RUUKINRANTA-TARVASPÄÄN ASEMAKAAVAN VALMISTELUAINEISTON ESITTELY- JA TIEDOTUSTILAISUUS

Transkriptio

1 MUISTIO ALUE DNRO 3509/2011 RUUKINRANTA-TARVASPÄÄN ASEMAKAAVAN VALMISTELUAINEISTON ESITTELY- JA TIEDOTUSTILAISUUS Aika ja paikka: ke klo 17.30, kartat nähtävillä klo 17 alkaen, Laajalahden koulu tilaisuuden puheenjohtaja Harriet Klar, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus arkkitehti Jukka Anttila, asemakaavayksikkö, AK aluearkkitehti Lotta Kari-Pasonen, AK maisema-arkkitehti Anu Lämsä, AK liikenneinsinööri Tarja Pennanen, KSK, liikennesuunnittelu tilaisuuden sihteeri, tekn. siht. Merja Laurinkoski, AK 1. Tervetuloa! Tilaisuuden puheenjohtaja Harriet Klar avasi tilaisuuden ja esitteli tilaisuudessa esiintyvät henkilöt. Puheenjohtaja selosti tilaisuuden tarkoitusta ja kertoi kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemästä päätöksestä. 2. Suunnittelun lähtökohdat ja nähtävillä oleva valmisteluaineisto Arkkitehti Jukka Anttila kertoi, että aluetta on tähän asti rakennettu poikkeusluvin tehokkuudella 0,25. Asemakaavan suunnittelun lähtökohtana ovat voimassa oleva yleiskaava sekä teetetyt selvitykset. Arkkitehti kertoi, että yleiskaavassa alueelle on merkitty mm. tiivistä ja matalaa asuntoaluetta tehokkuudella 0,20-0,60, julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta, luonnonsuojelualuetta (osittain Natura 2000 aluetta), virkistysaluetta, satama-aluetta, kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokasta aluetta sekä virkistysalueyhteyksiä. Alueesta on tehty monenlaisia selvityksiä: meluselvitys, selvitys rantaraitin linjausvaihtoehdoista, vanhojen huviloiden arvottaminen, luontoselvitys sekä liito-orava- ja lepakkoselvitys. Jatkossa tehdään vielä ainakin Natura-selvitys ja kunnallistekninen selvitys. Alueella on muinaismuistolailla suojeltuja linnoituslaitteita ja keskiaikaisen kylän tontti, sekä rakennussuojelulailla suojeltu Gallen-Kallelan museoalue. Asemakaavan lähtökohtien ja tavoitteiden asettamista varten kaupunkisuunnittelulautakunnalle laadittiin kaksi vaihtoehtoista mallia. ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS KIRKKOJÄRVENTIE 6 B PL ESPOON KAUPUNKI PUH FAKSI (09) ETUNIMI.SUKUNIMI@ESPOO.FI ESBO STAD STADSPLANERINGSCENTRALEN KYRKTRÄSKVÄGEN 6 B PB ESBO STAD TEL FAX (09) FORNAMN.EFTERNAMN@ESBO.FI

2 Vaihtoehto 1 perustui kokonaan olemassa olevaan katuverkkoon, jossa Ruukinrannantien alkupää ja Joel Rundtin tie levennettiin alueen kokoojakaduksi. Koko alueelle annettiin tehokkuudeksi 0,25. Vaihtoehdossa 2 alueen keskiosaan esitettiin uutta kokoojakatua olemassa olevien teiden jäädessä tonttikaduiksi. Rakennetuille tonteille annettiin tehokkuudeksi 0,25 ja suurille rakentamattomille tonteille 0,30. Päättämissään lähtökohdissa ja tavoitteissa lautakunta asetti uuteen kokoojakatuun perustuvan vaihtoehdon 2 ensisijaiseksi lähtökohdaksi ja tonttitehokkuuden yleisperiaatteeksi 