Alueellinen Psykoosiprosessi
|
|
- Tuulikki Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-SavonSairaanhoitopiiriMAMK AlueellinenPsykoosiprosessi Psykoosinvarhainentunnistaminenja Ensipsykoosipotilaanhoito
2 2 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tekijä: HarriLaamanenMikkelinammattikorkeakoulu Projektityöryhmä: TuulaRomoEsshp/psykoosipoliklinikka JaanaMatilainenMikkelinkaupunki/mielenterveyskuntoutus RiittaLeminenMikkelinkaupunki/mielenterveysvastaanotto AnitaHirvonenMikkelinkaupunki/Ristiinanmielenterveysvastaanotto SeijaRouhiainenVirikery LeilaSeleniusMikkelinkaupunki/Mielenmaja PekkaNyrhinenKotiluotainoy PäiviTuokkoPertunmaa/mielenterveysvastaaotto UllaNissinenKangasniemi/mielenterveystoimisto SariannePasonenMäntyharjumielenterveystoimisto MerviTaivalanttiJuvamielenterveystoimisto SiniHintikainenEsshp/psykiatrianpoliklinikka PasiJuutiEsshp/psykiatrianpoliklinikka,akuuttityöryhmä HennaHeikkinenEsshppsykogeriatrianpoliklinikka AuliTiimonenEsshp/vuodeosastot KaijaSmolanderA-Klinikka SusannaLeppänenEsperiOyAstuvanHelmi JukkaSaikkonenEsperiOyValkama TarjaMultanenEsperiOy PäiviVesanenArjenMieli-hanke AnriMihailovMikkelinkaupunki
3 3 Sisällys JOHDANTO... PSYKOOSI STRESSIHAAVOITTUVUUSALTTIUSMALLI PSYKOOSIRISKI... PSYKOOSINVARHAISOIREET PSYKOOSINVARHAISENTUNNISTAMISENMENETELMÄT PSYKOOSINVARHAISENTUNNISTAMISENMERKITYS...11 ENSIPSYKOOSIPOTILAANHOITO HOIDONALUEELLISETTAVOITTEETJAPERIAATTEET HOIDONALOITTAMINEN TUTKIMUKSET HOITOMENETELMÄT...15 YHTEENVETOJAALUEELLINENTYÖNKEHITTÄMINEN...17 Lähteet:...19 Liitteet: Stressi-haavoittuvuusmallihoitavahenkilö Stressi-haavoittuvuusmallipotilas Ayl.EevaPitkänenPsykoosintunnistaminen Ensivaiheenennakko-oireet Myöhäisvaiheenennakko-oireet PRODmielenterveyskysely Checking-listaperhetapaamiseen
4 4 JOHDANTO Psykoosinennaltaehkäisyynjaensipsykoosintehokkaaseenhoitoonkeskittyminenon alueellaerityisenmerkityksellistä.pitkäaikaisiapsykoosisairauksiaetenkin skitsofreniaaesiintyyalueellaväestötasollapohjois-suomenohellaeniten(9,13,14, 20,27). Psykoosiaedeltävänvarhaisvaiheenoireilunontodettuennustavanparhaiten skitsofreenisten psykoosienpuhkeamista(5).tyypillisesti skitsofreenisilla psykooseilla onhuonompitoipumisennustejapidempiaikaisetvaikutukset. Psykoosialttiudestakertovatmyösreaktiivisemmatpsykoositjoissavarhaisvaiheen merkitovatolleetlyhytaikaisiatainiitäeioleollut.jokatapauksessapsykoottisesti oirehtivathenkilöthyötyvättehokkaastajanopeastahoidosta.heidän tulevaisuuteensavoidaanvaikuttaaratkaisevastikeskittymällähoidossayleisesti hyviksitodettuihinperiaatteisiin. Psykoosinvarhaiseentunnistamisentehostaminenontärkeäpainopistelähestyttäessä ennaltaehkäisevänmielenterveystyöntavoitteita Pitkäaikaisistaei-elimellisistäpsykoosisairauksistaskitsofreniaontärkeinjahaastavin sairausjonkavuoksiteoriatietoaonpaljontarkasteltukyseisenhäiriönpohjalta. Psykoosionjokatapauksessakriittinentilajokavaatiitehokkaanhoidonjatkossa asetettavastadiagnoosistariippumatta.tämänvuoksitiedonalkuperäeipoissuljesen soveltamistayleisestipsykoosisairauksiin.tämäninformaatiolehtiseneioletarkoitus markkinoidatoimintatapojataiantaatietoaainoinaoikeinavaihtoehtoina.tämän oppaantietoonkoottuuseistalähteistäjaantaalukijalleyleisestihyväksytynselkeän kuvanpsykoottisenhäiriönsynnystäjaalkuvaiheenhoidosta.oppaantarkoituksena onsaadaajattelunaihetta,tuodauusianäkökulmiajakuvatatulevaisuuden mahdollisuuksiapsykoosienhoitotyössä.työssäkuvaillaanpsykoosin varhaistunnistamistajaensipsykoosinhoitoakootenteoriatiedonpohjaltayleisesti hyväksyttyjälinjauksia.työnontarkoitusantaakuvausmyösalueellisestatoiminnasta Etelä-Savonyhteistoiminta-alueellalähinnäensipsykoosinhoidossa.Tähänoppaaseen kerättytietoantaamyössuuntaviivojatulevaisuudenpsykoosihoidonalueelliselle kehittämiselle. PsykoosiprosessityöryhmänvalmistelemapsykoosiprosessikuvausHyvisInternet sivustollaantaayhteistyökumppaneilletoimintaohjeitamitentoimiajoshuoli mahdollisestipsykoottisestioireilevastahenkilöstäherää.prosessikuvausantaatietoa myöshoidonsisältöönliittyvissäasioissa. Tämäopasontietopainotteinenjatarkoitettuniinammattihenkilöille,kuin sairastuneenverkostollejotkaovatetulinjassakohtaamassamahdollisesti suurentuneessapsykoosiriskissäoleviataijopsykoottisestioireileviahenkilöitä.opas toimiimyösyhteisenähyvänhoidon laatukäsikirjana alueenpsykoosipotilaita hoitavilletahoille,sisältäenesimerkiksihoidontavoitteet,periaatteetjaalueen yhteneväisethoitolinjaukset.
