SOINISTEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOINISTEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 Soinisten päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 1. Päiväkodin esittely 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Oppimisympäristö ja oppimiskäsitys 4. Perushoito 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen ja menetelmät 6. Kasvatuskumppanuus 7. Erityispäivähoito 8. Yhteistyökumppanit 9. Varhaiskasvatuksen arviointi ja kehittäminen 10. Esiopetus

3 1. PÄIVÄKODIN ESITTELY Soinisten päiväkoti, Metsäkumpu Immasentie Naantali Isompien puhelin Pienten ryhmä Päiväkodinjohtaja Satu Sarlund Päiväkoti avoinna ma-pe Päiväkodissamme on paikka 57 lapselle kolmessa ryhmässä. PUPUT Sisarusryhmä, jossa alle ja yli 3v. lapsia lastentarhanopettaja 2 lastenhoitajaa KETUT 3-6 v.lapset 2 lastentarhanopettajaa, joista toinen elto lastenhoitaja KONTIOT 2 lastentarhanopettajaa lastenhoitaja Satu Sarlund toimii lastentarhanopettajana ryhmässä ja päiväkodinjohtajana. Erityislastentarhanopettajana on Satu Junnila, joka tekee yhteistyötä kaikkien ryhmien kanssa. Myös vanhemmat voivat ottaa häneen tarpeen tullen yhteyttä. Lisäksi henkilökuntaamme kuuluu laitosapulainen ja keittiöapulainen.

4 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Perustehtävämme on tarjota hoivaa, huolenpitoa, kasvatusta ja opetusta. Päiväkotimme noudattaa Naantalin kaupungin arvoja, joita ovat AVOIMUUS LUOTTAMUS VASTUULLISUUS OIKEUDENMUKAISUUS UUDISTUMISKYKY Näiden lisäksi meille tärkeitä arvoja ovat TASA-ARVO SUVAITSEVAISUUS ITSEN, MUIDEN JA YMPÄRISTÖN KUNNIOITUS LÄSNÄOLO KIIREETTÖMYYS HUUMORI JA ILO Päiväkodissamme jokaisella lapsella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Kiusaamiseen puuttuminen ja sen ehkäisy on välttämätöntä lapsen kehitykselle, on kyse sitten kiusatusta, kiusaajasta tai sivusta seuraajasta. Pääpaino tulee olla kiusaamisen ehkäisyssä.

5 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ JA OPPIMISKÄSITYS Meille on tärkeää, että lasten oppimisympäristö on avoin, turvallinen, kannustava ja lapsen omaehtoista oppimista tukeva. Siellä vallitsee kiireetön ilmapiiri, jossa kasvattajan tehtävänä on vastata jokaisen lapsen tarpeisiin. Oppimisen tulee olla lapselle mielekästä ja omalle ikätasolle sopivaa. Pyrimme luomaan oppimisympäristöstä viihtyisän ja esteettisen. Lelut, pelit, työvälineet ja materiaalit ovat lasten ulottuvilla. Toimimme paljon pienryhmissä ja ulkoilemme pihalla eri aikoihin, jotta pystymme paremmin takaamaan jokaiselle lapselle työ- ja leikkirauhan. Oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuden leikkiin ja liikuntaan sekä sisällä että ulkona. Iso piha, jossa on myös metsä, rohkaisee liikkumaan ja leikkimään. Teemme myös säännöllisesti retkiä läheisiin metsiin ja puistoihin. Luonnon läheisyys ja maaseutumainen ympäristö mahdollistaa eri vuodenaikojen seuraamisen. Läheisen seurakunnan kappelissa voimme viettää mm. joulun ja pääsiäisen juhlia. Omassa ryhmässään lapsi harjoittelee toisten kanssa toimeen tulemista ja hyviä tapoja. Ryhmän jäsenenä lapsi oppii suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä. Toisten huomioonottaminen ja yhteiset kokemukset vahvistavat yhteenkuuluvaisuutta ja ehkäisevät kiusaamista. 4. PERUSHOITO Lapsen perushoito päiväkodissa tarkoittaa toimia, joilla vastataan lapsen perustarpeisiin. Tällaisia jokapäiväisiä toimia ovat ruokailu, ulkoilu, lepo sekä terveydestä ja puhtaudesta huolehtiminen. Tavalliset arkiset toimet perushoitotilanteissa ovat oppimisen kannalta yhtä tärkeitä kuin ohjatut toimintahetket. Huomaamattaan lapsi oppii esim. vuoron odottamista, ohjeiden kuuntelua ja hyviä tapoja. Myös kielellisiä ja matemaattisia taitoja voidaan harjoitella päivittäin toistuvissa hetkissä. Lapsen omatoimisuutta tuetaan. Saadessaan toistuvia onnistumisen kokemuksia myös itseluottamus kasvaa. TULO- JA LÄHTÖTILANTEET Lapsen tullessa päiväkotiin on tärkeää, että hän tuntee itsensä tervetulleeksi ja huomioiduksi. Lapsi oppii hyviä tapoja ja muiden huomioimista tervehtiessään ja hyvästellessään.

