä ensin sähköpstitse. Tarkituksenani li palata haastattelupyyntöön puhelimitse, mutta suuri sa vastaanttajista vastasi sähköpstiin spntaanisti ja li halukas haastattelun tekemiseen. Olin valmistautunut tutkimustteen tarkkaan selvittämiseen, mutta ainastaan yksi haastateltava halusi lisätietja kskien haastateltavien valintakriteereitä. Se, että kukaan ei esittänyt tarkentavia kysymyksiä, saatti merkitä myös sitä, että tutkimuste tuli sähköpstiviestissä riittävällä tarkkuudella ja uskttavuudella perustelluksi. Lpulta svin haastattelun kahdentista henkilön kanssa, näistä kymmenen haastattelua tteutui. (Parppei 2006, ) Haastateltavista kuusi li naisia ja miehiä neljä. Haastateltavat tekivät business cachingia yrityksissä työnantajien tilaamina. He livat taustaltaan timineet erityyppisissä henkilöstön ja/tai henkilöstöjhtamisen kehittämiseen liittyvissä tehtävissä viidestä yli kahteenkymmeneen vuden ajan. Useat sanivat työskennelleensä cachaavalla työtteella j pidempään, mutta ttaneen käyttöönsä cachin työnimikkeen vasta myöhemmin. Caching-ilmiön uutuudesta jhtuen Sumessa ei haastattelujen tekaikana llut vielä kansainväliset standardit täyttäviä akkreditituja kulutuslaitksia, mistä saltaan jhtui se, ettei haastatelluilla llut sertifiitua ammattinimikettä. Valmennettavien valinta haastatteluihin tapahtui siten, että esitin valikiduille Sumen Caching -yhdistyksen jäsencacheille pyynnön välittää mille asiakkailleen infrmiva haastattelupyyntösähköpstini. Kriteereinä pidin sitä, että valmennettavat livat jk caching-prsessinsa j läpikäyneet tai sen lppupulella. Tällä halusin varmistaa sen, että valmennettavilla lisi j kkemuksia reflektitavaksi. Sähköpstiviesti sisälsi perustiedt väitöskirjatutkimuksestani sekä yhteydenttpyynnön sikäli, kun vastaanttaja lisi myöntyväinen haastattelun tekemiseen. Näin timiessani ptentiaalit haastateltavat säilyttivät annymiteettinsä: heidän caching-suhteensa lemassal tai heidän valmentajansa henkilöllisyys ei 76

85 paljastunut, minkä uskin alun perin lisäävän luttamusta ja sustuvuutta haastattelun antamiseen. Valmentajien innstuneen sallistumisen jälkeen valmennettavien löytäminen haastateltavaksi sittautui ngelmalliseksi. Phtiessani syytä vaikeuteen löytää spivia haastateltavia esille nusi useampia mahdllisuuksia: en vinut lla varma, livatk valmentajat tdella lähettäneet haastattelupyyntöni eteenpäin tai ainakaan yhtä mnelle valmennettavalleen, kuin antivat ymmärtää; nykypäivänä ihmisten sähköpstit tulvivat viestejä, jten tämän kaltainen haastattelupyyntö hittuu helpsti; caching-prsessi n usein niin intensiivinen ja henkilökhtaisuuksia käsittelevä, että valmennettavat eivät ehkä halunneet jakaa näitä kkemuksiaan tai epäilivät vakuutteluista hulimatta haastattelun annymiteettia tai lutettavuutta. Viimeistä näkökulmaa tukevat myös Silvermanin (2000, 95) kkemukset tutkimuksessa, jka liittyi HIV-ptilaiden seksuaaliseen käyttäytymiseen. Hänen mukaansa haastateltavien löytyminen n usein hankalaa, js tutkimusaihe ketaan araksi ja intiimiksi. Lisätieta ngelmaan anti kahden valmentajan spntaani kmmentinti. Tinen heistä uski mnien valmentajien liiittelevan asiakkaidensa määrää eli valmennettavia lisi heillä vähemmän kuin antavat ymmärtää. Tinen kerti eettisiin syihin vedten jättäneensä välittämättä eteenpäin haastattelupyyntöni; hänen asiakkaansa livat suurelta sin työuupumuksen kanssa kamppailevia henkilöitä, jtka velvllisuudentunnsta lisivat kaiken muun työtaakan hessa käyttäneet aikaansa hallitsemattmasti haastattelun antamiseen. Sain myönteisen vastauksen vain viideltä valmennettavalta. Kska halusin kasvattaa tutkittavien määrää, pyysin tutkimushaastattelua myös klmelta malta valmennettavaltani, jtka sustuivat kaikki haastatteluun. Näin haastateltavia valmennettavien salta kertyi lpulta kahdeksan. Tässä tilanteessa juduin phtimaan tarkemmin uutta kaksisrliani tutkijana sekä klmen tutkittavan valmentajana. Kultalahti ym. (2005) vat tarkastelleet vastaavan tyyppistä tilannetta tutkimuksessa, jssa kulutusinterventin vaikuttavuutta tutkittiin tutkimusmenetelmällä, jssa arviinti perustui kulutettavien miin kkemuksiin ja käsityksiin kulutuksen 77

86 merkityksestä (mts.45). Heillä tarkastelun khteena li tutkijan kaksisrli timintatutkimuksessa, tutkijan timintatavat haastattelutilanteissa sekä tutkijan rli analyysivaiheessa. Omaa kaksisrliani tarkastelen syvemmin luvussa 5.2 Tutkimuksen lutettavuus ja rajitteet. Valmennettavien ryhmä kstui neljästä miehestä ja neljästä naisesta. Ryhmä kstui eri asiantuntijarganisaatiiden keski- ja ylimmän jhdn edustajista sekä asiantuntijista. He kaikki saivat business cachingia työnantajansa tilaamana sana yrityksen henkilöstön kehittämiskäytäntöä. Caching-suhteen kest vaihteli valmennettavilla 6-12 kuukauteen. Yhdessä tapauksessa suhteen kest jäi määrittelemättä. Kaikilla haastateltavilla li vahva minimissään nin 15 vuden työkkemustausta. Teemahaastattelu aineistnkeruumenetelmänä Tässä tutkimuksessa len käyttänyt teemahaastattelua aineistnkeruumenetelmänä. Tarkastelen ensin yleisellä taslla teemahaastattelua menetelmänä ja seuraavassa alaluvussa selstan haastattelujen käytännön tteutuksen tähän tutkimusprsessiin liittyen. Haastattelu n tutkimuksissa käytetyimpiä tiednkeruumutja (Hirsjärvi & Hurme 1982, 34; Kvale 1996, 8; Eskla & Suranta 1998, 86). Haastattelun tarkituksena n ymmärtää haastateltavan kkemuksia (Silverman 2000, 90). Laine (2001, 35) pitääkin haastattelua laaja-alaisimpana keinna lähestyä tisen ihmisen kkemuksellista maailman suhdetta. Haastattelussa llaan surassa kielellisessä vurvaikutuksessa tutkittavan kanssa, mikä lu mahdllisuuden suunnata tiednhankintaa itse haastattelutilanteessa sekä saada esiin vastausten taustalla levia mtiiveja. Haastattelussa vurvaikutus kstuu ihmisten sanista ja niiden kielellisestä merkityksestä ja tulkinnasta. (Hirsjärvi & Hurme 1982, 34, 48.) Kvalitatiivinen tutkimushaastattelu n teemasuuntautunut ja sen tarkituksena n kuvailla ja ymmärtää näiden keskeisten teemjen merkitystä haastateltavan elämässä 78

87 (Kvale 1996). Teemahaastattelu n pulistrukturitu haastattelumenetelmä, jlle n tyypillistä, että haastattelun aihepiirit eli teema-alueet vat tiedssa, mutta kysymysten tarkka mut ja järjestys puuttuvat (Hirsjärvi & Hurme 1982, 35 36; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 195). Haastattelijalla n käytettävissään jnkinlainen tukilista käsiteltävistä asiista ja hänen tehtävänään n varmistaa, että kaikki etukäteen päätetyt teema-alueet käydään haastateltavan kanssa läpi (Eskla & Suranta 1998, 87). Teemahaastattelu menetelmänä sallii tutkimuksen khteeksi valittujen henkilöiden mahdllisimman luntevan ja vapaan reaginnin. Keskustelunmainen tietjenkeruumenetelmä saa tutkittavat supeiksi tutkimukselle ja vapaamutiset syvälliset keskustelut paljastavat asiita, jita tuskin vitaisiin saada selville muilla keinin. Teemahaastattelu n menetelmä, jka hyvin tteutettuna ttaa humin ihmisen sekä ajattelevana että timivana lentna. (Hirsjärvi & Hurme 1982, 8.) Kkemusta tutkittaessa tutkimusaineistn hankintatilanne tulee luda sellaiseksi, että tutkittavat vivat elää kkemuksiaan tdenmukaisesti ja kuvata niitä eletynkaltaisesti. Fenmenlgisessa tutkimuksessa haastattelut n hyvä pitää avimina, vain väljien tutkimustehtävästä jhdettujen teemjen hjaamina. (Perttula & Latmaa 2005.) Parhaimmillaan fenmenlginen haastattelu tteutuu tisen eläviä kkemuksia ilmaisevana yksinpuheluna, jta hjaa tutkijan salta tietisuus aiheista, jista levia kkemuksia hän n tutkimassa (Perttula, 141). Metdlgisesti teemahaastattelussa krstetaan, että ihmisten tulkinnat asiista ja heidän asiilleen antamansa merkitykset vat keskeisiä. Samin kuin se, että merkitykset syntyvät vurvaikutuksessa, mikä pultaa haastattelun käyttöä tiednkeruumenetelmänä niin hermeneuttisessa kuin fenmenlgisessa tutkimustraditissa. (Ahnen 1994, 138; Hirsjärvi & Hurme 2000, 48; Denzin & Lincln 1994, 204.) Haastattelujen tteutus ja litterinti Tteutin kaikki haastattelut yksilöhaastatteluina seuraten niitä varten rakentamiani teemahaastattelurunkja. Kysymysten järjestyksestä en pitänyt kiinni, sillä useimmiten keskusteluyhteyden lutuamme haastateltavan kertmukset siirtyivät lunnllisesti aihepiiristä tiseen. Tarvittaessa autin apukysymyksin ja hjasin 79

88 haastateltavaa pysymään teemassa. Haastattelun lpulla varmistin mielessäni, että kaikki teema-alueet kysymyksineen livat tulleet käsitellyiksi. Valmentajien haastattelut (n=10) tteutin kesäkuun 2005 ja maaliskuun 2006 välisenä aikana. Haastattelurunk n kuvattu liitteessä 1. Kaikki haastattelut suritettiin valmentajien missa työtilissa. Aluksi tein yhden kehaastattelun, jnka perusteella tarkensin hieman haastattelurungn sanavalintaa, asiasisällön pysyessä muuttumattmana. Haastattelut sujuivat teknisesti hyvin. Nauhitin ne käyttäen apunani digisanelinta, jnka äänentistkyky sittautui erinmaiseksi. Haastattelut kestivät nin minuuttia. Ilmapiiri haastatteluissa li lunteva ja keskustelunmainen, ja haastateltavat kertivat avimesti kkemuksistaan. Tisilla valmentajista li selkeä ja suraviivainen te valmennusprsessiinsa ja heillä tuntui levan kkemusta asiasta kertmiseen, kun taas sa valmentajista tuntui harkitsevan vastauksiaan ja sanamutjaan pidempään. Litterin kaikki haastattelut, pissulkien sellaiset sit, jtka eivät kuuluneet haastattelun sisältöön. Taukja tai mietintää en myöskään erikseen litterinteihin merkinnyt. Litteritua aineista kertyi kknaisuudessaan 76 sivua. Valmennettavien haastattelut (n=8) tteutin syyskuun 2006 ja maaliskuun 2007 välisenä aikana. Haastattelurunk n esitelty liitteessä 2. Yhtä lukuun ttamatta valmennettavien haastattelut tteutuivat heidän missa työtilissaan. Osan haastatteluista tein nrmaalin työajan puitteissa, mutta kaksi haastattelua ajittui iltaan. Tinen haastateltavista kertikin heti alitettuamme, että myös varsinainen caching-prsessi li pitänyt tteuttaa malla ajalla, sillä työantaja ei katsnut sen sisältyvän työajalle kuuluvaan timenkuvaan. Muuten haastattelut sujuivat ngelmitta ja valmennettavat tuntuivat vastaavan kysymyksiin avimesti. Yksi haastateltavista tuntui levan humattavasti muita lyhytsanaisempi, mikä vaikutti heijastavan hänen yleisesti npeaa timintatempaan. Tekninen tteutus seurasi valmentajien haastatteluja digisanelinnauhituksineen. Haastattelut kestivät minuuttia. Litterin kaikki valmennettavien haastattelut samalla tarkkuudella valmentajien aineistn litterinnin kanssa. Litteritua aineista kertyi kknaisuudessaan 57 sivua. 80

89 3.3 Aineistn analyysi Laadullisen aineistn analyysin tarkituksena n luda aineistn selkeyttä ja siten tuttaa uutta tieta tutkittavasta asiasta. Analyysilla pyritään tiivistämään aineist kadttamatta silti sen sisältämää infrmaatita; päinvastin analyysissa pyritään infrmaatiarvn kasvattamiseen lumalla hajanaisesta aineiststa selkeää ja mielekästä. (Eskla & Suranta 1998, 138.) Tutkittava kknaisilmiö hahmttuu selkeämmin, kun se jäsennetään kknaisilmiön sakknaisuuksiksi, kuten tässä tutkimuksessa itsesäätelyyn sisältyviksi yksilöllisiksi rakenteiksi. Merkityskknaisuudet löydetään sisäisen yhteenkuuluvuuden perusteella. Samankaltaiset merkitykset mudstavat man kknaisuutensa, ja siitä eravat jäsentyvät muihin kknaisuuksiin man erityislaatunsa mukaisesti. Merkityskknaisuudet järjestyvät tutkimuksessa myös tutkijan tutkimuskysymysten ehdilla. (Laine 2001, 39.) Sisällönanalyysin avulla vidaan myös kvantifiida tutkittavaa ilmiötä (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4), jskin Tumi & Sarajärvi (2002, ) tekevät ern sisällön erittelyn ja sisällönanalyysin välille, jllin ensimmäiseen sisältyy aineistn kvantifiinti ja jälkimmäiseen aineistn sanallinen kuvailu. Tässä tutkimuksessa ei tavitteenani llut kvantifiida tutkittavaa ilmiötä, jten tämän tutkimuksen analyysimenetelmänä vidaan perustellusti puhua sisällönanalyysista. Kynkään ja Vanhasen (1999, 4 8) mukaan sisällönanalyysin pyrkimyksenä n rakentaa sellaisia malleja, jtka esittävät tutkittavaa ilmiötä tiivistetyssä mudssa, ja jiden avulla tutkittava ilmiö vidaan käsitteellistää. Heidän mukaansa sisällönanalyysissä vidaan edetä kahdella tavalla, jk induktiivisesti aineiststa tai deduktiivisesti jstain aikaisemmasta käsitejärjestelmästä lähtien. Aineistlähtöisessä analyysissa aineist pelkistetään, ryhmitellään ja käsitteellistetään. Deduktiivisessa analyysissa, valmista käsitejärjestelmää käytettäessä analyysirunk vi lla strukturitu ja perustua aikaisempaan tietn, jllin aineiststa pimitaan siihen spivia asiita; tai analyysirunk vi lla väljä, jllin sen sisälle mudstetaan aineiststa kategriita induktiivisesti. Lisäksi väljään analyysirunkn vidaan pimia myös niitä asiita, jtka eivät le lukitusrungn mukaisia ja mudstaa 81

90 näistä ma lukkansa. Se, käytetäänkö deduktiivisessa sisällön analyysissa strukturitua vai strukturimatnta analyysirunka, riippuu tutkimuksen tarkituksesta. Tässä työssäni len käyttänyt väljästi strukturitua deduktiivista analyysirunka, jka n rakentunut knatiivisen, kgnitiivisen ja affektiivisen alueen itsesäätelyrakenteiden, uskmusten sekä Zimmermanin itsesäätelyn kehitystasjen perustalle. Lisäksi len nstanut esille analyysirunkn kuulumattman haastattelusisällön ja kuvannut sen mana tulslukunaan 4.5. Laadullisen aineistn analyysi alkaa j usein haastattelutilanteessa, kun tutkija vi haastatellessaan tehdä havaintja ilmiöistä niiden esiintymisen perusteella (Hirsjärvi & Hurme 2000, ). Haastatellessani valmentajia havaitsin tisten heistä maavan selkeän näkemyksen cachingista ja tisten levan vastauksissaan melk ympäripyöreitä. Valmennettavia haastatellessani ttesin analysivani heidän caching-prsessinsa tavitteellisuutta. Pyrin kuitenkin tietisesti välttämään aineistn analysintia pelkän kuulemani perusteella, etten mudstaisi aineiststa liiallisia ennakk-letuksia, ja ettei varsinainen analyysi vääristyisi näiden ennakkletusten hjaamana. Kska ennen analyysin alittamista n myös päätettävä, analysidaank vain selvästi ilmaistuja vai myös piilssa levia viestejä (Pietilä 1973 Kynkään & Vanhasen mukaan 1999, 5), päätin tutkimuksessani tavitella prsessin selkeyttä perustamalla analyysini vain ilmiviestien analysintiin ja tulkintaan. Sisällönanalyysi alitetaan analyysiyksikön määrittämisellä, minkä jälkeen aineist luetaan useita kertja läpi ja siitä pyritään keräämään aineiststa määritellyt ilmiöön kuuluvat yksiköt (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5-6). Valitsin man tutkimukseni analyysiyksiköksi lausuman, jka n yhden tai useamman lauseen mudstama sisällöllinen kknaisuus. Kknaiskuvan saamiseksi alitin lukemalla kk aineistn kertaalleen läpi, minkä jälkeen syvennyin jkaiseen haastatteluun erikseen lukemalla sen tarkasti vielä ainakin kahdesti. Viimeisellä lukukerralla ryhmittelin haastattelusit karkeasti teemittain, mikä tapahtui helpsti Wrd - tekstinkäsittelyhjelman kpii ja liitä -minaisuuksia hyväksikäyttäen. Seuraavaksi ryhmittelin tekstistä lausumat aihepiireittäin, mikä helptti lausumien kdausta analyysirungn mukaisesti. 82

91 Kynkään ja Vanhasen (1999, 7) mukaan deduktiivisessa sisällön analyysissa vidaan väljään analyysirunkn mudstaa aineiststa kategriita myös induktiivisesti, jten heidän (mts. 5) induktiivista analyysiprsessiaan mukaillen kiteytin lausumat pelkistetyiksi ilmaisuiksi ja merkitsin ne marginaaleihin. Marginaaleista pimin ja listasin ilmaisut aihepiireittäin miksi ryhmikseen. Tarkasteltuani jkaista ilmaisua erikseen ja varmistuttuani sen sijittumisesta ikeaan aihealueeseen pimin pelkistetyt ilmaisut teemittain analyysirunkn, jnka sisälle mudstin niistä aineistlähtöisesti alakategriita ja alakategriista aineistn ryhmittelevät yläkategriat. Analyysimenettelyä len havainnllistanut liitteessä 3. Aineistn lpullinen kategrisinti knkretisituu taulukiden mudssa tarkastellessani seuraavassa luvussa tutkimustulksia. Manteren (2003) käyttämään metdiin njaten käytin tutkimuksen lutettavuuden parantamiseksi aineistn analysinnissa myös vertaisanalyysiä. Pattn (2002, 560) esittää analyytikktriangulaatin (analyst triangulatin) keinna vähentää sellaisen virheen mahdllisuutta, jka vi syntyä yhden ihmisen kerätessä ja analysidessa tutkimusaineistnsa yksin. Tumen ja Sarajärven (2003, 139) mukaan käytännön ngelmaksi saattaa mudstua vertaisanalyytikn löytäminen, mikä li ttta myös man tutkimukseni khdalla. Tämä jhtui lähinnä siitä, että tein tutkimusta kuulumatta mihinkään rganisituun tutkimusryhmään. Tutkija Katriina Karkuleht Teknillisen krkeakulun Työpsyklgian ja Jhtamisen labratrista myöntyi pyyntööni analysida kahden valmennettavan haastattelut liittyen klmanteen tutkimuskysymykseen itsesäätelyn kehitystasista. Alkukeskustelussa kävimme läpi Zimmermanin itsesäätelyn kehitystasjen lgiikan ja sisällön sekä tässä tutkimuksessa käyttämäni analysinnin lähtökhdat. Lisäksi annin hänelle kpin tutkimukseni luvusta 2.5, jka tarkastelee kyseistä aihealuetta. Vertaisanalyytikn tehtäväksi jäi analysida kaksi hänelle aiemmin tuntematnta litteritua haastatteluaineista ja sijittaa valmennettavat heidän kertmiensa kkemusten mukaisesti havainninnin, jäljittelyn, itsekntrllin tai itsesäätelyn taslle. Itse lin sijittanut haastatteluista ensimmäisen itsekntrllin ja tisen itsesäätelyn taslle. 83

92 Vertaisanalyysin valmistuttua keskustelimme sen sisällöstä vertaisanalyytikn lähtökhdista. Annin hänen jhtaa keskustelua, etten kmmenteillani tai muulla tavin hjaisi hänen näkemyksiään analyysin tulksista. Vertaisanalyysin tulkset tukivat sisällöllisesti miani. Kska analyysin tulksia vertailtiin kehitystasjen lukitteluun perustuen, ei prsentuaalisten analyysitulsten päällekkäisyyden vertailu tässä tapauksessa llut mielekästä. Itsesäätelyn taslle (tas 4) kuuluvan haastattelun analyysistä limme vahvasti samaa mieltä. Perusteina livat valmennettavan selkeät kuvaukset itsesäätelykyvyn käytöstä erilaisissa tilanteissa. Tämä li rinnastettavissa Manteren (2003, 81) kkemukseen siitä, että vertaisanalyytikt lukivat haastatteluja samalla tavalla tutkijan kanssa. Tisen haastattelun sisällöstä ja siihen sisältyvistä käytännön ilmentymistä limme myös samaa mieltä, mutta intensiivisempi keskustelumme sisältö kski haastateltavan sijittumista jäljittelyn (tas 2) ja itsekntrllin (tas 3) välimaastn. Tarkemmin asiaan syvennyttyämme humasimme näkemysern jhtuvan lähinnä siitä, etten alkukeskustelussa ja tutkimuksen käsikirjituksessa llut tunut riittävän seikkaperäisesti esille Zimmermanin kehitystasjen lunnehdintja. Tämän perusteella krjasin ja tarkensin tutkimukseni kyseistä sita. Lisäksi vertaisanalyytikk nsti esille mielenkiintisen näkökulman haastateltavien tavasta esittää haastatteluvastauksissaan jk knkreettisia ja suppeita tai abstrahituja ja kknaisvaltaisia esimerkkejä. Knkreettiset ja suppeat esimerkit vahvistivat hänen näkemystään ensimmäisen haastattelun alemmasta itsesäätelyn kehitystassta. Valmiit tulskappaleet rakensin yhtenevän periaatteen mukaisesti. Niiden phjana n tulsten taulukinti väljästi strukturidun deduktiivisen sisällönanalyysirungn mukaisesti. Keräsin taulukkn ensin pelkistettyjä ilmaisuja haastatteluaineiststa, lukittelin ne alakategriihin ja tarvittaessa näitä yhdistäviin yläkategriihin. Taulukn yhteyteen kirjitin auki tulkset ja heistin niitä tukevia autenttisia lainauksia haastatteluaineiststa. Autenttiset lainaukset sisältävät myös useiden lauseiden lausumia. Tällä tavin halusin antaa tulssin myös herkkyyttä ja syvyyttä tutkittavien man äänen kautta. Haastattelulainaukset n numeritu haastateltavien mukaan, aineistn tasapulisen käytön sittamiseksi lukijalle. Lainaukset n tiivistetty ylimääräisten tistjen salta siten, että asiasisältö ei kuitenkaan le muuttunut. Esimerkiksi haastateltavan autenttinen vastaus ehkä se 84

93 n niinkun niinkun ehkä ehkä se n niinkun, ehkä se n se tietyn srttinen tavte tiivistyisi raprtinnissa mutn ehkä se n se tietyn srttinen tavte. Lisäksi merkitsin lausumasta aiheen kannalta merkityksettömiä, pisjätettyjä siita klmella viivalla

94 4 Tulkset Tutkimustulksia käsittelevän luvun len jakanut viiteen alalukuun, jista ensimmäisessä tarkastelen valmentajien ja tisessa valmennettavien kkemuksia business cachingista itsesäätelyn kehitysinterventina. Klmannessa alaluvussa vertailen valmentajien ja valmennettavien kkemussisältöjä ja tarkastelen valmentajien kehittämiskkemusten ja valmennettavien kehittymiskkemusten yhtenäisyyttä. On vielä syytä humauttaa, että tutkimuksessa ei tarkasteltu cachingsuhteen valmentaja-valmennettava pareja, vaan haastattelut suritettiin erillisinä ja eri ajanjaksna. Neljännessä alaluvussa kuvailen, millaiset raprtidut kkemukset ilmentävät valmennettavien sijittumista itsesäätelyn eri kehitystasille. Viidennessä alaluvussa len ttanut esille erään valmennettavan muista eravia kkemuksia; niin santun pikkeavan tapauksen (Pattn 2002, 554), jka eraa tässä tutkimuksessa määritellystä business caching -timintatavasta ja -käytännöstä. Tämä tapauksen analyysin len jättänyt pis varsinaisista tutkimustulksista. 4.1 Valmentajien kkemukset business cachingista itsesäätelyn kehittäjänä Tässä luvussa pyrin valmentajien kertmiin kkemuksiin phjautuen vastaamaan ensimmäiseen päätutkimuskysymykseeni: mitä valmennettavan itsesäätelyyn liittyviä yksilöllisiä rakenteita business caching kehittää; ja tähän liittyvään alakysymykseen 1a: miten valmennettavien itsesäätelyn kehittäminen ilmenee valmentajien raprtimiin kkemuksiin perustuen. Pääkysymykseen vastaamista varten len analysinut ja lukitellut aineistn väljään deduktiivisen analyysirunkn, jka mudstuu knatiivisista, kgnitiivisista ja affektiivisista rakenteista sekä uskmuksista. Alakysymykseen vastatakseni len seurannut Kynkään ja Vanhasen (1999) sisällönanalyysiprsessia ja mudstanut analyysirunkn sisältökategriita induktiivisesti. Nämä induktiiviset kategriat sittavat, miten itsesäätelyn kehittäminen valmentajien raprtimien kkemusten mukaan ilmenee. 86

95 4.1.1 Knatiiviset rakenteet Tavitteeseen liittyvät rakenteet Valmentajien kkemukset tavitteisiin liittyvän itsesäätelyn kehittämisestä jakautuivat tila- tai timintarientaatita heijastaviin phdintihin. Henkilön katstaan levan tilarientitunut, js hänen huminsa n khdistunut hänen sisäiseen tai ulkiseen tilaansa, esimerkiksi menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Kun hänen huminsa n keskittynyt nimenmaan käynnissä levaan timintaan, hänen katstaan levan timintarientitunut. (Kuhl 1985, ) Valmentajien kkemuksissa krstui tavitekeskustelun sisällön jakautuminen kahteen päälukkaan: tulevaisuuden yleiseen phtimiseen sekä tarkempaan cachingprsessin tavitteen selkeyttämiseen ja määrittelyyn. Valmentajat kkivat kehittävänsä valmennettavan tavitteen asettamiseen liittyviä prsesseja hjaamalla valmennettavaa keskittämään ajatuksensa yhtäältä tulevaisuuden tahttilaan ja tisaalta tavitteen sisältöön (taulukk 10). Valmennettavaa tuettiin suunnittelemaan tulevaisuutta laajemmassa mittakaavassa ja määrittelemään, miltä tilanne tavitellussa tulevaisuuden visissa näyttäisi. Tämä nkin yksi caching-prsessin peruslähtökhtia ja hjaa tavitteen asettamista (Whitmre 2004, 58). Yksityiskhtaisempi fkus li pulestaan tavitteen sisällöllisessä määrittelyssä sekä muutsindikaattrien määrittelemisessä. TAULUKKO 10. Tavitteeseen liittyvät rakenteet. Valmentajat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria suunnitellaan tulevaisuutta valmennettavan tulevaisuuden kartittaminen tulevaisuuden tähtäimen asettaminen tahttilan määrittely tulevaisuuteen tilarientaati muutsindikaattrien selvittäminen selkeyttää valmennettavan ja rganisaatin tavitteen yhteisyyttä auttaa hakemaan psitiivista valmennettavan tavitetta tavitteen sisällöllinen timintarientaati auttaa etsimään mtiivia timintaan selkeyttäminen auttaa etsimään uutta suuntaa että rganisaatin ja henkilön tarpeet khtaisivat 87

96 Cachingin periaatteiden mukaisesti tavitteen tulee lla valmennettavan itse asettama. Tämä lähtökhta tuli selkeästi esille seuraavassa valmentajan puheenvurssa: Sehän niin kuin lähtee hänen mista tavitteistaan. Js uskaltaa hienja rhkeita tavitteita asettaa itselleen, niin se kk prsessikin n erilainen Ei vi lähteä sitä asiakastaan ainakaan niin kuin haastamaan, että et sä nyt stais multa vähän hienmpia tavitteita? Mulla is hyviä tavitteita tarjlla. Siinä n taas niin kuin cachin haaste, ettei lähde tarjamaan tavitteita, vaan että ne löytyy aidsti sieltä häneltä. (Valmentaja 3) Vaikka business cachingissa haetaan tasapaintilaa valmennettavan tavitteen ja rganisaatitiminnan tavitteen välille, työnantajayrityksen ja valmennettavan näkemykselliset ert saattavat nusta esille yhteisesti hyväksyttyä tavitetta etsittäessä. Tämä vi jhtaa ratkaiseviinkin päätöksiin kuten seuraavista kahdesta haastattelukatkelmasta käy ilmi: Asiakkaalla ja asiakkaan työnantajalla n tavite, jsta sitten keskustellaan sekä työnantajan että asiakkaan kanssa ja kattaan, nk se tavite yhtäläinen. Että nk se tavite sellainen, että mlemmat haluavat siihen pyrkiä. (Valmentaja 5) Tutkijan esittämään jatkkysymykseen siitä, mitä tapahtuu, js tavite ei le yhteinen, valmentaja vastasi: Sillin judutaan käymään se kehityskeskustelu siellä yrityksen sisällä, että määritellään. Saattaa lla, että vasta caching-prsessin yhteydessä asiakas [valmennettava] tajuaa, että hänellä n täysin erilaiset tavitteet kuin työnantajallaan. Ja n käynyt niin, että caching-prsessin aikana valmennettava n tullut siihen tulkseen, että hän työskentelee väärässä talssa. (Valmentaja 5) Business caching-prsessille n hedelmällisintä, että valmennettavan ja rganisaatin tavitteet lisivat mahdllisimman yhtenevät ja siksi valmennettavan tavitteesta pyritään nstamaan esille yhteistä päämäärää valttavat seikat: 88

97 Mä autan sitä asiakasta siinä, että sen rganisaatin tarpeet ja sen yksilön tarpeet khtais siinä mahdllisimman hyvällä tavalla. (Valmentaja 1) Kska business caching perustuu valmennettavan itse asettamansa tavitteen tteuttamiseen, valmentajien kkemukset eivät ilmentäneet valmennettavan maan taviterientaatin liittyviä pyrkimyksiä. Timinnankntrllit Tavitteen saavuttamisen näkökulmasta erilaisten timinnan kntrllien tukeminen n merkittävää. Vahvimmin nusi esille valmentajien keskittyminen valmennettavien kahden timinnallisen ulttuvuuden lennaiseen keskittymisen ja ajankäytön hallinnan kehittämiseen. Näistä ensimmäinen liittyy kgnitikntrlleihin kuuluvaan kdauskntrlliin ja jälkimmäinen tehtävätilanteen ja erityisesti lsuhteiden kntrlliin. Myös Ruhtie ja Hnka (2003, 61 62) mainitsevat ajankäytön hallinnan yhtenä yleisenä työelämävalmiutena. Valmentajien kkemusten mukaan suritettavan tehtävän kannalta kgnitikntrllin ydin li hjata valmennettavaa keskittymään lennaisiin seikkihin ja jättämään muita asiita vähäisemmälle prsessinnille tai kknaan humitta (taulukk 11). Kdauskntrllia kehitettiin business cachingissa tukemalla valmennettavaa man työnkuvansa ja timintansa selkeyttämisessä. 89