5 5 1 PSYKOOSI Psykoosissahenkilönkykyarvioidatodellisuuttahäiriintyyvakavasti.Psykooseille tyypillisiäoireitaovataistitoimintojenjaajatustoimintojenvääristyminen,joiden myötähenkilökokeeaistiharhojajaharhaluuloja.psykoottisellahenkilölläilmenee ulkoisentodellisuudenkarkeaaväärintulkintaajahänenkäyttäytymisessäänon hajanaisuudenvuoksiuseinkummalliseksitulkittavia,huomiotaherättäviäpiirteitä. Psykoottisenhenkilönkykyhuolehtiaitsestäonselkeästialentunutjahänon ulkopuolisenavuntarpeessa. (9,13,14,20,27.) Suppeimmillaanpsykoottisiksioireiksitulkitaanharhaluulotjaaistiharhat,näiden yhteydessäetenkinjosvoinninmuutoksetliittyvätpidempikestoiseenpsykoottiseen häiriöönhenkilöllävoiilmetämuitakinoireita(14). Lyhyetkuvauksetmahdollisistatyypillisistäoireista. Positiivisetoireet Harhaluulotjolloinajatteluaohjaavatepärealistisetuskomukset.Henkilöpitää itsepintaisestikiinniajatuksistaanvaikkanevoidaanosoittaavirheellisiksi. Tyypillisimpiäharhaluulojaovatvainoharhatjolloinihminenkokeeolevansauhattuna taimuutenhaitallisentoiminnankohteena.vainoharhainenhenkilötekee ympäristöstäänmonestihavaintojajotkaliittääkokemaansauhkaanesimerkiksi valvontakameroillaseuraaminentaitelevisio-ohjelmassakuulemansaasiatliittyvät hänenseuraamiseen.harhaluulotvoivatkohdistuamyösesimerkiksiomiintaimuiden kykyihinjolloinhenkilösaattaakokeavoivansavaikuttaaihmisiinerilaisinkeinoin. Henkilöllävoiollamyöskehontuntemuksiin/toimintaanliittyviäharhaluuloja.(5,9.) Aistiharhatjoitavoiollakaikkienaistienalueilla.Tyypillisimminesiintyy kuuloharhoja.henkilövoikuullaesimerkiksipuhettajotamuuteivätkuule.puheessa voiilmetäitseensäkohdistuviakommentteja,nevoivatkäskeätekemäänjotaintai äänetvoivatkeskustellakeskenään.mahdollisestihenkilökuuleeepämääräistä supattelua,kuiskauksia,meteliätaiesimerkiksilastenitkua.sävyltäänääniharhatovat useinpelottavia,ahdistaviataiaggressiivisia,muttamahdollisestimyösmiellyttäviä. (5,9.)Ääniharhojenlisäksihajutaimakuaistivoivattuottaaoutojaaistikokemuksia esimerkiksihenkilökokeehaisevansapahalletairuokamaistuuoudolta.tuntoaistin alueellakokemuksetvoivatollaesimerkiksipistelyätaipainontunnettajollehenkilö voiantaaoutojaselityksiä.(5,14.)näköharhatovatharvinaisempiajaviittaavat monestineurologiseenhäiriööntaipäihdedeliriumiin(5). Hajanaisuusvoiilmetäsekähenkilönpuheessa,ettähänenkäytöksessään. Puhejaajatteluvoiollaepäloogista,vaikeastiseurattavaa,yksityiskohtiintakertuvaa, vilkastataihidastunutta.ilmeneerönsyilyä,seikkaperäisyyttä, punainenlanka katoaataihenkilönonjopavaikeamuodostaajärkeviälauseita.
