1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 44

Transkriptio

1 Koulukysely oppilaiden huoltajille 1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 44 1/11

2 2/11

3 N Prosentti Hirvijärvi 0 0 Jurvan yhtenäiskoulu 0 0 Kangas 0 0 Keskikylä 0 0 Kirkonkylä 0 0 Koivisto 0 0 Koskue 0 0 Luopa 0 0 Luopajärvi 0 0 Mieto Metsola 0 0 Paulaharju 0 0 Säntti 0 0 Tuiskula 0 0 3/11

4 2. Kuinka tärkeitä mielestäsi seuraavat asiat ovat esi- ja perusopetusta järjestettäessä? Vastaajien määrä: 44 4/11

5 5/11

6 Laadukas opetus Erilaiset tukitoimet saatavilla omassa koulussa Ajanmukaiset ja monipuoliset opetusvälineet Valinnaisaineiden saatavuus Ryhmäkoko Koulun koko Terve koulurakennus Koulun sijainti Kodin ja koulun välinen yhteistyö Aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus Yhteisöllisyys Ei lainkaan tärkeää Ei suurta merkitystä Erittäin tärkeää Yhteensä Keskiarvo Mediaani , ,64 86, , ,91 84, ,45 2,5 4,55 45, , ,82 93, ,66 3 2,27 29,55 68, , ,73 77, , ,27 97, ,39 2 9,09 43,18 47, , ,45 79,55 Yhteensä ,79 3 6/11

7 3. Arvioi kouluverkkoratkaisun mahdollisia vaikutuksia lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin Vastaajien määrä: 44 7/11

8 Suuri Vähäin Ei En Vähäin Suuri Yhtee Keski Medi 8/11

9 Opetusryhmän koko kasvaa Oppilas siirtyy yhdysluokkaop etuksesta vuosiluokkakoh taiseen opetukseen Oppilas saa tarvittaessa erityisopetusta Kouluterveyden hoitaja ja koulukuraattori useammin omalla koululla Uusi koulu sijaitsee kauempana kotoa Oppilas siirtyy koulukuljetukse n piiriin Lapsella on mahdollisuus solmia uusia ystävyyssuhteit a Uusi koulu on nykyistä suurempi Omaan kouluun tulee lisää oppilaita negatiiv inen vaikutu s en negatiiv inen vaikutu s vaikut usta osa a san oa en positiiv inen vaikutu s positiiv inen vaikutu s nsä arvo aani , , , , ,55 11,36 9,09 27,27 47, , , ,37 86, , ,82 6, , , ,27 34,09 6,82 0 4,55 2, , ,18 18,18 29,55 15,9 1 9,09 9, , ,55 2,27 47,73 45, , ,27 43,18 6,82 15,9 1 2,27 4, ,66 4 2,27 29,55 6,82 31,8 2 20,45 9,09 Yhteensä ,73 4 9/11