98 TAULUKKO 11. Kgnitikntrlli: kdauskntrlli. Valmentajat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria auttaa perustehtävän selkeyttämisessä auttaa työn hallinnan selkeyttämisessä auttaa määrittelemään perustehtävän auttaa miettimään perustehtävää perustehtävän kirjallinen määrittely hjaa keskittymään pääasiaan auttaa selkeyttämään ajattelua ja timintaa suhteessa tavitteeseen auttaa prsessin sisällön suunnittelussa valmennettavan työnkuvan selkeyttäminen valmennettavan timinnan selkeyttäminen hjaaminen keskittymään lennaiseen Valmentajien kkemukset lennaiseen keskittymisen tukemisesta sisälsivät erilaisten selkeytysstrategiiden käyttöä valmennettavan työnkuvaan kuuluvien perustehtävien määrittelemiseksi. Tisin sanen sellaisten asiiden ja seikkjen määrittelyn, jtka livat edellytyksenä man tavitteen saavuttamiselle. Valmennettavan perustehtävän selkeyttämistä kuvaavat seuraavat valmentajien näkemykset: Selkeys n yks niistä merkittävimmistä eli se, että tällä hetkellä mun näkemyksen mukaan työelämässä asiita n niin paljn, että yksilö jutuu tekemään mia valintja jatkuvasti päivätaslla. Niin selkeytetään sitten maa perustehtävää tai sitten muuta. Yhtä kaikki, sitä man työn hallintaa. (Valmentaja 9) matkan varrella käytiin läpi näitä ihmissuhdetilanteita katttiin kuitenkin mikä se hänen perustehtävä n, ja mietittiin, että kuinka paljn hän vi mennä niitä alaistensa ristiriitja selvittämään ja kuinka paljn hänen täytyy vimaannuttaa maa henkilökuntaansa ratkaisemaan ngelmat itse. (Valmentaja 4) Valmentajat auttivat myös selvittämään asiiden tärkeysjärjestystä ja pririsintia. Ihminen saattaa puhua, että jku asia n tärkeätä, niin kysytään aina että miks n tärkeetä. Mitä se sulle laajemmin merkitsee? (Valmentaja 7) 90

99 Vain yksi valmentaja kerti emtikntrllin kehittämisestä. Hän hjasi aktiivisesti valmennettaviaan harjittamaan sekä kykyä päättää mista tunteistaan että kykyä säädellä niitä. Tunteiden käsittelemisestä cachingissa valmentaja kerti seuraavaa: Kyllä mä tun melkein jka prsessissa, että puhutaan tunnetaidista ja tunneälystä. Se liittyy hyvin läheisesti tähän vastuu kysymykseen. Kska tunneasiathan n tyypillisesti sellaisia syyttämisasiita. että, kun me llaan usein sitä mieltä, että jku muu aiheuttaa mun tunteet Niin kuin arkikielessä santaankin, että hän lukkasi mua. Ja sillin mä pyrin kyllä avaamaan tätä, että kuka ikeastaan aiheuttaa mun tunteet Tää n aika vimakas juttu, kun ihmiset sitten alkaa humata, että minussahan se syy ja se lukkaantumisen tunne n. Ja kun ne hyväksyy, että minä sain aikaan sen lukkaantumisen tunteen. Niin sillin kun hyväksyy sen näkökulman, alkaa ttaa myös vastuuta siitä ja sillin vi tehdä jtakin. Sillin mä [valmennettava] en enää le uhri sille, että mulle aiheutetaan tunteita vaan mä vin päättää, että mä en lukkaannu, nin periaatteessa. (Valmentaja 3) Edellinen lainaus kuvastaa myös sitä, kuinka yksilön eri itsesäätelystrategiat vat usein kiinteässä yhteydessä tisiinsa, kuten tunteiden kntrllinti ja vastuuntn ppiminen. Valmennettavan kehittyessä näissä minaisuuksissa hän siirtyy ulkisista kntrlliuskmuksista sisäisiin ja tuntee sitä kautta kknaisvaltaisen hallinnan tunteen kasvavan. Myös mtivaatikntrlliin keskittyminen li valmentajien kertmissa kkemuksissa vähäistä. Jissain tapauksissa valmentaja kerti hjaavansa valmennettavaa phtimaan man timinnan ja erilaisten timintatapjen seurauksia, mikä ilmentää mtivaatikntrllin attribuutitulkintaa. Seuraava haastattelulainaus kuvaa tilannetta, jssa valmennettavaa hjattiin miettimään pahinta mahdllista seurausta, mitä asian tekeminen tai tekemättä jättäminen visi aiheuttaa. Yks tapa jatkaa tätä keskustelua n niin kuin lähteä siitä, että mitä tapahtuisi js? Mitä tapahtuisi siten js, ja mikä lisi pahinta, mitä sen jälkeen visi tapahtua? (Valmentaja 2) 91

100 Valmentajat kertivat pyrkivänsä kehittämään valmennettavan tehtävätilanteen kntrllia ptimimalla valmennettavan mahdllisimman tehkkaan etenemisen surituksessaan (taulukk 12). Tämä tukee Hellbmin (2005, 95) näkemystä prsessin jhtamisesta yhtenä valmentajan ydintaitna. Prsessin tukeminen tapahtui muun muassa intensiivisen ja kiinteän yhteydenpidn välityksellä. Näin valmentajat estivät valmennettaviaan unhtamasta käynnissä levaa caching-prsessiaan. Erilaisten välitehtävien teettämisellä pyrittiin yhtä lailla pitämään teema elssa tapaamistenkin välillä. Istuntjen perusrakenne ja tietinen prsessinhjaus varmistivat prsessin systemaattisuuden. Lisäksi timinnan tteutumisen tarkkailun kettiin sitvan valmennettavaa päämääräänsä. TAULUKKO 12. Tehtävätilanteen kntrlli: tehtäväkntrlli. Valmentajat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria pitää yllä caching-prsessia sähköpstiyhteyden kautta ei päästä irti cachingin aikana pyrkii prsessin kiinteään ja yhteydenpit intensiiviseen suhteeseen pitää prsessia intensiivisesti yllä teettää välitehtäviä pysäyttää ajattelemaan ktitehtävien avulla välitehtävien käyttö väliharjitukset pitävät teeman välitehtävien teettäminen elssa prsessin etenemisen väliharjitukset vat silta ptiminti tapaamisten välillä istunnlla n tietty mut mennään prsessissa tietyllä lailla eteenpäin taustalla kulkee kk ajan prsessin systemaattisuus prsessi liikkuu tietisesti prsessinhjaustaslla seuraa muutsprsessia pitää kiinni, että asiita timijuuden tapahtuu varmistaminen allekirjituttaa situtumisspimuksen Seuraavissa haastattelulainauksissa valmentajat tuvat julki kurinalaisenkin prsessiin situttamisen ja surituksen etenemisen tarkkailun. Sen lisäksi, että tapaamiset n kahden klmen viikn välein, siinä välissä n yhdestä klmeen sähköpstiyhteyttä. Mä annan ktitehtäviä; eli mä pidän kk ajan sitä prsessia yllä. Eli kun se [valmennettava] täältä 92

101 lähtee, niin siinä tulee hyvin npeasti se jälkireflekti. Sit siinä vi lla välissä vielä vaikka yks juttu. Ja sit tulee valmistautuminen siihen seuraavaan tapaamiseen Se n sillä lailla yllä, ett ktitehtävien tekeminen n sitä, että sä [valmennettava] pysähdyt ajattelemaan niitä kysymyksiä. (Valmentaja 6) [Edellytän] situtumista valmennusprsessiin. Mä esimerkiksi teetän tällaisen situtumisspimuksen valmennettavan kanssa, jka tarkittaa sitä, että js sitten caching-istunnissa svitaan jstain etenemisestä ja asiakas itse määrittelee aikataulut, kska nää asiat tapahtuu, niin kyllä mä pidän aika tiukkaan kiinni siitä että näitä asiita myös sitten tapahtuu. (Valmentaja 4) Valmentajat kertivat pyrkivänsä kehittämään myös valmennettavien kykyä kntrllida lsuhteita, jissa suritus tapahtui tai jtka suritukseen vaikuttivat. Tilannetekijät humiimalla tettiin caching-prsessissa kantaa valmennettavan situaatin (taulukk 13). Usein knkreettisena kehityskhteena li työ- ja muun elämän yhteensvittaminen. Tämä edellytti usein ajankäytön hallinnan kehittämistä, mikä nusi esille useimpien valmentajien haastatteluissa. Ajankäytön kntrllinti ja selkeyttäminen vaativat usein vimakastakin käytännön interventita. Ajankäytön hallinta nusi esille sekä työajan käytön haasteina että työajan ja vapaa-ajan välisen suhteen ngelmallisuutena. TAULUKKO 13. Tehtävätilanteen kntrlli: lsuhteiden kntrlli. Valmentajat Pelkistetty ilmaisu Yläkategria auttaa prsessin aikataulun suunnittelussa auttaa ajan hallinnassa ajankäytön hallinnan kehittäminen ajankäytön selkeyttäminen ajanhallinnan kntrllinti työn ja muun merkityksellisen elämän limittäminen tilannetekijöiden huminttaminen kartittaa valmennettavan tilanteen auttaa palastelemaan tilanteen Valmennettavan tilannetekijöiden humin ttaminen n leellinen sa cachingidelgiaa. Tällaisiin tilannetekijöihin kuuluu esimerkiksi pyrkimys tukea valmennettavaa löytämään ne mahdlliset seikat, jissa rganisaatin ja valmennettavan tarpeet khtaisivat (Dwney 2003, 142). Tämä n työhyvinvinnin 93

102 ja mtivaatin kannalta entistä tärkeämpää, sillä työntekijöiden usk rganisaatin ja työntekijöiden yhteisistä pyrkimyksistä näyttää yleisesti heikentyneen. Ajankäytön hallinnan kysymyksissä nusi tyypillisesti esille työajan ja vapaa-ajan tasapainttamisen vaikeus. Seuraava haastattelulainaus kert valmentajan kkemuksesta ajankäytön hallinnan kehittämisessä. Me esimerkiks piirretään päiväkarttaa, että kuinka paljn tunteja mihinkin menee, ja laskelmia siitä, mihin aika kuluu. Että js henkilö san, että hän ei riittävästi ktna, muttei myöskään riittävästi työpaikalla, sitten ruvetaan kattmaan, mitä 24 tuntiin mahtuu. Js asiakas tu jatkuvasti esille, että hän ei le riittävästi missään, niin kyllä mä knfrntin sen, että nk ajanhallinta kunnssa. (Valmentaja 5) Valmentajat pyrkivät selvittämään valmennettavan kknaistilanteen, sillä valmennettavan yksityiselämän huminttaminen saattaa lla vahvana edellytyksenä caching-prsessin nnistumiselle: Kyllä mä aika tarkkaan kyselen, minkälainen hänen muu elämäntilanteensa n. Nyt tulee mieleen yks henkilö hänellä li tämmöinen kurmitusstressi, työjuttu. Itse asiassa kun sitä käytiin läpi niin aika paljn tuli asiita sieltä yksityiselämän pulelta Me yritettiin miettiä, mitkä n llu kurmitustekijöitä sillin yksityiselämässä. Että visk niille tehdä jtain, että kknaiskurmitus pienenisi. (Valmentaja 2) Valmentajat kkivat valmennettavan mahdllisuuden sparrata mia ngelmiaan ja tilanteitaan ulkpulisen kanssa levan tärkeä sa cachingia (taulukk 14). Tällä tavin tteutuva valmentajakntrlli n valmennettavan itsesäätelyn näkökulmasta ulkpulisen tuen ja avun hyödyntämistä, mikä sittaa ssiaalisten resurssien tehkasta valikivaa käyttöä (Schunk & Zimmerman 1997; Zimmerman 2000). 94

103 TAULUKKO 14. Kanssaihmisten kntrlli. Valmentajat Pelkistetty ilmaisu mahdllistaa sparrauksen ulkpulisen kanssa mahdllistaa timinnan phtimisen ulkpulisen kanssa Yläkategria ulkpulisen sparrauksen/tuen mahdllistaminen Valmentajat kkivat caching-prsessin antavan valmennettaville mahdllisuuden käydä asiita läpi lutettavien ja neutraalien, timintakntekstin ulkpulisten henkilöiden kanssa. Caching lu mahdllisuuden ääneen ajatteluun luttamuksellisissa lsuhteissa. (Valmentaja 10) Ehkä sit n tällaiset kehittymisaiheet, ettei le niin kuin selkeetä ngelmaa, mutta halutaan ehkä etsiä uutta suuntaa tai n tullut jku haaste. On tullut ehkä uusi työpaikka tai työkmennus ja halutaan jnkun kanssa sparrata. (Valmentaja 8) Luttamuksellisen sparraussuhteen merkitys erilaistuu nustaessa rganisaatitaslla ylöspäin, jllin mahdllisuus phtia asiita jnkun neutraalin ulkpulisen tahn kanssa krstuu. Tämän katstaan jhtuvan vertaistasisten keskustelukumppanien vähenemisestä sitä mukaan mitä ylemmäs hierarkiataslla nustaan Kgnitiiviset rakenteet Tietisuuden herättäminen Taulukkn 15 len knnut valmentajien kkemuksia business cachingissa tapahtuvista metakgnitiivisen tietisuuden herättämispyrkimyksistä. Valmentajat lähestyivät asiaa epäsurasti hjaamalla valmennettavaa kyseenalaistamaan mat ttutut ajatusrakenteensa tai timintatapansa sekä auttamalla valmennettavaa etsimään käsiteltävään tilanteeseen uutta ja erilaista näkökulmaa. Kyseenalaistamisen lähtökhdaksi valmentaja saatti kerta valmennettavan tilannetta knfrntivan tapauksen tai hjata valmennettavan muuten kkeilemaan uusia timintatapja. Näkökulman muuts saatti tapahtua esimerkiksi katsmalla 95

104 tilannetta tisen siihen kuuluvan henkilön silmin tai kettamalla ttaa täysin ulkpulisen tarkkailijan rli. Sura lähestyminen tapahtui auttamalla valmennettavaa tiedstamaan ja tekemään näkyväksi mia ajatusrakenteita tai timintatapja. Valmennettavalta saatettiin esimerkiksi kysyä suraan tunnistaak hän levansa man asenteensa vanki. TAULUKKO 15. Metakgnitiiviset taidt: tietisuuden herättäminen. Valmentajat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria man rlin mielekkyyden kyseenalaistaminen mielen ristiriitaisuuksien esille nst cach kert kntrastivan tapauksen valmennettavan ajattelun kyseenalaistaminen uusien asiiden kkeileminen uusien näkökulmien avaaminen useiden näkökulmien viljeleminen asian katsminen tisen silmin ulkpulisen tarkkailijan rlin ttaminen auttaa asian näkyväksi tekemistä tekee näkyväksi j tiedetyn, muttei käytetyn tekee rajat näkyväksi humaak valmennettava levansa asenteensa vanki saattaa tietiseksi masta perusstrategiastaan kyseenalaistaminen näkökulman muuts näkyväksi tekeminen epäsura lähestyminen sura lähestyminen Valmennettavan tietisuuden herättäminen tapahtuu caching-dialgin rakenteen mukaisesti tarkentaviin ja syventäviin kysymyksiin njaten (Parppei 2006). Tällaisesta syventävästä kyselytekniikasta n esimerkkinä seuraavassa sitaatissa valmentajan eteneminen valmennettavan kkemassa pakktilanteessa. Mutta mä yritän, että cachingissakin ihminen rupeaisi ajattelemaan, että kun sä sant [valmennettava san], että mun [valmennettavan] n pakk jtakin, niin mä usein sann, että miten niin pakk. Että kyseenalaistaa niin kuin sen, missä ne rajat kulkee Yks tapa jatkaa tätä pakk keskustelua n niin kuin lähteä siitä, että mitä tapahtuisi, js? Mitä tapahtuisi sitten js, ja mikä lisi pahinta mitä sen jälkeen visi tapahtua? (Valmentaja 2) 96

105 Nykyisen timintatavan tai ajattelumallin kyseenalaistaminen, knfrntivan tapauksen ja sitä seuraavan tai siihen liittyvän näkökulman muutksen kautta, hjasi tilanteen laajempaan ymmärtämiseen. Pyrkimyksenä vitiin katsa levan ssikgnitiivisen knfliktin luminen ja sitä kautta uuden käsitteellisen näkökulman maksuminen. Ssikgnitiivisen knfliktin synnyttämistä kuvattiin seuraavasti: Yks tapa n, että kert jnkun man keissin, jka kntrasti tätä tista keissiä. Se vis lla yks tapa herättää, että tän vis tehdä tisinkin, tsä ajatellut? Se vis lla semmnen kiltimpi haaste, että tu niin kuin aktiivisesti tista näkökulmaa siihen mukaan Yks klassinen tapa n tietenkin viljellä useita näkökulmia, siis katsa sitä asiaa tisten ihmisten näkökulmasta. Yks cachattavan perushaaste tässä ngelmavyyhdissä n usein se, että hän näkee asian niin kuin vain min silmin. Hän n jäänyt kiinni niin kuin santaan minä-psitin, eikä hän ikein kykene näkemään sitä mistään muualta. Sillin yks laajemmankin keskustelun aihe vi lla saada hänet näkemään eri psitiiden kautta. Että js me mentäis tän tisen sapulen tuliin istumaan, niin miltä tää hmma näyttäisi. (Valmentaja 3) Asiiden näkyväksi tekemisellä ketettiin saada valmennettava humaamaan j ehkä lemassa levien vimavarjensa ptentiaali. Kysymys ei näin llen llut uuden asiasisällön maksumisesta vaan j lemassa levan infrmaatin ivaltamisesta tai svellettavuudesta uudesta näkökulmasta katsttuna. Näkyväksi tekeminen n sitä niin, että se tekee tki näkyväksi sen, minkä ihmiset vivat havaita, että he j tietävät, mutta eivät jstain syystä käyttäneet tai ivaltaneet, että heillä nää varat n lemassa. Se tekee näkyväksi mnia muitakin vimavarja kuin pelkästään tietämistä; eli ttaa ikään kuin käyttöön. Mutta se tekee näkyväksi myös ne rajat, missä asiakas n, eli sen jälkeen n asiakkaan vapaan tahdn varassa se, että meneekö hän sen rajan tiselle pulelle. Tietämisen alueella hankkiik hän jnkin tiedn, kielitaidn. Humaak hän, että hän n jnkun asenteensa kannalta asenteensa vanki. (Valmentaja 6) Yleisesti ttaen tietisuuden herättämispyrkimykset nusivat vahvasti esille valmentajien kkemuksissa ja niiden merkitystä krstettiin vimakkaasti. 97

106 Itsetarkkailu Valmentajat kertivat tukevansa valmennettaviensa man käyttäytymisen itsetarkkailua tavitteenaan auttaa valmennettavaa irrttautumaan rutiineista niiden tunnistamisen ja tarvittaessa niiden rikkmisen kautta (taulukk 16). Omien timintatapjen tarkkailu ja tunnistaminen, niitä seuraava käyttäytymisen tietinen muuttaminen ja uuden käyttäytymismallin itsetarkkailu sittivat käytännössä man timinnan vaikutukset ympärillä leviin ihmisiin sekä lsuhteisiin. Psitiivisten vaikutusten myötä alttius itsetarkkailun lisäämiseen kasvi. Rutiinien rikkmisen tukeminen kettiin tärkeäksi, sillä sen psitiiviset seuraukset vaikuttavat myös yksilön mtivaatin liittyviin kntrlliuskmuksiin; näkemyksiin siitä että asiihin vi itse ja malla timinnalla vaikuttaa. TAULUKKO 16. Metakgnitiiviset taidt: itsetarkkailu. Valmentajat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria pettaa tunnistamaan tiststrategiat pyytää kertmaan masta päivästään auttaa rikkmaan ttutun kdiketjun erilaisten vurvaikutustyylien kkeileminen auttaa rutiinien tunnistamisessa auttaa rikkmaan rutiineja rutiineista irrttaminen Esimerkkinä käyttäytymisrutiinien rikkmisesta n seuraava katkelma valmentajan antamasta ktitehtävästä, jlla haettiin ratkaisua valmennettavan vurvaikutusngelmaan. Sit mä käytän paljn sitä, että mä annan ihmiselle jnkun tehtävän esimerkiks, js n jku tällainen vurvaikutusngelma, että jidenkin ihmisten välillä ei jku juttu timi, niin mä pyydän, että tää henkilö seuraavan klmen viikn aikana timii jtenkin eri tavalla; kkeilee jtain erilaista vurvaikutustyyliä ja tulee sit kertmaan sen sinne istuntn. (Valmentaja 10) Yksi valmentajista piti rutiineista irrttautumista kk cachingin päätarkituksena: Oleellista n, että ppii tunnistamaan näitä niin santtuja tiststrategiita. Ja kun ne ppii tunnistamaan, niin sillin n 98

107 humattavan paljn tällaisella varmemmalla ja selkeemmällä phjalla Meillä kaikilla n tällainen tietty tiststrategia, mutta siitä ei pääse irti, siitä kehästä, ellei pi ymmärtämään missä kehässä n Siis cachingin perimmäinen tarkitus n se, että ihmisiin syntyy tää elastisuus tehdä valintja ja päästä siitä masta rutiinikehästään uls, kska se n kaiken kehittymisen lähtökhta. (Valmentaja 6) Itsereflekti Itsereflektin kehittäminen painttui valmentajien mukaan tietiseen minäkuvan kehittämiseen (taulukk 17). Se tapahtui valmentajien kkemana itsensä määrittelyn, tietiseen phtimiseen hjaamisen, man ptentiaalin löytämisen ja itsearviinnin kautta. Valmentajat kkivat valmennettavan man identiteetin ja mien merkitysten löytymisen tärkeinä. Tästä syystä business cachingissa autettiin valmennettavaa yhtäältä tietisesti phtimaan ja reflektimaan hänelle merkityksellisiä asiita sekä tisaalta hakemaan aktiivisesti uusia luvia timintatapja entisten tilalle. Itsereflekti itsessään ei le prsessin päämäärä vaan sen kautta saadut uutta luvat ivallukset (Grant 2003). Business caching kettiin nimenmaan mahdllisuutena pysäyttää valmennettava rauhassa ja keskittyneesti miettimään asiita. Tätä kautta valmennettavan li mahdllista löytää ja ttaa käyttöön kk ma ptentiaalinsa ja arviida maa kehittymistään. 99

108 TAULUKKO 17. Metakgnitiiviset taidt: itsereflekti. Valmentajat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria sparraa siinä, kuka valmennettava haluaisi lla auttaa ymmärtämään kuka valmennettava n auttaa ymmärtämään valmennettavalle elämänsä merkityksen ydinkysymyksen selvittäminen mikä valmennettava haluaisi lla auttaa tulemaan maksi itsekseen jtta ihminen eläisi arvistansa elämää hjaa ihmisen ajattelemaan auttaa valmennettavan työstämään itselle epäselviä asiita hjaa itsereflektin auttaa lumaan ivalluksia ja mielikuvia mahdllistaa ääneen ajattelun edistää yksityiselämän kurmitustekijöiden phtimista auttaa löytämään j lemassa levia valmiuksia löytää j lemassa levat vimavarat tämän hetkisten vimavarjen ja haasteiden kartitus auttaa selvittämään vimavarat ja saamisen hjaa arviimaan maa kehittymistään hjaa arviimaan man kehittymisen ja rganisaatin välistä suhdetta itsensä määrittely tietiseen phtimiseen hjaus ptentiaalin löytäminen itsearviinti tietinen minäkuvan kehittäminen Itsereflektin tukeminen ja sitä kautta man timinnan kehittäminen ja tehstaminen kulkivat valmentajien vastauksissa pieninä yksityiskhtina läpi keskustelun. Tästä jhtuen kknaisten vastauslainausten kirjaaminen mudstui vaikeaksi. Yksi valmentaja antautui kuitenkin syvälliseen phdintaan aihetta käsiteltäessä, mistä ehkä kuvaavimpana esimerkkinä timii seuraava lainaus: Mun näkökulmasta tällainen tausta-agenda n auttaa ihmistä ymmärtämään kuka hän n ja mikä n hänen elämänsä merkitys. Tihan n semminen asia, mihin me haetaan vastausta kka ajan se n aina parempi, miten sen työn saa limitettyä aina siihen mikä n hänelle muutenkin elämässä merkityksellistä. Sitä n hirveän vaikea kuvata, kun se n niin systeeminen tavallaan se caching-sessi. Mä niin kuin paljn kysyn sitä, mikä n sun ydinkysymys tällä hetkellä. Minkä kysymysten 100

109 äärellä se henkilö humaa painiskelevansa päivittäin tai viikittain. Että mihin kysymyksiin se hakee vastausta. Sehän vi lla että se liittyy siihen työhön tai se vi lla jku muu, mutta ylipäätään siinä tulee j vinkkejä siitä, mitä se pitää tärkeänä. Ja se, mitä ihminen pitää tärkeänä, kuvastaa tän ihmisen arvmaailmaa. Ja arvt taas kuvastaa jtain paljn syvempiä käsityksiä tai elämäntehtävään liittyviä asiita. (Valmentaja 1) Kgnitiivisen itsesäätelyn alueella valmentajien timinta kuvasti pyrkimyksiä kehittää ennen kaikkea kykyä metakgnitiivisen tietisuuden herättämiseen sekä itsereflektin. Myös aiemmat itsesäätelyn kehittymistä tarkastelevat kehitysinterventit (Frayne & Latham 1987: Neck & Manz 1996; Gdat & Brigham 1999) painttavat juuri kgnitiivisten taitjen edistämisen merkitystä Affektiiviset rakenteet Itsesäätelyyn liittyvät affektiiviset rakenteet kytkeytyvät käytännössä emtikntrlleihin sekä tunnetilja hjaaviin uskmuksiin, jten niitä len käsitellyt näiden kappaleiden ja yhteydessä. Edellä mainitun emtikntrllin kehittämiseen keskittyvän valmentajan lisäksi, affektiivisesta, tunteiden alueen itsesäätelyn kehittämisestä ei valmentajien kertmuksissa llut viitteitä. Tämä tukee yleistä näkemystä affektiivisen alueen edelleenkin vähäisestä humista rganisaatikntekstissa tteutettavissa kehitysinterventiissa. Yleistä näkemystä tukee myös Mikael Saarisen (2007) esimiesten tunneälyä käsitellyt väitöskirja, jssa Saarinen peräänkuuluttaa tunneälytaitjen kehittämistä uudenlaisilla valmennusmenetelmillä perinteisen jhtamiskulutuksen sijaan. Samansuuntaisiin tutkimustulksiin päädyttiin myös Sullivanin (2006) tteuttamassa business caching -tutkimuksessa Uskmukset Valmentajat raprtivat kasvattavansa valmennettavien pystyvyyden tunnetta lumalla uska heidän miin kykyihinsä surittaa edessä levat tehtävät nnistuneesti (taulukk 18). Valmentajat kannustivat antamalla palautetta ja auttivat 101

110 valmennettavia ttamaan käyttöönsä tiedstamattmia, mutta j lemassa levia vimavarja. TAULUKKO 18. Mtivaatiuskmukset: tehkkuususkmukset. Valmentajat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria kannustaa itseluttamusta usk valmennettavan vimavarihin vimaannuttaa asiakasta antaa palautetta auttaa ttamaan enemmän ptentiaalia käyttöön auttaa ttamaan käyttöön vimavarja valmennettavan kannustaminen vimavarjen käyttööntn tukeminen uskn luminen valmennettavan miin kykyihin Caching-ajattelun yksi lähtökhta n usk valmennettavan maan ptentiaaliin ja kykyyn löytää itse mat ratkaisunsa. Tämä lähtökhta antaa mahdllisuuden valmennettavan mien tehkkuususkmusten kehittymiselle, minkä n tutkimuksissa (Gist 1989; Schunk 1989, Bembenutty & Zimmerman 2003) sitettu jhtavan tehkkaampaan kgnitiivisten strategiiden käyttöön. Itsensä jhtaminen pulestaan perustuu kykyyn hyödyntää erilaisia kgnitiivisia strategiita. Näin llen minäpystyvyyden tunteen kehittymisellä n leellinen merkitys tavitteeseen pyrittäessä. Kkemukset tiedstamattman ptentiaalin käyttöönttamisen tukemisesta ja itseluttamuksen kehittämisestä ilmenivät valmentajien puheenvurissa seuraavasti: Usktaan, että ihmisessä n enemmän ptentiaalia, vimavarja ja resursseja. Ja kska cach usk näin, hän lähtee auttamaan sitä tista Tällä henkilöllä n myös vimavarat. Hän ei vaan itse saa niitä nyt käyttöönsä, mutta cachina minä uskn, että ne n siellä hänessä. Ja juuri sen takia minä lähden häntä cachaamaan. (Valmentaja 8) [Tavitteena n, että] saadaan asiakas vimaannutettua siten, että hän ttaa enemmän maa ptentiaaliaan käyttöön. Ja että selkeytetään asiakkaan ajattelua tai asiakas pystyy selkeyttämään maa ajatteluansa ja timintaansa jhnkin hänen asettamaansa tavitteeseen. (Valmentaja 4) Varmaan merkittävin asia n tällainen itseluttamusasia. Jku saattaa lla lunnstaan sellainen, ettei ihan luta miin ratkaisuihinsa tai 102

111 päätöksiinsä, niin sillinhan cach ei vi lla kvin tiukka, vaan täytyy lla enemmän kannustava. (Valmentaja 9) Valmentajat krstivat valmennettavan man vastuuntn merkitystä yhtenä business caching -prsessin tärkeimpänä seikkana. Myös Whitmre (2004) krstaa tätä yhtenä merkittävimmistä valmentajan tehtävistä. Vastuun karttaminen n pulestaan yhteydessä ulkiseen kntrlliuskmukseen eli näkemykseen siitä, että valmennettava ei itse vi vaikuttaa tilanteeseensa. Tämä uskmus n usein vallalla riippumatta siitä, mikä n tdellinen tilanne esimerkiksi miin työtehtäviin liittyen. Siksi valmennettavia tuetaan kyseenalaistamaan ulkinen kntrlli ja testaamaan man vastuunttamisen seurauksia käytännön työskentelyssä. Valmentajat hjasivat valmennettaviaan kehittämään maa vastuunttaan niin jka päiväsissä liike-elämän tilanteissa kuin mien tunteidenkin hallinnassa (taulukk 19). Vastuunttamisen kehittymistä tuettiin tekemällä näkyväksi valmennettavien pyrkimys tai tapa siirtää vastuu tilanteista tai tapahtumista itsensä ulkpulelle. Valmennettaville pyrittiin näin sittamaan mat vaikutusmahdllisuutensa sekä tisaalta lisäämään samalla situtumista miin tavitteisiinsa. TAULUKKO 19. Mtivaatiuskmukset: kntrlliuskmukset. Valmentajat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria auttaa ttamaan vastuuta auttaa ppimaan vastuunkanta tavitteena vastuunttaminen auttaa ymmärtämään, että itse vi tehdä jtain vaikutusmahdllisuuksien auttaa ivaltamaan, että se ivaltaminen n itsestä kiinni auttaa humaamaan, että itse vi vaikuttaa valmennettavan man hjaa ttamaan vastuun vastuuntn kehittäminen itsestään kkemus, että asiat n massa hanskassa vastuun siirtämisestä irrttautuminen nstaa esille valmennettavan muiden vastuun siirtämisestä syyttelyn irrttautuminen estää valmennettavan pisselittelyn mahdllisuuden 103

112 Vastuuntn kehittämiseen liittyi valmentajan näkökulmasta asiasisällön itsensä lisäksi muitakin elementtejä; kuten seuraavassa lainauksessa valmentajan arviidessa maa nnistumistaan valmennettavan vastuuntn ppimisen kautta: Tää vastuu n yks niin kuin keskeinen megatavite. Vaikka sitä ei lausuta julki, niin cach jhtaa sitä prsessia niin, että tää cachattava ppii kantamaan enemmän vastuuta ja prsessin lppupäässä cach tarkistaa tän vastuun näkökulman kautta, että nk tää llut hyvä prsessi cachin näkökulmasta. Onk tämä henkilö masta näkökulmastaan ppinut kantamaan enemmän vastuuta siitä kehittymisestään? (Valmentaja 3) Vastuunttamisen kehittymistä haettiin myös tietisuuden herättämisen ja uusien näkökulmien avaamisen kautta. Vastuunttaminen nähdään seuraavassa lainauksessa myös edellytyksenä mien vimavarjen käyttöönttamiselle: Uusien näkökulmien avaaminen avaa ikkunat myös sinne vimavarjen pulelle Ja nyt mä tan tän vastuukysymyksen tähän mukaan. Että vaikka sä sitten näät ne vimavarat, niin js sä et itse ta vastuuta ja ke, että ne n sun vastuulla Eli tähän prsessiin liittyy myöskin se, että jssain vaiheessa ymmärtää, että mä vin itse tehdä jtain. (Valmentaja 3) Yksi valmentaja kerti pyrkimyksistään kyseenalaistaa ja muuttaa valmennettavan uskmuksia, jtka khdistuivat näkemykseen mista vaikutusmahdllisuuksista. Js me ajatellaan niin kuin sitä, että ihminen asettaa jnkin tavitteen tai unelman vaikka siitä, miten se haluaisi siinä rganisaatissa pärjätä. Mutta js sillä n kk ajan uskmus, että ei hän vi vaikuttaa mihinkään. Että hän n vaan yksi ihminen täällä, eikä hän vi vaikuttaa maan tiimiinsä. Onhan se aika niin kuin crucial ajatus tai uskmus siitä asiasta. Kska sillin, js sä ajattelet niin, niin et sä sillin vikaan. Mutta, js taas päättelee, että mähän vin vaikuttaa tai tehdä tässä tsi paljn, ja nyt tän prukan kanssa tässä mennään, niin sillin siinä n niin kuin ihan hirveen is vima. (Valmentaja 7) 104