6 Hajanaisestikäyttäytyvähenkilösaattaatehdäasioitajotkaaiheuttavat kanssaihmisissähämmennystä.hänvoiesimerkiksipukeutuakummallisesti,puhuatai nauraaitsekseentaiollaestoton,kiihtynytjapelokkaanaaggressiivinenkin,järjestellä asuntoaanholtittomastitaiollatäysintekemätön/puhumaton.(14.) Negatiivisetoireet: Tunne-elämässätapahtuvatmuutoksetovattavallisiaetenkinskitsofreniassa. Henkilöllävoiollavaikeuksiailmaistatunteitaan.Joskusmyöskykykokeatunteitavoi ollaalentunut.tällöinpuhutaantunteidenlatistumisesta.etenkinvoimakkaasti positiivisiaoireitakokevatpotilaatsaattavatkokeaahdistuneisuutta,pelkoa, neuvottomuutta,hämmennystäjaristiriitaajollointunteidenilmaiseminenvoiolla epäsopivaa.(14.) Psykoottisellahenkilöllävoisairausprosessinerivaiheissaesiintyämyösmasennusta jokavoiliittyäesimerkiksileimautumiseenjasentuottamaanhäpeään,toimintakyvyn laskunjaeristäytymisenaiheuttamaansosiaaliseensyrjäytymiseentainormaalin kehityksenviivästymiseen putoamiseennormaaleistakuvioista.(5,14.) Psykoottinenhäiriöaiheuttaamonestitoimintakyvynlaskuauseallaelämäneriosaalueellajonkaseurauksenahenkilönpsyykkinenselviytymiskykyhaurastuusekä toimintamahdollisuudetheikkenevät.toimintakyvynaleneminenilmenee ihmissuhteistavetäytymisenätaimuinaongelminaihmissuhteissa,kouluja työmenestyksenlaskunajajopahenkilökohtaisestahygieniastahuolehtimisen muidenperustarpeidenlaiminlyömisenä.(19,20.) Kognitiivisetvaikeudet: Tyypillisiäovatmuistin,keskittymisen,tarkkaavaisuudenjatoiminnanohjauksen häiriintyminen. Kognitiivisetoireet tulevatesiinesimerkiksiuudenoppimisen, tiedonvastaanottamisenjakäsittelynsekäpäätöksenteonvaikeutumisena. Kognitiivistenvaikeuksienvuoksiesimerkiksikykyopiskellaonalentunut.(5,14.) Ontärkeääymmärtää,ettäpsykoottisellehenkilöllehänenkuvaamansakokemukset, esimerkiksiaistiharhatovattodellisiakokemuksia.uskomattomaltakuulostavat kertomuksetvoivathyvinkinollapsykoottisistaoireistakärsivällehenkilölleparas vastausjatapaselittääsemitäitselletapahtuu.(8.) 6
7 7 1.1 STRESSI HAAVOITTUVUUS / ALTTIUSMALLI Psykoosionhyvinmoniulotteinenilmiöjotatäytyytarkastellauseastaeri näkökulmasta (5, 8, 14, 22).Aikaisemmistajokobiologisistataipsykososiaalisista selitysmalleistaonsiirryttynäitämolempialähestymistapojayhdistäviinnäkökulmiin (5, 7, 12, 14, 24)Stressihaavoittuvuusmalliedustaayhdistäväänäkökulmaa.Mallion yleisestihyväksyttyselitysmalliksipsykoottisiinhäiriöihin(6,7,24). Stressihaavoittuvuusalttiusmallinmukaan: - Kaikillaihmisilläonterveyttäylläpitäviäjasuojaaviatekijöitäesimerkiksi,hyvät sosiaalisetsuhteet,terveellisetelämäntavat,kannustavajaitsetuntoatukeva ympäristö,hyvätongelmanratkaisutaidotym. - Kaikillaonlisäksisisäisiäjaulkoisiastressitekijöitäjotkaaiheuttavatpaineita kutenitsenäistyminen,opiskelu,työelämä,varusmiespalvelus,päihteidenkäyttö, jännittyneetihmissuhteet,lähiomaisenkuolemaym. - Joillakinhenkilöilläonterveyttäuhkaavapsykoosillealtistavageneettinen alttius, haavoittuvuus.lisäksi/taimahdollisiaympäristötekijöitä,kuten raskaudenjasynnytyksenaikaisetkomplikaatiot,traumatjamuutsomaattiset tekijät. - Stressitekijöidenylittäessäpsykoosialttiinhenkilönsietokyvynsekäsuojaavat tekijäthänreagoi, suojautuu,kehittämälläpsykoottisenhäiriön. (4, 5, 7, 13, 14, 19, 20, 21, 24, 27.) Stressihaavoittuvuusmalliontoimivatyövälineannettaessatietoasairaudestasekä sairastuneelle,ettähänenperheenjäsenilleen.senavullapsykoosi-ilmiön ymmärtäminenjakäsitteleminentuleehelpommaksi.stressi-haavoittuvuusmallin läpikäyminenohjaaautomaattisestikeskusteluntärkeidenasioidenkutensuojaavien tekijöidenjastressitekijöidenäärelle.(4.) Liitteenä Havainnekuvatjoitavoihyödyntääpotilastyössä.
8 8 1.2 PSYKOOSIRISKI Psykoosinvarhainentunnistaminenontavoitteellistatoimintaa,jollapyritään seulomaanjatunnistamaansuurenpsykoosiriskinpotilaat(7).tämäntoiminnan avullapyritääntehostamaanvarhaisenpuuttumisenmahdollisuuttajasenajoittumista oikeaankohtaan. Viimevuosinauseattutkimuksetovatkeskittyneetpsykoosiriskintunnistamiseen. Näidenperusteellapsykoosiriskiävoidaankohtalaisenhyvinarvioidajoennen varsinaisenpsykoosinpuhkeamista(1,6,19,20).psykoosinvarhaisentunnistamisen keinojenohellaonpyrittymyöskehittämäänriskipotilaidenauttamiseen tarpeenmukaisiahoito-malleja(10). Psykoosiriskiämahdollisestisuurentaviatekijöitä: Sukurasitus:Ensimmäisenasteensukulaisellatodettupsykoottinenhäiriöriski lieveneementäessäsukupolvissataaksepäin(13,14,19,20,24). Raskaudenjavarhaiskehityksenaikaisettekijät:Raskaudenaikaisetvirusinfektiot, äidinaliravitsemus,stressitaimasennus,synnytyskomplikaatiotmm.hapenpuute. Epäsuotuisatelinolosuhteet.Varhaislapsuudenkeskushermostoinfektiotjavammat. (13, 14, 19, 20, 24.) Kognitiivinentoimintakyky:Viivästynytiänmukainenkehitys.Heikko suoriutuminenälykkyyttävaativissatehtävissäalhainenälykkyysosamäärä. Ongelmatjotkailmenevätsosiaalisessatoimintakyvyssäjaorganisoimiskyvyissä.(13, 20.) Persoonallisuus:Käytöshäiriöt,eristäytyneisyys(20),taipumusmaagiseenajatteluun (25). Kannabis:Kannabiksenaiheuttamapsykoosiontutkimustenmukaanyleisin päihdepsykoosi.tutkimuksissaontodettumyöskannabiksenaiheuttamanpsykoosin olevanuseastiyhteydessäpitkäkestoiseenpsykoosisairauteen.(7,13,14,24.) Kannabiksenkäyttäjätmyössairastuvatnuoremmallaiällä(3). Suurentuneessariskissäolevat: Edellämainituttekijäteivätyksistäännostariskiäjuurikaan,jotenniidenperusteella eipsykoosiinsairastumistavoidaluotettavastiennustaa.riskitekijöidenesiintyminen päällekkäinkuitenkinantaamonestivahvojaviitteitäpsykoosiriskinsuurentumisesta. (7,13,19,25.) Luotettavampaankäsitykseenmahdollisestapsykoosiriskistäonpyritty