6 Vanhempi huolehtii lapsen käsienpesusta ja tuo lapsen ryhmään saakka. Samalla on tilaisuus vaihtaa kuulumisia ja kertoa oman lapsen tarpeista. Myös lasta hakiessa vanhemmalla on mahdollisuus jutella päivän kuulumisista ja tapahtumista. HYGIENIA Lapsi oppii ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti itse huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan. Lapselle perustellaan päivittäisten toimien tärkeys hänen omalle ja muiden terveydelle ja viihtyvyydelle. Tavoitteena on, että käsien pesusta, nenän niistämisestä ja omien jälkien siivoamisesta tulisi lapselle itsestäänselvyyksiä. Epidemioiden aikana tehostetaan käsidesin käyttöä. Vanhemmat pitävät sairaan lapsen kotona ja huomioivat myös riittävän pitkän toipumisajan. Jos perheessä sairastetaan vatsatautia tai muuta herkästi tarttuvaa tautia, vanhemmat tiedottavat asiasta päiväkotiin ja pyrkivät hoitamaan perheen terveetkin lapset kotona. PUKEUTUMINEN JA RIISUUTUMINEN Pukeutumis- ja riisuutumistilanteet järjestetään mahdollisimman kiireettömiksi, jotta lapsella on riittävästi aikaa opetella pukeutumaan ja riisuutumaan itse. Lapsi oppii paitsi omatoimisuutta, myös vuoron odottamista, omista tavaroista huolehtimista sekä järkevää pukeutumista. RUOKAILU Lapsi saa terveellistä ja monipuolista ravintoa ja oppii maistelemaan erilaisia ruokia ja makuja. Ruokaillessaan lapsi oppii hyviä tapoja ja omatoimisuutta. Vanhemmat kertovat lapsensa ruokailutottumuksista, toiveistaan ja mahdollisista erityisruokavalioista. ULKOILU Lapsi saa ulkoillessa mahdollisuuden luovaan, vapaaseen leikkiin ja monipuoliseen liikkumiseen. Ulkona lapsella on mahdollisuus vauhdikkaisiin ja paljon tilaa vaativiin leikkeihin, joita ei sisätiloissa ole mahdollisuus toteuttaa. Näiden yhteydessä lapsi oppii myös noudattamaan sääntöjä ja ymmärtämään niiden merkityksen turvallisuudelle. Metsäretkiä teemme säännöllisesti kaikkina vuodenaikoina, talvella myös hiihdämme ja luistelemme.

7 Vanhemmat voivat luottaa siihen, että lasten ulkoilu on turvallista ja riittävää. Päiväkodille on laadittu erillinen turvallisuussuunnitelma, johon on kirjattu myös päiväkodin ulkoilusäännöt. LEPOHETKI Suuressa päiväkotiryhmässä toimiminen on lapselle raskasta jo yksin melun takia. Lapsille on luotava mahdollisuus päivittäiseen rauhoittumiseen. Satujen ja musiikin kuuntelu sekä hiljaisuudesta nauttiminen auttavat lasta rentoutumaan päiväntouhujen keskellä. Henkilökunta huomioi mahdollisuuksien mukaan lasten erilaiset levontarpeet ja vanhempien toiveet. 5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN, TAVOITTEET JA MENETELMÄT Lapsi oppii kokonaisvaltaisesti erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Varhaiskasvatuksemme perustana on monipuolisten oppimistilanteiden ja ympäristöjen luominen. Yhtä tärkeitä oppimistilanteita ovat vaikkapa pukeminen j a riisuminen kuin ohjattu askartelutuokio, kunhan lapsella on yrityksen ja erehdyksen kautta mahdollisuus kokeilla, tehdä virheitä ja onnistua. Aamupäivisin toimimme pienryhmissä, jolloin kunkin pienryhmän ohjauksesta vastaa aina sama aikuinen. Pienessä ryhmässä sekä lasten keskinäinen että lapsen ja aikuisen vuorovaikutus lisääntyvät. Toiminta on kiireettömämpää ja lasten on mahdollista