113 Vastuuntn kehittyminen vi myös lla valmennettavalle vaikea paikka: Kyllähän se n tiukka paikka tälle cachattavalle, kska hän n näitä pyöritellyt ehkä vusikausia, näitä vastuunsiirtkysymyksiä ja elänyt tavallaan siinä maailmassa. Sitten yhtäkkiä irrttautua siitä ja ttaa itse vastuuta. (Valmentaja 3) Yhtä valmentajaa lukuun ttamatta affektiivisiin uskmuksiin ei varsinaisesti tässä aineistssa syvennytty. J aikaisemmin esitetty haastattelulainaus sittaa, kuinka tämä valmentaja käsittelee arvuskmuksia leellisena sana valmennettavan timinnallisia lähtökhtia: Mä niin kuin paljn kysyn sitä, mikä n sun ydinkysymys tällä hetkellä. Minkä kysymysten äärellä se henkilö humaa painiskelevansa päivittäin tai viikittain. Että mihin kysymyksiin se hakee vastausta. Sehän vi lla että se liittyy siihen työhön tai se vi lla jku muu, mutta ylipäätään siinä tulee j vinkkejä siitä, mitä se pitää tärkeänä. Ja se, mitä ihminen pitää tärkeänä, kuvastaa tän ihmisen arvmaailmaa. Ja arvt taas kuvastaa jtain paljn syvempiä käsityksiä tai elämäntehtävään liittyviä asiita. (Valmentaja 1) Valmentajien phdinnan painttuminen mtivaatiuskmuksiin krstaa entisestään business cachingin knatiivista rlia. Varsinkin tehkkuususkmusten merkitys itseluttamuksen kasvulle nusi esille useissa puheenvurissa Yhteenvet valmentajien kkemuksista Valmentajien raprtimiin kkemuksiin perustuen business cachingilla pyrittiin kehittämään lähinnä valmennettavan knatiivisia ja kgnitiivisia rakenteita. Knatiivisista elementeistä esille nusivat tavitteeseen liittyvät tila- ja timintarientaati sekä timinnan kntrlleista lähinnä kgnitikntrlli ja tehtävätilanteen kntrlli. Kgnitiivisista rakenteista krstui pyrkimys tietisuuden herättämiseen ja itsereflektin tukemiseen. Uskmuksiin liittyen valmentajien 105

114 kkemukset ilmensivät tarvittaessa pyrkimystä mtivaatiuskmusten, tarkemmin tehkkuus- ja kntrlliuskmusten muuttamiseen. Knatiiviset rakenteet Taulukssa 20 len esittänyt valmentajien raprtimiin kkemuksiin perustuvan yhteenvedn business cachingista itsesäätelyyn liittyvien knatiivisten rakenteiden kehittäjänä. Knatiivisen itsesäätelyn alueelta nusivat esille tila- ja timintarientaatiita kuvastavat tavitteeseen liittyvät rakenteet sekä timinnan kntrllien kehittämisen ilmentymät. Tavitteeseen liittyvät rakenteet sisälsivät kkemuksia tulevaisuuden tahttilan määrittelystä sekä yksityiskhtaisempien tavitteen sisältöön liittyvien rakenteiden määrittelemisestä. Timinnan kntrlleissa krstuivat pyrkimykset hjata valmennettavaa keskittymään lennaiseen, ttamaan vastuu mista tunteistaan sekä pitämään yllä mtivaatita. Tehtävätilanteen kntrllia kehittäessään valmentajat krstivat ajankäytön parempaa hallintaa ja timivat prsessinhjaajina: valmentajat keskittyivät tehtävän etenemisen tarkkailuun valmennettavien keskittyessä tehtäväsisältöön ja sen kssa pitn. TAULUKKO 20. Business cachingin khdistuminen itsesäätelyyn liittyviin knatiivisiin rakenteisiin valmentajien kkemuksiin perustuen Tavitteeseen liittyvät rakenteet Timinnan kntrllit KONATIIVINEN ITSESÄÄTELY Tilarientaati Timintarientaati Kgnitikntrlli Olennaiseen keskittymiseen hjaaminen Emtikntrlli Omista tunteista vastuunttn hjaaminen Mtivaatikntrlli Ohjaaminen attribuutitulkintihin Tehtävätilanteen kntrlli Prsessin etenemisen ptiminti Ajankäytön hallinnan kehittäminen Tilannetekijöiden humiiminen Kanssaihmisten kntrlli Ulkpulisen tuen/sparrauksen mahdllistaminen 106

115 Kgnitiiviset rakenteet Kgnitiivisen itsesäätelyn kehittämistä kskevat kkemukset jäivät valmentajien haastatteluvastauksissa painarvltaan knatiivista aluetta vähäisemmiksi (taulukk 21). Vahvimmin kgnitiiviselta alueelta nstettiin esille tietisuuden herättämiseen liittyviä kkemuksia. Valmentajat pyrkivät herättämään valmennettavien tietisuuden lähestymällä tilannetta sekä suraan että epäsurasti, mikä jhtikin valmennettavan asteittain tapahtuvaan tietisuuden heräämiseen. Itsetarkkailun kehittäminen knkretisitui rutiinien työstöön. Rutiinien tunnistamisen tarkituksena li saada valmennettava rikkmaan vanhat rajansa ja irtautumaan vanhista timintatavistaan. Valmentajat pyrkivät myös kehittämään valmennettavan itsereflektita tukemalla tietista minäkuvan kehittymistä. Siihen sisältyi itsensä määrittelyn selkeyttämistä, tietiseen phtimiseen hjaamista, man piilptentiaalin etsimistä sekä itsearviintia. Itsereflektin pääasiallinen tarkitus uusiin ivalluksiin tinkimättömästi pyrkiminen jäi kerrttujen kkemusten perusteella melk vähäiselle humille. TAULUKKO 21. Business cachingin khdistuminen itsesäätelyyn liittyviin kgnitiivisiin rakenteisiin valmentajien kkemuksiin perustuen KOGNITIIVINEN ITSESÄÄTELY Tietisuuden herättäminen Itsetarkkailu Itsereflekti Epäsura lähestyminen Sura lähestyminen Rutiineista irrttaminen Tietisen minäkuvan kehittäminen Affektiiviset rakenteet Itsesäätelyyn liittyvien affektiivisten rakenteiden käsittely kytkeytyi käytännössä emtikntrlleihin sekä tunnetilja hjaaviin uskmuksiin. Niiden knkreettinen esilletunti li kuitenkin knatiivisiin ja kgnitiivisiin rakenteisiin verrattuna humattavasti vähäisempää. 107

116 Uskmukset Uskmuksista business caching -prsesseissa käsiteltiin eniten mtivaatiuskmuksiin sisältyviä tehkkuus- ja kntrlliuskmuksia (taulukk 22). Tehkkuususkmusten saralla valmentajat pyrkivät lumaan uska valmennettavan miin kykyihin, ja valmennettavien muuttuneet tehkkuususkmukset ilmensivät itseluttamuksen kasvua. Kntrlliuskmuksiin puuttumalla valmentajat halusivat kehittää valmennettavien maa vastuuntta. Arvuskmuksien käsitteleminen nusi esille vain kerran. TAULUKKO 22. Business cachingin khdistuminen itsesäätelyyn liittyviin uskmuksiin valmentajien kkemuksiin perustuen USKOMUKSET Mtivaatiuskmukset Tehkkuususkmukset Uskn luminen valmennettavan miin kykyihin Kntrlliuskmukset Valmennettavan man vastuuntn kehittäminen Affektiiviset uskmukset Arvjen tunnistamisen tukeminen 4.2 Valmennettavien kkemukset business cachingista itsesäätelyn kehittäjänä Tässä luvussa pyrin valmennettavien kertmiin kkemuksiin phjautuen syventämään vastausta ensimmäiseen päätutkimuskysymykseeni: mitä valmennettavan itsesäätelyyn liittyviä yksilöllisiä rakenteita business caching kehittää; ja vastaamaan tähän liittyvään alakysymykseen 1b: miten valmennettavien itsesäätelyn kehittyminen ilmenee heidän itse raprtimiinsa kkemuksiin perustuen. Menetelmällisesti len valmennettavien khdalla timinut samin kuin valmentajien tulsten salta eli pääkysymykseen vastaamista varten len analysinut ja lukitellut aineistn väljään deduktiivisen analyysirunkn, jka mudstuu knatiivisista, kgnitiivisista ja affektiivisista rakenteista sekä uskmuksista. Alakysymykseen vastatakseni len seurannut Kynkään ja Vanhasen (1999) sisällönanalyysiprsessia ja mudstanut analyysirunkn sisältökategriita induktiivisesti. Nämä induktiiviset kategriat sittavat, miten valmennettavat raprtivat itsesäätelynsä kehittyneen. 108

117 4.2.1 Knatiiviset rakenteet Tavitteeseen liittyvät rakenteet Kska cachingin peruslähtökhta n valmennettavien itse asettamissa tavitteissa, prsessin suunta li lemassa siihen ryhdyttäessä tai se kehittyi prsessin etenemisen myötä. Valmennettavien taviterientaatiihin ei business cachingissa pyritty vaikuttamaan vaan ne livat lähtökhtana jkaisen henkilökhtaiselle prsessille. Valmennettavat kertivat mien taviterientaatiidensa levan melk tasapulisesti jk surituksessa tai kehittymisessä. Vain yksi valmennettava kerti yhdistetystä ppimis- ja suriutumisrientaatista; tavitteenaan päästä tulstavitteisiin kehittämällä maa esimieskmpetenssiaan (taulukk 23). Myös caching-prsessin fkuksen kettiin levan jk surituksessa tai kehittymisessä valmennettavien itse asetettujen tavitteiden mukaisesti, mikä tukee yleistä näkemystä business cachingin taviterientaatiista (Martin 2001, Dwney 2003, Whitmre 2004). TAULUKKO 23. Taviterientaatit. Valmennettavat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria tukee kehittymistä esimiestehtävässä & tulstavitteisiin pääsemistä auttaa hyvien asiiden ja vaikutteiden pimimista ympäristöstä auttaa tunteiden hallinnassa sittanut, että vähempikin riittää tehstaa tutelanseerausta antaa tukea päättää masta ajankäytöstä fkus kehittymisessä ja surituksessa fkus kehittymisessä fkus surituksessa yhdistetty ppimis- ja suriutumisrientaati ppimisrientaati suriutumisrientaati Sekä suriutumis- että ppimisrientitunut valmennettava kerti tavitteistaan näin: Semmnen aika laaja tavite n kehittyy esimiestehtävässä ja varmaan niitä sa-alueita n, miten käyttää niitä persnan hyviä pulia tässä mutt varmaan sitte se kehitysalue n se, että n hyvä, mutta pystyy selkeesti meill n tsi kvat tulstavitteet viemään sen prukan niihin tavitteisiin. (Valmennettava 2) Kehittymistavitteena li mien tunteiden hallintaa kskevia seikkja 109

118 [On keskusteltu] just siitä masta persnasta ja sen käytöstä siinä massa esimiestyössä. Ja tiettyjen tunteiden hallinnasta. Miten pärjätä haasteellisten ihmisten kanssa ja miten viedä sitä maa ajatusta läpi. (Valmennettava 2) ja suritustavitteena tutteen lanseeraukseen liittyviä sisältöjä. Mulla li ehkä muutamakin [tavite], mutta ehkä yks tärkein li ihan tällaseen meiän lanseeraukseen liittyvä keissi, jhn mä halusin asettaa tavitteen itselleni. Itse n siis muulla sastlla niin tietysti tällanen myynnillinen tavite ei sinällään niin järkevää, mutta tähän cachingprsessiin mä asetin myös niin kuin tällaisen myynnillisen tavitteen. Sen lisäksi että mä asetin siihen tällaisen timinnallisen tavitteen. (Valmennettava 6) Valmennettavien tavitteeseen liittyvät rakenteet jakautuivat tila- ja timintarientaatin. Valmennettavien raprtimat kkemukset sisälsivät tulevaisuuden yleistä visiintia sekä tavitteen tarkempaa selkeyttämistä (taulukk 24). Kkemuksista nusi myös esille tarve saada valmentajalta hyväksyntä ja tukea itse asetetulle tavitteelle. TAULUKKO 24. Tavitteeseen liittyvät rakenteet. Valmennettavat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria katsttiin tulevaisuuteen mietittiin missä mä haluan lla vuden päästä tulevaisuuden visiinti tilarientaati phdittiin mitä haluan elämältä päämäärien läpikäyntiä päämäärien selkeyttämistä asiiden jäsentelyä tavitteen selkeyttäminen yritettiin löytää heikt khdat ja kehittää niitä valmennus herättää ajatuksen timintarientaati man tavitteen ikeutuksesta tuen ja uskn saaminen maan tavitteeseen ikeutuksen luminen itse asetetulle tavitteelle Tulevaisuuden yleisestä visiinnista valmennettava kerti seuraavasti: Kyllä me niin kuin mietittiin tta asiaa, että missä haluaa lla niin kuin vuden päästä ja minkälainen wrklad pitäisi lla vuden päästä, ja miten asiiden pitäisi lla. Ja sillä tavalla jäsennettiin asiita ja katsttiin tulevaisuuteen. Ja kyllä se li lunteeltaan sellaista, että yritettiin katt 110

119 niin kuin eteenpäin. Ja just kun ngelmat pyöri niin kuin siinä, että n paljn töitä. Että miten sitä pystyy järkeistämään sitä elämää ja sillä tavalla sitä työtä. (Valmennettava 1) Valmennettavat hakivat tukea ja ikeutusta itselle asettamansa tavitteen työstämiseen sillin, kun se heidän massa ajattelumaailmassaan ei tuntunut ssiaalisesti hyväksyttävältä. Tämä tuli esille erityisesti sillin kun valmennettavan tavitteena li lyhentää työpäivänsä pituutta tai vähentää ktna tehtävien töiden määrää. Yksi heistä kuvasi kkemustaan seuraavasti: Itse asiassa multa jäi päällimmäisenä mieleen, että kun me mietittiin mun tavitteita, ja kun aina tämmöisenä työtä tekevänä ihmisenä n miettinyt, että työtä sinun pitää tehdä tsa hiessä leipäsi ansaitaksesi. Mun tavite n se, että mä vin hyvällä mallatunnlla laittaa sen kneen ajissa töissä kiinni; ja ktna. Niin herättää sitä ajatusta ikeesti ett mulla n myös ikeus siihen. Että kukaan ei dta multa sen enempää. (Valmennettava 3) Vaikka tavite vaikutti edellisessä katkelmassa melk selkeältä ja vaikka valmennettava anti ymmärtää levansa siihen situtunut, hän jatki myöhemmin kertmustaan hakemalla perustelua man tavitteensa ikeutukseen. Mulle jäi se jtenkin mieleen se ensimmäinen kerta, kun mä lin niin ahdistunut, että herranjumala kuinka vaikeita kysymyksiä tlla ihmisellä [valmentajalla] n. Kun mä sanin, että nks mä naiivi kun mä ajattelen tällä tavin, että mä laitan viideltä kneen kiinni. Että nkse tyhmä tavite. Että nks mä vähän naiivi näissä asiissa. Sit se cach kysy että mikä siinä mun mielestä sen tekee naiviksi. Ja sitten mä lin niin kuin, että hei hal, että sehän nyt n iha tyhmää ajatellakin, että mä visin laittaa j viideltä sen kneen kiinni. Sitä piti niin kuin lähteä phtimaan sitä, että mistä se sitten tulee mulle se käsitys että se n naivia. (Valmennettava 3) Haastattelukatkelman viimeinen lause kuvaa myös sitä, kuinka valmennettava itse hjattiin phtimaan lähtökhtaa, jnka perusteella hän itse kki tavitteensa epärealistiseksi ja ei-ikeutetuksi. 111

120 Timinnan kntrllit Valmennettavien raprtimat kkemukset sittivat business caching-prsessin kehittäneen heidän ajankäytön hallintaansa, mutta myös lennaiseen keskittymistä. Valmennettavien puheissa nusivat esille myös kettu tuki emtikntrllissa ja mtivaatikntrllissa. Valmennettavat kkivat saavansa tukea man tehtävänsä kannalta leellisten seikkjen löytämiseen sekä apua tehtävien pririsitiin. Kun tavitteen kannalta tärkeät tehtävät li määritelty, työskentelyn fkus khdistui juuri näihin ydintehtäviin. Ruhtien ja Hngan (2003, 95) mukaan tällainen keskittynyt tarkkaavaisuus n yhtenä tekijänä erttamassa taitavan ppijan taitamattmasta. Valmennettavien kkemukset ilmensivät näin kdauskntrllin tukemista (taulukk 25). Kkemukset ajankäytön ptiminnista päätöksentessa liittyivät harkinta-ajan pidentämiseen ja sen myötä kiirehtien tehtyjen päätösten vähentämiseen. Töiden pririsinti näytti näin edistävän myös prsessintikntrllia ja varmistavan riittävät aikaresurssit päätöksenten phjaksi. TAULUKKO 25. Kgnitikntrlli: kdaus- ja prsessintikntrlli. Valmennettavat Pelkistetyt ilmaisut Alakategria Yläkategria Kdauskntrlli asiiden selkeyttäminen asiiden tärkeyden määrittely n määritelty tärkeimmät tehtävät asiiden pririsinti lennaiseen keskittyminen töiden pririsinti n päästy syvemmälle tdelliseen asiaan tärkeisiin asiihin keskittyminen tärkeisiin keskittyminen asiihin mitä mittaat, sitä saat Prsessintikntrlli antaa itselle aikaa harkita asiita jskus n hyvä antaa asiiden muhia ppinut erttelemaan asiat, jilla n kiire ja jilla ei ajankäytön ptiminti päätöksentessa 112

121 Tärkeiden tehtävien määrittelystä ja ydintehtäviin keskittymisestä valmennettava kerti seuraavaa: Se niin kuin antaa sulle, kun pitää määritellä, että mitkä ne n ne tärkeimmät tehtävät. Mihin pitäis niin kuin töissäkin paneutua? Ei niinkään niitä päivittäisiä rutiineja vaan mikä n se sun työtehtävä. Mitkä vat mielestäsi ne tärkeimmät mihin pitäisi paneutuu ja sitten ruvetaan niitä kehittämään. (Valmennettava 4) Prsessintikntrllin kehittymistä ja nimenmaan riittävän ajankäytön ppimista eräs valmennettava kuvasi näin Sit se, että n ruvennut antamaan itteelleen aikaa harkitsemaan nita asiita. Ei tietenkään jahkailla tai venytetä näitä asiita. Mutta mä n ppinut tää n hyvä pintti cachingin myötä erttelemaan asiat, mill n kiire ja mill ei. Että jskus n ihan hyvä antaa muhia asiiden, kun ett painaa heti sitä enterii tai päättää jtain juttuu. (Valmennettava 7) Valmennettavien raprtimat kkemukset emtikntrllin kehittymisestä kulminituvat mista tunteista vastuunttamisen ppimiseen (taulukk 26). Tähän sisältyi yhtäältä miin tunteisiin liittyvä päätöksentek tisaalta mien tunteiden tietiset hallintapyrkimykset. Emtikntrlliin liittyviä kkemuksia nusi esille useamman valmennettavan kertmuksissa, mutta varsinaisesti tunteiden hallinnan kehittyminen li tavitteena yhdellä valmennettavalla. Omista tunteista vastuun ttaminen liittyy läheisesti myös kntrlliuskmuksiin, tisin sanen siihen, uskk henkilö itse kntrllivansa tunteitaan vai uskk hän kntrllin levan jssain ulkpulella, hänen itsensä ulttumattmissa. 113

122 TAULUKKO 26. Emtikntrlli. Valmennettavat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria ikävien asiiden läpikäyntiä psitiivisessa hengessä en anna tunteiden vaikuttaa asiihin antaa työkaluja tunteiden hallintaan pettaa hallitsemaan mia tunteita en anna negatiivisten tunteiden nusta pintaan miin tunteisiin liittyvä päätöksentek mien tunteiden hallinta vastuunttaminen mista tunteista Emtikntrllin kehittymistä kuvaa siihen tavitteensa asettanut valmennettava näin: Itte kkee, että n kehittynyt tän cachingin myötä tunteiden hallinnassa sillai, että vi jnkun asian selittää ja kun se n mennyt niin sitten jatketaan eteenpäin js n vaikka jku semmnen negatiivinen tunne, niin se riippuu niin mnesta asiasta kuin aikaisemmista kkemuksista ja varmaan siitä fiiliksestä. Että saa pysähtyy siihen, että hei nyt tää alk taas ja että ei anna sen [tunteen]ruveta hallitsemaan sitten. Että saa hallita niitä mia tunteita paremmin. (Valmennettava 2) Mtivaatikntrllin yhteydessä valmennettavien kertmukset ilmensivät attribuutitulkintaa (taulukk 27.). He kntrllivat maa mtivaatitaan järkeilemällä niitä caching-työskentelyyn liittyviä seikkja, jiden uskivat parantavan timintaa tulevaisuudessa. Tällaisia livat luttamus siihen, että tistuvalla tavalla työskentelemällä ma timintatapa autmatisituu tulevaisuudessa tai että nykyinen kehittymiseen pyrkivä kva työskentely helpttaa tulevaisuuden työtaakkaa. Zimmermanin (2000, 29 32) näkemykset itsesäätelyn kehittymisestä tukevat juuri ajatusta pitun timintatavan autmatisitumisesta. TAULUKKO 27. Mtivaatikntrlli; valmennettavat Pelkistetty ilmaisu etsitään mielekkäitä uusia timintatapja luttamus man timinnan autmatisitumiseen nyt rehkiminen helpttaa tulevaisuuden työtaakkaa Yläkategria usk timinnan kehittymiseen tulevaisuudessa 114

123 Uuden käyttäytymismallin kehittymistä autmaattiseksi ja tämän kehittymisprsessin työläyttä phdittiin haastattelussa seuraavalla tavalla: N täähän n kvin työlästä itelle muuttaa sitä maa käyttäytymistään Että semmnen työstäminen vie aikaa sekä energiaa. [Tivn] että mun ei tarvitse ihan jka kerta miettiä, kun se tilanne tulee, että nyt mä muuten mietin näin, vaan ett se kumpuais jstain tulta. (Valmennettava 3) Tutkija: Luuletk että niin vis käydä? Kyllä mä sitäkin dtan, kska mä en kauheasti tappele nyt vastaan. Kyllä mä kauhean pettynyt n, js ei se sieltä tule, kska kuitenkin mä käytän siihen nyt aikaa ja yritän tehdä sen asian eteen. (Valmennettava 3) Valmennettavat syventyivät enimmäkseen tehtäväsisältöön pyrkien valvmaan sitä jakamalla suurempia kknaisuuksia satehtäviksi ja käyttämällä erilaisia tehtävälistja kknaisuuden ylläpitämiseksi (taulukk 28). Tämä piirre vahvisti yleistä näkemystä siitä, että cachingissa tehtäväsubstanssi ja istunnissa käsiteltävät aiheet vat valmennettavan vastuulla. TAULUKKO 28. Tehtävätilanteen kntrlli: tehtäväkntrlli. Valmennettavat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria lippujen ja lappujen käyttö lisää surituksen lppuun vientiä suritettavien tehtävien tehtävälistjen käyttö kirjaaminen selkeyttää tehtävät ylös laittamalla mietitään tehtävän alku- ja tehtäväsisällöstä hulehtiminen lppupiste selkeä timintasuunnitelma tehtävien ryhmittely mennään asia asialta tehtävän jakaminen siin eteenpäin edetään pienin askelin pidetään seurantapalavereja asiiden tarkistuksia 115

124 Vaikka valmennettavien pääfkus li tehtäväsisällöissä, käytännön menetelmät antivat tukea tehtävän lppuunsaattamiselle. Yksi valmennettava kerti kkemuksiaan asiiden muistiin kirjittamisesta: Lähinnä ti lippujen ja lappujen käyttö. Että kirjaa ylös, mitä pitää sun päivittäin tehdä. Vaikka sulle niin kuin kalenterissa lukee, niin se pitää aamusella tai edellisenä iltana jäsentää, että mä teen näin ja näin. Niin tdennäköisyys että ne tulee tehtyä. Ettei iltasella tule, että aha, mä tein senkin päivän taas jtain ihan muuta. (Valmennettava 4) Oman ajankäytön hallinta ja sen kehittäminen nusivat esille jkaisen valmennettavan business caching -kkemuksissa. Phtimisen khteeksi nusivat lähinnä ajankäytön hallinta työpaikalla sekä työajan ja vapaa-ajan välisen suhteen miettiminen (taulukk 29). TAULUKKO 29. Tehtävätilanteen kntrlli: lsuhteiden kntrlli. Valmennettavat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria man ajankäytön tarkempi arviinti keskusteltiin työajan käytöstä että miten sen päivän käyttää man ajankäytön hallinta masta ajankäytöstä päättäminen aikataulujen pitäminen työn ja vapaa-ajan suhteen phtiminen siviiliasiiden huminttaminen ajankäyttö työpaikalla ajankäytön jakaminen työja vapaa-ajan välillä ajankäytön hallinta Työajan käytön keskusteluista yleisellä taslla kerti valmennettava seuraavaa: Me keskusteltiin aika paljn ihan asiiden pririsimisesta ja muutenkin työajan käytöstä, kun siinä li aika kva kiire ja is tiimi ja paljn vastuualueita; useita eri palveluita niin kuin tuettavana. Mietittiin sitten sitä ajan käyttöä aika paljn vaikkakaan mä en kkenu että mulla n siinä mitään suurii ngelmii, mutta kuitenkin. Niin se autt kyllä. (Valmennettava 1) 116

125 Työajan käytön hallinnan kehittymisestä cachingin myötä ja siihen liittyvistä knkreettisista timenpiteistä kertivat tiset valmennettavat näin: Ihan semmnen knkreettinen asia n se, että arvii sitä ajankäyttöään tarkemmin. Ja just sitä, että hei että sä vapautat maa aikaa ja saat sen tulksen valmiimpana. Ja miksei sitä vi teettää vaikka yhteenveta jllain alaisista. Se mun mielestä n tullut, että sitä delegi enemmän. Tai ehkä delegida n väärä sana, mutta vaatia valmiimpaa tieta. Sitä mä n humannut tän syksyn aikana. Mun mielestä se n just tullu näiden caching-keskustelujen antina tietyssä mielessä. Sitä ppii pitämään niistä mista asiista pulensa. Että miks se täytyy mun aina lla, jka niitä väsää ja tekee. Tää n nyt sitä mitä me jssain puhuttiin, että se n se ma asenne muuttunut sillai, että pystyy tekemään enemmän asiita N j, aikaa ei tunnu jäävän enemmän, mutta se n saanut aikaan sen, että mun ei tarvinnut istua täällä iltaan vaan mä n saanut aikaa tehdä yrityksen kannalta ja yrityksen kehityksen kannalta tärkeitä asiita. (Valmennettava 5) Ja sit täähän li se ikeestaan ihan yhtä tärkee, tää että man ajankäytön hallinta. Että mä kehityn siinä kk aika Täytyy vaan trpata ja san ei semmsille asiille, mitkä ei niit [ydin]tehtävii; kun jka pulelta tulee niitä pyyntöjä. (Valmennettava 7) Työajan ja vapaa-ajan välinen prblematiikka heijasti yleistä käsitystä työn dminivasta rlista ihmisen elämässä. Haastattelulainauksessa valmennettava kerti kkemuksiaan ajankäytön hallinnan phdinnasta: Onhan siitä tietysti hyötyä tmmsesta, kun miettii asiita pidemmällä aikavälillä ja miettii sitä jkapäiväistä rutiinia. Kun työllä n niin is merkitys, niin se heijastuu sitten vapaa-aikaan, js n liikaa duunia ja näin. Tietysti se panee miettiin niinku kk maa tilannetta. Että mitä sitä haluu elämältä ja miten paljn haluu tehdä töitä. Esimerkiks millast työtä ja näin päin pis. (Valmennettava 1) Sama valmennettava jatki myös miettimällä business cachingin rlia laajemmin työelämän hallinnan kannalta: 117

126 Mä en kyllä nää että cachingilla lis tarkitus saada ihmiset heräämään ja ettiin jtain uusii haasteita. Mä en usk, että se n se pintti siinä. Mä uskn, että se n lähinnä se, että js n vaikeeta, niin sää pääset eteenpäin siinä sun duunissa. Ja että sä saat siivttuu sun pöytää niin kuin tavallaan. Mulle ti li niin kuin tavallaan bnus. Kun mä ite ajattelen silleen, itteni kehittämisen kannalta asiita. Enkä välttämättä yrityksen edun kannalta. (Valmennettava 1) Valmennettavat kkivat saavansa tukea caching-prsessiinsa valmentajien lisäksi myös esimieheltään, kllegiltaan ja jhdettaviltaan (taulukk 30). Tässä tutkimuksessa ei kanssaihmisten tuen merkitys painttunut sukupulen mukaisesti, mikä pulestaan nusi esille Ballingerin (2000) tteuttamassa tutkimuksessa. Valmennettavien kkemukset kanssaihmisten rlista livat jaettavissa kahteen päälukkaan: caching-prsessiin saatavaan suraan tukeen sekä päivittäiseen työskentelyyn saatavaan apuun, jka epäsurasti tuki valmennettavan business caching-prsessia. Valmentajan tukea sattiin käyttää tietisemmin hyväksi man timinnan kehittämisessä ja valmentajan valttina kettiin hänen ulkpulisuutensa käsiteltävistä tilanteista ja asiista. Sue-Chan & Latham (2004) vat sittaneet ulkpulisen valmentajan surittaman cachingin levan sisäisen valmentajan surittamaa cachingia tehkkaampaa. Myös mien jhdettavien valtuuttaminen ja vastuuttaminen li tietista ja aktiivista. Esimieheltä tai kllegilta tukea ei haettu aktiivisesti, mutta tilanteen tarjutuessa se tettiin psitiivisesti vastaan ja kettiin tärkeäksi. Tämä vahvistaa myös Seamnsin (2004) tutkimustulksia esimiehen tuen rlista caching-prsessin nnistumisen edellytyksenä. 118

127 TAULUKKO 30. Kanssaihmisten kntrlli. Valmennettavat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria ulkpulinen näkee tilanteen eri lailla mahdllisuus palltella asiita jnkun ulkpulisen kanssa käskyttää selkeämmin tisia heittää palln takaisin alaisille alaisten vastuutus uusilla asiilla aina ei tarvitse tehdä kaikkea itse ppii keräämään hyviä tyyppejä ympärille uudella tyylillä esimiesalaiskeskusteluihin delegi enemmän vaatii jhdettavilta valmiimpaa tieta saa tukea prsessiin malta esimieheltä prsessi kiinnstaa esimiestä keskustelua prsessin etenemisestä kllegiden kanssa valmentajan tuki cachingprsessissa jhdettavilta haettu tuki päivittäiseen työskentelyyn esimies- ja kllegatuki caching-prsessille aktiivisesti haettu tuki passiivinen vastaantettu tuki Valmentajan ulkpulisuuteen liitetyn neutraalisuuden kkemisesta valmennettavat kertivat seuraavasti: Kyllähän sä itsekin tietysti mielessäs, kun sä jtain työasiaa phdit tai mitä tahansa asiaa niin tietysti mielessäs analysit ja karttat sitä asiaa. Mutta sitten kun siihen tulee tinen ihminen, jka suhtautuu siihen asiaan se n varmaan yks pintti että suhtautuu neutraalisti siihen. Ettei mitään tällasii tunnelukkja tai tunnesiteitä niin se niin kuin laajenee se katsntapiiri. (Valmennettava 6) Esimiehen kanssa käydyistä sparrauskeskusteluista business cachingin ertti juuri valmentajan ulkpulisuus, mikä kettiin vimavaraksi: Ja se mikä mun mielestä n älyttömän hyvä tässä n, ett kun cach ei niinkun puutu tähän meidän bisnessubstanssiin. Js mä puhun esim mun man esimiehen kanssa ajatellaan tietyntyyppistä tällaista cachausta nehän n aina melkein bisnesskeissejä tavallaan. Että miten tehdään tää. Mutta tää [caching] tuttaa sitä laajempaa näkemystä niihin asiihin mun mielestä. Eli se ei jää siihen että miten ratkaistaan tää ngelma. Vaan ne asiat mitä me käydään cachingissa, se vaikuttaa siihen mun kknaislemiseen ja -tekemiseen. (Valmennettava 5) 119