9 9 pääsemäänkartoittamallajoalkanutsekamuotoinenoireilujayhdistämäänse olemassaoleviinriskitekijöihin(21). Henkilöonsuuressariskissäsairastuapsykoosiinjahänenpsyykkisenvoinnin seurantaanjatarkempiintutkimuksiintulisikiinnittääerityistähuomiota mikäli: - Henkilölläilmenee vaimentuneitapsykoosioireita esimerkiksi,outoja ajatuksiajauskomuksia,outojapiirteitäkäyttäytymisessä,aistihavainto vääristymiä,vaikutuselämyksiä,pelkojataiepäluuloisuutta.oireetovat normaalistapoikkeavia,niitäesiintyyuseinjavähintäänviikonajan. - Henkilölläonpsykoottisiaoireitajoidenkestoonhetkellinenjaniitäilmenee maksimissaanviikonajan.käytännössäesimerkiksiääniharhankuuleminentai vainoharhainenajatusjohonliittyyrealiteetinhetkellinenpettäminen. - Henkilöllätodetaanolevansukurasitus/alttiuspsykoottiseenhäiriöön (ensimmäisenasteensukulaisellasairastettupsykoositaihenkilöllätodettu skitsotyyppinenpersoonallisuus)yhdistettynätoimintakyvynäkilliseentai merkittäväänalentumiseen. (21, 24, 25.) 2 PSYKOOSIN VARHAISOIREET Ennenvarsinaistapsykoosiahenkilölläonvoinutollaennakko-oireita prodromaalioireita jovuosia5,7,19,20,21,24). Etenkinskitsofreniaanliittyy useinpitkäänkestänytennakko-oireidenvärittämäkehitys(20,24).alussailmenevät oireet/muutoksetovatyleisiäoireitamonissamielenterveyshäiriöissäja elämäntilanteissajavaihtelevatyksilökohtaisesti(19). Psykoosivoialkaamyöslyhyelläaikavälilläilmenevilläoireillaesimerkiksi huumausaineidenkäytöntaivoimakkaanjärkyttävänkokemuksenlaukaisemana. Kerransairastettupsykoosionmerkkipsykoosialttiudesta(19)jonkajälkeen herkkyyspsykoosinuusiutumiseenonkorkeampi(7,13. 27). Ennakoivaoirekehitysvoidaanjakaakahteenosaan;ensivaiheeseen,jokavoi kestoltaansekäoirekuvaltaanvaihdellayksilöittäinpaljonkin,sekä myöhäisvaiheeseen,jolloinoireetviittaavatjovälittömäänpsykoosiriskiin(7,20). Ensivaiheelletyypillisiäoireita: Mielialanlasku,aloitekyvyttömyys,sosiaalinenvetäytyminen,ärtyneisyys, ahdistuneisuus.näidenlisäksimyöspsykoottisellehäiriölletyypillisiäoireitakuten erilaisiaajatushäiriöitä,aistiherkkyyttäjahavaintovääristymiävoiilmetä
10 10 lievämuotoisenajaohimenevänä.lievätpsykoottisetoireetaiheuttavathenkilölle tunnettasiitä,ettäkaikkieiolekunnossajahänvieläitsekinkyseenalaistaaoireiden, esimerkiksiääniharhojen,todenperäisyyttä.(1,12,19,21,24,25.) Myöhäisvaiheelletyypillisiäoireita: Oireitaesiintyykutenensivaiheessa,muttavaikeampiasteisena(12).Psykoosin kaltaisetoireetkutenepäluuloisuus,hajanaisuus,havaintovääristymätjaaistiharhat vahvistuvatjahenkilönrealiteettitajuhämärtyy(1,12,19,21,24,25).käytöksessä ilmenevätmuutoksetaiheuttavatenenevissämäärinhuoltakanssaihmisissä. Liitteenä: Listatensivaiheenjamyöhäisvaiheenennakko-oireista. 2.1 PSYKOOSIN VARHAISEN TUNNISTAMISEN MENETELMÄT Psykoosinvarhaistenoireidentunnistamistaonpyrittyhelpottamaankehittämällä matalankynnyksenpalveluita,helppokäyttöisiäseulontamenetelmiäkuten arviointilomakkeita(7,20).tällähetkelläonjokäytettävissäarviointimenetelmiä, joillapsykoosiriskipystytääntunnistamaansuhteellisenluotettavasti(6,20). Esimerkkimittarista: AmerikassakehitettymenetelmäSIPS(haastattelulomake)/SOPS(arviointiasteikko), onluotuerityisestipsykoosiriskitapaustenarviointiin.kysymyksetovatriskiryhmille sopivia.yleisiinmittareihinverrattunasetunnistaa/mittaariskitapauksiinliittyviä merkkejäherkemmin.mittarintavoitteenaonsulkeapoispsykoosiriski,tunnistaa mahdollinenprodromaalisyndroomajaarvioidaoireidenvaikeusaste.(6,15,20.) Haastatteluunsisältyyviisipositiivisen,kuusinegatiivisen,neljädisorganisaation (hajanaisuuden)janeljäyleisenoirekategorianosiota.havainnotpisteytetäänja arvioidaantaulukonavulla(15). MittarinkäyttöönjärjestetäänkoulutustajaseonkäytössäesimerkiksiPirkanmaan (28)jaKeski-Suomensairaanhoitopiireissä(12)sekämonissatutkimuksissa(6,20). Esimerkkipalveluista: Jorvinsairaalassatoteutettiinvuosina JERI-projekti(JorviEarlyPsychosis RecognitionandIntervention).Projektinmyötäkoottiinviisihenkinentyöryhmäjoka toimierikoissairaanhoidonjaperusterveydenhuollonvälimaastossa.työryhmän tarkoituksenaoliluodatarkoituksenmukaisia,nopeastireagoiviajajoustavia toimintatapojanuortenauttamiseksi.toimintatapoinaoliesimerkiksityöskentely arkiympäristössä,tiedottaminentoiminnastaesimerkiksikouluilla,helpposaatavuus sekänopeastijärjestettävätperhe-javerkostotapaamisetjoissahyödynnettiin toimintakykyäjavointiakohentaviatyötapoja.(11.)