10 4. Mitä muita vaikutuksia mahdollisella toiseen yksikköön siirtymisellä olisi lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin? Ovatko vaikutukset positiivisia vai negatiivisia? Vastaajien määrä: 15 Vastaukset Negatiivinen vaikutus Koulupäivän pituus voi kasvaa, se on huono. Harrastuksia ja sitä kautta kavereita myös koulun ulkopuolelta; koulun vaihto käy helpommin. Liian suuressa opetus ei ole yhtä hyvää koska yhdelle oppilaalle suotu aika pienenee Koulumatkapyöräily on hyvin tärkeää lasteni kunnon rakentamisessa ja ylläpidossa. Olemme rakentaneet tuvan sillä ajatuksella, että kivaan, järkevän kokoiseen Miedon kouluun on mukava kilometrin pyörämatka. Mielestäni ihanneluokkakoko on oppilasta. Miedossa on yksi 28 oppilaan luokka, joka on ilman muuta turhan iso eikä saisi kasvaa. Toisaalta pikkukouluissa yhtä ikäryhmää voi olla se 3 oppilasta, joka taas on aivan liian vähän hyvin toimivan luokan kooksi. Ei siis ole lainkaan yksiselitteisen negatiivista tai positiivista, että koulu tai luokka kasvaa! Se riippuu täysin siitä, minkä kokoinen luokka on alunpitäen. Nämä asiat ovat vähän moniulotteisempia kuin mihin pystyy vastaamaan vain pelkällä rastiruutuun menetelmällä. Ja joissain kohdissa vastaus riippuu tapauksesta. Itselläni 2 koululaista ja eskarilainen ja vastaus ei ollut sama riippuen siitä kenen kohdalle tapausta ajatteli. negatiivisiä. kaverisuhteet kärsii. Pienemmät koulut antavat lapselle rauhaa keskittyä paremmin. Mikäli ryhmäkoot kasvavat aikaa ei opettajilla jää siihen, että lapsiin voitaisiin keskittyä yhtä hyvin kuin pienemmissä ryhmissä. Oppiminen saattaa jäädä tietyiltä osin kodin vastuulle, jollei koulussa ehditä perehtymään jokaisen yksilön ongelmaan erikseen. Lisäksi isompaan ryhmään siirtyminen tuo uusia paineita ujoille lapsille ja tuntikeskittyminen saattaa tästä syystä häiriintyä. Pidemmät koulumatkat väsyttävät lapsia, ja kotona olemiseen ja lepoon jää vähemmän aikaa. Mielestäni vaikutukset enemmän negatiivisia kuin positiivisia. Negatiiviset vaikutukset Negatiivisia. Lähikoulu paras ja varmasti oikeasti edullisempikin ratkaisu. Perusturvallisuus kärsii ainakin joltain osin. Koulujen lakkauttaminen ei aina ole vain koululaisia tai heidän perheitään koskeva asia. Se koskettaa koko kylää ja myös kuntaa. Jos kylällä ei ole koulua ei sinne muuta asukkaita ja näin parin vuosikymmenen sisällä meillä on autioituvia kyliä teiden varsilla kertomassa väestökadosta. Tämä ilmiö voidaan nähdä jo naapuri pitäjissä. Oma yhteisö on äärimmäisen tärkeä kylien keskellä. Kyläkoulussa toteutuu hyvä vuorovaikutus kodin ja koulun välillä, koska tunnetaan hyvin. Omassa ympäristössä vaikuttaminen lisää perusturvallisuutta AINA. Mitä edemmäs palvelut katoaa sitä turvattomammaksi ihminen itsensä 10/11

11 kokee, tämä vaikuttaa lapsen kautta perheeseen ja perheen hyvinvoinnin kautta suoraan kunnan kukkaroon. Mahdolliset lakkautukset siis pitäisi mielestäni tehdä muista kuin taloudellisista syistä. Koska se ei todennäköisesti pitkässä juoksussa säästä vaan kostaantuu pahimmassa tapauksessa vielä suurempina menoina muissa palveluissa. Tämän arviointia on etukäteen vaikea tehdä, mutta tämä tuntuma on itselläni n.20 terveydenhuollossa tehdyn työvuoden jälkeen. Palvelujen keskittäminen ei ole suuntana oikea. -negatiivisiä ja kaikki lapset eivät kestä muutoksia -lapsen koulupäivät pitenevät -kaveripiiri siirtyy entistä kauemmaksi sekä harrastukset,ei pyörämatkan päässä eli luonnollinen liikkuminenkin vähenee -hiljaisempi oppilas jää huomiotta isossa luokassa -opettajalla ei ole aikaa yksilöllisesti yhdelle Koulumatkan pitenemisen vuoksi todennäköisesti useamman lapsen päivittäinen hyötyliikunta vähenee kun koulumatkat kuljetaan taksilla eikä pyörällä taikka kävellen. Luokkakokojen kasvaminen todennäköistä jos pieniä kouluja lakkautetaan ja oppimisen kannalta ei varmastikaan monelle lapselle ole hyvä vaihtoehto. Negatiivisia 11/11