128 Esimiehen tuki kettiin psitiiviseksi ja tärkeäksi man prsessin edistymisen kannalta, jskin eräs valmennettava kki esimiehen levan kiinnstunut masta caching-prsessistaan lähinnä siitä syystä, että ehdtus business cachingin käyttöön li tullut esimiehen tahlta: Kun se caching tulee sieltä rganisaatin ja esimiehen pulelta, niin se esimieskin n enemmän kiinnstunut siitä. (Valmennettava 4) Yhden valmennettavan tavite liittyi suraan kanssaihmisten kntrlliin. Se knkretisitui nusseena vaatimustasna jhdettavien työsurituksissa. Hän kerti kkemuksestaan nnistuneeseen sävyyn: Varmaan mä n muuttunut semmseks vaativammaks ja vaativammaks pikku hiljaa. Se nkin llut mun tavite. Se n llut mun esimiehen kautta mulle antama tavite myös, että pikkuhiljaa sun pitää ruveta vaatimaan enemmän ja enemmän. Ja kun vus vaihtuu, niin sitt vasta vaaditaankin Mä luulen että se n mennyt aika pikkuhiljaa, että se ei llut mikään semmnen suunnan vaihds ja sitä mä n halunnutkin. Mutta se mikä siitä n llut, niin nää ihmiset n ruvenneet nnistumaan nissa jutuissansa ihan itsenäisesti. Ja n tullut hyviä kauppja. (Valmennettava 2) Kyseisen valmennettavan lisääntyneet vaatimukset jhdettavilleen li hänen kkemustensa mukaan myös tettu vastaan psitiivisin tuntein. Mä luin mun palautteen, mikä mun jhtamisesta li kerätty aiemmin ja nyt uudestaan. Niin siellä li ihan selkeesti, ett ne kkee ett mä n niitten jhtaja ja mulla n hyvä paineen sietkyky. Ne [tulkset] li kauheen hyvät. Olihan siellä kehitysalueitakin, mutta ne li kauheen hyvät. Että kyllä ne varmaan n sen humannut. Ja sit siellä li vielä muutamia, että vi niinkun lisääkin vaatia, että ne ikeen haluaa sitä. Ehkä mä sitten kuitenkin len sannut esittää ne jutut ikeella tavalla; ne vaatimukset. Ja sitä mä haenkin, että mä saan vaatia, mutta mä saan sana ne asiat selkeesti ja sillai psitiivisesti. Ja siihen mä haen jatkssa tästä cachingista työkaluja, että mä saan vaatia, mutta jatkssa niin kuin psitiivisesti. (Valmennettava 2) 120

129 Valmennettavat tivat esille kehittymisensä itsesäätelyyn liittyvissä knatiivisissa rakenteissa. Erityisesti timinnan kntrllien kehittymisen suus, eli mtivaatitilan jälkeisen timinnan ylläpidn kehittyminen, kettiin tärkeänä ja käytännön työskentelyä edistävänä Kgnitiiviset rakenteet Tietisuuden herättäminen Valmennettavien raprtimat kkemukset ilmensivät asteittaista tietisuuden heräämistä (taulukk 31). Tätä löydöstä tukevat myös Sullivanin (2006) esittämät tutkimustulkset. Niissä valmentajien kettiin esittävän pysähdyttäviä kysymyksiä, jtka jäivät valmennettavien ajatuksiin muhimaan. Valmennettavat eivät siis kertneet käsittelevänsä niitä vielä tässä vaiheessa tietisesti (vrt. itsereflekti). Pysäyttäminen kettiin myös hyvin knkreettiseksi siten, että business caching - istunt pysäytti arjen nrmaalin työskentelyn ja irrtti valmennettavan päivärutiineista. Valmentaja sai valmennettavan myös katsmaan asiaa eri näkökulmista, mikä jissain tapauksissa jhti valmennettavan etsimään perustelua malle ajattelulleen ja timinnalleen. Tisin sanen, valmentaja hjasi valmennettavan tarkastelemaan mia uskmuksiaan ja hakemaan niille lähtökhtia perusteluina malle timinnalleen. 121

130 TAULUKKO 31. Metakgnitiiviset taidt: tietisuuden herättäminen. Valmennettavat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria esittää ajatuksia pysähdyttäviä kysymyksiä herätetään tietyntyyppisillä kysymyksillä pani aivlkerihin kysymyksiä muhimaan herättää ajattelemaan avartaa sitä maa ajattelutapaa sama asia käsitellään mnelta kantilta pistää katsmaan asiita leveämmin vedetään se maski vähän kauemmas ihlta n tunut uusia näkökulmia n saanut uutta phdiskeltavaa ei yhtä ainutta ikeaa katsntakantaa tuttaa laajempaa näkemystä jutuu laajentamaan maa ajattelutapaansa laitetaan perustelemaan ne mat ajatukset pistää seinää vasten niillä kysymyksillä siinä kyseenalaistaa man timintansa jutuu miettimään perusteluja mille asiilleen laitetaan perustelemaan ne ajatukset nk itselle selvää miksi timin näin pysähtyminen näkökulman muuts man ajattelun ja timinnan perustelujen etsiminen asteittainen tietisuuden herääminen Kuten seuraavat haastattelukatkelmat sittavat valmennettavat kkivat valmentajan kyselemisen hyvin eri tavin. Yleisesti ttaen kyseleminen kettiin psitiivisena pysäyttämisenä ja pysäyttäminen kettiin myös hyvin knkreettisella taslla. Yksi valmennettavista kerti myös kkeneensa kyselemisen melk ahdistavana prsessin alkuvaiheessa. Caching n tavallaan irti siit arjesta. Mä niinkun pysähdyn ja unhdan kaikki ns. kiireet ja muut jutut ja sitt llaan vaan jssain huneessa, missä ei mitään häiriötekijöitä. (Valmennettava 7) Mun mielestä ne 1½ tuntia cachausta tän kaiken kiireen keskellä se n jännää, että cach saa niistä tilanteista sellasen, että se tilanne 122

131 pysähtyy ja rauhittuu siihen. Että pystyy keskittymään siihen keskusteluun, mikä mun mielestä ylipäätään tämmösessä hektisessä ympäristössä n välillä älyttömän vaikeeta. Mutta kun vetää tn ven kiinni että NYT ON TÄÄ [caching-istunt], niin tää tdella n. Kukaan ei tuu vetämään tsta välistä. Se n varmaan yks, että pystyy irrttautumaan siitä päivittäisestä rutiinista. (Valmennettava 5) Mulle jäi mieleen se ensimmäinen kerta, kun mä lin niin ahdistunut, että herranjumala kuinka vaikeita kysymyksiä tlla ihmisellä [valmentajalla] n Ensimmäisen kerran jälkeen mulla li sellanen tunne, että ikäviä kysymyksiä. Että ikeesti js tää n näin vaikeita kysymyksiä, niin enhän mä saa vastata näihin. Tuli vähän semmnen tunne, että jaaha mitähän tästä tulee. Mutta ikeesti, sitten ehkä se pani tnne krvan taakse ja aivlkerihin jitakin kysymyksiä muhimaan. (Valmennettava 3) Kaikki valmennettavat kkivat saaneensa tukea man ajatusmaailmansa avartamiseen tai näkökulman muuttamisen arviintiin. Tämä kettiin pikkeuksetta psitiivisena pulena. Mä tiesin kyllä niin kuin työn pulesta miten mä timin ja miten mun pitäis tehdä asiita. Mutta hän [valmentaja] ti kuitenkin uusia näkökulmia aika paljn. Ja tietyllä tavalla, varsinkin siinä muutsvaiheessa, siitä li hyötyy. (Valmennettava 1) [Caching n] sillä lailla psitiivisesti kääntänyt niitä ajatuksia ja repinyt sitä maskia siitä kasvilta. Että visiksä nähdä siihen kymmenen sentin päähän siitä nenästä. Että nkse asia ikeesti nin. (Valmennettava 3) Mä vertaisin sitä tähän kuntsali juttuun, että psitiivisessa mielessä cach ei päästä helplla. Sielt tulee sitä kysymystä. Ja sitä mikä pistää itsekin, että sä t jssain laitteessa salilla ja jku n siinä vierellä sanmassa, että pinnistä vielä 2-3 kertaa. Tää n just sitä, että sitä jutuu laajentaan entisestään sitä maa ajattelutapaansa. Tai sitä, että hei täss nyt ei vain yhtä ainutta asiaa vaan mistä kantilta mä nyt rupeen tätä kattmaan. (Valmennettava 5) 123

132 Valmennettavat jutuivat myös etsimään perusteluja malle timinnalleen. He eivät kkeneet sitä helpksi, mutta tisaalta kertvat sen lleen hyödyllistä massa prsessissaan. Tuli semmnen, että kääk kuinka vaikeita kysymyksiä, kun ei tajunnut millaista se vi niin kuin lla. Että ikeasti sua niin kuin haastetaan siinä ja laitetaan perustelemaan ne sun ajatukset siinä. Että miksi sä ajattelet nin. Että kun nää n ikeita nää mun ajatukset. Että miks kukaan kyseenalaistaa niitä. Vähän niin kuin ehkä sen tyyppinen juttu. (Valmennettava 3) Siinä tulee tavallaan siinä caching-prsessissa että kun sä tteat jnkun tteamuksen, että näin n, niin cach kysyy että n miksi näin n. Ja miksi näin n. Että tavallaan sä et itsekses menis näin syvälle siihen kääntämään, että miksi tdella näin n. Että siihen vi vaikuttaa ja sitten käydään niin kuin ne plut läpi, että miksi näin n. (Valmennettava 6) Tulee sitä vähän tiukempaa ja perusteluiden vaatimista. Ehkä se n sitä enemmänkin, että tulee niitä kysymyksiä. Että ihminen jutuu miettimään, että miks sä sant nin. Mikä n sun perustelu tälle asialle? Psitiivisessa mielessä ehkä semmnen vaativuus; se tuli sieltä. Ehkä se palaute kaiken kaikkiaan. (Valmennettava 5) Valmennettavat kkivat business cachingin herättäneen heidän tietisuuttaan heidän malle työskentelylleen merkittävällä tavalla. Tietisuuden herättämistä ei välttämättä heti kettu psitiivisena vaan asiiden piti antaa rauhassa muhia tarvittavan aikaa. Itsetarkkailu Valmennettavien kertmat kkemukset itsetarkkailun kehittymisestä liittyivät surituksen kuten työtehtävien ja ajankäytön havainnintiin sekä minän havainnintiin (taulukk 32). Työtehtävien havainninnin kettiin pitävän kknaisuuden hallinnassa ja ajankäytön havainninnin kettiin tuvan realistisesti esille sen, mihin aika tuntui välillä häviävän. Minään liittyvä havainninti selkeytti esimerkiksi man käyttäytymisen muutksen seurauksia. 124

133 TAULUKKO 32. Metakgnitiivisen taidt: itsetarkkailu. Valmennettavat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria analysidaan, miten n tehty käydään läpi, mitä n tehty työtehtävien arvttaminen päiväkirjan kanssa auttaa humiimaan mia asiita analysitiin sitä ajankäyttöä katsttiin mihin se aika kuluu mihinkä se aika tdellisuudessa menee miten se n vaikuttanut minuun itseeni kun minä teen näin mitä tapahtuu työtehtävien havainninti ajankäytön havainninti minään liittyvä havainninti suritukseen liittyvä havainninti Työtehtävien havainnintia tapahtui kllektiivisesti esimerkiksi seurantapalaverien mudssa: Analysidaan se miten n tehty. Niin, meillä n tullut tämmösii seurantapalavereita, jissa käydään läpi mitä n tehty, mitä tuli ja mitä n parannettavaa. Tää cachaus n niin kuin apuväline siihen, että me ruvettais ymmärtämään, että mikä siinä n ideana siinä. (Valmennettava 4) Ajankäyttö li pulestaan tärkein itsetarkkailun khde valmennettavien keskuudessa: Sitä n tietyn verran ppinut hallitsemaan sitä maa aikaansa. Arvttamaan ne eri työtehtävät päiväkirjan kanssa, että mihinkä se mun aika tdellisuudessa menee. (Valmennettava 5) Niin kuin se asia, että miten sen päivän käyttää. Kun analysitiin sitä ajan käyttöä, siinä li paljn hyvää. Kyllä mä len muuttanut sitä ajan käyttöä. On ehkä ppinut pririsimaan asiita. Kun ihan palteltiin se työpäivä ja katttiin mihin se aika kuluu: paljnk istuu palavereissa ja paljnk puhelimessa ja paljnk ltiin e-meilissä ja tähän tyyliin. Sen kautta näki mihin se aika menee ja mihin haluais että se menee ja mihin sen pitäis mennä. Että se li semmnen knkreettinen hmma. (Valmennettava 1) 125

134 Yleisesti ttaen valmennettavat kkivat itsetarkkailun silmiä avaavana. Yhtenä syynä tuntui levan juuri se, että esimerkiksi ajankäytön kirjaaminen tehtiin itse. Tällöin merkintöihin li pakk luttaa ja ttaa vastuu itselleen, eikä vastuuta vinut siirtää ulkpuliselle tahlle. Itsereflekti Valmennettavien kertmissa kkemuksissa itsereflektin fkus li minän lisäksi timinnassa (taulukk 33). Reflektin khdistuessa itseen sisältönä li man timinnan ja ajattelun lähtökhtien phtiminen ertuksena tietisuuden herättämisen timinnan ja ajattelun perustelujen phtimiselle. Esimerkiksi teen pitkää päivää (timinta), kska uskn, että paljn työtä tekevät vat parempia ihmisiä (perustelu); tämän len j kta ppinut (lähtökhta). Itsereflektissa valmennettavat syventyivät muun muassa phtimaan näiden perustelujen alkuperää ja ttuudellisuutta. Itsereflektin keskittyessä timintaan valmennettavat phtivat mia timintatapjaan sekä vastuunttamista masta timinnastaan. Valmennettavat kkivat asiiden selkeytyvän itsellekin helpmmin, kun ne nstettiin business cachingissa esille. Omia timintatapja miettiessään valmennettavat kyseenalaistivat itse havainnimansa rutiinit ja etsivät tietisesti uusia ja innvatiivisia tapja tteuttaa työtänsä. He myös sisäistivät man vastuunsa timinnassaan. 126

135 TAULUKKO 33. Metakgnitiiviset taidt: itsereflekti Valmennettavat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria uls puhumalla asiat selkeytyvät itsellekin phtiminen vaikuttaa kknaislemiseen ja - tekemiseen pitää phtia mistä ne käsitykset tulee tulee mietittyä itsestään selvyyksien ttuudellisuutta ei tarvitse rajittua vain tähän täytyy vielä phtia enemmän mitä sille asialle visi tehdä nk tää ainut ikee tapa asia visikin lla eri tavalla timink parhaalla mahdllisella tavalla llaan ruvettu haastamaan itteemme n itse löydettävä se ratkaisu pitää itse löytää timintatavat reflektin vaikutus/seuraus man timinnan ja ajattelun lähtökhtien phtiminen timintatapjen phtiminen uusien ratkaisujen hakeminen fkus minässä fkus timinnassa Tietisuuden herättäminen ja itsereflekti kulkivat käytännössä käsi kädessä ja niiden erttaminen tisistaan sittautui hankalaksi (ja käytännön taslla myös tarpeettmaksi) kuten seuraavat lainaukset sittavat: Se [kyseleminen] jhtaa siihen, että siinä kyseenalaistaa sen man timintansa ja miettii, että ei tätä asiaa pakk tehdä pelkästään tällä tavalla. Tai teeksmä sen tdella parhaalla mahdllisella tavalla. Että isk mulla mahdllisuus tehdä se jllain muulla tavalla. Ja se ehkä avartaa sitä maa ajattelutapaa siinä asiassa, ettei kat sitä siinä putkessa vaan katt sitä niin kuin leveemmin. Cachilta tulee hyviä kysymyksiä. Sellasia ajatuksia pysähdyttäviä, että kun alkaa ite selittää niin samalla sitten työstää sitä. Että siinä mielessä mun mielestä semmnen tilanteen tasalla leminen kk ajan antaa sille cachattavalle ihan älyttömästi. (Valmennettava 5) Ääneen ajattelemisen merkitys krstuu myös seuraavassa lainauksessa: Aina sieltä n jäänyt jtain eväitä. Ja just sitä, että kun puhuu uls niitä asiita, sitä kautta ne selkeytyy. (Valmennettava 5) 127

136 Grant (2003) krstaa itsereflektin jälkeistä ivallusta ja siihen liittyvää timintaa. Tässä tutkimuksessa timintatapjen innvinti ja vastuunttaminen masta timinnasta ilmenivät seuraavasti: N kyll me[rganisaatissa] aina llaan mietitty se vaihteht b. Mutt taas tavallaan vielä rhkeemmin ruvettu haastamaan itteemme siihen, että meiän täytyy niin kuin vaan pikkasen muuttuu ja ettii, ett llaaks me nyt tehty tää juttu ikein. (Valmennettava 2) Nyt n llut psitiivista enempi se, että se n itse löydettävä se ratkaisu. Elikkä hän hjaa, ei anna valmista mallia. (Valmennettava 4) Mä en tajunnut että siinä pitää niin paljn laittaa itteensä peliin ja hakee sitä itsestään. Vaikka cach san ja alleviivasi, että se len minä jka tekee sen työn, mä en ajatellut että se n ihan niin kvaa työtä kuitenkaan. Mutta ei se enää haittaa, kun mä tiedän että se n semmsta. (Valmennettava 3) Valmennettavat kertivat business cachingin myötä ppineensa reflektimaan asiita useammasta näkökulmasta, mikä käytännössä sittautui jhtavan ivalluksiin, jtka myös pyrittiin viemään jkapäiväiseen työskentelyyn mahdllisuuksien mukaan Affektiiviset rakenteet Valmennettavien affektiivisen itsesäätelyn kehittyminen ilmeni emtikntrllin ja affektiivisten uskmusten yhteydessä. Tästä syystä len myös käsitellyt tutkimustulksia tältä sin samissa yhteyksissä: luvussa sekä seuraavassa luvussa

137 4.2.4 Uskmukset Valmennettavat kertivat saavansa business cachingista uska maan suriutumiseensa sekä miin tuntemuksiinsa. Tämä ilmeni raprtintina itseluttamuksen kasvusta (taulukk 34). Näitä tulksia tukevat myös aiemmat itsesäätelyn kehitysinterventitutkimukset (Frayne & Latham 1987; Latham & Frayne 1989; Neck & Manz 1996). Valmennettavat kertivat business cachingin tukevan sellaisia vahvuuksia, jita he surituksessaan tarvitsevat. Aina ei kuitenkaan le tarvetta löytää uusia timintamalleja vaan valmennettavat kkivat psitiivisena myös j lemassa levalle timintamallilleen saatavan tuen. He kkivat myös pystyvänsä jhtamaan itseään paremmin. Myöskään uskmuksia ei tarvitse lähteä itsearvisesti muuttamaan, elleivät ne le tavitteen saavuttamisen esteenä. Valmennettavat kkivat saaneensa tukea mille uskmuksilleen, mikä vahvisti tehkkuuden tunnetta entisestään. Närhi ja Frantsi (1998) vat sittaneet tehkkuuden tunteen kasvun perustuvan aikaisempien kkemusten lisäksi juuri ulkpuliseen palautteeseen. TAULUKKO 34. Mtivaatiuskmukset: tehkkuususkmukset. Valmennettavat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria caching tukee vahvuuksia surittaa asiita saanut vahvistusta malle timintamallille pystyy jhtamaan itteensä kin levani tärkeä sa nnistumista saanut tukea man tuntemuksen käytölle saanut uska maan ääneen luttamus maan suriutumiseensa luttamus miin tuntemuksiin itseluttamuksen kasvu Valmennettavien kertmuksista ilmeni, että nyt he saattivat ttaa kunniaa mista nnistumisistaan, kska kkivat, että business cachingin avulla tavitteeseen pyrkiessään livat tehneet kaiken mahdllisen nnistumisensa edellytykseksi: Sanisin, että n saatu vahvistusta sille timintamallille, että me mennään ikeeseen suuntaan. Ettei se vaan le tämmöinen kuvitelma meiltä, että suunta n hyvä, mutta lpputuls n ihan väärä. (Valmennettava 4) 129

138 Se vielä ehkä lisäs sitä mun maa tunnetta siitä, että mä tdella lin sa sitä nnistumista. Se lisäs mun henkistä tunnetta, mun sisäistä tunnetta siitä, että mä lin tdella tärkeä sa tätä, että tää vitt tuli ktiin. Kska mä tdella kin, että mä lin tdella tehnyt sen kaikki mitä mä pystyn ja saan, jka li tietysti is keissi meillä. Että siihen liitty mnia, mnia asiita ja mä lin vaan yks sa, mutta se lisäs sitä mun tyytyväisyyttä sen salta. (Valmennettava 6) J lemassa leville ajatuksille ja tuntemuksille saatua tukea phti eräs valmennettava näin: Mä n saanut erittäin paljn tukee mille ajatuksille ja myöskin semmsta uutta phdiskeltavaa ja ttta kai sitä usk niihin miin ajatuksiin ja siihen ääneen, mutt ett varmaan enemmän n vielä tullut tukee sille man tuntemuksen käytölle. (Valmennettava 2) Valmennettavat kkivat ppineensa ymmärtämään man vastuuntn merkityksen ja sitä kautta kehittyneensä vastuunttamisessa. Vastuuntn kettiin kskevan sekä mia surituksia että tehtäviä päätöksiä (taulukk 35). Oman vastuunttamisen kehittyminen auttaa muuttamaan valmennettavan kntrlliuskmuksia ulkisesta kntrllista sisäiseen. Sisäisten kntrlliuskmusten n tutkimuksissa taas sitettu levan yhteydessä tehkkaaseen metakgnitiivisten strategiiden käyttöön (Pintrich 1989). Valmennettavien vastuuntn kehittyminen ilmensi vahvaa sisäistä kntrllia liittyen maan suritukseen ja päätösvaltaan. Vastuu surituksesta perustui näkemyksiin siitä, että työ täytyy tehdä ja ratkaisut täytyy löytää itse. Lisäksi valmennettavat kertivat hallitsevansa suritustilannetta ja vaikuttavansa itse siihen mitä tekivät. TAULUKKO 35. Mtivaatiuskmukset: kntrlliuskmukset. Valmennettavat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria minä teen sen työn ratkaisut pitää itse löytää minä vaikutan siihen mitä teen pall n kk ajan mulla tilanne pysyy massa hallinnassa n enempi itsensä herra vastuu masta surituksesta vastuu masta päätösvallasta man vastuuntn kehittyminen 130

139 Eräs valmennettava kki psitiivisena sen, ettei valmentaja ttanut kantaa sisältöön: hjasi, muttei antanut valmista mallia: Nyt n llu psitiivista enämpi se, että se n itse löydettävä se ratkaisu. Elikkä hän [valmentaja] hjaa; ei anna valmista mallia. (Valmennettava 4) Valmennettavien vastaukset kertivat myös sisäisen kntrllin tunteen vahvistumisesta cachingissa: Ehkä sitä n taas ihan pikkusen enämpi itsensä herra, kun li tsa välillä sitten. (Valmennettava 4) Sittenhän siihen sisältyy tietysti se kk cachingin idea, että pall n kk ajan mulla. Että sitä niinkun työnnetään mun käteen kk ajan vähän niin kuin uudesta kulmasta. (Valmennettava 6) Kkemukset epistemlgisten uskmusten kehittymisestä tulevat esille luvun lpussa kuvatussa esimerkissä, jssa valmennettava ppii muuttamaan timintaa rajittavia uskmuksiaan jatkaakseen työskentelyä khti itse määrittelemäänsä tavitetta. Epistemlgisten uskmusten muuttamiseen liittyviä kkemuksia tutiin esille vain satunnaisesti (taulukk 36); kuten seuraavassa lainauksessa, jssa valmennettava kyseenalaisti subjektiivisen ttuutensa phtimalla näin: niden sisäisten lukkjen suhteen sä t [minä len] semmisessa psitiivisessa mdissa, että sä phdit [minä phdin], että nk tää mun ma tunne vai nk tää tdellisuutta. (Valmennettava 6) 131

140 TAULUKKO 36. Epistemlgiset uskmukset. Valmennettavat Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria nk tämä tdellisuutta vaik vain ma tunne kukaan ei dta multa enempää ikeus nrmaaliin työaikaan subjektiivisen ttuuden kyseenalaistaminen muuttuneet käsitykset timintaa rajittavien uskmusten muuttaminen Syvällisempiä arvuskmuksia ilmeni vain seuraavassa valmennettavan kertmuksessa. Samin kkemukset tunteita hjaavista uskmuksista rajittuivat tässä kuvattuihin syyllisyyden tunteisiin siltä ylimääräiseltä ajalta, jta hän ei käytä työntekemiseen. Uskmusten vaikutus ihmisen tavitteelliseen timintaan n vimakas. Uskmukset myös hjaavat ihmisen työelämän lähtökhtia ja vaikuttavat sitä kautta hänen muihinkin elämän alueisiinsa. Olen halunnut havainnllistaa tätä yhdellä tutkimusaineiststa esille nusseella käytännön esimerkillä, jssa business cachingilla pyrittiin muuttamaan valmennettavan erityyppisiä uskmusrakenteita. Seuraavasta haastattelukatkelmasta ilmenee, kuinka syvään juurtuneita maa timintaa rajittavat uskmukset vivat lla. Siten esimerkki antaa myös sviittaa siitä, miksi maa timintaa rajittavien uskmusten muuttaminen n usein hyvin haastavaa, mutta sitäkin tärkeämpää. Itse asiassa mulla jäi päällimmäisenä mieleen, että kun me mietittiin mun tavitteita, ja kun aina tämmöisenä työtätekevänä ihmisenä n miettinyt, että työtä sinun pitää tehdä tsa hiessä leipäsi ansaitaksesi. Niin mun tavite n se, että mä vin hyvällä malla tunnlla laittaa sen kneen ajissa töissä kiinni ja ktna. Niin herättää sitä ajatusta, ett ikeesti, ett mulla n myös ikeus siihen. Että kukaan ei dta multa sen enempää. Tavallaan ite heräs siihen ajattelemaan, että mun ei tartte mennä sen riman yli 150 cm kun se n 110 se rima. Että tavallaan semmnen knkreettisuus niistä asiista, jtka n llut mielikuvana siellä massa päässä. Että näin sun täytyy tehdä, että sä t hyvä. Niin jku tavallaan repiikin sen vähän kauemmaks sun ihlta; semmnen maski, jka sulla n ja sä uskt niihin sun miin uskmuksiin ja tuntemuksiin. Sitten kun se vedetäänkin vähän kauemmaks ja näytetään sulle vähän kauempaa ja herätellään tietyntyyppisillä kysymyksillä, mitä se cachikin nyt n kysynyt. Niin sitten nkin llut vähän niin kuin, että se viskin lla eri tavalla. 132

141 Mä sanin, että nks mä naiivi kun mä ajattelen tällä tavin, että mä laitan viideltä kneen kiinni. Että nkse tyhmä tavite. Että nks mä vähän naiivi näissä asiissa. Sitt se cach kysy, että mikä siinä mun mielestä sen tekee naiviksi. Ja sitten mä lin niin kuin, että hei hal. Että sehän nyt n iha tyhmää ajatellakin, että mä visin laittaa j viideltä sen kneen kiinni. Sitä piti niin kuin lähteä phtimaan sitä, että mistä se sitten tulee mulle se käsitys, että se n naivia. Mä len aina tavallaan usktellut itelleni, ja pitänyt tärkeänä ja pidän edelleenkin, enmä vi sitä nnseleerata, ett pitää tehdä töitä ja pitää tehdä kvasti töitä, että ikeesti pärjää tässä elämässä. Se n ehkä mun peruslunteessanikin ehkä se semmnen tavallaan kunnianhim siitä työn tekemisestä. Ja sitt että se n kta tullut j tavallaan. Mä n sitäkin miettinyt tässä, pitkät pätkät tavallaan, jku äidin esimerkki tai vanhempien esimerkki siitä, että pitää tehdä kvasti töitä, että pärjää. Sieltä n kummunnut semmnenkin mielikuva, kun äiti tuli navetasta ja mä lin tuvassa ja luin jtakin Susikkia, sen iän nurislehteä. Niin äiti san mulle, että seisisit kun lukisit, että lis vähän niin kuin ns. tehkkaampaa. Että mentaliteetti n llut tämä kk sen lapsuuden ja nuruuden. Ja kun maalaistalssa n ltu, niin ei kysytty, että nks sua huvittanut tehdä töitä vai ei. Vaan se n niin kuin iskstunut sinne ja sitten tavallaan vienyt tässä tän työn myötä eteenpäin. Ja sitten n ajatellut, että mä n parempi ihminen kun mä teen kvasti töitä. Tavallaan lu sen kuvan, että sä et mikään, js sä et tee kvasti töitä. Ja tavallaan ne keskustelut ja ne kysymykset mitä sillin ensimmäisellä [caching-] kerralla, tai se tais lla tinen kerta, kun määritettiin niitä tavtteita. Niin mä pidin vähän niin kuin hölmönä niitä [kyseenalaistavia kysymyksiä]. Kska ttta kai se n tärkeetä, että tekee paljn töitä. Ja sitten tavallaan tää vertauskuva tästä rimasta, että js se n tdellakin 110 niin se riittää kun se yli menee, eikä sen tarvii lla 150. Niin tavallaan semmset uskmukset, niin ne n kääntynyt sitten semmseen, että tänä [cachingin] aikana mä n ihan kylmästi lätkässy sen kneen kiinni, kun mä n tullu ktiin. Eilenkin itse asiassa mä tulin ktiin ja mä tiesin, että siellä n jtain psteja, mutta mä tiesin, että ne ei semmsia, jtka mun täytyy sen illan aikana vastata. Mä tulin viiden aikaan ktiin; mä laitin kneen kiinni, lähin lenkille kun li spiva tauk: ei satanut vettä kun aisaa. Mä ajattelin, että mä lähen lenkille. Lueskelin vähän jtain lehtiä. Siis elin masta mielestäni niin kuin ns. nrmaalia elämää. Pikkasen li ehkä semmnen mutta ei niin vahva syyllisyyden tunne, että hitsi vieköön, mun pitäisi avata kne ja hitaa ne [pstit] saman tien pis alta. Mä ajattelin, että mulla n ihan hyvin tänään aikaa, että mä vin ne hitaa tänäänkin. Vähän vielä li [syyllisyyden tunta], mutta ei niin palja. Ehkä mä sitten löysin sen vastauksen siihen. Että ikeesti kun ihmistä ei mitata sillä määrällä, mitä se tekee töitä. Että se ei sellanen mittari. Että kyllä se semmnen ahaa-elämys sekin tavallaan li. 133

142 Yllä leva haastattelukatkelma n hyvä esimerkki uskmusten kknaisvaltaisesta vaikutuksesta valmennettavan (työ)elämään. Kertmus sisältää mnia eri tasn uskmuksia, jiden systeemisyyttä ja muuttumista len kuvannut kuvissa

143 tunnetilaa hjaava uskmus hitsi vieköön, mun pitäisi avata kne ALKUPERÄINEN USKOMUSSYSTEEMI arvuskmus mä n parempi ihminen kun mä teen kvasti töitä sä et mikään js sä et tee kvasti töitä MUUTTUNUT USKOMUSSYSTEEMI arvuskmus ihmistä ei mitata sillä määrällä, mitä se tekee töitä suriutumisrientaati työtä sinun pitää tehdä tsa hiessä leipäsi ansaitaksesi pitää tehdä kvasti töitä, että ikeesti pärjää tässä elämässä epistemlginen uskmus iha tyhmää ajatellakin, että mä visin laittaa j viideltä sen kneen kiinni suriutumisrientaati mun ei tartte mennä sen riman yli 150 cm kun se n 110 se rima epistemlginen uskmus ett ikeesti, ett mulla n myös ikeus siihen (laittaa kne kiinni ajissa hyvällä malla tunnlla) kukaan ei dta multa sen enempää caching: mistä se sitten tulee mulle se käsitys? mikä siinä mun mielestä tekee sen naiviksi? valmennettavan reflektinti: se n ehkä mun peruslunteessanikin se n kta tullut j tavallaan vanhempien esimerkki siitä, että pitää tehdä kvasti töitä KUVIO 9. Erään valmennettavan uskmusrakenteiden muuttuminen business caching prsessissa. 135