11 11 PROD5Mielenterveyskysely(PRODseula) Psykoosiriskinjatarkemmantutkimuksentarpeenarvioimiseksikäytetäänyleisesti, SuomessakehitettyäPRODmielenterveyskyselyä(Heinimaa2003). Seulanselkeäetuonsenhelppojanopeakäyttöesimerkiksipäivystävän sairaanhoitajanvastaanotolla.mittarikoostuutoimintakykyäjapsyykkisiäoireita kartoittavistakysymyksistä.(20.) Liitteenä: PROD5mielenterveyskysely Ayl.EevaPitkänen:Psykoosintunnistaminen 2.2 PSYKOOSIN VARHAISEN TUNNISTAMISEN MERKITYS Psykoosinvarhaisentunnistamisentoteuduttuaparemmintoteutuumyös mahdollisuusaloittaahoidollisetinterventiotaiemmin.varhainaloitetunhoidonedut verratenmyöhemminalkaneeseenovathyvintuloksekkaita. Mahdollisimmanvarhainaloitetunhoidonavulla: - Mahdollisestiennaltaehkäistäänpsykoosisairaudenkehittyminen(1,20) - Nopeutetaanoireistatoipumistajaparannetaanennustetta(6,7,12, 14, 19, 20) - Vähennetäänpsykoottistenoireidenpotilaallejahänenläheisilleenaiheuttamaa kärsimystä(6,7,14,19,20) - Pystytäänvarmemminhoitamaantilanneavohoidonkeinoinjavältytään vastentahtoiseltahoidolta(6,7,14) - Pystytäänsäilyttämäänjaelvyttämäänpotilaanyhteydetnormaalinelämän rakenteisiinparemmin(6,7,20) - Pystytäänpitämäänsosiaalinentukiverkostoparemminjavarmemminmukana potilaanelämässä(6,7,20) - Vähennetäänriskejäsaada liitännäisongelmia kutenpäihteidenkäyttö, itsetuhoisuus,työttömyys,syrjäytyminen(7,19) - Vähennetäänpsykoosinsekäyksilölle,ettäyhteiskunnalleaiheuttamia kustannuksia(6,7,14,19,20)
12 12 3 ENSIPSYKOOSIPOTILAAN HOITO Ensipsykoosillatarkoitetaantilannettajossahenkilölläonensimmäistäkertaaoireita joidenmukaanhänenvoidaantulkitaolevanpsykoottinen. Ontodettu,ettähoitamattomanpsykoottisuudenpitkittyminenonyhteydessä huonompaanhoitomyöntyvyyteen(7). Ensimmäisenpsykoosijaksonaikanapotilaatovatuseinvastaanottavaisempia hoitotoimenpiteillekuinpsykoosinuusiutuessa(7). Ensimmäisensairastetunpsykoosinjälkeenuudelleensairastumisenriskionpitkän aikaavieläsuuri.vastanoinviidenvuodenjälkeenpsykoosinuusiutumisenriski laskeehuomattavasti.(7,8,18,27.) Edellämainittujenseikkojenvuoksiensimmäisenpsykoosinhoidonmahdollisimman varhainenaloittaminenontärkeää.hoitoonpääsynonoltavasujuvaajatoimia matalallakynnyksellä.ensipsykoosipotilasonjärkeväähoitaamahdollisimman tehokkaasti/monipuolisestijaturvatenhoidonjatkuvuusriittävänpitkäaikaisesti. Tehokkaaksiosoitettuunhoitoonkuuluukeskeisenäosanalääkehoitojokayhdistetään psykososiaalisiinhoitomuotoihin(13,19,24). 3.1 HOIDON ALUEELLISET TAVOITTEET JA PERIAATTEET Ensipsykoosipotilaanhoidonalueellisettavoitteet: - Vähentäähenkilönpsykoosioireidenalkamisenjahoidonaloittamisenvälistä viivettä - Vähentääoireidenkestoajaennaltaehkäistäpsykoosinuusiutuminen - Estäätoimintakyvynlaskua,sosiaalisiahaittojajaehkäistäsyrjäytymistä - Pitääyllämahdollisuuksianormaalinkehityksenjatkumiselle Ensipsykoosipotilaanhoidonalueellisetperiaatteet: - Potilaskohdataankunnioittavasti,häntäkuunnellaanjahänenosallistumista hoitoontuetaan(22,24). - Hoitoonpääsytehdäänmahdollisimmanhelpoksijanopeaksi.Psykiatrinen hoitotahoottaavastuunpotilaanhoidonsuunnittelusta(7,22).