0,25. Rantaraittia lautakunta esitti linjattavaksi asutuksen ja merenrannan väliselle alueelle jalankulun osalta kevytrakenteisena miljööpolkuna, ja pyöräilyn osalta katuja tieverkkoon sijoitettavana pyöräilyraittina. Lisäksi lautakunta esitti alueen keskiosaan sijoittuvaa muuta aluetta tehokkaampaa kyläkeskusta. Valmisteluaineiston kaavakarttaluonnos on laadittu lautakunnan antamien lähtökohtien ja tavoitteiden mukaisesti. Havainnekuva esittää millaiseksi alue saattaisi kehittyä kaavan toteutuessa koko laajuudessaan. 3. Asemakaavan liikennesuunnittelu Liikennesuunnittelija Tarja Pennanen esitteli kaava-alueen liikenneverkkoa, mm. Raidejokerin linjausta, jota konsultit vielä selvittelevät Otaniemen ja Leppävaaran välillä. Liikenneverkkoon vaikuttavat alueen hyvän sijainnin lisäksi se, että eritasoliittymät Leppäsolmu ja Vermonsolmu ovat rakennettu ja Laajalahdensolmu sekä Kurkijoentien risteyssilta on suunniteltu. Kurkijoentien risteyssillan vaikutuksia liikenneverkkoon tutkitaan. Pennanen kertoi alueen liikennemääristä, jotka on keväällä 2013 neljässä pisteessä laskettu, sekä liikenne-ennusteista. Kokoojakadun ennustettu liikennemäärä on noin 3000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tarkempi liikenne-ennuste tehdään kaavan ehdotusvaiheessa. Alueelle on suunniteltu myös LP-alueita yleistä pysäköintiä varten. Myös bussireittejä ja -pysäkkejä sekä kävely- ja pyöräreitit esiteltiin. Alueen läpi kulkee pyöräilyn laatureitti. Lopuksi kerrottiin liikennemelusta ja ilmanlaadusta. Kehä I:n ja Turunväylän liikenne vaikuttavat ilmanlaatuun. Vaikutukset ilmanlaatuun tulee huomioida varsinkin teiden reuna-alueilla, erityisesti Gallen-Kallelan tien itäpäässä. Ilmanlaatuasioita ja melusuojausta tutkitaan vielä tarkemmin ehdotusvaiheessa. 4. Maisema-arkkitehdin puheenvuoro Maisema-arkkitehti Anu Lämsä kertoi laadituista luontoselvityksistä: Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n tekemästä Espoon Ruukinrannan luontoselvityksestä vuodelta 2009 sekä tämän vuoden Ruukinrannan liito-orava- ja lepakkoselvityksestä. Kaava-alueella on paljon luonnon arvokohteita. Natura kohteena on Laajalahden lintuvesi. Alueelta löytyvät mm. Laajalahden luonnonsuojelualue, LUMO (Luonnon monimuotoisuus) - kohteet (lehtipuulehdot), liito-orava-havainnot ja elinpiirit, lepakoiden asuttamat rakennukset, saalistusalueet ja kulkureitit, metsälain mukaiset kalliot, vanhojen metsien suojelualue, luonnonsuojelulailla suojellut kasvit (keltamatara), suojeltavat sudenkorennot (eteläntytönkorento) sekä linnustolle tärkeät alueet ja harvalukuisten lintujen reviirit. Suomen luonnonsuojelulain mukaan liito-oravien ja lepakoiden selvästi havaittavia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää tai heikentää. Suomen ratifioiman Euroopan lepakoiden suojelusopimuksen (EUROBATS) mukaan myös lepakoille tärkeät ruokailualueet on pyrittävä säästämään.