144 Uskmussysteemin perustana n työn tekemistä krstavat arvuskmukset kuten mä n parempi ihminen, kun mä teen kvasti töitä tai sä et mikään, js sä et tee kvasti töitä. Nämä arvuskmukset vat phjana valmennettavan suriutumisrientaatille, jita kuvaavat hänen näkemyksensä työtä sinun pitää tehdä tsa hiessä leipäsi ansaitaksesi sekä pitää tehdä kvasti töitä, jtta pärjää elämässä. Ajatus siitä, että man työsurituksensa visi tehdä tisin tai pääsääntöisesti työajan puitteissa, ei le hänen mielestään realistinen vaan n iha tyhmää ajatellakin, että mä visin laittaa j viideltä sen kneen kiinni. Näiden uskmusten valssa business caching-prsessissa n lähdetty kulkemaan khti valmennettavan itse asettamaa tavitetta mun tavite n se, että mä vin hyvällä malla tunnlla laittaa sen kneen ajissa töissä kiinni, ja ktna., jskin valmennettava itsekin pitää kgnitiivisen ristiriidan aiheuttavaa tavitettaan epärealistisena. Cachingissa valmennettavaa n autettu phtimaan, mistä edellä mainitut uskmukset vat peräisin ja miksi hän kkee man tavitteensa naiviksi. Valmennettava löytää itse lähtökhtia uskmuksilleen muun muassa vaativasta lapsuuden kdin ympäristöstä, missä lehtikin lisi tullut lukea seisaallaan timinnan tehstamiseksi. Business caching-keskustelujen myötä alkaa uskmusten muuttamisen prsessi. Valmennettava muuttaa epistemlgisia uskmuksiaan ikeutukseen ajissa lpetetusta työntesta sekä näkemykseen, jssa kukaan ei dta multa sen enempää. Hänen suritusrientaatinsa muuttuu sellaiseksi, jssa vähempikin riittää: mun ei tartte mennä sen riman yli 150 cm kun se n 110 se rima. Ja kaiken perustana leva arvuskmus ei enää phjaudu työntekemiseen ihmisen arvn mittarina sillä ihmistä ei mitata sillä määrällä, mitä se tekee töitä. Uusi muuttunut uskmussysteemi ei kuitenkaan le vielä juurtunut, sillä ajankäyttöön liittyvää tunnetilaa (syyllisyys) hjaa vielä uskmus vapaa-ajan / man ajan perusteettmasta hyödyntämättä jättämisestä: hitsi vieköön, mun pitäisi vielä avata kne. Muuttuneet uskmukset timivat jatkssa lähtökhtana määriteltäessä sellaisia uusia timintatapja, jilla valmennettava pyrkii saavuttamaan asettamansa tavitteen. 136

145 Jatkssa henkilökhtaisen kehittymien khteena visi lla esimerkiksi tavitteen selkeyttäminen ja leelliseen keskittyminen Yhteenvet valmennettavien kkemuksista Valmennettavat kertivat caching-prsessin myötä kehittyneensä lähinnä itsesäätelyyn liittyvissä knatiivisissa rakenteissa. He raprtivat tämän ilmenevän tavitteen selkeytymisenä, lennaiseen keskittymisenä, ajankäytön hallintana ja mista tunteista vastuunttamisena. Kgnitiivinen kehitys ilmeni varsinkin tietisuuden heräämisenä. Itsesäätelyn kehittymiseen liittyvistä uskmuksista krstuivat mtivaatiuskmukset tarkemmin tehkkuus- ja kntrlliuskmukset ja niiden muuttaminen. Knatiiviset rakenteet Valmennettavien taviterientaatit sisälsivät sekä ppimis- että suriutumisrientaatiita ja näiden yhdistelmän (taulukk 37). Valmennettaville tärkeinä knatiivisen itsesäätelyn kehittymisen alueina nusivat esille tila- ja timintarientaatiita peilaavat tavitteeseen liittyvät rakenteet sekä timinnan kntrllien kehittyminen. Juuri jälkimmäinen autti valmennettavia tehstamaan maa timintaansa jakamalla mia resurssejansa mahdllisimman tulksellisesti. Kgnitikntrllin kehittyminen hjasi valmennettavaa keskittymään lennaiseen ja tehtävätilanteen kntrllin kehittyminen paransi ajankäytön hallintaa. 137

146 TAULUKKO 37. Business cachingin khdistuminen itsesäätelyyn liittyviin knatiivisiin rakenteisiin valmennettavien kkemuksiin perustuen KONATIIVINEN ITSESÄÄTELY Taviterientaatit Yhdistetty ppimis- & suriutumisrientaati Oppimisrientaati Suriutumisrientaati Tilarientaati Timintarientaati Timinnan kntrllit Kgnitikntrlli Olennaiseen keskittyminen Ajankäyttö päätöksentessa Emtikntrlli Vastuuntt mista tunteista Mtivaatikntrlli Usk man timinnan kehittymiseen tulevaisuudessa Tehtävätilanteen kntrlli Tehtäväsisällöstä hulehtiminen Ajankäytön hallinta Kanssaihmisten kntrlli Aktiivisesti haettu tuki Passiivinen, vastaantettu tuki Kgnitiiviset rakenteet Valmennettavien kgnitiivisen itsesäätelyn kehittymiseen liittyvät seikat jäivät painarvltaan knatiivista aluetta vähäisemmiksi. Kaikki kgnitiivisen alueen itsesäätelyrakenteet tulivat kuitenkin humiiduksi (taulukk 38). Valmennettavat tivat kgnitiiviselta alueelta esille tietisuuden heräämiseen liittyviä kkemuksia ja kertivat ppineensa business cachingin myötä tarkkailemaan sekä maa suritustaan että itseen liittyviä ja masta timinnasta ja sen muutksesta juntuvia seurauksia. TAULUKKO 38. Business cachingin khdistuminen itsesäätelyyn liittyviin kgnitiivisiin rakenteisiin valmennettavien kkemuksiin perustuen KOGNITIIVINEN ITSESÄÄTELY Tietisuuden herättäminen Itsetarkkailu Itsereflekti Asteittainen tietisuuden herääminen Suritukseen liittyvä havainninti Minään liittyvä havainninti Fkus minässä Fkus timinnassa 138

147 Affektiiviset rakenteet Itsesäätelyyn liittyvät affektiiviset rakenteet sisältyivät kkemuksissa emtikntrlleihin ja affektiivisiin uskmuksiin ja vat käsiteltyinä näissä asiayhteyksissä. Uskmukset Valmennettavien kkemukset uskmuksista krstivat business caching - prsesseissa käsiteltävän eniten mtivaatiuskmuksiin kuuluvia tehkkuus- ja kntrlliuskmuksia (taulukk 39). Valmennettavien maa vastuuntta kehitti ulkisten kntrlliuskmusten muuttaminen sisäisiksi. Vain yhden valmennettavan kkemukset kertivat epistemlgisten uskmusten muuttamisesta. Samin affektiivisiin uskmuksiin kuuluvien arvuskmusten käsittely tuli esille vain muutaman haastateltavan kkemuksissa. Taulukk 39. Business cachingin khdistuminen itsesäätelyyn liittyviin uskmuksiin valmennettavien kkemuksiin perustuen USKOMUKSET Mtivaatiuskmukset Itsetehkkuususkmukset Itseluttamuksen kasvu Kntrlliuskmukset Oman vastuuntn kehittyminen Epistemlgiset uskmukset Timintaa rajittavien uskmusten muuttaminen Affektiiviset uskmukset Arvuskmusten muuttaminen 4.3 Valmentajien ja valmennettavien kkemusten yhtenäisyys Vaikka haastatellut valmentajat ja valmennettavat eivät mudstaneetkaan cachingpareja, tarkastelen tässä luvussa valmentajien ja valmennettavien tutkimustulsten yhteneväisyyttä sen suhteen, mitä itsesäätelyyn liittyviä yksilöllisiä rakenteita valmentajat kkivat business cachingilla kehittävänsä ja missä rakenteissä valmennettavat kkivat kehittyvänsä. Tarkastelun keskiössä n nimenmaisesti rakenteellinen yhteneväisyys, esimerkiksi sekä valmentajien että valmennettavien 139

148 raprtimat kkemukset kgnitikntrllin kehityksestä. Yleisesti ttaen valmentajien kkemukset kehittämisestä khtasivat hyvin valmennettavien mat kehittymiskkemukset. Sekä valmentajien että valmennettavien tulkset painttuivat knatiiviseen itsesäätelyyn tisin sanen mtivaatitekijöihin ja timinnan ylläpitn eli vlitin (taulukk 40). Tsin haastattelutilanteissa valmennettavat tivat vielä valmentajia vahvemmin esille man kehittymisensä knatiivisissa rakenteissa. TAULUKKO 40. Business cachingin khdistuminen itsesäätelyyn liittyviin knatiivisiin rakenteisiin. Yhteenvet valmentajien ja valmennettavien kkemuksista. KONATIIVINEN ITSESÄÄTELY Taviterientaatit Valmentajien kkemukset Valmennettavien kkemukset Yhdistetty & ppimis- & suriutumisrientaati Oppimisrientaati Suriutumisrientaati Tilarientaati Tilarientaati Timintarientaati Timintarientaati Timinnan kntrllit Kgnitikntrlli Olennaiseen keskittyminen Olennaiseen keskittyminen Ajankäyttö päätöksentessa Emtikntrlli Vastuuntt mista tunteista Vastuuntt mista tunteista Mtivaatikntrlli Ohjaaminen attribuutitulkintihin Usk man timinnan kehittymiseen tulevaisuudessa Tehtävätilanteen kntrlli Prsessin etenemisen ptiminti Tehtäväsisällöstä hulehtiminen Ajankäytön hallinta Ajankäytön hallinta Tilannetekijöiden humiiminen Kanssaihmisten kntrlli Ulkpulisen tuen/sparrauksen tarjaminen Aktiivisesti haettu tuki Passiivinen, vastaantettu tuki Sekä valmentajien että valmennettavien taviterientaatit sisälsivät tila- ja timintarientaatiihin liittyviä piirteitä yleisestä tulevaisuuden visiinnista tarkemman tavitteen selkeyttämiseen. Kkemukset liittyen timinnan kntrlleihin livat vahvasti yhteneväisiä kgnitikntrllin, emtikntrllin sekä tehtävätilanteen kntrllin sisällöissä, jtka krstivat lennaiseen keskittymistä, mista tunteista vastuunttamista sekä ajankäytön hallintaa. Valmennettavien 140

149 puheissa nusi esille myös kettu tuki mtivaatikntrllissa, vaikka tämä jäi valmentajien vastauksissa vähemmälle humille. Tehtävätilanteen kntrllissa nstettiin esille valmentajan vastuu caching-prsessissa etenemisestä ja valmennettavan vastuu tehtäväsisällöstä hulehtimisesta. Valmentajien keskittyessä prsessin hjaukseen valmennettavat syventyivät enimmäkseen tehtäväsisältöön pyrkien valvmaan sitä jakamalla suurempia kknaisuuksia satehtäviksi ja käyttämällä erilaisia tehtävälistja kknaisuuden ylläpitämiseksi. Tämä piirre kulkee linjassa cachingin peruslähtökhdan kanssa, jnka mukaan valmentajien tehtävänä n vastata caching-prsessin etenemisestä ja itse tehtäväsubstanssi jää valmennettavan vastuulle. Vaikka kgnitiivisen itsesäätelyn aihepiiri nusi selvästi esille haastatteluissa, siihen liittyvät vastaukset jäivät painarvltaan knatiivisia kehittymiskkemuksia vähäisemmiksi. Sekä valmentajien että valmennettavien kkemukset kgnitiivisen itsesäätelyn kehityksen salta livat yhteneväisiä ja keskittyivät lähinnä metakgnitiivisten taitjen eli tietisuuden herättämisen, itsetarkkailun sekä itsereflektin kehittämiseen (taulukk 41). TAULUKKO 41. Business cachingin khdistuminen itsesäätelyyn liittyviin kgnitiivisiin rakenteisiin. Yhteenvet valmentajien ja valmennettavien kkemuksista. KOGNITIIVINEN ITSESÄÄTELY Valmentajien kkemukset Valmennettavien kkemukset Tietisuuden herättäminen Itsetarkkailu Itsereflekti Epäsura lähestyminen Sura lähestyminen Asteittainen tietisuuden herääminen Rutiineista irrttaminen Suritukseen liittyvä tarkkailu Minään liittyvä tarkkailu Tietisen minäkuvan kehittäminen Fkus minässä Fkus timinnassa Valmentajat kertivat pyrkivänsä herättämään valmennettavien tietisuutta lähestymällä käsiteltäviä aihealueita sekä epäsurasti että suraan asiaan puuttuen. 141

150 Valmennettavat kkivat tietisuuden heräämistä asteittain uusien ajatusten jäädessä usein muhimaan caching-istunnn jälkeen. Itsetarkkailuun hjaamisen avulla valmentajat pyrkivät lumaan phjaa valmennettavien ivalluksille rutiineista irrttautumiseen. Valmennettavien itsetarkkailu khdistuikin sekä itseen että maan suritukseen. Itsereflektin kehittämisen kautta valmentajat pyrkivät tukemaan valmennettavan tietista minäkuvan kehittymistä, mikä mahdllistaisi valmennettavalle kk man ptentiaalin ivaltamisen. Valmennettavien itsereflekti khdistui itseen ja miin lähtökhtiin sekä maan timintaan uusien, rutiineista pikkeavien, timintatapjen etsimiseen. Uskmuksia käsiteltäessä knatiiviseen itsesäätelyyn liittyvät mtivaatiuskmukset nusivat yhtenäisesti vahvimmin esille sekä valmentajien että valmennettavien kertmissa kkemuksissa (taulukk 42). TAULUKKO 42. Business cachingin khdistuminen itsesäätelyyn liittyviin uskmuksiin. Yhteenvet valmentajien ja valmennettavien kkemuksista. USKOMUKSET Valmentajien kkemukset Valmennettavien kkemukset Mtivaatiuskmukset Tehkkuususkmukset Uskn luminen valmennettavan miin kykyihin Kntrlliuskmukset Valmennettavan man vastuuntn kehittäminen Epistemlgiset uskmukset Affektiiviset uskmukset Itseluttamuksen kasvu Oman vastuuntn kehittyminen Timintaa rajittavien uskmusten muuttaminen Arvuskmusten etsiminen Arvuskmusten muuttaminen Sekä valmentajien että valmennettavien kertmissa kkemuksissa itsesäätelyn kehittymiseen liittyvistä uskmuksista krstuivat tehkkuus- ja kntrlliuskmukset, jtka mlemmat liittyvät valmennettavan uskn masta suriutumisestaan. Epistemlgiset ja affektiiviset uskmukset nusivat esille vain yhden valmennettavan kertmissa kkemuksissa mutta sitäkin vahvempana. 142

151 Valmentajien haastatteluvastauksissa ei epistemlgisiin uskmuksiin puututtu lainkaan ja affektiiviset uskmukset tulivat esille vain yhden valmentajan vastauksessa. 4.4 Itsesäätelyn eri kehitystasjen raprtitu ilmeneminen Tämän luvun tarkituksena n vastata tutkimuskysymykseen 2: miten valmennettavien sijittuminen itsesäätelyn eri kehitystasille ilmenee heidän itse raprtimiinsa kkemuksiin perustuen. Kysymykseen vastatakseni len analysinut ja lukitellut aineistn väljään deduktiivisen analyysirunkn, jka rakentuu Zimmermanin itsesäätelyn neljästä kehitystassta: havainninnista, jäljittelystä, itsekntrllista sekä itsesäätelystä. Edelleen Kynkään ja Vanhasen (1999) sisällönanalyysiprsessia seuraten len mudstanut analyysirunkn sisältökategriita induktiivisesti. Nämä induktiiviset kategriat sittavat, millaisia käytäntösisältöjä itsesäätelyn eri kehitystasihin mudstuu. Ne valmennettavat, jiden tavitteet liittyivät kehittymiseen valmentavassa jhtamisessa tai esimiestyössä ilmensivät vastauksissaan business cachingin kehittäneen heidän itsesäätelykykyään Zimmermanin itsesäätelyn kehitystasjen mukaisesti. Näissä viidessä jhtamiseen ja esimiestaitihin liittyvässä tapauksessa valmennettavat ttivat mallia valmentajansa vurvaikutus- ja valmennustaidista ja kehittivät samalla maa itsesäätelykykyään näitä taitja petellessaan ja käytäntöön siirtäessään. Käytännössä valmennettavat raprtivat yksilöinä jk selvästi yhdelle taslle kuuluvia itsesäätelyminaisuuksia tai kahden peräkkäisen kehitystasn piirteitä llessaan kehittymisensä siirtymisvaiheessa taslta seuraavalle. Valmennettavat eivät siis yksilöinä raprtineet yhden tai kahden kehitystasn yli hyppääviä minaisuuksia; esimerkiksi sama valmennettava itsesäätelyn havainninnin ja itsekntrllin tasille kuuluvia minaisuuksia. Valmennettavien kehittymistä prsessina ja siirtymistä Zimmermanin itsesäätelyn kehitystaslta tiselle en tässä tutkimuksessa pyrkinyt mittamaan. Erilaisen tutkimusasetelman lisäksi se lisi myös edellyttänyt mittarin laatimista alku- ja 143

152 lppumittauksen tekemiseen. Valmennettavat kuitenkin kertivat haastatteluvastauksissaan käyttäytymisestään, jsta sisällönanalyysin avulla li eriteltävissä haastateltavien sijittuminen Zimmermanin itsesäätelyn eri kehitystasille. Tältä sin myös ma tutkimukseni tukee Gistin (1989), Zimmermanin ja Kitsantasin (1997) sekä Tbinin (2005) tutkimustulksia itsesäätelyn eri kehitystasista Zimmermanin mallin mukaisesti. Klme edellä mainituista viidestä valmennettavasta li kaikissa raprtiduissa kkemuksissa selkeästi jllain tietyllä itsesäätelyn kehitystaslla ja kahden kkemukset jakautuivat kahdelle peräkkäiselle kehitystaslle. Jäljittely (Emulatin) Kukaan viidestä ei llut jäänyt itsesäätelykehityksen havainnintitaslle vaan kerrtut kkemukset sittivat itsesäätelykyvyn sijittumista vähintäänkin jäljittelytaslle. Tätä valmennettavat ilmensivät jäljittelemällä valmentajan timintaa ja käsittelemällä valmennustaitjaan yhdessä hänen kanssaan (taulukk 43). Jäljittelyä tapahtui klmella ulttuvuudella: ensiksi yleisellä, tarkemmin määrittelemättömällä alueella, jssa valmennettava pyrki ttamaan vaikutteita hyväksi kkemistaan asiista. Tiseksi valmennettavat pyrkivät jäljittelemään valmentajan vurvaikutustaitja tavitteenaan luda itselleen työkaluja man esimiestyön hitamiseen. Klmanneksi myös valmentajan persnaa pyrittiin jäljittelemään. TAULUKKO 43. Itsesäätelyn kehitystas 2: jäljittely Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria yrittää ttaa vaikutteita valmentajalta pimii hyviä asiita valmennuksesta työkalujen saaminen vurvaikutuksen läpikäynti ja -harjittelu cachingissa cachin sanntjen tistaminen mallin ttaminen cachin habituksesta yleinen jäljittely vurvaikutuksen jäljittely habituksen jäljittely valmentajan jäljittely 144

153 Yleisen tasn jäljittelystä kertvat seuraavat haastattelukatkelmat: Kyllä mää yritän ttaa vaikutteita [valmentajalta] ja pimia hyviä asiita siellä, missä niitä niin kuin n. Ja yritän saada sitä mukaan mun tuhuihin. Mutta mun n vaikea sana mitään, mitkä n ne knkreettiset jutut, jtka mä n sieltä sitten saanut matkan varrelle. Kaikki uushan tietysti pettaa ja avartaa. (Valmennettava 1) Ja mä mietin että ihan näitä teemja me llaan käsitelty näissä cachingeissakin. Että haluaa harjttaa maan työhönsä just näitä asiita ja arvja mitä tässä n käyty läpi. (Valmennettava 2) Seuraavat katkelmat lunnehtivat vurvaikutuksellisten työkalujen etsimistä ja käyttöä. Kaksi lyhyempää lainausta sittaa itsesäätelyn kehittymisen tasn levan jäljittelyn ja itsekntrllin välissä, mutta valmentajan ssiaalisen tuen läsnäln vahvuuden perusteella ne n lukiteltu kuuluvaksi vielä jäljittelyn taslle. Sit semmnen, että mä visin ikeesti hyödyntää näitä asiita, mitä me täällä käydään läpi, niin mä visin viedä niitä suraa tnne mun alaisten kanssa tuleviin keskusteluihin ja tilanteisiin. Se että mä tarviin itekin työkaluja tän man työni selkiyttämiseksi. Mutta sitten kuitenkin se, että kun ne alaiset n siellä ja se kanssakäynti n kuitenkin sitä päivittäistä, missä tarvii sitten niitä työkaluja. Työkaluja siihen, että mä pystyn alaisten kanssa keskusteluja käymään. Sellaisia hankalia tilanteita dialgissa käymään niiden kanssa. Että mä pystyn haastamaan heidät, että he ite pystyy kehittymään siinä massa työssään. (Valmennettava 2) Jtain asiita n pystynyt niiden caching-keskusteluiden avulla vetämäänkin yllättävän hyvin. (Valmennettava 3) On tullut jtain sellasii sanntja, jita n tavallaan ruvennut ittekin viljelemään tietyllä lailla. (Valmennettava 2) Valmentajan lemuksen jäljittelystä kerti yksi valmennettava näin: 145

154 Mun mielestä mun cachin persna n llut semmnen, ett mä n saanut siitä niinkun semmsii tavallaan psitiivisii malleja maan käyttäytymiseen. Kska kyllähän se kk ihmisen lemus niin se vaikuttaa. Cachihan n semmnen psitiivinen, huliteltu ja hyvin selkeesananen. Niin kyll silt ttaa itselleen myöskin semmsii asiita. (Valmennettava 2) Haastateltavien kertmukset antivat yleisesti ttaen sellaisen vaikutuksen, että valmentajan timien jäljittely ja valmentajasta mallia ttaminen li lunteva sa massa esimiesrlissa kehittymistä. Itsekntrlli (Self-cntrl) Kkemukset siitä, kuinka valmentajan kanssa läpikäytyjä asiita siirrettiin svitusti esimiestyön ja jhtamisen käytäntöön ilmensivät sijittumista itsekntrllin taslle (taulukk 44). Käytäntöön siirtäminen li yksilöllistä ja valmennettavat hyödynsivät siinä mia sisäisiä resurssejaan kuten massa caching-prsessissa saamiaan ivalluksia. Tässä käytännön työskentelyyn siirtämisen vaiheessa valmennettavien fkus li massa taidllisessa ppimisessa, kuten vurvaikutustaitjen harjittelussa tai kyselytekniikan kehittämisessä (vrt. Zimmerman 2000, 31 32). TAULUKKO 44. Itsesäätelyn kehitystas 3: itsekntrlli Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria ei pelkkää mallin siirtämistä mien ivallusten siirtäminen käytäntöön timiminen man persnan mukaan cachingissa käsiteltyjen vurvaikutustaitjen siirt hankaliin tilanteisiin valmentavan vurvaikutuksen siirtäminen esimiestyöhön tietyn tyylinen tapa kysyä kyselee ja kyseenalaistaa kysytään alaisilta mitä susittelisivat tehtäväksi kyselee asiita cachilta ttamansa mallin mukaan sisäisten resurssien hyödyntäminen vurvaikutustaitjen harjittelu etukäteen suunnitelluissa tilanteissa kyselytekniikan kehittäminen pitun yksilöllinen siirtäminen käytäntöön fkus taidllisessa kehittymisessä 146

155 Omien kehittymiskkemusten kautta ja siten sisäisiä resurssejaan hyödyntäen valmennettava siirsi cachingissa ppimaansa käytäntöön. Seuraavassa lainauksessa hän kuvaa man ajattelun avartumistaan ja sitä kautta man ennakkluulttmuuden kasvuaan. Mä n ppinut tän cachauksen aikana, miten mä visin ite käsitellä niitä asiita. Se ei niin kuin se malli vaan siirretty sinne seuraavaan niin kuin suraan. Vaan se n just se, että mä n ttanut niitä, miten mä n humannut, että se n vaikuttanut minuun itteeni. Sillin mä pystyn myöskin niin kuin kattmaan, että nk niin kuin mun katsantkanta auennut jissain asiissa. Niin mä n pystynyt niin kuin sitä kautta myöskin enemmän saamaan vastauksia Mä ken ainakin että se n antanut mulle enemmän. Ja nimenmaan just se, että sitä n ite antanut niistä rajista, mitä n itelleen asettanut tän syksyn aikana tavallaan aika paljn. Se rönsyilee sieltä, että tulee ehkä ennakkluulttmuutta enemmän, että vidaanhan me tehdä näinkin. (Valmennettava 5) Haastavien vurvaikutustilanteiden hitumista kuvaa seuraava vastauskatkelma. Siinä n ensin käyty caching-istunnssa tulevaa tilannetta läpi ja siirretty pittu asia käytännön vurvaikutustilanteeseen. Oli tämmönen vähän hankala keskustelu alaisen kanssa ikävistä asiista. Ja cachin kanssa mietittiin, mitä kautta ja minkälaisia asiita täytyy ttaa esiin. Jtta siitä tilanteesta sais sitten sellaisen että tää ihminenkin ymmärtää ite mistä n kysymys. Mä jännitin ihan hirveästi kun en llut kskaan aikaisemmin käynyt sellaista keskustelua. Mä jännitin että saank mä viedä sitä sellasella taslla, että siitä kuitenkin jää psitiivinen kuva mlemmille. Että se ei vain semmnen, että lyödään ikävät asiat pöytään ja sitt tdetaan, että näin n. Vaan se, että ikeesti siitä päästiin eteenpäin. Että siinä li sitten ihan selkeä timintasuunnitelma, että miten me lähetään tästä eteenpäin. (Valmennettava 3) Tutkijan kysymykseen, mikä cachingissa edesautti haastavasta tilanteesta selviytymistä valmennettava vastasi jatkamalla kertmustaan näin: Ehkä löysi tämmösen tietyn tyylisen tavan kysyä. Ettei ihminen ke niitä [kysymyksiä] hyökkääväksi. Jka taas n mulle ihan päivittäistä elämää, että mä kysyn suraan asiita. Että sai semmsen pehmeämmän tavan 147

156 kysyä. Mutta että siitä ei tullut ehkä niin ahdistava tilanne hänelle. Että pysty ne psitiivisessa hengessä käymään läpi, vaikka asiat likin aika ikäviä. (Valmennettava 3) Edellä siteerattu valmennettava li jutunut myös tiseen vastaavanlaiseen hankalaan vurvaikutustilanteeseen, jnka selvittämiseksi hänen ma itseluttamuksensa li kasvanut ensimmäisen hyvin nnistuneen tapauksen seurauksena. Kysymykseen siitä lik valmennettava saanut hyödynnetyksi ensimmäisestä tapauksesta jtain vastaavanlaisia tilanteita varten, hänen vastauksensa viittasi tehkkuususkmuksen kasvuun: Js lis mennyt se ensimmäinen ihan penkin alle, niin lis varmaan semminen, että ei tästäkään varmaan mitään tuu. Se että siitä [ensimmäisestä tilanteesta] jäi semmnen psitiivinen fiilis mulle. Että jees mä handlasin sen tilanteen. (Valmennettava 3) Business cachingista maan työhön siirrettiin kyselytekniikan käyttöä. Tällä haluttiin saada myös mat jhdettavat kyseenalaistamaan ttutut rutiinit ja miettimään uusia luvempia tapja hitaa asiita. Seuraavat katkelmasta ilmenee selvästi man vurvaikutustavan kntrlli. Lisäksi valmennettava itse tteaa dttavansa man kyselevän asenteensa autmatisitumista, mikä tarkittaisi siirtymistä itsekntrllista itsesäätelyn taslle. Ehkä mä kysyn miksi vähän useammin nyt. Sillä tavalla kun alleviivattiin sitä kyseenalaistamista. Ehkä se n uus timintatapa myös mun alaisille, kun mä kysyn ja kysyn ehkä perusteluitakin. Mä luulen, että muutama heistä n humannut, että ikeasti näitä asiita pitää miettiä. Että se ei ehkä kaan enää sellanen läpihuutjuttu kun se n aikaisemmin llut. näinhän me llaan tehty aikaisemminkin, että eiks tää nyt riitä [n työlästä] aina miettiä, että tässä tilanteessa mun täytyis aina muistaa se [kyseleminen]. Ja ett se vie niin paljn energiaa. Että ei tää mikään helpp syksy ihan senkään kannalta le llut. Että semmnen työstäminen niin se vie aikaa sekä energiaa. Että mun ei tarvitse ihan jka kerta miettiä kun se tilanne tulee, että nyt mä muuten mietin näin. Vaan ett se kumpuais jstain tulta. (Valmennettava 3) 148

157 Tinen valmennettava kuvaa kuinka hänellä n llut viikktehtävänä kyselevän vurvaikutuksen harjittelu ja kuinka hän n ttanut mallia caching-istunnistaan. Hän haluaa kuitenkin viedä ne maa työhönsä yksilöllisellä hänelle timivalla tavalla. Just tämmöne esimerkiksi kysymyksillä pelaaminen; varmaan ihan tämmönen perusasia jhtamisessa, että kysytään alaiselta mitä sä susittelisit ja mitä sä tekisit. Mä n ruvennut tehkkaammin heittämään sitä palla takasin. En tee valmiiks asiita niille vaan kysyn niitä asiita. Se li mun yks sellanen viikktehtävä, että mä n niinkun yrittänyt sitä nudattaa Mä n ttanut varmaan tästä cachingista jtain ajatuksia tai sellasia tiettyjä malleja, miten niinkun kysyy ihmisiltä asiita. Että pystyy lemaan semmnen jämäkkä mut psitiivinen ja helpsti lähestyttävä. Niin mun mielestä n saanut just tiettyjä malleja käyttäytymiseen, mitä haluaa sit itsekin käyttää jtain juttuja. Timii tietenkin niin kuin ma persna timii. (Valmennettava 2) Itsesäätely (Self-regulatin) Kahden valmennettavan kkemukset sittivat sisäistynyttä valmentavaa timintatapaa eli itsesäätelykyvyn sijittumista itsesäätelytaslle (taulukk 45). Käytännössä se nusi esille valmentavana asenteena ja timintana erityyppisissä tilanteissa kuten spntaanin kyselemisen hyödyntämisessä kehityskeskusteluissa tai man esimiehen sparraamisessa. Cachingin myötä myös aikaisemmat kulutussisällöt ja siellä pitut asiat löysivät tiensä päivittäiseen työskentelyyn. Valmentavan ajattelu- ja timintatavan ylläpitämiseksi kettiin tarvittavan muistutusta myös caching-prsessin päätyttyä. 149

158 TAULUKKO 45. Itsesäätelyn kehitystas 4: Itsesäätely Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria kysymysten käyttö kehityskeskusteluissa man esimiehen sparraaminen ajattelutavan siirtäminen siviilielämään aikaisempien kulutussisältöjen hyödyntäminen autmaattinen kyseenalaistaminen uusissa tilanteissa ajattelutapa tarvitsee muistuttamista perussuihkun ttaminen Valmentava asenne ja timinta erityyppisissä tilanteissa Valmentavan ajattelu- ja timintatavan ylläpit Valmentavan timintatavan sisäistyminen Kyselemisen sparraava vima ja mien kkemusten kautta saadut kkemukset ja ivallukset siirtyivät tämän valmennettavan käytännön työskentelyssä jhdettavien kehityskeskusteluihin. Mä n varmaan saanut [cachingista] vielä enemmän niiden kysymysten herättämisen. Tarkitushan n nimenmaan saada se ihminen puhumaan. Ja ehkä se kyselytekniikka nimenmaan, millä saa sen ihmisen phtimaan vähän laajemmin. Ettei se vaan niin kuin että se n näin, vaan kun välillä heität sinne kysymyksen, että miks tai miten tisella tavalla tai mitä dttaisit. Sillin se ihminen jutuu j ihan ääneen phtimaan sitä asiaa ja puhumaan siitä vähän enemmän kuin lis ehkä muuten puhunut Mä ken että se n tulsta mun caching-keskusteluista. Kska se cach n aina pistänyt mua seinää vasten niillä kysymyksillä. Jllin mä n humannut itse sen, että kun vähän pistetään vielä, että muutama kerta vielä. Niin kuin sä isit salilla ja jku is siellä niin sillin mun täytyy vielä enemmän phtia sitä. Että mä en vi jättää sitä ihan tälle taslle vaan mun n pakk vielä mennä siellä vähän eteenpäin. (Valmennettava 5) Myös man esimiehen kanssa käydyissä keskusteluissa kyseenalaistettiin rutiininmainen ajattelu ja haettiin uusia näkökulmia asiiden tteuttamiseen. Tällä pyrittiin pistamaan maa timintaa rajittavien uskmusten vimaa: Kyllä se varmastikin taas tulee mun ja mun esimiehen välisissä keskusteluissa ja mitä ehdtuksia tulee sieltä. Niin kyllä mä n varmasti 150