13 13 - Jokainentahonoudattaakannattelevaahoito-otettapotilaanhoitovastuun siirtyessähoitopaikkojenvälillä(7,22). - Konsultaatioapujatoimintaohjeetovatkäytettävissäjahelpostisaatavilla tahoille(perusterveydenhuolloneritoimijat,sosiaalitoimi,nuorisotyö, päihdehoito)jotkakohtaavatriskiryhmäänkuuluviajamahdollisestiensikertaa psykoottisestioireileviahenkilöitä.heidänmukanaoloahoidossatuetaan.(7, 22.) - Ensipsykoosipyritäänensisijaisestihoitamaanavohoidonkeinointarjoamalla yksilökäynnitkriisityönluonteisestitiiviistijahoitamallaoireenmukaisesti(7, 24). - Potilaanperhehuomioidaan,heidänosallistumistaanhoitoonsuositaanja pidetääntärkeänä.myöspotilaanmuuttärkeänäpitämäthenkilötjaverkostot pyritäänottamaanmukaanhoitoon.(7,22,24.) - Hoidossasuositaanmonipuolisiapsykososiaalisiahoitomuotoja(7,24). - Potilaantilanteenvaatiessasairaalahoitoapyritäänsetoteuttamaanpotilaan kanssayhteistyössä.sairaalassapyritäänjärjestämäänmahdollisimman optimaalinenympäristöjahoitokokonaisuuspsykoosistatoipumisen nopeuttamiseksijahelpottamiseksi.(7,24.) - Lääkehoidonsuunnittelussajatoteutuksessanoudatetaanviimeisimpiä suosituksia(7). 3.2 HOIDON ALOITTAMINEN Ensipsykoosiasairastavanensikontaktihoitoontoteutuuuseinmuuallakuin psykiatrisessapalvelujärjestelmässä.huolenaihenouseejokohenkilölläitsellään,tai vieläuseamminjollakinlähipiirinjäsenellä.henkilövoihakeutuaitsenäisestitai sosiaalisenverkostontuellamihintahansaterveydenhuollonyksikköön. Terveysasemienpäivystäväthoitajattaimuutpäivystäväthoitotyöntekijät (ensihoitajat,kouluterveydenhuolto,a-klinikanpäivystävähoitaja,kriisityöntekijät, nuorisotyö)ovatetulinjassakohtaamassaensipsykoosistakärsiviähenkilöitä. Välittömässäpsykoosivaarassaolevanhenkilönhoidontarveonainakiireellinen. Psykoottisenhenkilönavuntarpeentunnistamisenjälkeenhoitoohjautuu poikkeuksettajamahdollisimmanpienelläviiveellämielenterveyspalveluihin. Alueellisestiyhteneväistäovatperusterveydenhuollonyhteydessävirka-aikaan toimivatmielenterveysvastaanotot/yksikötjoiltasaakonsultaatioapuatarvittaessa
14 14 nopeasti.hoidonohjautuessamielenterveysyksikköön,uudenasiakkaantiedot käsitelläänjahänellevarataanaikamahdollisimmanpianjokosairaanhoitajalle, terveyskeskuslääkärilletaimolemmille.jatkossahoitototeutuutarpeenmukaisesti keskinäistäsuunnitelmaanoudattaentaiohjautuuerikoissairaanhoidonpalveluihin. Välitönhoidontarve: Hätätilanteessajossapsykoottinenhenkilöonkykenemätönhuolehtimaanitsestään lähipiirintuestajasuunnitellustaavohoidontuestahuolimatta,onvaarallinenitselle taimuilletaihänensairautensahoitamattajättäminenarvionmukaanaiheuttaa hänellemerkittäväähaittaa,voidaanhänet,hänenomastatahdostariippumatta toimittaahoitoon. Kyseisessätilanteessa,hälytetäänapuunviranomaisetnro.112. AluettapalvelevaanMikkelinkeskussairaalanyhteispäivystykseenhakeutuvat käytännössäkaikkivirka-ajanulkopuolellapsykiatristakinapuatarvitsevathenkilöt sekävirka-aikanakiireellistähoitotarvitsevat.yhteispäivystyksenyhteydessätoimiva akuuttipsykiatrinentyöryhmäarvioijasuunnitteleemahdollisenensipsykoosipotilaan hoidon.virka-ajanulkopuolellapsykiatrinenpäivystävähoitajaonkäytettävissäklo21 saakkamoisionsairaalanosasto1:ltä. Mahdollisuuttahoitaatilanneavohoidonkeinoinpidetäänylläkaikissaedellä mainituissatilanteissa. 3.3 TUTKIMUKSET Ensipsykoosipotilaantutkimuksetmääräytyvätyksilöllistentarpeidenmukaan.Eroja tutkimuskäytännöissäonmyösyksikkökohtaisestisekäperusterveydenhuollonja erikoissairaanhoidonvälillä. Hoidonkannaltaontärkeääalkuvaiheessatodetaonkokysepositiivisesta psykoottisestaoireilusta,maniasta,masennuksesta,päihteidenkäytöstä,negatiivisesta oireilustavaionkosilleelimellistäperustetta,kts.liitepsykoosintunnistaminen. Alueellisiayhteneväisiäkäytäntöjä: - Kattavatiedonkeruutilanteestasekähenkilöltäitseltään,ettämahdollisesti perheeltä o Apunakäytetäänmm.oiremittareita - Lääkärintutkimushaastattelu
