Vastauksia palveluverkkoselvityksestä saatuun palautteeseen

Transkriptio

1 Päivitetty Vastauksia palveluverkkoselvityksestä saatuun palautteeseen Järjestetäänkö tiedotustilaisuuksia/vanhempainiltoja vielä ennen päätöksentekoa? Miten lapset ja nuoret otetaan mukaan suunnitteluun? Elokuussa järjestetään avoimia keskustelutilaisuuksia ja esittelyjä eri tahoille seuraavasti: o keskiviikkona aiheena Kosken kampus, kello 18 o torstaina aiheena Ukonniemen kampus, kello 18 o tiistaina aiheena Vuoksenniskan kampus, kello 18 Vaihtoehtojen esittely keskeisille sidosryhmille: o Lasten parlamentti 1.9. o Nuorisovaltuusto o Vanhusneuvosto o Vammaisneuvosto o kouluille ja päiväkodeille toiveiden mukaan Lausuntopyynnöt elokuussa o kaikkien koulujen opettajakunnalle o kaikkien koulujen oppilaskunnille o kaikkien koulujen vanhempaintoimikunnille o kaikkien päiväkotien henkilökunnalle o kaikkien päiväkotien vanhempaintoimikunnille o Lasten parlamentille o Nuorisovaltuustolle o Vanhusneuvostolle o Vammaisneuvostolle Miksi erillisten ala- ja yläkoulujen sijaan tavoitteena on yhtenäiskoulu? Yhtenäiskoulu on jo Vuoksenniskalla. Tainionkoskella toimi myös yhtenäiskoulu ennen yläasteen muuttoa Mansikkalaan, joten kokemuksia koulumallista on. Ohessa Kosken koulun rehtorin Arto Sikiön kommentti kokemuksista tuoreen yhtenäiskoulun rehtorina: En voi olla kertomatta omasta tuoreesta kokemuksesta oikean yhtenäiskoulun rehtorina. Nyt olen sen nähnyt puolen vuoden ajan, koska olemme olleet samassa pihapiirissä (vaikkakin eri sisäänkäynneillä). Kaikki rehtorin kannalta hienot asiat, kuten opettajien yhteiskäyttö, sujuva yhteistyö ja joustavuus ovat tärkeitä, mutta asiat varsinkin oppilaan kannalta: siirtyminen 6 lk:lta 7:lle on nyt tosi kivutonta ja paljon vähemmän pelottavaa, kun koulu on tuttu ja samassa pihapiirissä ja opettajat ovat jo osittain tuttuja. Kenenkään ei tarvitse enää viettää unettomia öitä peläten syksyn koulunaloitusta seiskalla. Eli yhtenäinen koulupolku 0-9 on OIKEASTI hyvä juttu! Meillä on ollut yhtenäinen peruskoulu jo 11 vuotta, mutta kilometrit välissä

2 ovat estäneet oikean yhteisen tekemisen. Jatkuvuus on yhtenäiskoulun suurin etu oppilaan, oppimisen ja opettamisen sekä hallinnon näkökulmasta. Oppilas tunnetaan koulun aikuisten keskuudessa erittäin hyvin koko koulupolun ajan. Lapselle / nuorelle syntyy entistä parempi ja monipuolisempi tukiverkosto. Tiedonkulku eri suuntiin on helppoa ja toimivaa. Yhteisöllisyys on toinen suuri lisäarvo yhtenäiskoululle. Erilaiset ja eri-ikäiset oppijat kasvavat toimimaan yhdessä koko peruskoulun ajan, tämä on suuri etu koko lapsen/ nuoren tulevaisuutta ajatellen. Koulutyön toiminnan osalta yhtenäiskoulu on monipuolisempi ja tehokkaampi toiminnassaan. Osaamisen jakaminen helpottuu ja monipuolistuu, erikoistilat tulevat kaikkien käyttöön, välineistö on laajempi, tiimiopettajuus mahdollistuu. Yhteistyö kodin ja koulun välillä kehittyy, ollaan valmiiksi tuttuja esim. siirryttäessä 7-9 luokille. Lasse Tiilikka rehtori, Vuoksenniskan koulu Miksi erillisten ala- ja yläkoulujen sijaan puhutaan yhtenäiskouluista? Opetussuunnitelman perusteiden ( mukaan perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena, jossa vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyötä ja opetuksen yhtenäisyyttä edistää, jos vuosiluokat toimivat hallinnollisesti samoissa yksiköissä ja samoissa rakennuksissa, eli ns. yhtenäiskouluna. Toimintakulttuurit poikkeavat vielä toisistaan eri vuosiluokilla, mutta opetussuunnitelman perusteiden uudistuksen myötä toimintakulttuuria kehitetään mm. laaja-alaisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja monipuolisen työskentelyn suuntaan. Lisätietoa: Tulevaisuuden peruskoulu julkaisu =fi Miksi jättää tyhjilleen hyviä, toimivia koulurakennuksia? Useissa vielä nyt hyvin toimivissa kiinteistöissä tulee olemaan merkittävä peruskorjauksen tarve seuraavien kymmenen vuoden aikana (Kaukopää, Imatrankoski, Tainionkoski, Meltola, osa Kosken ja Linnalan kiinteistöjä), joten nyt on oikea aika miettiä, miten ne jatkossa palvelevat uuden opetussuunnitelman mukaisina oppimisympäristöinä. Nykyaikaiset koulurakentamisen ratkaisut tukevat samanaikaisesti pedagogiikkaa ja resurssitehokkuutta. Miten käy erikoisluokille? Musiikkiluokat, kansainväliset luokat jne. Erityispainotuksia on suunniteltu seuraavasti: Kosken kampus: - Kielipainotukset ja kansainvälisyys - Yhteistyö Itä-Suomen koulun kanssa Mansikkalan tai Ukonniemen kampus