159 myöskin käyttänyt siellä sitä, että tää asia vis lla ehkä tälläkin tavalla, vaikka se ei just tässä meidän raameissa. Kkeilla vähän srkkasta vähän sinne ja saada sitä keskustelua vähän laajemmaks. Ehkä niissä puitteissa mä kkisin sen aika pitkälle. On ihan tureessa muistissa, niin meill li ihan eilen illalla erittäin hyvä keskustelu man esimiehen kanssa ja se herätti myöskin hänessä ajatuksia. Me käytiin asiaa, jta n mietitty ja sillin kun sä t tehnyt siitä tietyn skeeman, sillin se rajittaa j. Ja sillin kun siihen tulee tinen, jka san, että pistettäiskö palikat uusiksi: täältä tnne ja ti tnne. Niin tinen rupee miettimään, että itse asiassa tta vaihteht hän ei miettinyt, että mitäs se sitten aiheuttaa. Ehkä just niin kuin tällä tavalla. Ehkä se, mikä mun mielestä mnta kertaa näissä cachaus-tilanteissa n tullut, just niin kuin se, että miks se pitäis lla niin hirveen kaavihin kangistunutta. Vi tehdä sitä tavallaan niin kuin laajemmalti. Se ajatusrajittuneisuus n siinä massa päässään. Ei ehkä kaan ihan niitä hulluja ideita vaan jkaisesta ideasta vi tulla jtain sellaista, mikä siihen kknaisuuteen tuttaa niin kuin psitiivista tulsta. (Valmennettava 5) Ajattelun avartamista hyödynnettiin myös ktielämässä hakemalla itselle näkökulmia pulisn ajatusmaailmasta. Katkelma sittaa myös sen, kuinka valmennettava tukee ja sparraa pulisaan avartamaan maa näkemystään. Js aattelee ihan privattipulta, niin aattelee, että näillä asiilla n mnta pulta. Ja js katt tältä pulelta, niin se näyttää vähän erilaiselta, mutta käännät vähän täältä niin..simmnen laajempi, että ei niin, että tää n nyt tää. Se n varmaan tullut sillai, että js aattelee yleensä parisuhteessa, niin sitä saattaa lla just että mulla n tää mielipide ja se n tää mielipide. Ja hyvä niin. Mutta kun miettii, että miksei päästä tässä asiassa eteenpäin, se n sitt että mä katn tätä hyvin näin ja tinen kattkin malta kannaltaan. Ja me kattaan kuitenkin vähän eri suuntiin. Mutta se keskeinen tavte ei kuitenkaan le siinä sama vaan täytyy phtia se puli ensin, että mitä lppujen lpuksi halutaan. Että kummankin ajattelutavissa n sitä että n jäänyt sen mansa vangiks, eikä pysty antaa yhtään periksi. Sitten kun heitellään, että pistetääs tää palikka nyt ihan uusiks, niin sitten pääsee kumpikin avartamaan sitä ajattelumallia kenties siellä. Humaa ehkä siinä massa lähestymistavassa, että mä en täällä se, jka n vaan ikeessa. (Valmennettava 5) Itsesäätelyn taslla pittiin tietisesti hyödyntämään myös aikaisempien kulutusten ppisisältöjä, jtka muuten lisivat näyttäneet jäävän hyödyntämättä. 151

160 Tisaalta varmaan tää henk kht caching ehkä avaa näitä aikaisempia valmennuksia sillai, että ttaa niistä niin kuin enemmän. Tavallaan uskaltaa ttaa käyttöön niitä asiita mitä niissä n tullut. Mnta kertaa tllaset kulutusjutut, niissähän tulee paljn uutta ja hyvää asiaa ja pistää tietyt asiat hämilleen, että hei mitä mä nyt tän kanssa teen. Ehkä tää n tässä ääneen puhuen tässä avartanut näitä asiita. Että itse asiassa tää n nyt tätä mitä mä n phtinut ja miettinyt tulta. Että avaa sen [kulutus] mapin, että miks mä en tätä aikaisemmin ttanut käytäntöön. (Valmennettava 5) Seuraavat kkemukset kuvaavat käyttäytymisen autmatisitumista, mutta ilmentävät myös kettua tarvetta ylläpitää itsesäätelyä muistutusten välityksellä. Vaikka valmennettava lisikin saavuttanut itsesäätelytasn jllain käyttäytymisen alueella, sen ylläpit vaatii tietista aktivintia. Valmennettava ttaa vertauskuvakseen tavitteellisen timinnan ja sen ylläpidn laihduttamisen maailmasta ja esittää myös metafrana suihkussa käymistä. Mä nään tän niin kuin semmisena aktivivana välineenä. Tietyllä lailla tää laittaa sellaiseen mdiin. Kun sä t kerran vaikka jtain tllaista maa sisäistä rajitettasi [phtinut] tai sä t tullut siitä tietiseksi, niin se mdi vi vähän jäädä päälle, mikä n psitiivista. Että kun sä tuut uuteen tilanteeseen tai uuteen tunteeseen tai ajatukseen tai näkemykseen, niin sä saatatkin j sisäisesti itse autmaattisesti tavallaan kyseenalaistaa. (Valmennettava 6) Se is hyvä saada niin kuin muistutus siitä [tietisesta kyseenalaistamisesta]. Varmaan timis samalla tavalla niin kuin laihduttaminen. Se mihin perustuu varmaan painnvartijiden menestyminen, että kun sä meet sinne ryhmään niin sitä tulee tsi tietiseksi siitä. Nehän sitten susittelee, että vaikka sä lisit llut ihan tavitepainssa j jnkin aikaa, niin sä kävisit vähän herättäytymässä Olis varmaa hyvä ttaa semmnen perussuihku aina niin kuin tietyin väliajin, että pysyy raikkaana. (Valmennettava 6) On hyvä muistaa, että itsesäätelykyky n kntekstiliitännäinen, ja vaikka valmennettava ilmentää krkeinta itsesäätelyn kehitystasa valmentavan jhtamisen 152

161 ja esimiestyöskentelyn yhteydessä, hänellä saattaa lla muiden tilanteiden hallintaan tarvittavassa itsesäätelyssä humattavastikin kehitettävää. Yhteenvet Tarkasteltaessa tutkimustulksia Zimmermanin itsesäätelykyvyn kehittymistasjen mukaisesti ne sittivat, että ne valmennettavat, jiden tavitteet liittyivät valmentavan jhtamisen ja/tai vurvaikutustaitjen kehittämiseen, ilmensivät kkemuksissaan Zimmermanin kehitystasjen mukaisia itsesäätelyn kehittymisprsesseja: jäljittelyä, itsekntrllia sekä lpuksi itsesäätelyä. Tämä näyttäisi jhtuvan siitä, että Zimmermanin malli käsittelee itsesäätelyn kehittymistä aina jnkin taidn ppimisen välityksellä ja pätevän mallin timintaa seuraten ja jäljitellen. Näissä tapauksissa valmennettavat ttivat mallia valmentajan ammatillisesta kmpetenssista, muun muassa dialgisista taidista. Tästä tarkastelukulmasta valmennettavien sijittuminen heidän kertmiensa kkemusten perusteella li helpsti asemitavissa Zimmermanin mallin eri kehitystasille (taulukk 46). TAULUKKO 46. Yhteenvet itsesäätelyn eri kehitystasjen käytännön ilmentymistä ZIMMERMANIN ITSESÄÄTELYN KEHITYSTASOT Havainninti Jäljittely Valmentajan jäljittely Itsekntrlli Opitun yksilöllinen siirtäminen käytäntöön Keskittyminen taidlliseen kehittymiseen Itsesäätely Valmentavan timintatavan sisäistäminen Tutkimustulkset tukevat Zimmermanin näkemystä itsesäätelyn eri kehitystasjen lemassalsta ja itsesäätelytasn ilmenemistä siitä, miten pitut asiat viedään käytäntöön. Ne sittavat, että valmentaja timii valmennettavan ammattitaitisena mallina, kun kyseessä n valmentavaan jhtamiseen ja vurvaikutukseen liittyvät kehitystavitteet. 153

162 4.5 Tutkimusaineistn pikkeava tapaus Kaikkien valmennettavien kkemukset eivät pitäytyneet caching-prsessin viitekehyksessä. Erityisesti yhden valmennettavan kkemukset tulee nstaa esille pikkeavana tapauksena (negative case, Pattn 2002, 554). Hänen kertmuksissaan käy ilmi, että vaikka valmennusprsessi li määritelty business cachingiksi, se ei sitä tämän tutkimuksen määrittelyn mukaan llut. Haastattelussa kävi ilmi, että valmentaja ei aivan pitäytynyt massa caching-rlissaan ja pyrkinyt siinä edistämään valmennettavan mien ratkaisujen löytämistä ja päätöksenteka, vaan tarjsi mia ratkaisujaan, jtka hän kki valmennettavalle spivimmiksi. Valmennettavan kkemukset rinnastivat prsessin business cachingin sijaan lähemmin esimerkiksi mentrinniksi, mikä jhtui esimerkiksi valmentajan maa kkemustaustaa vasten annetuista neuvista ja timintaehdtuksista. Seuraava katkelma n esimerkkinä valmentajan valmiita ratkaisuja tarjavasta timintatavasta: Hän ant niin kuin knkreettisia esimerkkejä työpaikista, mitkä vis lla mulle spivia ja missä sellaisia rleja n. Että eihän sitä edes tiedä välttämättä mitä jissain muissa paikissa tehdään. Nyt mä nkin just hakenut yhteen sellaiseen paikkaan, että kun se rganisaati haki, niin se tuli niin kuin hänen [valmentajan] kauttaan. (Valmennettava 8) Lisäksi, prsessille ei alun perinkään määritelty selkeää tavitetta, jllin sen dynaamisuus kärsi. Prsessin lppuvaihe tavallaan kuivui kasaan. Nämä tekijät pulestaan jhtivat siihen, että business cachingin nnistumisen määrittely li hankalaa tai se ainakin nähtiin valmentajan ja valmennettavan silmissä hyvin eri tavalla. Siinä alussa li sitä energiaa; ekat viis kuukautta ehkä. Ett siin tuntu ett siin sai tehtyy, mutta se rupes niinkun laskee tavallaan. Se lppu sitte, ei meill sitt enää llut mitään käsiteltävää sillä tavalla. (Valmennettava 8) 154

163 Sillä cachilla li erilainen näkemys kyllä tästä utcmista ja kk tästä hmmasta, kun mitä itellä li. Ja ne li aika paljn, miten mä sanisin, niin kuin ismpia [valmentajan mielestä] nää saavutukset, miltä ne ite tuntu. Että siinäkin mä mietin, että kkiks hän sen tdella niin vai sanks hän vaan; se vi lla että hän kki sen niin. (Valmennettava 8) Viimeistään tämä kkemus n miaan herättämään kysymyksen siitä, mitä business caching -prsessit tdellisuudessa pitävät sisällään ja kuinka eri laatuisia ne vivat lla. Yhdestä kkemuksesta ei le mahdllista tehdä yleistettyjä jhtpäätöksiä business cachingin tassta markkinilla, mutta se sittaa ainakin sen, kuinka tärkeää n palvelun sisällön ja valmentajan ammattitaidn selvittäminen cachingpalvelua stettaessa. Tämä tukee myös j virinnyttä keskustelua caching-palveluja tarjavien valmentajien laatulukittelun tarpeesta. 155

164 5 Phdinta Väitöskirjatutkimukseni n ajittunut aikakauteen, jllin työntekijöiltä dtetaan yhä itsenäisempää työskentelytetta ja kykyä itsehjautuvuuteen tavitteensa saavuttamisessa. Yksilön tavitteen saavuttamista taas hjaa hänen itsesäätelykykynsä. Mutta vaikka itsesäätelykyky n merkittävässä rlissa jkapäiväisessä työskentelyssä, käytännöllisesti katsen sen kknaisvaltaisen kehittämisen tutkimus rganisaatikntekstissa puuttuu. Käytännön yritystiminnan tehkkuuden ja itsehjautuvuuden vaateet vat synnyttäneet uusia yksilöllisiä valmennusmenetelmiä kuten business cachingin; mutta senkin ktimainen akateeminen tutkimus n vielä alkutekijöissään. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkituksena nkin lla lähtölaukauksena näiden tutkimuksellisten puutteiden täyttämiselle. Väitöskirjani tavitteena n tarkastella valmentajien ja valmennettavien kkemuksia business cachingista valmennettavan itsesäätelyn kehittäjänä. Olen etsinyt vastausta siihen, mitä valmennettavan itsesäätelyyn liittyviä yksilöllisiä rakenteita business caching kehittää ja miten itsesäätelyn kehittämisen tai kehittymisen raprtidaan ilmenevän. Lisäksi len pyrkinyt selvittämään, miten valmennettavien business caching -kkemukset ilmentävät heidän sijittumistaan itsesäätelyn eri kehitystasille. Perustaksi tutkimuksessani len nstanut esille ja knkretisinut sellaisia business cachingiin liittyviä ydinsisältöjä, jita aikaisemmin n käsitelty hyvin abstraktilla taslla. Tästä esimerkkinä mtivaatin, vlitin, ajattelun sekä tunteiden tietiseen hallintaan, eli itsesäätelyyn, liittyvät rakenteet ja prsessit, jtka caching-kirjallisuudessa n aiemmin määritelty piilptentiaalina tai tiedstamattmina vimavarina. Kun business cachingia tarkastellaan liike-elämään suunnatun lehdistön välityksellä (Kauppalehti ; Talussanmat ; Kauppalehti Opti ), aihe näyttäisi suneen käytännön ktimaisena tutkimusaiheena ajan hermn. Se, nk business cachingissa itsessään mitään uutta, n herättänyt yleisesti keskustelua. Lähtökhtaisesti erilaisia ihmisten ajattelua ja timintaa tukevia 156

165 dialgeja n käyty j Skrateen ajilta, mutta uutena ja erilaisena näkökulmana cachingissa vidaan nähdä sen systemaattinen rakenne ja selkeät taviterientaatit. Business caching -prsessissa huminarvisimpana sisältönä krstuu timintaan situtumisen eli mtivaatin sekä timinnan ylläpidn eli vlitin sisältämien yksilöllisten itsesäätelyrakenteiden ja -prsessien välinen erttaminen tisistaan. Nykynäkemyksen mukaan mtivaati kytkeytyy timinnan alittamiseen ja suuntaamiseen kun taas vlitin sisältyvät timinnan kntrllit ylläpitävät timintaa kunnes tavite n saavutettu. Mtivaatin sisältyvien rakenteiden erttelemisen tärkeyttä timintaa ylläpitävästä vlitista ei le riittävästi ymmärretty. Myöskään vlitin sisältyvien timinnan kntrllien systemaattista kehitysmahdllisuutta ei le jhtamiskäytännöissä santtavammin hyödynnetty. Vlitita eli tahta n tyypillisesti käsitelty enemmänkin abstraktina tahdnvimana, jta yksilöllä jk n tai ei le käytössään. Keskustelun tulisikin siirtyä sellaiselle käytännön taslle, jssa vlitin kehittäminen timinnan kntrllien mudssa lisi systemaattista, tietista ja tavitteellista. Tällöin rganisaatiiden henkilöstöjhtaminen saisi uuden tulksellisemman näkökulman. Itsesäätelyn tarkastelu yksilöllisten rakenteiden mukaisesti ja haastatteluvastausten kategrisinti n saltaan prblemaattista. Yhtäältä, kuten luvun 2.3 alussa tdettiin: itsesäätelyn sa-alueita ei tulisi keintekisesti erttaa tisistaan, mutta tisaalta, eri sa-alueiden ja rakenteiden vaikutuksen ja merkityksen ymmärtäminen kknaisuuden kannalta vaatii niiden yksittäistä tarkastelua. Tulssissa tämä n edellyttänyt itseltäni tutkijana linjanveta sen suhteen, mihin alueeseen ja rakenteeseen kuuluvaksi len kullisenkin vastaussisällön analysinut; etenkin niissä tapauksissa, jissa keintekisen rajan vetäminen n vaikeaa ja tulkinnallistakin. En myöskään vi pissulkea sitä, etteikö vastaussisällön lukittelua lisi myös hjannut j haastattelutilanteessa saatu tuntuma ja analysitaessa mieleen nussut muistijälki siitä, mihin suurempaan asiakknaisuuteen haastateltavan vastaus n liittynyt ja mitä kategriaa se siten parhaiten edustaisi. Osassa tulksia vastauksen lisi mahdllisesti vinut kategrisida useampaankin vastauslukkaan. Tässä tapauksessa minun n tutkijana täytynyt luttaa maan esitietni mukanaan tumaan 157

166 näkemykseen vastaussisältöjen lukittelusta. Esimerkiksi mista tunteista vastuunttamisen lisi vinut emtikntrllin sijasta kategrisida myös kntrlliuskmuksiin. Mutta kska käsiteltävissä tapauksissa mista tunteista vastuunttaminen tuntui liittyvän ennen kaikkea työn alla levaan suritukseen, päädyin lukittelemaan ne timintaa ylläpitäviin timinnan kntrlleihin. Kuten taulukssa 4 ja luvussa len kuvannut, uskmukset liittyvät kaikkiin saalueisiin, mutta niiden keintekinen erttaminen maksi tarkastelualueekseen n llut helpmpaa. Haluttaessa uskmusten tulssin sisältö lisi llut myös jaettavissa knatiivisen, kgnitiivisen sekä affektiivisen tulssin kesken. Affektiiviset rakenteet len lähinnä käsitellyt emtikntrlleihin sekä uskmuksiin sisältyvinä. Vaikeinta rajanvet lienee timinnan kntrllien sekä metakgnitiivisten taitjen välillä. Olen pyrkinyt tulkinnan jhdnmukaisuuteen esimerkiksi seuraavia säännönmukaisuuksia tteuttamalla. Timinnan kntrlleihin sisältyvät sellaiset tulkset, jtka lähinnä liittyvät sen hetkiseen, j alitettuun ja työn alla levaan suritukseen, surituksen lppuun saattamiseen ja tavitteen saavuttamiseen. Metakgnitiivisiin taitihin len sisällyttänyt lähinnä henkilökhtaiseen kehittymiseen ja aikaperspektiivissä tulevaan suritukseen liittyvän sisällön. Täten esimerkiksi tehtäväkntrllin tarkituksena n tehstaa työn alla levaa suritusta ja siinä tavitteen saavuttamista, vaikkapa jakamalla tehtävä siin tai käyttämällä selkeyttäviä tehtävälistja; kun taas itsetarkkailussa työtehtävien ja ajankäytön havainninti mahdllistaa yleisesti maan suritukseen liittyvän havainninnin ja antaa lutettavan phjan yksilöä kehittävälle itsereflektinnille. Vastaavasti mtivaatikntrllissa uusia mielekkäitä timintatapja etsimällä pyritään pitämään mielenkiint yllä työn alla levan surituksen lppuun saattamiseksi; kun taas itsereflektin sisältyvänä timintatapjen phtiminen tähtää yleisesti surituksessa kehittymiseen. 5.1 Tulsten tereettinen ja sveltava tarkastelu Tutkimuksella n heuristista arva sillin kun tutkimuksen avulla n saavutettu jtain uutta tieta uusi tapa nähdä tdellisuus (Larssn 1993, 205). Tämän väitöskirjan tulsten uutuuden merkitystä vidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: 158

167 tereettisesta ja sveltavasta. Kska fenmenlgiassa ei pyritä yleispätevään teriaan vaan se n aina jssain määrin tiettyyn tilanteeseen liittyvää ja mahdllisesti vain siinä pätevää (Laine 2001, 121), tereettisen merkityksen vidaan tässä tutkimuksessa katsa liittyvän yksilöllisiin business caching -tapauksiin Tereettinen tarkastelu Tereettinen viitekehys perustuu tässä tutkimuksessa Zimmermanin (2000) ssiaaliskgnitiiviseen teriaan ja sen lähtökhtana levaan yksilön sykliseen itsesäätelyprsessiin. Katsn Zimmermanin terian sveltuvan hyvin tämän väitöskirjan tereettiseksi viitekehykseksi, jskin len tiedstanut myös sen, ettei teriaa le yleisesti testattu vielä kvinkaan vahvasti. Zimmermanin näkemykseen peilaten tämä väitöskirja sittaa, että business cachingissa tapahtuva itsesäätelyn kehittyminen n painttunut yksilön knatiiviselle alueelle. Business caching vidaan nähdä Zimmermanin itsesäätelyprsessissa hänen mainitsemakseen ssiaalisen resurssin hyödyntämiseksi (Schunk & Zimmerman 1998; Zimmerman 2000), jlla tehstetaan yksilön suritustavitteeseen pääsyä kehittämällä mtivaatin ja suritukseen situtumiseen, timinnan kntrlleihin sekä itsereflektin liittyviä itsesäätelyrakenteita ja -prsesseja. Raprtimani tutkimustulkset sittavat business cachingin kehittävän ennen kaikkea mtivaatin ja vlitin eli suritukseen situtumiseen ja timinnan kntrlleihin liittyvää knatiivista itsesäätelyä. Myös Sztucinski (2002) ja Seamns (2004) vat tähdentäneet missa tutkimustulksissaan tavitteen saavuttamisen ja prsessiin situtumisen ulttuvuuksia. Huminarvisinta missa tulksissani n vlitin ja timinnan kntrllien merkityksen krstuminen. Ssiaalis-kgnitiivinen näkökulma astuu kuvaan surituksen kehittämisen mudssa itsetarkkailun ja itsereflektin edistäjänä. Tsin missa tutkimustulksissani tietisuuden herättämisen rli tuntui krstuvan vahvemmin kuin Zimmermanin mallissa. Tietisuuden herättämisen merkitys krstui myös Sullivanin (2006) business caching -tutkimustulksissa. Aikaisemmissa itsesäätelyn kehittämiseen tähdätyissä interventitutkimuksissa (Frayne & Latham 1987; Latham & Frayne 1989; Neck & Manz 1996) interventin n raprtitu vaikuttaneen psitiivisesti tutkittavien 159

168 tehkkuususkmuksiin. Omissa tutkimustulksissani li Zimmermanin malliin sisältyvien tehkkuususkmusten lisäksi kntrlliuskmuksilla mainittava sansa, jka käytännössä tteutui valmennettavien vastuunttamisen kehittymisenä. Affektiivinen ulttuvuus nusi esille lähinnä knatiivisen emtikntrllin mudssa, mutta muuten tunnetaitihin raprtitiin puututtavan näissä business caching -prsesseissa melk vähän. Tämä kulkee linjassa Saarisen (2007) näkemyksen kanssa tunnetaitjen kehittämiseen liittyvien interventiiden vähäisyydestä. Tiseen tutkimuskysymykseeni vastaavat, itsesäätelyn kehitystasjen ilmenemistä raprtivat tulkset tukevat myös Zimmermanin näkemystä itsesäätelyn eri kehitystasista ja niiden käytännön ilmentymisestä. Ne valmennettavat, jiden tavitteena li kehittyä vurvaikutustaidissa tai valmentavassa jhtamisessa, seurasivat ja harjittelivat yksilöllisesti edeten valmentajan timintatapaa caching-prsessissa ja siirsivät ppimaansa maan jkapäiväiseen työskentelyynsä. Näin he kehittivät samalla mia itsesäätelytaitjaan. Tämä tukee aikaisempien tutkimusten (Zimmermanin & Kitsantas 1997; Tbin 2005) näkemystä itsesäätelyn asteittaisesta kehittymisestä itseään pätevämpää mallia seuraten. Sveltava tarkastelu Kska väitöskirjani lähtökhta n vahvasti käytännöllinen, len kkenut sen pragmaattisen arvn tärkeänä. Pragmaattisen kriteerin avulla arviidaan, kuinka tutkimustulkset n nnistuttu välittämään käytäntöön sekä sitä millainen merkitys niillä n käytännön timinnalle (Larssn 1993, 209). Tutkimukseni sveltava merkitys perustuu niihin tutkimustulksiini, jtka tarkastelevat business cachingin vaikutusta itsesäätelyn kehittymiseen käytännössä. Tämä tapahtuu klmessa tisiinsa kietutuneessa ulttuvuudessa. 1) Business caching -prsessin rakenne kehittää ja tukee tavitteeseen ja timinnan kntrlleihin sisältyviä yksilöllisiä rakenteita, jtka vaikuttavat surituksen ennakintiin, surituksesta päättämiseen ja timinnan ylläpitn. Tämä knkretisituu valmentajien ja valmennettavien kkemuksina taviterientaatiista ja timinnan kntrllien kehittymisestä sekä muutksina mtivaatiuskmuksissa. 2) Business caching -prsessin dialgi kehittää 160

169 valmennettavan kgnitiivisia taitja ja strategiita kuten tietisuuden herättämistä, itsetarkkailua ja itsereflektita, mikä tukee ja tehstaa surituksen parantamista. Samalla periaatteella vidaan vaikuttaa myös tavitteen saavuttamista häiritseviin uskmuksiin. Kgnitiivinen kehittyminen nusi esille valmennettavan tietisuuden herättämiseen, itsetarkkailuun ja itsereflektin liittyvinä kkemuksina. 3) Js suritus- tai kehitystavite liittyy vurvaikutus- ja/tai valmennukselliseen saamiseen, valmennettava ttaa timinnassaan mallia valmentajasta maksumalla caching-prsessissa valmentajan käyttämiä itsesäätelymenetelmiä. Käytännössä tämä tarkitti valmentajan timinnan simulintia ja pittujen asiiden vähittäistä siirtämistä käytäntöön, kunnes itsesäätelytas li saavutettu ja pit esimerkiksi vurvaikutustaidn khdalla li siirrettävissä tilanteesta tiseen. Nämä seikat tukevat knkreettisella taslla lisensiaatintyössä (Parppei 2006) esittämääni tereettista näkemystä business cachingista yksilön suritusta ja henkilökhtaista kehittymistä edistävänä interventina. Åhman (2003, ) n väitöskirjassaan tdennut itsesäätelyyn liittyvän man mielen jhtamisen tärkeänä menestystekijänä pstmderneissa rganisaatiissa. Tutkimushaastattelujensa perusteella hän mainitsee, että tehkkaimpia tapja sen kehittämiseksi ei le vielä löydetty, mutta lisää myös, ettei henkilökhtaista valmennusta llut käytetty haastateltavien yrityksissä, jten sen tehkkuudesta ei llut saatu tietja. Nyt esittelemieni tutkimustulsten perusteella business caching n kettu tehkkaana itsesäätelyn kehitysinterventina, mutta ktimaista lisätutkimusta sen vaikuttavuudesta tarvitaan edelleen. Nyt saatujen tutkimustulsten perusteella vidaan kuitenkin lähteä siitä, että caching-prsessiin perustuva, kyseenalaistava vurvaikutus rganisaatiissa ja liike-elämässä yleisemminkin lisäisi tehkkuutta tavitteiden saavuttamisessa ja kehittäisi innvaatikykyä ja luvuutta. Business cachingin hyödyt tavitteen saavuttamista tehstavana ja henkilökhtaista kehittymistä edistävänä menetelmänä lisikin mielekästä saada rganisaatiiden käyttöön myös laajemmassa mittakaavassa; juurruttamalla caching - vurvaikutusmalli keskinäiseen kanssakäymiseen kk rganisaatin taslla tai 161

170 sisällyttämällä se ainakin jhtamiseen ja esimiestyöskentelyyn. Tällaisessa kk rganisaatin kattavassa caching-kulttuurissa työntekijät visivat sparrata tinen tistaan parempaan suritukseen rganisaatitassta riippumatta. Sveltavasta näkökulmasta keskeistä tässä tutkimuksessa n mtivaatin ja vlitin erttaminen tisistaan, mikä vurvaikutuskulttuuria muuttamalla antaa mahdllisuuden tietisesti siirtää jhtamiskäytäntöjen paintusta henkilöstön mtivinnista timinnan ylläpidn kehittämiseen ja tukemiseen. Useissa tapauksissa yksilöihin kulminituva tavitteiden saavuttamattmuus, aikataulujen pettäminen sekä mnet muut rganisaatin timintaan liittyvät ngelmat nähdään mtivaatikysymyksinä. Kuitenkin, timinnan mtivaativaihe timinnan ennakinti analyyseineen sekä timintaan situtuminen suunnitelmineen ja asiaan liittyvine päätöksineen n rganisaatin timinnassa usein suritettu asianmukaisesti päätökseen. Ongelmat ja haasteet syntyvät mtivaativaiheen jälkeisten, timintaa ylläpitävien timinnan kntrllien ja niiden tuen puuttumisesta. David Rck n tutkinut cachingin vaikutusta aivihin neurtieteiden näkökulmasta. Rck (2006 & 2007) krstaa ivalluksen ja timintapäätöksen jälkeistä, npeaa timinnan alittamista ja timinnan tietista ylläpita. Rckin (2006 & 2007) sanmaa vapaasti lainaten: Intensiivinen mtivaativaihe menee npeasti hi. Kun saa ihmisen pikaisesti ryhtymään käytännön timiin, vaikka situtuakseen jatkamaan niitä myöhemmin, vidaan varmistaa uusien ideiden tteutuminen käytännössä. Itsesäätelyä kehittävänä interventina business cachingin vidaan lettaa myös ehkäisevän tai vähentävän työuupumusta, sillä työntekijän henkilökhtaisilla ajattelu- ja timintatavilla n sitettu levan yhteys työssä jaksamiseen (Ahla, Gerlander & Kalim 2001). Ahla ym. (2001, 192) krstavat, että Niitä tapja, jilla ihminen käsittelee, tulkitsee ja käyttää tieta vidaan mukata, mikä tekee niistä mahdllisia apuvälineitä stressinhallintaan. Ahla ym. näkevät työssä jaksamiseen sisältyvän sekä knatiivisia, tavitteeseen liittyviä että kgnitiivisia, uskmuksiin liittyviä tekijöitä. Raprtissaan (mts.201) he viittaavat Schaufelin ja Enzmatinin (1998) työuupumusteriaa kskevaan katsaukseen, jnka perusteella tuki realististen ja saavutettavien tavitteiden asettamiseen ja suurten tavitteiden 162

171 pilkkmiseen spiviksi satavitteiksi edistää työssä jaksamista. Tässä yhteydessä raprtinti herättää phtimaan mtivaati- ja vlitirakenteiden erjen ymmärtämisen mahdllista merkitystä työssä jaksamiselle ja työhyvinvinnille. 5.2 Tutkimuksen lutettavuus ja rajitteet Lutettavuustarkastelu Tutkimuksen arviinnin taustalla n kysymys sen sisältämien väitteiden perusteltavuudesta ja ttuudenmukaisuudesta. Laadullisen tutkimuksen piiristä ei vida löytää yhtä yhtenäistä käsitystä lutettavuuden arviinnista (Tynjälä 1991, 387). Laadullisen tutkimuksen lutettavuustarkastelut vat myös hyvin erilaisia ja eri asiita painttavia, mikä lienee lähtöisin siitä, että laadulliseen tutkimukseen kuuluu useita varsin erilaisia perinteitä (Tumi & Sarajärvi 2002, ). Pattnin (2002) mukaan laadullisen tutkimuksen lutettavuus riippuu klmesta tisiinsa liittyvästä seikasta: 1) menetelmällisestä tarkkuudesta aineistn keruun ja analysinnin yhteydessä, 2) tutkijan taustaan; kulutukseen, kkemukseen ja statukseen perustuvasta lutettavuudesta sekä 3) laadullisen tutkimuksen arvn liittyvistä filsfisista uskmuksista, minkä tulkitsen Manteren (2003, 194) tapaan tutkimusta hjaavaksi paradigmaksi tai lähestymistavaksi. 1) Menetelmällinen tarkkuus. Olen pyrkinyt lutettavuuteen rakentamalla kk tutkimusraprtin jhdnmukaiseksi kknaisuudeksi, jssa tutkimusprsessin kulkua ja siihen sisältyvää argumentintia ja päättelyä lisi helpp seurata. Olen pyrkinyt tumaan esiin vaihe vaiheelta aineistn keräämiseen, analysintiin ja tulsten tulkintaan liittyvät tekemiseni ja perustelemaan päätökseni, jtta tisen tutkijan lisi halutessaan mahdllista uusintaa tutkimusprsessi. Larssn (1993, 204) kirjittaa lutettavuuden diskurssikriteerillä pyrittävän tulsten pysyvyyteen ja argumentinnin kestn tieteellisessä keskustelussa juuri siten, että tinen tutkija vi seurata päättelyprsessin kulkua. Parantaakseni tämän tutkimuksen lutettavuutta len käyttänyt aineistn analyysivaiheessa vertaisanalyytikka, jnka analyysin tulkset tukivat miani ja timivat siten lutettavuutta lisäävänä tekijänä. 163