3 Tänä vuonna tutkittiin luontoselvityksessä liito-oravia. Papanoita löydettiin yhdeksän kuusen tyveltä Villa Elfvikin länsipuoliselta metsäalueelta. Havaintojen perusteella tehtiin suositus säästettävästä elinympäristöstä, rajauksen pinta-ala on noin 9 hehtaaria (mikä voi riittää 1-2 naaraalle). Liito-oravaesiintymien painopiste voi vaihdella vuosittain ja nyt tehdyt papanapuuhavainnot kuvaavat kevään 2013 tilannetta. Alueen liito-oravat ovat mahdollisesti tulleet luoteesta Mankkaan suunnasta, missä on myös tehty tuoreita liito-oravahavaintoja. Pitkällä aikavälillä Ruukinrannan esiintymä on todennäköisesti riippuvainen Kehä I:n ylittävästä yhteydestä, ja siksi tämän yhteyden säilymiseen tulee kiinnittää huomiota. Tänä vuonna tutkittiin myös lepakoiden levinneisyys. Lepakoita havaittiin kohtuullisesti, vuonna 2009 niitä ei löydetty. Alueelta löytyi pohjanlepakko, viiksi- / isoviiksi- siippo sekä korvayökkö. Ruukinrannan alue on laajalti hyvin lepakoille soveltuvaa. Alueella on paljon vanhoja rakennuksia, joissa lepakot voivat lisääntyä. Rakentamisen ollessa väljää vaikutukset etenkin pohjanlepakoihin ovat todennäköisesti vähäisemmät. Jos alue säilyttää runsaspuustoisen yleisilmeensä, voivat vaikutukset jäädä merkityksettömiksi myös siippalajien osalta. Rakentamisen ollessa tiivistä ja pääosa puustosta poistetaan, viiksi-/isoviiksisiippojen ruokailumahdollisuudet uhkaavat hävitä ja myös pohjanlepakoiden osalta ne voivat heiketä. Keinoja lepakoiden suojeluun on olemassa. Voidaan mm. välttää liiallista rakentamista ja puuston kaatamista, rakentaa lepakoille pönttöjä ja suunnitella valaistusta. 5. Keskustelu Luontoasiat Luontoasiat ja luonnonsuojelu herättivät voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Luontoasioista keskusteltiin paljon. Maisema-arkkitehti mm. kertoi tarkennuksia eri luontolajien levinneisyydestä. Miksi rantaraitti rakennetaan, eikö se ole OAS:n vastainen? Rantaraitin tarkoitusta pohdittiin - se on kaikille espoolaisille. Rantaraitti on merkittynä vahvistuneeseen Espoon eteläosien yleiskaavaan. Sitä on toteutettu vähitellen, kertoi aluearkkitehti Kari-Pasonen. Rantaraitti ei tuhoa luontoarvoja, se toteutetaan Ruukinrannassa erittäin kevyesti, paikoin pitkospuilla - eikä siis ole OAS:n vastainen. Alue on hyvin herkkää; kaavassa olisi voitu esittää enemmän suojelua ja huomioida luontoa. Mikä vaikutus luontoselvityksellä on kaavaan? Suunnittelijat kertoivat, miten kaavassa on huomioitu suojelukysymykset. Kaava on täynnä kompromisseja, myös suojeluasioissa. Suojeltu on kaikki, mitkä täytyykin ehdottomasti suojella. Liito-oravien elinmahdollisuudet säilyvät, lepakot liikkuvat paikasta toiseen, mutta niidenkin olemassa olo mahdollistetaan. Suunnitelmissa lehto jää tien alle, mutta sen pitäisi olla alkujaankin isompi. Linnusto liikkuu, metsäalueet jäävät, vanhat metsät säilyvät. Vaikka tilanne kartalla ei tunnu huonolta, Villa Elfvikin ystävät ry:n edustajien mielestä suojeltavaa olisi ollut enemmän. Aluearkkitehti kommentoi, että kaavoituksessa joudutaan tekemään kompromisseja. Toivottiin, että kaatuneet puut hoidetaan, eikä ryteikköä jätetä alueelle. Peura-seurasta ihmeteltiin, mihin alueella käyskentelevät peurat siirtyvät. Alueelle jää vapaata tilaa eläimille. Puheenjohtaja kertoi, että hän on esittänyt kaupunkisuunnittelulautakunnalle Gallen-Kallela - nimistä puistoa. Idea sai kannatusta.