3 - Musiikkipainotus - Liikuntapainotus Vuoksenniskan kampus - Luontopainotteisuus - Erityisoppilaiden luokkamuotoinen opetus Onko Ukonniemi vaihtoehto jo päätetty? Mitään ei ole vielä päätetty, vaan nyt kartoitetaan ja selvitetään vaihtoehtoisia malleja samalla kun kerätään kuntalaisilta palautetta asiasta. Palveluverkon toteutus ajoittuu vaiheittain seuraavan 10 vuoden ajalle eli nyt suunnitellaan palveluverkkoa vuodelle Pitenetkö koulumatkat? Miten liikenneyhteydet toimivat tulevaisuudessa? Onko uusi koulutie turvallinen? Koulumatkojen pituuteen liittyvät asiat on käsitelty dioissa Kolmen kampuksen malleissa Vuoksenniskalla ja Ukonniemessä 75 % oppilaista asuu kolmen kilometrin säteellä koulusta, Koskella 65% ja Mansikkalassa 62% kolmen kilometrin säteellä koulusta. Koulutien turvallisuuteen on viime vuosien aikana kiinnitetty erityistä huomiota. Oppilailla on hyvät edellytykset liikkua turvallisesti koulumatkat joko kävellen tai pyörällä. Kevyenliikenteenväyliä on parannettu niin Vuoksenniskan, Kosken kuin Mansikkalan koulumatka-alueella. Ukonniemen koulureittien parannuskohteina nähdään Tuulikallion alue ja Karhumäen kadun jalkakäytävän muuttaminen pyörätieksi. Tarkemmat koulureittien turvallisuusselvitykset Kosken, Mansikkalan ja Ukonniemen kampusten osalta valmistuvat elokuun aikana. Miten palveluverkkoselvitys prosessi on edennyt ja etenee?) Syksyllä 2015 kaupunginhallitus ( antoi virkamiehille tehtäväksi osana kehittämiskorityöskentelyä valmistella koulujen johtamismallia ns. kolmen kampuksen mallin mukaan. Kehittämiskorien tehtävänannoissa ( ohjattiin eri työryhmiä myös tiivistämään varhaiskasvatuksen palveluverkkoa ja varmistamaan linkki koulukampuksiin, kehittämään erilaisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden saavutettavuutta, ja antamaan kehityslinjauksia kaupunkisuunnittelun, yhdyskuntatekniikan ja ympäristön osalta. Kevään 2016 aikana nämä teemat yhdistettiin kaupunginjohtajan asettaman poikkihallinnollisen palveluverkkoselvityksen alle. Työryhmän tehtäväksi annettiin laatia selvitys, joka kartoittaa vaihtoehtoisia tapoja rakentaa Imatralle kolme kampusta ja vertailla niitä eri näkökulmista. Selvityksen aikajänteeksi asetettiin 10 vuotta. Työryhmä luovutti selvityksensä ja oman yksimielisen esityksensä kesäkuun alussa kaupungin hallitukselle. Selvitys sisältää kolme vaihtoehtoista tapaa lähestyä kolmen kampuksen ajatusta: hallinnolliset kampukset (malli 0), yhtenäiskoulut (amallit) ja yhtenäiskoulut + pienten oppilaiden satelliitit (b-mallit). Selvityksen