15 15 - Somaattisentilankartoittaminenlääkärinarvionmukaan:laboratoriokokeet (huumeseula),kuvantaminen,eeg,ekg Edellämainittujenlisäksiyksikkökohtaisiatutkimuksia: - Sosiaalinenkartoitus(sosiaalityöntekijä) - Toimintakyvynarviointi(toimintaterapeutti) - Psykologintutkimukset(Psykologi) 3.4 HOITOMENETELMÄT Ensimmäistäpsykoosiasairastavanhenkilönkohdallahoitoonresurssoimallaon mahdollisuusvaikuttaahoidononnistumiseenjahenkilönkuntoutumiseen tulevaisuudessamerkittävästi. Tämänvuoksiensipsykoosinvarhaisvaihepyritäänhoitamaanmahdollisimman nopeastijatehokkaasti.hoidossapyritäänkäytettävissäolevienresurssienjakeinojen puitteissatarjoamaankattavahoitokokonaisuusjokaontarpeenmukainen sairausprosessinerivaiheissaalunkriisihoidostaainakuntoutumisentukemiseen. Kutentutkimuskäytäntöjenosalta,myöshoitokäytännöissäontoimipistekohtaisia eroavaisuuksia. Toimipisteissäyhteisiäkäytäntöjäovat: Yksilötapaamisethoitosuhdetyöskentely - Alkuvaiheessariittäväntiheä,supportiivinenkeskusteluhoito. - Pyritäänluomaantoimiva,luottamuksellinenhoitosuhdejokajatkuuriittävän pitkään. - Hoitosuhdetyöskentelyssähyödynnetäänkognitiivisiatekniikoitasovellettavin osin(hankkeenkoulutukset). - Lääkehoitoonmotivoiminenjasenseuraaminen - Psykoedukaatio Liitteenästressihaavoittuvuus-mallinhavainnekuvatjoitavoihyödyntää psykoedukaatiossa. Lääkäritapaamiset
16 16 - Voinninarviointi - Diagnostiikka - Hoito/kuntoutussuunnitelmat,yhdessähoitoryhmänjatarvittavanverkoston kanssa - Lääkehoidonaloittaminen,arviointijaseuranta - Psykoedukaatio Perhetyö - Suositaanperheenottamistamukaanhoitoonmahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa. - Potilaalleehdotetaanperhetapaamistajatarvittaessamotivoidaansiihen. - Perhetyöskentelyssähyödynnetäänavoimendialoginperiaatteita(hankkeen koulutus) - Potilaanlapsethuomioidaanjaheidäntarpeistaanhuolehditaan(lastensuojelu) Liitteenäperhetyötähelpottava muistilista,jokasoveltuuhyvinmyös verkostotapaamisiin. Verkostotyö - Lähetteentaitiedonsaapuessaensipsykoosipotilaasta,vastaanottavahoitaja ottaaselväämahdollisuuksistajatarpeestatavatalähettäväätahoaesimerkiksi kouluterveydenhuoltotaisairaalaosastoyhdessäpotilaankanssahoidon jatkuvuudenjasuunnittelunturvaamiseksi. - Verkostoyhteistyötäluodaantarpeenmukaisestipotilaanhoidonja kuntoutumisenkannaltamerkittäviintahoihinkokohoitoprosessinajan. - Yhteistyötäpyritäänylläpitämäänyhteistenverkostotapaamistenmuodossa. - Hoitavahenkilöonaktiivinenverkostoyhteistyönylläpitäjäjaon mahdollisuuksienmukaanpotilaanmukanaverkostontapaamisissa - Verkostotyössähyödynnetäänavoimendialoginperiaatteita(hankkeen koulutus). Kuntoutuspalvelut - Yksilöllistentarpeidenjaalueellistenmahdollisuuksienmukaanontarjolla eriasteistakuntouttavaahoitoaesimerkiksitoiminnallistakuntoutusta, asumiskuntoutusta,kuntouttavaatyötoimintaajatuettuaopiskelua. Erikoissairaanhoidonalaisuudessatoimivillapsykoosipoliklinikalla,sairaalaosastoilla jaakuuttipsykiatrisellatyöryhmälläonkäytettävissäänmoniammatillinentyöryhmä. Ensipsykoosipotilaanhoidossakäytettävissäolevaamoniammatillistaasiantuntijuutta hyödynnetäänaina.
17 17 Erikoissairaanhoidonpsykoosipoliklinikkaonpsykoosinhoidonkannalta mahdollisimmantarpeenmukaiseksiräätälöityyksikkö.yksiköntoimintatapoja edellistenlisäksiovat: - Tarpeenmukainenhoitoryhmätyöskentelyerityistyöntekijät - Kotikäynnitarjenhallinnantukeminen - Ryhmätoimintaesimerkiksipsykoedukaatioryhmä 4 YHTEENVETO JA ALUEELLINEN TYÖN KEHITTÄMINEN Kansallisessamielenterveysjapäihdesuunnitelmassa(2009)painotetaanongelmien varhaisentunnistamisenvahvistamistajokaonyksisuurimmistatavoitteista valtakunnallisissamielenterveyshäiriöidenhoitoakehittävissähankkeissa. Psykoosinvarhainentunnistaminen Varhainoireilevientairiskipotilaidentunnistaminenonkäytännöllisestikatsoen perusterveydenhuollontehtävä.varhainoireilevienriskipotilaidenlöytäminenja tunnistaminenonnykyisellealueellisellepalvelujärjestelmällehaastejavaatii toimenpiteitätyönkehittämiseksi. Hankkeenpuitteissatoteutettiinkyselyjossakerättiintoimipisteittäin kehittämisideoita. Psykoosiprosessityöryhmänesillenostamatkehittämisalueetpsykoosinvarhaisen tunnistamisentehostamiseksi Yhteydenpito - Konsultaatiokäytännöt,sujuvatyhteydetjayhteistyö Tiedonlisääminen - Kohdennetutkoulutukset,sisäinentiedonjakaminen Menetelmienkäyttöönotto - Riskiseulanvalinta,siihenkouluttaminenjasenlaajempikäyttäminen HankkeentoimeksiantonaopinnäytetyöjaAyl.EevaPitkäsen:psykoosin tunnistaminen,jotkatukevatpsykoosinvarhaistatunnistamistaeri organisaatiotasoilla. Ensipsykoosinhoito Alueelliseenpsykoosiprosessinkuvauksentavoitteenaonyhtenäistääjakehittää hoitokäytäntöjäpsykoosisairaidenhoidossa,vahvistaaasiakkaanasemaa,lisätä