8 saada yksilöllisempää huomiota. Varhaiskasvatuksemme tavoitteina ovat sosiaalisten, kielellisten, matemaattisten ja motoristen taitojen kehittyminen sekä hyvien tapojen oppiminen. Menetelminä ovat mm. ohjattu ja vapaa leikki, liikunta, kuvataide, musiikki, sadut ja lorut sekä luova toiminta. LEIKKI Leikki kuuluu lapsen jokaiseen päivään. Se on sekä lapsesta lähtevää luonnollista toimintaa että aikuisten järjestämiä oppimista edistäviä tilanteita. Leikissä lapsi saa käsitellä oppimiaan asioita, kohtaamisen iloa ja pettymyksenkin tunteita omalla kehitystasollaan. Päiväkodin henkilökunnan tehtävä on tarjota tilaa, aikaa ja mahdollisuuksia pitkäkestoiseen ja monipuoliseen leikkiin. Henkilökunta havainnoi lasten leikkiä, osallistuu leikkiin tarvittaessa ja ohja lapsia leikin kehittelyssä ja sen monipuolistamisessa. Satujen ja draaman avulla lapselle luodaan uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia leikkinsä kehittämiseen. Päiväkodin tilojen, materiaalien ja leikkivälineiden tulee olla laadukkaita, kestäviä ja lapsen monipuolista kehitystä tukevia. Lapselle opetetaan myös leikkivälineiden kunnioitusta ja niistä huolehtimista sekä tarkoituksenmukaista käsittelyä.

9 6. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilökunnan tasavertaista vuorovaikutusta, jonka perustana ovat kuuntelu, kunnioitus, luottamus ja dialogi. Käytännössä kasvatuskumppanuus toteutuu esim. seuraavissa tilanteissa: TUTUSTUMISKÄYNTI - ennen päivähoidon aloitusta yksi lapsen ryhmän aikuisista tekee lyhyen vierailun lapsen kotiin

10 ALKUKESKUSTELU - käydään vanhempien ja henkilökunnan välillä ennen päivähoidon aloitusta KASVATUSKESKUSTELUT - vanhemmat ja henkilökunta keskustelevat lapselle ja perheelle tärkeistä asioista - lapselle tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) ARJEN KOHTAAMISET JA TIEDOTTAMINEN - päiväkodin tapahtumista tiedottaminen mm. kuukausikalenterin ja sähköpostiviestien avulla - päivittäiset keskustelut aamulla ja iltapäivällä vanhempien ja henkilökunnan välillä VANHEMPAINILLAT MUUT YHTEISTYÖMUODOT - juhlat, isovanhempienpäivä ym. - vanhempainkerho ja sen järjestämät tapahtumat 7. ERITYISPÄIVÄHOITO Erityispäivähoidon tehtävänä on turvata jokaisen lapsen oikeus oppimiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja tällä tavoin ehkäistä syrjäytymistä. Erityispäivähoito toteutuu Naantalissa pääsääntöisesti integroituna tavalliseen päivähoitoon. Soinisten päiväkodissa toimii oma erityislastentarhanopettaja, jonka työhön kuuluu lapsen kasvun, kehityksen ja erityistuen arviointi, yhteistyö vanhempien kanssa, lakisääteisten kuntoutus- ja toimintasuunnitelmien ja HOJKSien (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) laatiminen ja kuntoutus- ja yhteistyöpalaverien kirjaaminen. Erityislastentarhanopettaja vastaa kuntouttavan toiminnan