172 Osana menetelmällistä lutettavuustarkastelua Pattn (2002, 554) kirjittaa negatiivisista tapauksista, jtka eivät svi siihen malliin tai rakenteisiin, jtka tutkimuksesta juntuvat. Ne vivat lla pikkeuksia, jtka vahvistavat säännön; ne saattavat laajentaa tai muuttaa sääntöä tai asettaa säännön kknaan epäilyksen alaiseksi. Vaikka tällaisten negatiivisten tapausten löytyminen ei le tilastllisesti merkittävää, niiden laadullinen esiintyminen saattaa lla kriittisenä situksena yleisemmästäkin pikkeamasta. Täten niiden etsiminen, löytäminen ja raprtinti vaikuttavat tutkimuksen lutettavuuteen. Tällaisesta pikkeamasta cachingprsessissa len raprtinut kappaleessa 4.5. Kyseinen tapaus saattaa indikida esimerkiksi sitä, kuinka eri valmennusmutja nimetään vallalla levien trendien mukaan tai tisaalta esimerkiksi sitä, että cachingia tässä tapauksessa tarjava valmentaja ei ammatillisesti le tehtäviensä tasalla. Tällaisten pikkeamien esiintyminen ja niiden syiden analysinti vaatisi kuitenkin syvempää tarkastelua. Ahsen (1994, 130) mukaan tutkimuksen lutettavuuskriteerinä timii myös se, kskeek aineist tutkijan ja tutkittavan kannalta samaa asiaa. Kska haastattelun teemat perustuivat haastateltavien miin valmennuskkemuksiin samankaltaisista tilanteista, jita itse valmentajana len kkenut, keskustelu niistä li luntevaa. Saman ammattisanastn jakaminen sekä timintatavan tuntemus minimivat väärinymmärtämisen mahdllisuuden. Kska halusin selvittää valmentajien ja valmennettavien kkemuksia mahdllisimman ttuudenmukaisina, en kertnut heille etukäteen haastattelun teemja ja pyrin siten välttämään ssiaalisesti hyväksytyt vastaukset. Ja kska haastateltavat eivät tienneet tistensa henkilöllisyyttä, ei llut välitöntä vaaraa haastatteluteemjen leviämisestä muille vielä haastattelematta leville henkilöille. Ahnen (1994, 152) peräänkuuluttaa tutkimustulsten aitutta ja relevanssia, jtka tulee välittää lukijalle mahdllisimman selvällä ja seikkaperäisellä raprtinnilla. Siksi len pyrkinyt varmistamaan tutkimuksen lutettavuuden lukijalle erittelemällä ja perustelemalla tarkasti tutkimusprsessin eri vaiheet ja niissä käytetyt ratkaisut. Lisäksi, len pyrkinyt lisäämään tutkimuksen läpinäkyvyyttä hulellisella raprtinnilla. Larssn (1993, ) esittää sisällön rikkautta ja tulsten 164

173 rakenteita kriteereinä tutkimustulsten laadulle ja lutettavuudelle. Larssn näkee vaateet sisällön rikkaudesta ja tulsten rakenteesta sisäistä jännitettä luvina, ja laadullisessa tutkimuksessa tutkijalle jääkin tehtäväksi näiden välisen tasapainn luminen. Olen kettanut tuda esille tulsten sisällöllistä rikkautta kuvaamalla tutkimustulksia mahdllisimman laajasti, mutta kiteyttäen ja perustellen. Lisäksi len käyttänyt tulskategriiden hessa useamman lauseen pituisia haastattelulainauksia, jtka mahdllistavat haastateltavan man äänen kantautumisen myös lukijalle. Kuten Kyngäs ja Vanhanen (1999, 10) humauttavat, tulskategriat vivat näyttää hyvältä teriassa, mutta niiden yhteys aineistn tulee myös pystyä sittamaan. Tai tisaalta, tuls saattaa spia aineistn, mutta saa tutetuista kategriista ei vida sijittaa käsitejärjestelmään. Tulsten rakenteen selkeydestä len pyrkinyt hulehtimaan kkamalla ja kategrisimalla tulkset analyysirunka hyväksikäyttäen ja tarkastelemalla tulsten jkaista sa-aluetta erikseen. Lpuksi len esittänyt tulksista yhteenvedn, ja pyrkinyt tulsten avimeen tarkasteluun, jssa niiden tärkein anti ja yhteys tereettiseen viitekehykseen ja sveltaviin käytäntöihin n nstettu esille. 2) Tutkijan lutettavuus. Pattn (2002, 566) peräänkuuluttaa mahdllisimman kattavaa raprtintia tutkijan taustasta ja niistä seikista, jiden vidaan katsa vaikuttavan tutkimuksen lutettavuuteen. Olen pyrkinyt tässäkin mielessä avimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Tutkijana kannukseni vat vielä lemattmat ja tämä väitöskirjaprsessi n kasvattanut ja kehittänyt minua niin henkisesti kuin ammatillisestikin. Omia puutteitani tutkijana len pyrkinyt paikkaamaan sisäistämällä keskusteluja, jita len tämän prsessin myötä käynyt minua ammatillisesti vanhempien ja etevämpien tutkijiden kanssa. Tisaalta käytännön kkemukseni business cachingista tulee myös tietisesti nstaa esille tutkimuksen lutettavuutta arviitaessa. Tarkasteltaessa tutkimusta kknaisuudessaan tulee punnita tutkijan esiymmärrystä ilmiöstä, jllin ilmiötä vidaan lähestyä tutkijan mat kkemukset lähtökhtana. On kuitenkin muistettava, että jkaisella henkilöllä n ma ainutlaatuinen esiymmärryksensä tutkittavasta ilmiöstä, mikä vaikuttaa väistämättä kk 165

174 tutkimusprsessiin. (Larssn 1993, 196.) Tässä tutkimuksessa esiymmärrys perustuu sekä tereettiseen perehtyneisyyteeni että maan kkemukseeni business caching - valmentajana timimisesta. Perehtyessäni cachingia käsittelevään kirjallisuuteen len tdennut sen levan hyvin eritasista ja sisältävän parhaimmillaan tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttäviä lähteitä, mutta myös erityyppisiä subjektiivisia valmennuskkemuksia reflektivia teksia. Kirjallisuuskatsauksessa len käyttänyt vahvaa lähdekritiikkiä tarkastelemalla lähinnä aiheeseen liittyviä tieteellisiä tutkimuksia sekä valikitua kirjallisuutta. Iteratiivinen työtapani n lisäksi auttanut minua näkemään tutkittavan ilmiön sana suurempaa kknaisuutta sekä yhdistämään eri tieteenaljen näkemyksiä hlistiseksi kknaisuudeksi. Ammatillinen kkemukseni n pulestaan mahdllistanut tereettisen tietphjan justavan yhdistämisen empiriaan. Ammatillinen kkemukseni nstaa esille kysymyksen pulueettmuudesta. Tumen ja Sarajärven (2002, ) mukaan pulueettmuus nusee kysymykseksi esimerkiksi siinä, pyrkiikö tutkija ymmärtämään ja kuulemaan haastateltavaa itseään vai sudattuuk tiednantajan kertmus tutkijan man kehyksen läpi. Periaatteessa laadullisessa tutkimuksessa myönnetään, että näin väistämättä tapahtuu, kska tutkija n tutkimusasetelman luja ja tulkitsija. Tästä syystä tutkimuksen lutettavuusphdinnissa tulee ttaa humin myös tutkijan pulueettmuusnäkökulma. (mts ) Pulueettmuusnäkökulma n tässä tutkimuksessa erityisen merkittävä ja samalla haastava, sillä len tutkimukseni aikana timinut myös itse valmentajan rlissa. Haastavaa n llut ennen kaikkea suhtautua tietisen kriittisesti kaikkeen tutkimukseen liittyvään ja löytää business caching -prsessista parannettavaa. Olen pyrkinyt pulueettmuuteen punnitsemalla harkiten tutkimusprsessiani ja suhtautumalla kriittisesti sekä kirjallisuuskatsauksen lähdeteksiin että tutkimukseni empiiriseen aineistn. Tumi ja Sarajärvi (2002, 135) krstavat tutkijan itsereflektin merkitystä tutkimusprsessin kuluessa. Etenkin kaksisrlini mien valmennettavieni salta edellyttää tältä sin syvempää tarkastelua. Aluksi jännitin mien valmennettavieni haastattelutilanteita ja sitä pystyisivätkö he erttamaan tutkimushaastattelun 166

175 caching-istunnsta. Ohjeistin heidät nrmaaliin tapaan tutkimushaastattelua varten ja krstin lisäksi, että kysymyksessä ei llut yhteisen caching-suhteemme arviinti- tai palauteistunt. Kultalahti ym. (2005) krstavat, että tutkijan kaksisrlissa n kysymys sallistumisen ja vetäytymisen dynamiikasta. On tärkeää, että tutkija pystyy tiedstamaan, millaisessa rlissa hän kullinkin timii. Haastattelutilanteessa tutkijan n kyettävä tarttumaan niihin sisältöihin, jita tutkittavat haluavat tutkijalle kuvata. Tämän tulee tapahtua avimin mielin, mutta saamalla kuitenkin rajata keskustelun ydin tutkittavaan ilmiöön. Kska mat haastattelukysymykseni eivät suraan ilmaisseet tutkimusaihetta tai tutkimuskysymyksiä vaan pyrkivät valmennettavan kknaisvaltaisiin kkemuksellisiin kertmuksiin en ke, että mat valmennettavani lisivat caching-suhdettamme silmällä pitäen pyrkineet ssiaalisesti sutaviin vastauksiin. Tarvittaessa tutkijan rlina n myös myötäelää ja timia kuuntelijana varsinkin sillin, js haastateltava jännittää tai haastattelu ei muuten etene (mts. 47). Haasteelliseksi man tutkimustilanteeni tekivätkin mat kytkökseni esimerkiksi sillin, kun eräs valmennettava tti tutkimushaastattelussa tietyllä lailla caching-istuntasenteen ja pyrki saamaan hjausta maan sen hetkiseen prblematiikkaansa. Tällöin juduin tietisesti myötäelämään, mutta pidättäytymään valmentajan rlista ja keskittymään krstetusti rliini tutkijana. Tulkn mainituksi, että tällöin kyseessä ei llut yksi mista valmennettavistani, jita tutkimukseen haastattelin. Kultalahti ym. (2005, 47) liittävät kyseisen tasapainttelun hyvin keskeisesti tutkijan rliin ja taitn tutkijana. Kysymys n tasapainilusta neutraaliuden ja subjektiivisen kanssakkijan välillä. Analyysivaiheessa tutkijan kaksisrlissa tutkijalta edellytetään pulestaan kykyä siirtyä neutraaliin rliin kategriita mudstettaessa, jtta tutkimustulkset eivät vääristy tutkijan haluamaan suuntaan. Arviimalla mia tunnereaktiitaan tutkijan n mahdllista pitää erillään tutkittavien kkemukset ja mat kkemuksensa. (Kultalahti ym. 2005, ) Tämän tutkimuksen analyysivaiheessa li leellista, että luin litterinnit läpi useaan kertaan nähdäkseni riittävän syvälle aineistn. Tällä tavin ken löytäneeni aineiststa tutkimuksen kannalta merkitykselliset lausumat ja 167

176 pystyneeni kategrisimaan ne riittävällä tarkkuudella. Tutkimuksen neutraaliutta vidaan myös vahvistaa tutkijatriangulaatin avulla (mts. 49). Tässä tutkimuksessa käytin analyytikktriangulaatita luvussa 3.3 esittelemälläni tavalla. 3) Tutkimusparadigmaa ja siihen liittyviä kysymyksiä len tarkastellut luvussa 3. Tutkimuksen rajitteet Suurimpana rajitteena tässä tutkimuksessa lienee haastateltavia kskevat seikat. Vaikka haastateltavien valinnassa käytettiin tietisesti Esklan ja Surannan (1998, 18) sekä Hirsjärven ja Hurmeen (2001, 60) esittämää harkinnanvaraista näytettä, tutkimukseen sallistuvien valmennettavien määrän jääminen alle tavitellun kymmenen henkilön li pettymys. Tästä näkökulmasta tätä tutkimusta rajitti vaikeus saada valmennettavia sallistumaan haastatteluun ja kertmaan mia caching-kkemuksiaan. Js alittaisin tutkimuksen tekemisen tällä hetkellä syksyllä 2008, tutkimushaastatteluun valmiita valmennettavia löytyisi epäilemättä helpmmin ja tutkimusjukka lisi mahdllisuus rajata tarkempien kriteerien mukaan. Tisaalta, kska tässä tutkimuksessa keskityin haastateltavien subjektiivisten kkemusten tarkasteluun, ei esimerkiksi tutkimustulsten yleistäminen llut tavitteena. Ja kuten Lehtmaa (2005, 169) tteaa: suraa yhteyttä haastateltavien määrällä ja fenmenlgisen tutkimuksen tieteellisellä arvlla ei le. Usknkin tämän tutkimuksen timivan päänavaajana, jka mahdllisesti silttaa tietä seuraaville caching-alan tutkimuksille ja mahdllistaa tarkemman tutkimusjukn valinnan. Tutkimusjukn pienuuteen ja saatavuuteen liittyen tulee tarkastella myös heidän valikitumiseensa liittyviä seikkja. Satunnaisesti arvtuista kahdestakymmenestä valmentajasta haastattelu svittiin kahdentista kanssa. Lppuihin kahdeksaan en jk saanut henkilökhtaista yhteyttä tai he eivät ajanpuutteeseen vedten halunneet spia haastattelua. Kaksi svittua haastattelua peruuntui lpulta myös työkiireiden vuksi. Vaikkakaan en varsinaista katanalyysia pisjääneistä tehnyt, vidaan phtia sitä, lisivatk juuri ajanpuutteen vuksi kieltäytyneet lleet niitä, jtka harjittivat cachingia kkpäiväisesti. Tisaalta sa haastattelemistani valmentajista ti ilmi 168

177 maan ammattiuraansa liittyen kiinnstuksensa ja tyytyväisyytensä siitä, että ilmiötä tutkittiin nyt myös väitöskirjataslla, mikä pulestaan tukisi ajatusta juuri ammatticachien valikitumisesta haastateltaviksi. Jatkssa valmentajien ammattimaisuutta ja ammattitaita vidaan punnita esimerkiksi ICF-sertifiinnin kautta, jllin tutkimusjukn valintaan n mahdllisuus saada lisäkriteerejä. Rajitteena vidaan myös pitää sitä, etteivät valmentajat ja valmennettavat mudstaneet caching-suhteen valmennuspareja. Js näin lisi llut, kkemusten yhteneväisyys business cachingin itsesäätelyyn khdistumisesta lisi mudstunut vielä mielenkiintisemmaksi ja valmentaja valmennettava -parien sisäisen yhteneväisyyden vertailu lisi saattanut tuttaa kiinnstavia jatktutkimusaiheita. Tisaalta, nyt saadut tutkimustulkset sittavat yhteneväisyyttä, vaikka haastateltavat eivät lleetkaan keskenään business caching -suhteessa, mikä pulestaan viittaa yleisesti käytössä levaan caching-prsessin sisäiseen systemaattisuuteen. Caching-parien käyttäminen jatktutkimusten aineistntuttajina lienee helpmpaa, kun tutkimuksellinen pää n saatu avattua ja cachingista n tullut yleisemmin tunnettua. Myös haastattelujen ajankhta suhteessa business caching -prsessiin saatti lla vaikuttamassa vastausten sisältöihin. Valintakriteerinä valmennettavien suhteen li haastattelun ajittaminen caching-prsessin lppuvaiheille tai sen päättymisen jälkeiseen aikaan, jka saatti vaikuttaa myös muistikuviin caching-prsessista. Valmentajat tuntuivat kertvan kkemuksiaan sekä meneillä levista sekä j lppuneista prsesseistaan. Tisaalta heidän kkemuksensa livat laajempia ja tistuvia, eivätkä rajittuneet vain yhteen makhtaiseen caching-prsessiin. Yhtä lukuun ttamatta valmennettavat livat vielä sisällä caching-prsessissaan. J prsessinsa lppuun saattanut henkilö jäi haastattelussa välillä muistelemaan kkemuksiaan tilanteista, kun taas muut haastateltavat vastailivat hyvinkin spntaanisti. Teemahaastattelu aineistnkeruu menetelmänä n, paradksaalista kyllä, saattanut myös rajittaa vastausten sisältöä. Kakknen ja Viitala (2007, 124) viittaavat massa 169

178 tutkimuksessaan siihen, kuinka avimessa haastattelussa haastateltavat eivät välttämättä tule ajatelleeksi kaikkea kkemaansa, jten sa leellisestakin sisällöstä vi jäädä puuttumaan. Tähän liittyen len phtinut, että tästä raprtinnista vat saattaneet jäädä puuttumaan myös näkemykset valmennettavien metakgnitiivisesta tietisuuden kehittymisestä, jnka vidaan lettaa seuranneen systemaattista itsereflektita. Lisäksi, tämän tutkimuksen rajitteena n myös tietyssä mielessä llut akateemisen caching-tutkimuksen vähyys Sumessa, mikä n pulestaan rajittanut aihetta kskevaa tutkimuksellisesta keskustelua ja sparraamista. Merkittävää tieteellistä diskurssia business cachingista len kuitenkin käynyt kansainvälisissä caching knferensseissa (Eurpean Caching Cnference 2007, Helsinki; Eurpean Caching Cnference 2008, Geneve) sekä ktimaassa myös aiheesta väitöskirjaansa valmistelevan tutkijan Anneli Rmanan kanssa. 5.3 Ehdtuksia jatktutkimukselle Business cachingia n Sumessa tutkittu vielä hyvin vähän, jten siihen liittyvä eri näkökulmista ja eri lähetymistavilla tehty tutkimus n tervetullutta. Ken myös itsesäätelykyvyn tutkimuksen hedelmällisenä ja tulksellisena jatkumna itsensä jhtamisen tutkimuksen syventämiseksi. Tämän tutkimuksen perusteella nstan vlititutkimuksen esille ehdttmasti huminarvisena jatktutkimuksen khteena. Organisaatit suuntaavat resursseja mtivintiin, sillinkin kun haasteet näyttäisivät liittyvän vlitin ja sen timintarakenteisiin. Tämä n havaittavissa esimerkiksi sillin, kun hyvinkin mtivitunut henkilökunta ei saavuta päämääriään tai suunnitellut aikataulut pettävät ilman selkeää ja havaittavaa syytä. Organisaatiissa tulisi selvittää, kuinka systemaattisesti jhtamisessa ja esimiestyössä tuetaan yksilötasn timinnan kntrlleja, ja ttaa tulkset humin kehittämissuunnitelmia tehtäessä. 170

179 Olen myös itse kiinnstunut tutkimaan ja kehittämään Zimmermanin itsesäätelytasja kuvaavan mittarin, jnka avulla vitaisiin alku ja lpputestauksen kautta käytännössä sittaa valmennettavan itsesäätelykyvyn kehittyminen. Lähtötasn mittaus antaisi yhä paremman mahdllisuuden henkilökhtaiseen itsesäätelyn kehittämiseen business caching-prsessissa. Näin prsessille vitaisiin myös antaa rganisaatita palveleva tavite, jka lisi saavutettavissa valmennettavan itseasetetun tavitteen saavuttamisen rinnakkaistutteena. Itsesäätelyn kehitystasjen mittari edesauttaisi ennen kaikkea valmentavaan vurvaikutukseen liittyvien kehitystasjen arviinnissa, mutta lisi myös muunnettavissa muihin kehittymistavitteisiin. Itsesäätelyn yksilöllisten rakenteiden väliseen vurvaikutukseen suunnattu tutkimus antaisi viitteitä tavitteen saavuttamisen ja henkilökhtaisen kehittymisen keskinäisestä dynamiikasta. Yhtä kaikki, myös itsesäätelyrakenteiden kehittymisen yhteys itsensä jhtamisen strategiiden kehittymiseen ja tähän liittyvä työ- ja jhtamiskäytäntöjen muutksen tutkimus saattaisi synnyttää lisätyökaluja muutksen jhtamiseen. Lpuksi, yleisesti peräänkuulutettuna tutkimuskhteena n business cachingin taludellinen vaikuttavuus, jsta tutkimustulksia dttavat niin valmentajat, valmennettavat kuin rganisaatitkin. Vaikuttavuuden mittaaminen n kuitenkin haastava tehtävä, kska väliintulevia tekijöitä etenkin pitkän caching-prsessin aikana saattaa lla runsaasti, eikä kiistatnta mittausmenetelmää le lutu. Jack J. Phillips (2007) n kehittänyt alalle Kirkpatrickin vaikuttavuusmalliin perustuvan ROI (Return n Investment) mittausmenetelmän, jnka tavitteena n sittaa rganisaatiille cachingin taludelliset hyödyt. Mittausmenetelmä spii laajuutensa ja suuritöisyytensä pulesta kuitenkin lähinnä suurissa rganisaatiissa tteutettavien kknaisvaltaisten prjektien vaikuttavuuden mittaamiseen. 171

180 Lähteet Ahla, K., Gerlander, E-M. & Kalim R. (2001) Työntekijän ajattelu- ja timintatapjen yhteys työuupumukseen. Työ ja ihminen 2001 (3), Ahnen, S. (1994) Fenmengrafinen tutkimus. Teksessa L. Syrjälä, S. Ahnen, E. Syrjäläinen & S. Saari (tim.) Laadullisen tutkimuksen työtapja. Helsinki: Kirjayhtymä, Ahteenmäki-Pelknen, L. (2006) Mikä hjaa kirkn työnhjaajaa?: haastattelututkimus työnhjaajan tereettisista lähestymistavista. Väitöskirja. Helsingin ylipist. Fac thel. Augustins, M. & Walker, I. (2001) Scial cgnitin. An integrated intrductin. Lndn: Sage Publicatins. Bacn,T.R. & Spear, K.I. (2003) Adaptive caching. Pal Alt CA: Davies-Black Publishing. Ballinger, M.S. (2000) Participant self-perceptins abut the causes f behavir change frm a prgram f executive caching. Väitöskirja. Capella University. Bandura, A. (1986) Scial fundatins f thughts and actin: A scial cgnitive thery. Englewd Cliffs, NJ: Prentice Hall. Bembenutty, H. & Zimmerman, B.J. (2003) The relatin f mtivatinal beliefs and self-regulatry prcesses t hmewrk cmpletin and academic achievement. [esitelmä]. Annual Meeting f the American Educatinal Research Assciatin Chicag Blm, R., Melin, H. & Pyöriä, P. (2001) Tiettyö ja työelämän muuts. Helsinki: Gaudeamus. Bekaerts, M., Pintrich, P.R. & Zeidner, M. (2000) Handbk f self-regulatin. San Dieg: Elsevier Academic Press. Bugae, C. (2005) A descriptive study f the impact f executive caching frm the perspective f the executive leader. Väitöskirja. Capella University. Carlssn, M. & Frssell, C. (2008) Esimies ja caching. Oivaltava caching jhtamisen työvälineenä. Prv: Tietsanma. Cederlöf, K. (2005) The rles f persnal prjects and cgnitive attributinal strategies in successful executive caching. Pr Gradu. Åb Akademi. 172

181 Cnway, R.L. (2000) The impact f caching mid-level managers utilizing multirater feedback. Teksessa A.M. Grant Wrkplace, executive and life caching: an anntated bibligraphy frm the behaviural science literature. Unpublished paper, Caching Psychlgy Unit, University f Sydney, Australia. Crn, L. (1986) The metacgnitive cntrl cmpnents f self-regulated learning. Cntemprary Educatinal Psychlgy 11, Crn, L. (1993) The best-laid plans. Educatinal Researcher 22 (2), Crn, L. (2001) Vlitinal aspects f self-regulated learning. Teksessa B. J. Zimmerman & D.H. Schunk (tim.) Self-regulated learning and academic achievement. Theretical perspectives. (2. pains). New Jersey: Lawrence Erlbaum Assciates Denzin, N.K. & Lincln, Y.S. (1994) Handbk f qualitative research. Thusands Oaks, CA: Sage. Dwney, M. (2003) Effective caching: Lessns frm the cach s cach. 2. pains. New Yrk: Texere. Drucker, P.F. (2005) Managing neself. Harvard Business Review 88 (1), Efklides, A. (2001) Metacgnitive experiences in prblem slving: Metacgnitin, mtivatin and self-regulatin. Teksessa: A. Efklides, J. Kuhl & R.M. Srrentin (tim.) Trends and prspects in mtivatin research. Drdrecht: Kluwer Academic Publishers Endler, N.S. & Kcvski, N.L. (2000) Self-regulatin and distress in clinical psychlgy. Teksessa M. Bekaerts, P.P. Pintrich & M. Zeidner (tim.) Handbk f self-regulatin. San Dieg: Academic Press Eskla, J. & Suranta, J. (1998) Jhdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapain. Fairley, S. G. & Stut, C. E. (2004) Getting started in persnal and executive caching. New Jersey: Jhn Wiley & Sns. Frantsi, P. (2003) Sumalaisten jääkiekkvalmentajien jhtamiskäyttäytyminen. Lisensiaatintyö. Helsingin ylipist. Frayne, C.A. & Geringer, J.M. (2000) Self-management training fr imprving jb perfrmance: A field experiment invlving salespeple. Jurnal f Applied Psychlgy 85,

182 Frayne, C.A. & Latham, G.P. (1987) The applicatin f scial learning thery t emplyee self-management f attendance. Jurnal f Applied Psychlgy, Gallwey, T. (1974) The inner game f tennis. Randm Huse. Garcia, T., McCAnn E.J., Turner, J.E. & Rska, L. (1998) Mdeling the mediating rle f vlitin in the learning prcess. Cntemprary Educatinal Psychlgy 23, Ghsal, S. & Bruch, H. (2003) Ging beynd mtivatin t the pwer f vlitin. MIT Slan Management Review 44 (3), Gist, M.E. (1989) The influnce f training methd n self-efficacy and idea generatin amng managers. Persnnel Psychlgy 42 (4), Gdat, L.M. & Brigham, T.A. (1999) The effect f a self-management training prgram n emplyees f mid-sized rganizatin. Jurnal f Organizatinal Behavir Management 19, Gdwin, J.L., Neck, C.P. & Hughtn, J.D. (1999) The impact f thught selfleadership n individual gal perfrmance: A cgnitive perspective. Jurnal f Management develpment 18, Graham, S. & Weiner, B. (1996) Theries and principles f mtivatin. Teksessa D.C. Berlinger & R.C. Calfee (tim.) Handbk f educatinal psychlgy. New Yrk: Simn & Schuster Macmillan Grant, A.M. (2003) The impact f life caching n gal attainment, metacgnitin and mental health. Scial Behaviur and Persnality 31 (3), Grant, A.M. (2005) Wrkplace, executive and life caching: An anntated bibligraphy frm the behaviural science literature. Unpublished paper, Caching Psychlgy Unit, University f Sydney, Australia. Greene, J. & Grant, A.M. (2003) Slutin-fcused caching. Harlw: Pearsn Educatin Limited. Guba, E.G. & Lincln, Y.S. (1994) Cmpeting paradigms in qualitative research. Teksessa N.K. Denzin & Y.S. Lincln (tim.) Handbk f qualitative research. Thusands Oaks, CA: Sage Harwd, C. & Swain, A. (2002) The develpment and activatin f achievement gals within tennis: A player, parent and cach interventin. Sprt Psychlgist 16 (2),

183 Heikkilä, T. (2001) Muutsmyrsky. Pankkifuusi työntekijöiden kkemuksena. Väitöskirja. HUT Industrial Management and Wrk and Organizatinal Psychlgy; 7. Helkama, K., Myllyniemi, R. & Liebkind K. (1998) Jhdatus ssiaalipsyklgiaan. Helsinki: Edita. Hellbm, K. (2005) Business caching tavitteellinen henkilökhtainen hjaus yrityselämässä. Teksessa S. Keskinen, L. Leimala & A. Rmana (tim.) Työnhjaus, sparraus ja caching esimiestyössä. Turun ylipistn täydennyskulutuskeskuksen julkaisuja B: Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (1982) Teemahaastattelu. 3. pains. Helsinki: Gaudeamus. Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2000) Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teria ja käytäntö. Helsinki: Ylipistpain. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (1997) Tutki ja kirjita pains. Helsinki: Tammi. Hirvihuhta, H. (2006) Caching valmenna ja sparraa menestykseen. Keuruu: Tammi. Hfer, B.K., Yu, S.L. & Pintrich, P.R. (1998) Teaching cllege students t be selfregulated learners. In D.H. Schunk & B.J. Zimmerman (tim.) Self-regulated learning: frm teaching t self-reflective practise. New Trk: Guilfrd Huczynski, A. & Buchanan, D. (2001) Organizatinal behaviur. 4. pains. Harlw: Prentice Hall. Hyrkäs, K. (2002) Clinical supervisin and quality care: examining the effects f team supervisin in multi-prfessinal teams. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis; 869. Hyyryläinen, A. (2004) Pedagginen draama ammatillisessa petuksessa. Teksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (tim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 3. Juva: PS-kustannus Internatinal Cach Federatin. [Viitattu ]. Saatavilla wwwmudssa:<url: at+is+a+cach/> Jaakkla, T. (2002) Changes in students exercise mtivatin, gal rientatin and sprt cmpetence as a result f mdificatins in schl physical educatin teaching practices. Likes-Research Center fr Sprt and Health Sciences. Jyväskylä. 175

184 Jacksn, T., MacKnzie, J. & Hbfll, S. E. (2000) Cmmunal aspects f selfregulatin. Teksessa M. Bekaerts, P.P. Pintrich & M. Zeidner (tim.) Handbk f self-regulatin. San Dieg: Academic Press Jnes, G. & Spner, K. (2006) Caching high achievers. Cnsulting Psychlgy: Practise and research, 58 (1) JTO, Jhtamistaidn pist. (2007) Henkilöstöjhtamisen trendit Tutkimusraprtti. [Viitattu ]. Saatavilla wwwmudssa:<url: jhtamisen%20trendit%202007%20raprtti.pdf > Juusela, T., Lillia, T. & Rinne, J. (2000) Mentrinnin mnet kasvt. Jyväskylä: Gummerus. Juuti, P. (2000) Ohjauksellinen näkökulma rganisaatiiden jhtamisessa. Teksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (tim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. Ohjauksen timintakentät. Juva: PS-kustannus Jylhä, E. (2005) Esimiestyön kehittäminen lähtee itsestä Esimiestyön kehittämisen menetelmiä. Teksessa S. Keskinen, L. Leimala & A. Rmana (tim.) Työnhjaus, sparraus ja caching esimiestyössä. Turun ylipistn täydennyskulutuskeskuksen julkaisuja B: Jyrhämä, R. (2002) Ohjaus pedaggisena päätöksentekna. Väitöskirja. Helsingin ylipistn pettajankulutuslaits. Tutkimuksia; 236. Kakknen, A. & Viitala R. (2007) Jhdn kehittämisen strategisuus. Valmennushjelman vaikuttavuus esimiesten kkemana. Tutkimuksia 277. Vaasan ylipistn julkaisuja. Kalli, P. (2005) Jhtamisen hjaus vurvaikutuksena. Psyklgian lisensiaatin tutkimus. Psyklgian laits. Jensuun ylipist. Kanfer, R. (2005) Self-Regulatin research in wrk and I/O psychlgy. Applied Psychlgy: An Internatinal Review, 54 (2) Kaski, S. (2006) Valmentautumisen psyklgia kilpa- ja huippu-urheilussa. Helsinki: Edita. Kauppalehti Opti Kauppalehti. Vip Valmennus-liite Kauppila, R. A. (2003) Opi ja peta tehkkaasti. Psyykkinen valmennus ppimisen tukena. Juva: PS-kustannus. Keltikangas-Järvinen, L. (1994) Hyvä itsetunt.2. pains. Juva: WSOY. 176