4 tavoitteena oli koota keskeiset faktat eri vaihtoehdoista keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi. Kesän aikana asiasta on käyty vilkasta keskustelua ja kuntalaispalautetta on voinut antaa eri kanavissa. Elokuussa järjestetään keskustelutilaisuuksia eri sidosryhmien kanssa. Heiltä pyydetään myös lausunnot päätöksenteon tueksi. Kaikki kuntalaispalaute ja lausunnot toimitetaan päätöksentekijöille. Molemmat lautakunnat antavat lausuntonsa syyskuun kokouksissa. Kaupunginhallitus ja valtuusto ottavat asiaan kantaa lokakuun kokouksissa. Mitä lähikouluperiaatteella tarkoitetaan? Lähikouluperiaate tarkoittaa sitä, että oppilas voi käydä lähikouluaan eli sitä koulua, jonka oppilaaksi hän asuinpaikkansa perusteella kuuluu. Imatralla lähikouluajatus käsittää myös erityisen tuen oppilaiden mahdollisuuden opiskella tuettuna muiden ikäisten oppilaiden kanssa samassa luokassa ja tiloissa. Tämä liittyy inklusiiviseen kasvatusperiaatteeseen. Erityisen tuen oppilaille taataan erityisopetusta ja avustajapalveluja. Erityisen tuen oppilaille tämä takaa yhdenvertaisuuslain edellyttämän kohtaamisen ja mahdollisuuden olla samanarvoinen muiden oppilaiden kanssa. Imatralla koulupiirin on jaettu tämänhetkisten koulujen alueiden perusteella. Lähikoulu voi olla paikallisesti määritelty myös niin, että sen alueeseen kuuluu kaupungin tai kunnan kaikki koulut. Lähikouluperiaate toteutuu siis kaikissa esitetyissä kampusmalleissa. Lähikoulu tukee lapsen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutusta - tärkeää on, että lapsi saa eheän ja johdonmukaiseen koulupolun aina esiopetuksesta toiselle asteelle asti. - Lähikoulussa oppilas tutustuu monenlaisiin ja monenikäisiin muihin lapsiin ja saa mahdollisuuden kuulua luonnollisena osana ympäristönsä kaveripiiriin. Näin lapsi on luontevammin osa ympäristöään. Laajemmin ajateltuna ympäristön sosiaalinen kiinteys kasvaa, kun ikäluokka toisensa perään käy koulunsa samassa paikassa eikä kouluvaihdoksia tule niin paljon. Lähikouluperiaate jakaa oppilaat kouluihin tasaisesti, koska jokainen koulu vastaa alueensa lasten koulunkäynnistä. Hyvin toteutettu lähikouluperiaate mahdollistaa entistä paremmin kouluyhteisön osallistavan toiminnan. Lähikoulu voi olla myös joku muu kuin oman asuinalueen koulu, mikäli oppilaan etu sen vaatii. Esimerkiksi oppimisympäristön vaikutus oppilaan kehitykseen on tarkasteltava oppilaan koulupaikkaa suunniteltaessa. Lisäksi esimerkiksi tällä hetkellä liikkuminen koulussa on erilaista eri rakennuksissa, toiset rakennukset ovat fyysisiltä vaativuudeltaan haastavampia kuin toiset. Aina kuitenkin pyritään järjestelemään tietyin muutoksin myös nämä toimiviksi jokaista oppilasta yksilöllisesti miettien. Imatralla toteutetaan lähikouluperiaatetta oppilaan näkökulmasta. Kaikki lapset oppivat ja heille taataan laadukas perusopetus. Kaikilla lapsilla tulee olla oikeus oppimiseen kavereiden kanssa heterogeenisessä opetusryhmässä lähikoulussa. Koulun velvollisuus on kohdata kaikkien oppilaiden kasvatukselliset ja psykologiset tarpeet yhdessä huoltajien ja moniammatillisen henkilökunnan kanssa.