4 Liikenne Kurkijoentien suunniteltu ylikulkusilta herätti keskustelua. Sen pelättiin aiheuttavan merkittävää läpiajoliikennettä. Toisaalta ei uskottu sen toteutumiseen. Läpiajoliikenne on suurin huolenaihe, kommentoitiin. Suunniteltu kokoojatie herätti keskustelua puolesta ja vastaan. Miksei vain jätetä vanhaa katuverkostoa? Miksi mahdollistaa läpiajoliikenne Perkkaalta Tapiolaan? Suurin lisääntyvä liikennemelu tulisi alueelle juuri kokoojakadusta, kommentoitiin. Ei tänne tarvita uusia bussipysäkkejä, ei läpiajoa Ruukinrantaan! Toisaalta kommentoitiin, että Vermo tarvitsee Ruukinrannan kokoojakadun. Kokoojakatua ei ole yleiskaavassa. Linja-autoliikenne olisi läpiajoliikennettä. Alueen läpi kulkevaa bussilinjaa ei katsottu tarvittavan. Kehä I:n bussipysäkit riittävät. Asukkaat kertoivat, että jo vuonna 2002 kaupunkisuunnittelulautakunnan silloinen puheenjohtaja Kurki kertoi, että Ruukinrantaan ei tule läpiajoliikennettä. Läpiajoliikennettä ei edelleenkään haluta, kommentoitiin. Liikenneinsinööri Pennanen kertoi, että kokoojakatu on myös yhteys Kehä I:lle. Jos kokoojakatuyhteyttä ei ole, ei ole yhteyttä Kehä I:lle. Kokoojakadun luonne suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan niin, että se ei houkuttele läpiajoon ja on turvallinen. Kokoojakadulla läpiajoliikennettä on arviolta noin 1000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kommentoitiin, että yhteyttä Kehä I:lle ei tarvita. Miten alueen läpiajoliikennettä hidastetaan? Bussin tulo alueelle ja hidasteajoratapysäkit hidastaisivat liikennettä. Tämä tarkoittaa järjestelyä, jossa autot odottavat bussin takana, kunnes bussi lähtee pysäkiltä. Kaduille on mahdollista myös tehdä kavennuksia, läpiajokieltoja ei kaavassa voi kuitenkaan määrätä. Polkupyörän laatukäytävää kiiteltiin, siitä haluttiin kuulla tarkennuksia. Miten nopeat polkupyörät saadaan alueelle siten, että liikenneturvallisuus huomioidaan? Polkupyöräilijät halutaan ajoradalle. Laatureitti kulkeekin tonttikadulla autojen kanssa ajoradalla. Kokoojakadulle esitetään yhdistettyä jalankulku + pyörätietä (JK + PP). Kehä I:n ja Turvesuontien liikennemääristä kyseltiin. Pennanen kertoi, että liikenneennusteet perustuvat pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän yhteydessä tehtyyn ennusteeseen. Liikenne-ennuste tarkentuu jatkosuunnittelun aikana. Miksi Gallen Kallela tien alkupäähän on esitetty yleinen pysäköintialue? Nyt se on puita kasvava suojaviheralue. Eikö esitettyä pysäköintialuetta voisi enemmin esittää Gallen Kallela - museon alueelle, ehdotettiin. Ei haluta, että viimeiset puut Turunväylän ja asumisen väliltä häviävät. Kaupunkisuunnittelulautakunta piti kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa alueella katselmuksen ja esitti pysäköintialuetta tähän. Pelkona oli, että autoja pysäköidään tonttikadulle. Pysäköintialueen tarpeellisuutta voidaan vielä harkita, asiaa selvitellään. Yleistä Rakennusten suojelumääräyksistä keskusteltiin. Suojelumääräysten toteuttaminen aiheuttaa maanomistajille kustannuksia. Kerrottiin tapauksesta, jossa vanha talo on rakennettu keskelle tonttia. Nyt talo on korjauskelvoton, purkukunnossa. Uusi talo täytyy kuitenkin kaavan mukaan rakentaa samaan paikkaan tontin keskelle. Miksei muualle, jolloin tontin tehokkuutta voisi hyödyntää? Arkkitehti myönsi, että tilanne on paikoin hankala - pakkohan uutta ei kuitenkaan ole rakentaa. Lait velvoittavat kaavoittajaa säilyttämään vanhaa arvokasta ympäristöä. Määräyksillä pyritään siihen, että vanhoja rakennuksia ei purettaisi ilman todella hyvää syytä. Kaupunginmuseon kanssa on käyty keskusteluita sopivista kaavamääräyksistä. Maankäyttösopimuksista kyseltiin. Maankäyttösopimusneuvotteluja käydään vasta sen jälkeen, kun kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavaehdotuksen esittämisen kaupunginhallitukselle. Espoon kaupunki on yhteydessä maanomistajiin, jotka saavat kaavoituksesta merkittävää hyötyä. Käytännössä tällä kaava-alueella merkittävin sellainen