185 Keltikangas-Järvinen, L. (2006) Temperamentti ja kulumenestys. Juva: WSOY. Keskinen, S. (2006) Työnhjaus, sparraus, mentrinti ja caching esimistyössä. Osviitta, 3, Kluger, A.N. & DeNisi A. (1996) The effects f feedback interventins n perfrmance: A histrical review, a meta-analysis and a preliminary feedback interventin thery. Psychlgical Bulletin 119, Kivist, P., Vuri, J. & Nykyri, E. (2004) Kulutuksesta työhön -ryhmämenetelmän vaikutus nurten työelämään siirtymiseen ja mielenterveyteen. Työ ja ihminen 18 (4), Kmulainen, K. (2000) Kertmukset, elämänmetafrat ja ydinretriikat hjauksen välineinä. Teksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (tim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. Juva: PS-kustannus Kski, A. (2007) Työn eetksena hyvä elämä tehstetun palveluasumisen yksikössä. Uutta mniammatillista työyhteisöä rakentaen. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis; 644. Kuhl, J. (1985) Vlitinal mediatrs f cgnitin-behavir cnsistency; selfregulatry prcesses and actin versus state rientatin. Teksessa J. Kuhl & J. Beckmann (tim.) Actin cntrl. Frm cgnitin t behavir. Berlin Heidelberg: Springer-Verlag Kuhl, J. (2000) A functinal-design apprach t mtivatin and self-regulatin. Teksessa M. Bekaerts, P.P. Pintrich & M. Zeidner (tim.) Handbk f self- Regulatin. San Dieg: Academic Press Kultalahti, L., Jkelainen, T., Tensing, M. & Sini, H. (2005) Osallistumisen ja vetäytymisen dynamiikkaa tutkijan vaihtelevat rlit laadullisessa timintatutkimuksessa. Kasvatus 36 (1), Kuusinen, K-L. (2000) Kgnitiivinen psykterapia hjauksen viitekehyksenä. Teksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (tim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. Juva: PS-kustannus Kvale, S. (1996) InterViews. An intrductin t qualitative research interviewing. Thusand Oaks, CA: Sage. Kyngäs, H. & Vanhanen, L. (1999) Sisällön analyysi. Hittiede 11 (1), Kyyrönen, L. (1999) Demnstraatin ja skraattisen dialgin yhdistäminen lukin kemian petuksessa. Väitöskirja. Helsingin ylipistn pettajankulutuslaits. 177

186 Laine, T. (2001) Kasvatustilanteen kaksisuuntaisuudesta. Teksessa M. Itknen (tim.) Ihminen, mikä ja kuka let? Tampereen ylipistpain Larssn, S. (1993) Om kvalitet i kvalitativa studier. Nrdisk Pedaggik 13, Latham, G.P. & Frayne, C.A. (1989) Self-management training fr increasing jb attendance: A fllw-up and replicatin. Jurnal f Applied Psychlgy 74, Lehtmaa, M. (2005) Fenmenlginen kkemuksen tutkimushaastattelu, analyysi ja ymmärtäminen. Teksessa J. Perttula & T. Latmaa (tim) Kkemuksen tutkimus. Merkitys tulkinta ymmärtäminen. Tartu: Dialgia Leimala, L. & Keskinen, S. (2005) Työnhjauksen mahdllisuudet päiväkdinjhtajan työn kehittämiseksi. Teksessa S. Keskinen, L.Leimala & A. Rmana (tim.) Työnhjaus, sparraus ja caching esimiestyössä. Turun ylipistn täydennyskulutuskeskuksen julkaisuja B: Leskelä, J. (2005) Mentrinti aikuispiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena. Väitöskirja. Acta Univeritatis Tamperensis; Liukknen, J. (1998) Enjyment in yuth sprts: A gal perspectives apprach. LIKES-Research Center fr Sprt and Health Sciences. Lcke, E.A. (1991) Gal thery vs. cntrl thery: Cntrasting appraches t understanding wrk mtivatin. Mtivatin and Emtin 15, Lcke, E.A. & Latham, G.P. (1990) A thery f gal-setting and task perfrmance. Englewd Cliffs, NJ: Prentice-Hall Lcke, E.A. & Latham G.P. (2002) Building a practically useful thery f gal setting and task mtivatin. A 35 year dyssey. American Psychlgist 57 (9), Luma, M., Suutari, V. & Viitala R. (2005) Jhdn kehittäminen Sumessa. Kehittämisalueet, menetelmät ja kehittämisen strategisuus. tutkimuksia 268. Vaasan ylipistn julkaisuja. Mantere, S. (2003) Champin, citizen, cynic? Scial psitins in the strategy prcess. Väitöskirja. HUT Industrial management and Wrk and Organizatinal Psychlgy; 5. Manz, C.C. (1986) Self-leadership: Tward an expanded thery f self-influence prcesses in rganizatins. Academy f Management Review 11, Manz, C. C. & Sims, H. P. (2001) The new superleadership. San Francisk: Berret- Kehler Publishers. 178

187 Martin, C. (2001) The life caching handbk. Wales: Crwn Huse Publishing. McCleland, R. (2005) The executive cach s experience: A qualitative phenmenlgical explratin. Väitöskirja. Regent University. McLed, A. (2004) Perfrmance caching. 2. pains. Wales: Crwn Huse Publishing. Meece, J.L. (1994) The rle f mtivatin in self-regulated learning. Teksessa D.H. Schunk & B.J. Zimmerman (tim.) Self-regulatin f learning and perfrmance. Hillsdale, NJ: Lawrence Erlbaum Assciates Milanen, P. (2001) Avin dialgi ja kasvattajan vallan pakk. Teksessa M. Itknen (tim.) Ihminen, mikä ja kuka let? Tampereen ylipistpain Neck, C.P. & Hughtn, J.D. (2006) Tw decades f self-leadership thery and research. Jurnal f Managerial Psychlgy 21 (4), Neck, C.P. & Manz, C.C. (1996) Thught self-leadership: The impact f mental strategies training n emplyee cgnitin, behaviur and affect. Jurnal f Organizatinal Behavir 17, Neenan, M. & Dryden W. (2002) Life caching. A cgnitive-behaviural apprach. Hve: Brunner-Rutledge. Niemivirta, M. (1998) Habits f mind and academic endeavrs: the crrelates and cnsequences f achievement rientatins. Väitöskirja. Helsingin ylipistn kasvatustieteen laitksen tutkimuksia; 196. Niinilut, I. (1992) The Aim and structure f applied research. Erkenntnis. Vl Nummenmaa, T. (1995) Perheen affektijärjestelmä. Teksessa P. Lyytinen, M. Krkiakangas & H. Lyytinen (tim.) Näkökulmia kehityspsyklgiaan. Kehitys kntekstissaan. Prv: WSOY Nummenmaa, A.R. & Lautamatti, L. (2004) Opiskelun työprsessien hjaus krkeaasteella. Teksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (tim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 3. Juva: PS-kustannus Närhi, A. & Frantsi, P. (1998) Psyykkinen valmennus järkeä ja sydäntä. Keuruu: Otava. Näätänen, P., Ryynänen, A., Räikkönen, K., Ravaja, N. & Keltikangas-Järvinen, L. (1995) Emtiiden funktit, säätely ja smaattinen terveys. Teksessa K. Räikkönen & J-E. Nurmi (tim.) Persnallisuus, terveys ja hyvinvinti. Helsinki: Sumen psyklginen seura

188 Näätänen, P. (2004) Mieliala, mielialan metakkemus ja työuupumus. Psyklgia 30 (1), Ojanen, S. (2001) Ohjauksesta ivallukseen. Ohjausterian kehittelyä. Helsingin ylipistn Tutkimus- ja kulutuskeskus Palmenia. Saarijärvi: Palmenia-kustannus. Onnismaa, J. (2003) Epävarmuuden paluu. Ohjauksen ja hjausasiantuntijuuden muuts. Väitöskirja. Jensuun ylipistn kasvatustieteellisiä julkaisuja; 91. Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (2000) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. Ohjauksen lähestymistavat ja hjaustutkimus. Juva: PS-kustannus. Orenstein, R. L. (2000) Executive caching: an integrative mdel. Väitöskirja. The State University f New Jersey. Paunnen, M. (1989) Hittyön työnhjaus: empiirinen tutkimus työnhjauksen kehittämishjelman käynnistämistä muutksista. Väitöskirja. Kupin ylipist. Parppei, R. (2004) Henkilöstöjhtaminen pstmdernissa timintaympäristössä. Pr gradu. Kasvatustieteen laits. Helsingin ylipist. Parppei, R. (2006) Caching: että hyvästä tehdään vielä parempi. Valmentajien kkemuksia henkilökhtaisen kehittymisen ja tavitteen saavuttamisen tukemisesta. Lisensiaatintyö. Työpsyklgian ja jhtamisen labratri. Teknillinen krkeakulu. Pattn, M.Q. (2002) Qualitative Research & Evaluatin Methds. 3. pains. Thusands Oaks,CA: Sage. Peavy, V.A. (2000) Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun hjaus pstmdernina aikana. (Sum P. Auvinen). Teksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (tim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. Juva: PS-kustannus Perttula, J. & Latmaa T. (2005) Kkemuksen tutkimus. Merkitys tulkinta ymmärtäminen. Tartu: Dialgia. Phillips, J.J. (2007) Measuring ROI in Business Caching [esitelmä]. The Eurpean Caching Cnference Helsinki. Piaget, J. (1977) The develpment f thught: Equilibratin f cgnitive structures. (Kääntänyt A. Rsin). Oxfrd: Blackwell. Piirainen, A. (2006) Asiakkaan ja asiantuntijan pedagginen suhde. Fenmenlginen tutkimus fysiterapiatilanteista asiakkaiden ja fysiterapeuttien kkemana. Väitöskirja. Helsingin ylipistn kasvatustiteen laitksen tutkimuksia;

189 Pintrich, P.R. (1989) The dynamic interplay f students mtivatin and cgnitin in the cllege classrm. Teksessa C. Ames & M. Maehr (tim.) Advances in mtivatin and achievement: mtivatin-enhancing envirnments. Greenwich, CT: JAI Press Pintrich, P.R. (2000) The rle f gal rientatin in self-regulated learning. Teksessa M. Bekaerts, P.P. Pintrich & M. Zeidner (tim.) Handbk f selfregulatin. San Dieg: Academic Press Pintrich, P.R., Marx, R.W. & Byle, R.A. (1993) Beynd cld cnceptual change: The rle f mtivatinal beliefs and classrm cntextual factrs in the prcess f cnceptual change. Review f Educatinal Research 63, Pintrich, P. R. & McKeachie, W.J. (2000) A framewrk fr cnceptualizing student mtivatin and self-regulated learning in the cllege classrm. Teksessa P.R. Pintrich & P. Ruhtie (tim.) Cnative cnstructs and self-regulated learning. Research Center fr Vcatinal Educatin. Hämeenlinna Pintrich, P. R. & Ruhtie, P. (2000) Cnative cnstructs and self-regulated learning. Research Center fr Vcatinal Educatin. Hämeenlinna. Purhnen, H. (1988) Muuttuva Ihminen. Carl Rgersin filsfinen antrplgia. Sumalaisen telgisen kirjallisuusseuran julkaisuja. Quick, J.C. & Macik-Frey, M. (2004) Behind the mask. Caching thrugh deep interpersnal cmmunicatin. Cnsulting Psychlgy Jurnal: Practice and Research 56 (2), Rauhala, L. (1989) Ihmisen ykseys ja mninaisuus. Sairaanhitajien kulutussäätiö. Karist. Rauhala, L. (1992) Henkinen ihmisessä. Helsinki: Ylipistpain. Rck, D. (2006) A brain-based apprach t caching. Internatinal Jurnal f Caching in Organizatins 4 (2), Rck, D. (2007) Caching n the brain. Keynte. The Eurpean Caching Cnference Helsinki. Rgers, J. (2008) Caching Skills. A Handbk. Berkshire: McGraw-Hill. Rmana, A. (2007) Caching edistää esimiestaitja. Teksessa M. Räsänen (tim.) Caching ja jhtajuus. Valmentava te esimiestyössä. Helsinki: Edita. Rmana, A. & Leimala, L. (2005) Yksilötyönhjaus, sparraus ja caching esimiesten kkemuksina. Teksessa S. Keskinen, L. Leimala & A. Rmana (tim.) 181

190 Työnhjaus, sparraus ja caching esimiestyössä. Turun ylipistn täydennyskulutuskeskuksen julkaisuja B: Rvi, E. (2002) Jukkueellinen yksilöitä. Timintatutkimus psyykkisen valmennuksen hjelman suunnittelusta, tteuttamisesta ja arviinnista pikien jääkiekkjukkueessa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Rvi, E., Eskla, J., Silvenninen M. & Lintunen T. (2003) Tavitteenasettelu tutkimuskhteena liikunnassa ja työyhteisössä. Arviiva katsaus. Liikunta & Tiede 5-6/ Ruhnen, M., Kasvi, A., Kultanen, T., Lahnen, M., Lehtnen, J. & Vanne T. (2004) Tietyritysten muuttuvat työkulttuurit. Tampere: Tampere University Press. Ruhtie, P. (1998a) Mtivaati, taht ja ppiminen. Helsinki: Edita. Ruhtie, P. (1998b) Oppimalla saamiseen ja menestykseen. 3.pains. Helsinki: Edita. Ruhtie, P. (2000) Cnative cnstructs in learning. Teksessa P. Pintrich & P. Ruhtie (tim.) Cnative cnstructs and self-regulated learning. Research Center fr Vcatinal Educatin, Hämeenlinna Ruhtie, P. (2002a) Ammatillista kehittymistä edistävät itsesäätelyvalmiudet. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2/2002. Opetus-, kasvatus- ja kulutusaljen säätiö OKKA-säätiö Ruhtie, P. (2002b) Oppiminen ja ammatillinen kasvu. e-kirja. Juva:WSOY Ruhtie, P. & Hnka, J. (2003) Ammatillinen huippusaaminen. Hämeen ammattikrkeakulu. Räsänen, M. (2007) Caching ja jhtajuus. Valmentava te esimiestyössä. Helsinki: Edita. Saarinen, M. (2007) Tunneälykäs esimiestyö. Esimiesten kykyphjaisen tunneälysaamisen laadullinen kuvaus ja määrällinen mittaaminen. Väitöskirja. HUT Labratry f Wrk Psychlgy and Leadership dctral dissertatin series; 2007/2. Saling, N.E. (2005) An empirical study cmparing the effect f feedback, training and executive caching n leadership behaviur change. Väitöskirja. Nrth Carlina State University. 182

191 Salmela-Ar, K. & Nurmi, J-E. (2002) Henkilökhtaiset tavitteet ja hyvinvinti. Teksessa K. Salmela-Ar & J-E. Nurmi (tim.) Mikä meitä liikuttaa. Mdernin mtivaatipsyklgian perusteet. Keuruu: PS-kustannus Schein, E. H. (1987) Prcess cnsultatin vlyme II. Lessns fr managers and cnsultants. Reading (MA): Addisn-Wesley. Scherer, K. R. (2001) Emtin. Teksessa M. Hewstne ja W. Strebe (tim.) Intrductin t scial psychlgy. 3. pains. Crnwall: Blackwell Publishers Schuijers, H.H.P.M. (2002) Effects f mental training cnsultancy in elite sprts. Väitöskirja. Aus Dem Psychlgischen Institut der Deutchen Sprthhcschule Köln. Schunk, D.H. (1989) Scial cgnitive thery and self-regulated learning. Teksessa B. Zimmerman & D. Schunk (tim.) Self-regulated learning and academic achievement: Thery, research and practise. New Yrk: Springer-Verlag Schunk, D.H. (1994) Self-regulatin f self-efficacy and attributins in academic settings. Teksessa D.H. Schunk & B.J. Zimmerman (tim.) Self-regulatin f learning and perfrmance. Hillsdale, NJ: Lawrence Erlbaum Assciates Schunk, D.H. & Zimmerman, B.J. (1997) Scial rigins f self-regulatry cmpetence. Educatinal Psychlgist, Schunk, D.H. & Zimmerman, B.J. (1998) Self-regulated learning: frm teaching t self-reflective practise. New Yrk: Guilfrd. Seamns, B.L. (2004) The mst effective factrs in executive caching engagements accrding t the cach, the client and the client s bss. Väitöskirja. Saybrk Graduate Schl and Research Center. Shah, J.Y. & Kruglanski, A.W. (2000) Aspects f gal netwrks. Teksessa M. Bekaerts, P.P. Pintrich & M. Zeidner (tim.) Handbk f self-regulatin. San Dieg: Academic Press Shapir, S.L., & Schwartz, G.E. (2000) The rle f intentin in self-regulatin. Teksessa M. Bekaerts, P.P. Pintrich & M. Zeidner (tim.) Handbk f selfregulatin. San Dieg: Academic Press Siltala, P. (2004) Työnhjauksen välineet. Teksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (tim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 3. Juva: PS-kustannus Silverman, D. (2000) Ding qualitative research. A practical handbk. Lndn: Sage. 183

192 Silverman, D. (2001) Interpreting qualitative data. Methds fr analysing talk, text and interactin. Lndn: Sage. Singer, J.L. (1995) William James. Teksessa R. Fuller (tim.) Seven Pineers f Psychlgy. Lndn: Rutledge Sinisal, P. (2000) Ohjauksen ja neuvnnan tutkimuksesta Sumessa. Teksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (tim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. Juva: PS-kustannus Snw, R.E., Crn, L. & Jacksn, D. (1996) Individual differences in affective and cnative functins. Teksessa D.C. Berlinger & R.C. Calfee (tim.) Handbk f educatinal psychlgy. New Yrk: Simn & Schuster Macmillan Smmers-Flanagan, J. & Smmers-Flanagan, R. (2003) Clinical interviewing. 3.pains. New Jersey: Jhn Wiley & Sns. Spangar, T. (2004) Metafrien ja seremniiden käyttö hjauksessa. Teksessa J. Onnismaa, H. Pasanen ja T. Spangar (tim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 3. Juva: PS-kustannus Starr, J. (2003) The caching manual. The definitive guide t the prcess, principles and skills f persnal caching. Lndn: Pearsn Educatin. Stevens, C.K., Bavetta, A.G. & Gist, M.E. (1993) Gender differences in the acquisitin f salary negtiatin skills: The rle f gals, self-efficacy and perceived cntrl. Jurnal f Applied Psychlgy 78, STM, Ssiaali- ja terveysministeriö. Tiedte 411/2007. Annettu [Viitattu ]. Saatavilla www mudssa: <URL: Sue-Chan, C. & Latham, G.P. (2004) The relative effectiveness f external, peer and self-cachies. Applied psychlgy: An internatinal review 53(2), Sullivan, M.A. (2006) The effectiveness f executive caching in the develpment f emtinal intelligence cmpetencies. Väitöskirja. Spalding University. Sumen Caching yhdistys. [Viitattu ]. Saatavilla wwwmudssa:<url: > Sztucinski, K. (2002) The nature f executive caching. Väitöskirja. The Gerge Washingtn University. Taini, M. (2005) Mielikuvaharjittelun vaikutus kilpavauhtisen suunnistussurituksen virheisiin ja surituksen fyysiseen rasittavuuteen 184

193 sumalaisilla junirisuunnistajilla. Pr Gradu. Liikuntabilgian laits, Jyväskylän ylipist. Talussanmat. Talent Management -liite Tbin, S.E. (2005) Assessing f self-regulatin training system and its transfer t ut-f schl cntexts fr students with emtinal and behaviural difficulties. Väitöskirja. City University f New Yrk. Tskala, A. (1991) Kgnitiivisen psykterapian tereettisia perusteita ja svelluksia. Jyväskylän kulutuskeskus Oy. Tskala, A. (1998) Ihmisen muutsprsessit aikuisiällä knstruktivistinen näkökulma. Teksessa P. Lyytinen, M. Krkiakangas & H. Lyytinen (tim.) Näkökulmia kehityspsyklgiaan. Kehitys kntekstissaan. Prv: WSOY Tumi. J. & Sarajärvi, A. (2002) Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi pains. Helsinki: Tammi. Tynjälä. P. (1991) Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien lutettavuudesta. Kasvatus 22, 5-6, Tynjälä, P. (1999) Oppiminen tiedn rakentamisena. Knstruktivistisen ppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä. Uhl-Bien, M. & Graen, G. (1998) Individual self-management: Analysis f prfessinals self-managing activities in functinal and crss-functinal wrk teams. Academy f Management Jurnal 41, Vancuver, J.B. (2000) Self-regulatin in rganizatinal settings. Teksessa M. Bekaerts, P.P. Pintrich & M. Zeidner (tim.) Handbk f self-regulatin. San Dieg: Academic Press Vancuver, J.B. & Day, D.V. (2005) Industrial and rganisatin research n selfregulatin: Frm cnstructs t applicatins. Applied Psychlgy: An Internatinal Review 2005, 54 (2), Vanne, T. & Ruhnen, M. (2005) Esimiesten ryhmätyönhjaus kkemuksellisen ppimisen prsessina ICT-alalla. Teksessa S. Keskinen, L. Leimala & A. Rmana (tim.) Työnhjaus, sparraus ja caching esimiestyössä. Turun ylipistn täydennyskulutuskeskuksen julkaisuja B: Vehviläinen, S. (2000) Keskustelunanalyysia hjausvurvaikutuksesta: esimerkkinä piskelijan hulten käsittely. Teksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (tim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. Juva: PS-kustannus

194 Venetjki, N. & Hngist V. (2005) Melu vaikuttaa työtehn ja -viihtyvyyteen. Työterveiset 03. Työterveyslaits. [Viitattu ]. Saatavilla wwwmudssa:url: Vuri, J. Kivist, P. & Salmela-Ar, K. (2003) Nurten työllistymisen ja työelämävalmiuksien tukeminen. Työ ja Ihminen 17 (3), Vurinen, R. (1986) Systeeminen lähestymistapa psyklgiassa, Osa 1. Psyklgia (3) Vurinen, R. (2000) Persnallisuus ja minuus pains. Vantaa: WSOY Wasylyshyn, K.M. (2003) Executive caching. An utcme study. Cnsulting Psychlgy Jurnal: Practice and Research 55 (2), Whitmre, J. (2004) Caching fr perfrmance. 3. pains. Lndn: Nichlas Brealey Publishing. Wd, R. (2005) New frntiers fr self-regulatin research in I/O psychlgy. Applied Psychlgy: An Internatinal Review 54 (2), Zeidner, M., Bekaerts, M. & Pintrich, P. (2000) Self-regulatin. Directins and challenges fr future research. Teksessa M. Bekaerts, P.P. Pintrich & M. Zeidner (tim.) Handbk f self-regulatin. San Dieg: Academic Press Zimmerman, B.J. (1998) Develping self-fulfilling cycles f academic regulatin: An analysis f exemplary instructinal mdels. Teksessa D.H. Schunk & B.J. Zimmerman (tim) Self-regulated learning: frm teaching t self-reflective practice Zimmerman, B.J. (2000) Attaining self-regulatin. A scial cgnitive perspective. Teksessa M. Bekaerts, P.P. Pintrich & M. Zeidner (tim.) Handbk f selfregulatin. San Dieg: Academic Press Zimmerman, B.J. & Kitsantas, A. (1997) Develpmental phases in self-regulatin: shifting frm prcess t utcme gals. Jurnal f Educatinal Psychlgy 89, Åhman, H. (2003) Oman mielen jhtaminen näkemyksiä ja kkemuksia yksilön menestymisestä pstmdernissa rganisaatissa. Väitöskirja. HUT Industrial Managemet and Wrk and Organizatinal Psychlgy;

195 Liitteet LIITE 1 Haastattelukysymykset valmentajille Teema 1. Business cachingin taustaa ja yhtymäkhtia 1. Kertisitk lyhyesti, mikä n business cachingin tavite eli mihin sillä pyritään? 2. Mihin business caching menetelmänä perustuu? 3. Mikä n business cachingin suhde kulutukseen, knsultintiin ja mentrintiin? 4. Mikä n business cachingin rli yksilön ja tisaalta yrityksen näkökulmasta? a) Onk antamallasi cachingilla yhtymäkhtia esim. yrityksen strategiaprsessiin? Teema 2. Itsesäätelyn sa-alueet 5. Kertisitk lyhyesti mikä n business cachingin tavite valmennettavan kannalta? a) Eli cachingin painpistealueina henkilötaslla vat tällöin? b) Visitk vielä tarkentaa, nk jtain tiettyjä yksilön minaisuuksia tai timintja, jihin nimenmaisesti pyrit vaikuttamaan? c) Miksi juuri näihin? Teema 3. Caching-menetelmät 6. Miettisitkö nyt maa timintaasi business caching -sessissa? a) Millä tavin (menetelmillä) pyrit vaikuttamaan äsken mainitsemiisi yksilön minaisuuksiin tai timintihin? b) Visitk kerta minulle käytännön esimerkin tällaisesta cachingsessista? Teema 4. Valmennettavan situaati 7. Mitä valmennettavalta businesscachingissa edellytetään? a) eli miten valmennettavan tulisi timia? 187

196 8. Miten valmennettavan yksilöllisyys tulisi ttaa humin cachingin nnistumiseksi? a) Miten caching-sessi mukautuu eri valmennettavien yksilöiden tarpeisiin? b) Miten valmennettavan yksilöllisyys business cachingissa yleensä humiidaan? c) Miten tämä tapahtuu käytännössä, visitk kerta siitä käytännön esimerkin? YLIMÄÄRÄINEN Teema 5. Onnistunut business caching ja tulevaisuuden näkymät 9. Mistä tietää millin business caching n nnistunut a) valmennettavan, b) yrityksen ja c) valmentajan näkökulmasta? d) TAI mainitse business cachingin nnistumisen sittavat TOP 5 asiaa 10. Ja lpuksi: millaisena näet business cachingin tulevaisuuden? 188

197 LIITE 2 Haastattelukysymykset valmennettaville Teema 1. Business cachingin taustaa 1. Kertisitk aluksi millaisia kkemuksia sinulla n cachingista? Teema 2. Tavitteen saavuttaminen 2. Kertisitk minkä tyyppinen tavite sinulla cachingissa li/n? 3. Ketk saavuttaneesi tavitteen/ kulkevasi khti tavitetta? a) millä lailla b) miten business caching n auttanut sinua tavitteen saavuttamisessa c) miten cach/valmentaja n timinut, jtta let lähentynyt tavitettasi d) esimerkki Teema 3. Henkilökhtainen kehittyminen 4. Onk timintasi muuttunut business cachingin myötä jllain tavalla? a) millä tavalla b) mistä se jhtuu c) visitk kerta tästä käytännön esimerkin 5. Mitkä asiat let kkenut hyödylliseksi cachingissa? a) visitk kerta minulle käytännön esimerkin 6. Mitkä asiat erityisesti vat auttaneet sinua nykyisen työsi tekemisessä 7. Onk jtain esimerkkejä miten business caching n auttanut sinua laajemminkin kuin työelämässä? a) visitk kerta minulle esimerkin Teema 4. Valmentaja mallina 8. Minkälaisen timinnan valmentajan tahlta let kkenut psitiivisena a) miksi b) kertisitk tällaisesta esimerkin 189

198 LIITE 3 Litteridun haastattelun analysintimenettely Tässä esimerkissä valmennettavan kknaishaastattelusta n pimittu teemaan 3: Henkilökhtainen kehittyminen liittyviä tarkentavia kysymyksiä ja vastauksia. Raakatekstin teemittelu, lausumien ryhmittely ja ilmaisujen sisällön pelkistäminen ketk sä että sä let sieltä caching-sessiista saanut jtain käytännön eväitä sinne kehityskeskusteluun? mä n varmaan saanut vielä enemmän niiden kysymysten herättämisen. tarkitushan n nimenmaan saada se ihminen puhumaan. ja ehkä se kyselytekniikka nimenmaan, millä saa sen ihmisen phtimaan vähän laajemmin, ettei se vaan niin kuin että se n näin vaan kun välillä heität sinne kysymyksen, että miks, tai miten tisella tavalla tai mitä dttaisit. sillin se ihminen jutuu j ihan ääneen phtimaan sitä asiaa ja puhumaan siitä vähän enemmän kuin lis ehkä muuten puhunut. kysymysten käyttö kehityskeskustelussa nk sulla jtain käytännön timintaa jssa tää sun rajjen laajentaminen näkyis? kyllä se varmastikin taas tulee mun ja mun esimiehen välisissä keskusteluissa ja mitä ehdtuksia tulee sieltä, niin kyllä mä n varmasti myöskin käyttänyt siellä sitä, että tää asia vis lla ehkä tälläkin tavalla vaikka se ei just tässä meidän raameissa. kkeilla vähän srkkasta vähän sinne ja saada sitä keskustelua vähän laajemmaks. ehkä niissä puitteissa mä kkisin sen aika pitkälle. mihis se n jhtanut. tää n mielenkiintinen asetelma, että sä viet tätä myös niin kuin ylöspäin? ihan tureessa muistissa, niin meill li ihan eilen illalla erittäin hyvä keskustelu man esimiehen kanssa ja se herätti myöskin hänessä ajatuksia. Me käytiin asiaa, jta n mietitty ja sillin kun sä t tehnyt siitä tietyn scheman sillin se rajittaa j. Ja sillin kun siihen tulee tinen jka san, että pistettäiskö palikat uusiksi täältä tnne ja ti tnne, niin tinen rupee miettimään, että itse asiassa tta vaihteht hän ei miettinyt, että mitäs se sitten aiheuttaa. ehkä just niin kuin tällä tavalla. ehkä se mikä mun mielestä mnta kertaa näissä cachaus tilanteissa n tullut just niin kuin se että miks se pitäis lla niin hirveen kaavihin kangistunutta. vi tehdä sitä tavallaan niin kuin laajemmalti. se ajatusrajittuneisuus n siinä massa päässään. ei ehkä kaan ihan niitä hulluja ideita vaan jkaisesta ideasta vi tulla jtain sellaista, mikä siihen kknaisuuteen tuttaa niin kuin psitiivista tulsta. kun sä selkeesti käytät tätä uutta timintatapaa myös esimiehen suuntaan, mites siellä tetaan tämmönen timintatapa vastaan? se fiilis mikä mulle tulee, niin se fiilis li psitiivinen. nimenmaan just että tisaalta vahvistaa tisen mielipidettä, mutta tisaalta kyseenalaistaa ja sitä kautta just päästään taas eteenpäin siinä asiassa, jllin tätä kk prsessia se helptti se asia. sieltä tuli niin kuin, että eihän meidän tarvii pelkästään tähän rajittua vaan me vidaan tehdä näitä ja näitä. jllin sieltä ei tullut heti, että ei missään nimessä vaan hei kattaan mitä se vaikuttais. siinä mielessä mun mielestä niin kuin tää viimenen esimerkki timi hyvin psitiivisesti. tisaalta ei vi san, että is kskaan tullut silleen jyrkkä ei vaan yleensä että mietitään ja kattaan, että mikä se n. ehkä niissä n sitten ite rajittunut siihen että enhän mä nyt tta vi sille san tai esittää. se n laajentanut sitä maa uskallusta tuda niitä asiita vimakkaammin esille. niitä mitä n ite ajatellut ihan pähkähulluna aikaisemmin. miettinyt että hei eihän sitä tiedä miten tää avaa tän asian että ei mun pidä pitää sitä sisälläni sitä asiaa man esimiehen sparraaminen 190

199 nk caching siirtynyt elämän muihin tilanteisiin? se täytyy sana, että mä en ainakaan kkenut, että siitä lisi llut missään nimessä ainakaan negaatita. sitä ei le. enemminkin psitiivinen siinä mielessä, että se niinkun, että asiilla ei le ainastaan yhtä pulta vaan niillä n mnta pulta. se niinkun tulee sieltä semmsena kknaisuutena tai ismpana alueena niinkun. js aattelee ihan privattipulta niin aattelee, että näillä asiilla n mnta pulta ja js katt tältä pulelta, niin se näyttää vähän erilaiselta, mutta käännät vähän täältä niin..simmnen laajempi, että ei niin, että tää n nyt tää. esimerkki? se n varmaan tullut sillai että js aattelee yleensä parisuhteessa niin sitä saattaa lla just että mulla n tää mielipide ja se n tää mielipide. ja hyvä niin, mutta kun miettii, että miksei päästä tässä asiassa eteenpäin. se n sitt että mä katn tätä hyvin näin ja tinen kattkin malta kannaltaan ja me kattaan kuitenkin vähän eri suuntiin. mutta se keskeinen tavte ei kuitenkaan le siinä sama vaan täytyy phtia se puli ensin että mitä lppujen lpuksi halutaan. että kummankin ajattelutavissa n sitä että n jäänyt sen mansa vangiks, eikä pysty antaa yhtään periksi. sitten kun heitellään, että pistetääs tää palikka nyt ihan uusiks, niin sitten pääsee kumpikin avartamaan sitä ajattelumallia kenties siellä.humaa ehkä siinä massa lähestymistavassa, että mä en täällä se jka n vaan ikeessa. ajattelutavan siirtäminen siviilielämään Tulskategriiden induktiivinen mudstaminen pelkistetyistä ilmaisuista Pelkistetty ilmaisu Alakategria Yläkategria kysymysten käyttö kehityskeskusteluissa man esimiehen sparraaminen ajattelutavan siirtäminen siviilielämään aikaisempien kulutussisältöjen hyödyntäminen autmaattinen kyseenalaistaminen uusissa tilanteissa ajattelutapa tarvitsee muistuttamista perussuihkun ttaminen Valmentava asenne ja timinta erityyppisissä tilanteissa Valmentavan ajattelu- ja timintatavan ylläpit Valmentavan timintatavan sisäistyminen 191