5 Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alusta asti ollaan yhteisessä koulussa, jossa kaikkien tarpeet huomioidaan. Koko koulu osallistuu kasvatustyöhön, jota tehdään yhteistyössä. Vastuu kaikista oppilaista jaetaan. Minna Rovio, rehtori, Tainionkosken koulu Miksi ala- ja yläkoululaisten on hyvä opiskella samassa kouluyhteisössä? OPS, eli opetussuunnitelma, ohjaa kasvatus ja opetustyötä voimakkaasti vuorovaikutuksen kehittämiseen. Vuorovaikutus on yksi laaja-alaisen oppimiskokonaisuuden teemoista, jota tulee noudattaa. Vuorovaikutuksen kehittyminen on sekä opettaja-oppilas, mutta myös suurelta osin oppilas-oppilas kohtaamista. Vuorovaikutus liittyy oleellisesti myös aitoon kohtaamiseen, jossa kuunnellaan ja vastataan. On todettu, että oppilas oppilaalle tapahtuvassa vuorovaikutuksessa tieto- ja taito-osaaminen lisääntyy huomattavasti. Yhtenäisessä peruskoulussa tällainen luonnollinen vuorovaikutus kehittyy myös ikätasoisesti niin, että vanhemmat oppilaat ohjaavat nuorempia ja päinvastoin. Imatra on mukana Verso toiminnassa, jossa vertaissovittelussa selvitetään oppilaiden väliset vuorovaikutusongelmat. Valtakunnallisesti siitä on saatu hienoja tuloksia. Siinä ideana on, että oppilaat keskenään selvittävät ongelmia. Toki aikuinen on mukana ohjaamassa ja seuraamassa. Versossa on ideana, että tapa selvittelyyn opitaan jo alkuopetuksen vaiheessa ja näin se siirtyy vuosiluokkatasoisesti ylöspäin. Jos koulu on yhtenäiskoulu, malli toimii automaattisesti yhtenä arvona koko koulun toimintaympäristössä. Oppilaan näkökulmasta oppiminen on näin tehokkaampaa, kun hänelle annetaan mahdollisuus opiskella yhteisössä, jossa on eri-ikäisiä eri taitoja osaavia muita oppilaita. Peruskoulussa on jo pitkään tehty erilaisia oppilaiden välisiä projekteja, joissa esim. vanhemmat yläkoulun oppilaat ovat alakoulun oppilaiden ohjaajina. Imatralla on erimerkiksi hieno kokemus jo 4 vuoden ajalta tukioppilastoiminnasta, jossa 9. ja 8. luokkalaiset ovat yhdessä 5. ja 6. luokkalaisten kanssa samassa ryhmässä. Vuorovaikutus on hienoa ja oppilaat vaihtavat kokemuksia ja näkemyksiä. Oppiminen ja uusien asioiden omaksuminen tapahtuu tehokkaasti. Luokissa tapahtuvia oppimisen projekteja on myös ollut mahdollisuus tehdä kouluissa, joissa on ala- ja yläkoulu samassa. Uusi opetussuunnitelma kannustaa kouluja monialaisten oppimiseen, jossa teema tai opittava aihe on sama ja siinä taitotaso määräytyy oppilaan oman taidollisen osaamisen perusteella, ei vuosiluokittain. Näin mahdollistuu sekaryhmissä eri-ikäisten oppiminen. Liikunta on oppiaineena arvioinnin osalta merkittävä aine. Siinä arvioidaan tarkkaan taitoja ja oppilaan lähtötasoa. Oppilaan tulee kehittyä omissa taidoissaan, ei ikätasoisesti vaan taitotasoisesti. Mielestäni tässäkin saamme erinomaista hyötyä, jos eri-ikäiset liikkujat ovat oppimassa toisiltaan ja kannustamassa toisiaan. Näin saadaan myös oppilaille erilaisia ryhmiä, joissa jokainen voi kehittää omaa taitoaan. Opetussuunnitelma rakentuu niin, että oppiaineiden asiat lisääntyvät alaluokilta yläluokille, mutta oppiaineis kertautuu aina uutta opittaessa. Näin olisi varsin

6 mielekästä, että yhteinen osuus olisi sama ja sitten rakentuisi taitoryhmät oppiaineiden ympärille niin, että ne koostuisivat eri-ikäisistä oppijoista. Huoli siitä, että huonot tavat olisivat oppimisen tai kasvamisen tiellä. Siitä on kokemuksia joiden mukaan asia on päinvastoin isommat oppilaat haluavat olla malliksi pienemmille. Juuri esimerkiksi tukioppilasmallissa isommat valistavat pienempiä sekä päihdekasvatuksessa, että kiusaamisessa. Minna Rovio, rehtori, Tainionkosken koulu Miten turvataan koululaisten liikenneturvallisuus Ukonniemi- vaihtoehdossa? Ukonniemen alueella on pääosin hyvä kevyenliikenteenväylä - verkosto. Muutamia yhteyspuutteita on ja näiden rakentamisen prioriteetti nousisi tärkeäksi mikäli kampus tulisi Ukonniemeen. Näitä rakennettavia uusia kevyenliikenteenväyliä olisi Asemäentien ja Paperharjuntie. Myös Suonkadun yhteyspuute Juskunmäenkadun ja Suokukonkadun välillä nousisi prioriteetiltaan tärkeäksi. Lisäksi nopeusrajoituksia alennettaisiin koulun läheisyydessä. Ukonniemen vaihtoehdossa keskimääräiset koulumatkat ovat Mansikkalaan verrattuna lyhyemmät ja tämä kannustaisi lapsia enemmän käyttämään kevyenliikenteen reittejä.