5 on Helsingin kaupunki. Mitään esisopimuksia kaupunkien välillä ei ole tehty. Helsingin kaupungin näkökulmasta kertoi paikalla ollut Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosaston toimistopäällikkö Peter Haaparinne. Helsinki on antanut NCC:lle suunnitteluvarauksen, kaavoituksen hoitaa kuitenkin Espoo. Haaparinne kommentoi, että kaavoittaessa pohditaan, halutaanko jollekin alueelle enemmän tehokkuutta, jolloin on mahdollista saada myös enemmän puistoa. Vai laitetaanko vähemmän tehokkuutta kaikkialle, jolloin viheraluetta jää usein vähemmän. Olisi haluttu tietää tarkemmin vaihtoehdoista. Kari-Pasonen kommentoi, että kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt lähtökohdista ja tavoitteista. Sille esiteltiin vaihtoehtoja ja lautakunta päätti vaihtoehdosta, johon valmisteluaineisto perustuu. Nyt on ensimmäinen kaava-aineisto nähtävillä, nyt toivotaan mielipiteitä. Kerrottiin alueella toimivien tahojen pyrkimyksestä löytää kaikille sopivia päämääriä kaavoitukseen. Ruukinranta - Villa Elfvikin yhdistykset olivat kokoontuneet aiemmin. Kuitenkin myös asukastilaisuudessa oltiin edelleen erimielisiä siitä, mitä aiemmin oli sovittu. Kokouksessa oli pohdittu mm. kaavoituksen rakennusoikeuksia. Ruukinrantaa on yritetty vuosikymmenten ajan kaavoittaa, nyt toivotaan, että kompromissi löytyisi. Vanha naapuri oli kertonut, että Ruukinranta on ollut rakennuskiellossa vuodesta pian voidaan viettää vuotisjuhlia! Harmiteltiin kaavoituksen veroseuraamuksia. Jos tontille esitetään rakennusoikeutta, käyttämättömästä rakennusoikeudesta tulee lisäveroa. Useampi asukas kertoi jätetystä mielipiteestä. Paikalla oli myös poliitikkoja, esim. kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Palomäki. Valtuutettu Jouni J. Särkijärvi käytti pitkän puheenvuoron. Eteläosien yleiskaavassa ei ole merkintää ehdotetusta kokoojakadusta. Se ei ole välttämätön, miksi sellainen pitäisi tehdä? Kaavoista voidaan erottaa myös yksittäisiä tontteja, jos maanomistajat eivät halua kaavaa mailleen. Hän kertasi vielä lain tarkoittamaa kehittämiskorvausta - kaavasta merkittävää hyötyä saavat maanomistajat osallistuvat osaltaan kunnalle aiheutuviin asemakaavan toteuttamiskustannuksiin - siitä nimenomaan sovitaan maankäyttömaksuissa. Kerrottiin Ilmolan suvun kohtalosta. Talo paloi ja nyt haluttaisiin kaava, joka mahdollistaisi uudisrakentamisen. Kyseessä oli Ilmolan lastentarha, joka oli ensimmäinen laatuaan Espoossa. Moni paikalla olija oli käynyt lastentarhaa; sukua ja sen toimintaa kiiteltiin. Anttila ilmoitti, että kaavaluonnos mahdollistaa tontille rakentamisen. Kaavaa on toivottu pitkään, vuosikymmeniä. Kiitettiin hyviä tavoitteita ja selkeitä suunnitelmia. Kaavoituksessa on otettu hienosti huomioon sekä luontoasiat että ihmisten tasapuolinen kohtelu, ja on noudatettu asukasyhdistysten / seurojen suosituksia. Yleinen etu menee yksilön edun edelle. 6. Tilaisuus päättyy, jatko ja aikataulu Kerrattiin, että Ruukinranta on tulevan metropolin keskellä meren rannalla. Alueella on kuitenkin myös paljon suojeltavaa. Kaavan valmisteluaineisto on nyt nähtävillä, ( ) ja mielipiteitä valmisteluaineistosta odotellaan. Puheenjohtaja kiitti aktiivista osallistujajoukkoa ja päätti tilaisuuden noin puoli kahdeksalta. Muistion kirjasi: Merja Laurinkoski, tilaisuuden sihteeri Muistion hyväksyi: Harriet Klar, tilaisuuden puheenjohtaja