11 suunnittelusta ja ohjaamisesta, konsultaatiosta sekä yhteistyöstä eri tahojen välillä. 8. YHTEISTYÖKUMPPANIT Soinisten päiväkodin yhteistyökumppaneita ovat - muut Naantalin päiväkodit - Taimon koulu (ruokahuolto ja liikuntasalin käyttö) - seurakunta - liikunta- ja kulttuuritoimi - kiertävä erityislastentarhanopettaja - lapsiperhepsykologi - terveyskeskus (neuvola, psykologi, puheterapeutit, toimintaterapeutti) - TYKS 9. VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Syksyn aikana teemme kaikille lapsille oman varhaiskasvatussuunnitelman (VASU) yhdessä vanhempien kanssa. Jokaiselle lapselle mietitään muutamia tärkeitä tavoitteita tulevalle vuodelle. Näiden tavoitteiden saavuttamista seuraamme yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista havainnoimme päivittäin normaalien arkipuuhien lomassa. Päiväkotimme varhaiskasvatustyötä arvioimme säännöllisesti sekä oman ryhmän että koko päiväkodin henkilökunnan yhteisissä keskusteluissa. Vanhempien on mahdollista arvioida päiväkotimme toimintaa antamalla palautetta päivittäin ja täyttämällä asiakastyytyväisyyslomake kahden vuoden välein. 3-, 4- ja 5-vuotisneuvolakäyntiä varten täytämme päiväkodissa kehitysarviolomakkeen, jonka vanhemmat vievät neuvolaan. Edellä kuvatut havainnointi- ja arviointi menetelmät ovat toimintamme suunnittelun ja kehittämisen pohjana.

12

13 10. Soinisten eskari Eskariaika: syyslukukausi syysloma kevätlukukausi talviloma JOKA ARKIPÄIVÄ klo: Toiminnassa painotetaan pienryhmätyöskentelyä. Pääsääntöisesti eskarit on jaettu kolmeen ryhmään; yksi ryhmä Ketuissa ja kaksi ryhmää Kontioissa. Liikunta ja metsäretket toteutetaan yhtenä ryhmänä. Eskariin mukaan: - tyhjä A4 -kokoinen kansio, noin 15 muovitaskua - vaihtovaatteet ja sisätossut ( pakolliset) - säänmukaiset ulkovaatteet - sadevaatteet ja saappaat - unikaveri (tarvittaessa ) - xylitolpastillit - metsäretkelle omaan reppuun pienet suolaiset eväät/ hedelmä ja juoma pullossa sekä istuinalusta ja varasormikkaat kylmällä ilmalla - jumppapäivänä omaan reppuun shortsit ja t-paita/ jumppapuku sekä muki KAIKKI EDELLÄMAINITUT HYVIN NIMIKOITUNA! Tiedonkulku: -eteisen kalenteri -päiväkodin puhelin LÄMPIMÄSTI TERVETULOA TUTUSTUMAAN ESKARIIN SYYS-LOKAKUUN AIKANA

14 ESIOPETUS SOINISTEN PÄIVÄKODISSA: - on suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta ja opetusta ennen koulun alkua - perustuu valtakunnalliseen sekä kunnalliseen esiopetussuunnitelmaan - käytössämme HUISKE- esiopetusmateriaali - lapselle annetaan mahdollisuus oppia taitoja ja tietoja, jotka ovat hänelle ajankohtaisia ja auttavat lasta kouluun siirryttäessä mm. - ryhmässä toimiminen - toisten huomioiminen - kuunteleminen ja kertominen - oman vuoron odottaminen - tunteiden tunnistaminen ja niiden käsittely - hyvät käytöstavat - omista tavaroista ja hygienista huolehtiminen - oppimaan oppimista Eskarissa kannustetaan ja tuetaan tutkimiseen ja kokeiluun, matemaattiseen ajatteluun, mielikuvitusmaailmassa matkailuun, luovuuteen sekä kielen kehittymiseen ja vahvistumiseen YKSI VUOSI Ellen Niit suom. Kaarina Helakisa Yksi vuosi on tosi pitkä, lapsi sanoi illalla kerran. Hymyili isä: Voi, pörröpääni, vuodet lentävät linnunsiivin kestävät hetken verran.

15