18 18 henkilökunnanosaamistajatehostaaongelmienennaltaehkäisemistäelivarhaista puuttumista. Todettakoon,ettähankkeentuotoksetpyrkivätansiokkaastivastaamaannäihin tavoitteisiin. Työryhmänkokoonpanoolialuesektoritasollalaajajasepalvelihyvinpsykiatrian sisällätoimivienyksiköidenlinjauksiamietittäessä,muttasen moniammatillinen jäsenyysjäiharmittavanheikoksiyrityksistähuolimatta.käytännössätarvitseepaljon erilaistatiedottamistajamarkkinointia,ettätoteutetuttyöttulevatkäytännössä hyödyllisiksi. Hankkeenpuitteissajärjestetytkoulutustilaisuudet(3)ovatolleeterityisesti psykoosinhoitoonkäytännössäsovellettaviajaedustaneettyöotteitajoiden hyödyntäminenonpsykoottistenhäiriöidenalkuvaiheenhoidossatutkimusten mukaanpositiivisia. Hankkeenmyötätuotettukaikkiensaatavillaolevapsykoosipotilaanprosessikuvaus sekäopinnäytetyöpsykoosinvarhaisestatunnistamisestajaensipsykoosinhoidosta antavathyvänmahdollisuudenjapohjanalueellisentyönkehittämisellejatkossa. Jatkokehittämisalueita: - Perusterveydenhuollonpsykiatristenvalmiuksienlisääminen o Kouluttaminen o Konsultaatiokäytännöt o Työryhmienvahvistaminenliikkuvatyö - Työryhmienkehittäminen o Työnmuodot o Koulutus o Resurssienjako - Pitkäaikaisestipsykoottisestisairaidenpalveluidenkartoittaminen - Verkostotyöntoteuttamisenmenetelmät
19 19 Lähteet: 1. Alakare,Veijola2002.Psykoosienvarhainentoteaminenjahoito.WWWdokumenttihttp:// Päivitetty2002.Luettu Arjenmielihanke2011.WWW-sivut ,luettu Bersani,Orlandi,Kotzalidis,Pancheri2002.Cannabisandschizophrenia:impacton onset,course,psychopatologyandoutcomes.www-dokumentti. 3/2002.Luettu Bruijn2006.Käytännönpsykoedukaatiotapsykoosipotilaanperheelle.Suomen lääkärilehti41/2006vsk Cullberg2005.Psykoositkokoavanäkökulma.Vantaa:DarkOy. 6. French,Morrison2008.Psykoosinvarhaisoireettunnistaminenjakognitiivinen psykoterapia.helsinki:duodecim. 7. Gleeson,Mcgorry2005.Varhaisenpsykoosinpsykoterapeuttinenhoito.Helsinki: Edita. 8. Haarakangas,Seikkula1999.Psykoosiuuteenhoitokäytäntöön.Tampere: Tammer-painooy. 9. Huttunen2011.Tietoapotilaalle:psykoosi.WWW-artikkeli. Luettu Kampman2001.Skitsofreniandiagnoosijavarhaistunnistaminen.Suomen lääkärilehti12/2001vsk51.s Karjalainen,Itkonen,Edlund,Granö,Anto,Roine2009.Nuorilleajoissaapua mielenterveysongelmiin.www-artikkeli ja-lehti/10_2009/asiantuntija-artikkeli/nuorille_ajoissa_apua_mielenterv/. Päivitetty10/2009.Luettu
20 12. Katajamäki,Vanhala,Anttonen2009.Psykoosinjaskitsofreniantunnistaminenja hoitokeski-suomessa.pdf-dokumentti. Luettu Lönnqvist2004.Psykoosejavoidaanehkäistä.WWW-artikkeli Lönnqvist,Henrikson,Marttunen2011.Psykiatria.Keuruu:Duodecim. 15. Miller,McGlashan,Rosen,Cadenhead,Ventura,McFarlene,Perkins,Pearlson, Hoffman,Woods2001.ProdromalAssessmentWiththeStructuredInterviewfor ProdromalSyndromesandtheScaleofProdromalSymptoms:PredictiveValidity, InterraterReliability,andTrainingtoReliability.PDF-dokumentti. Päivitetty2003.Luettu Moilanen2013.Psykoosinarviointi.WWW-dokumentti Moring,Martins,Partanen,Bergman,Nordling,Nevalainen2011.Kansallinen mielenterveys-japäihdesuunnitelma Toimeenpanostakäytäntöön2010.THLraportti6/2011http:// Robinson,Woerner,Alvir,jne.1999.PredictorsofRelapseFollowingResponse FromFirstEpisodeofSchizophreniaorSchizoaffectiveDisorder.WWWdokumenttihttp://archpsyc.jamanetwork.com/article.aspx?articleid= Päivitetty3/1999.Luettu Salokangas,Heinimaa,Suomela2002.Psykoosialttiudenarvioinninopas.Helsinki: KustannusOyDuodecim. 20. Salokangas,Heinimaa,Svirskis,Huttunen,Laine,Korkeila,Ilonen,Ristkari, Vaskelainen,Rekola,Heinisuo,Heikkilä,Syvälahti,Hirvonen,Parkkola,Hietala, Klosterkötter,Ruhrmann,Reventlow,Linszen,Dingemans,BirchwoodjaPatterson 2007.Psykoosillealtispotilas.Sosiaalijaterveysturvantutkimuksia91.WWWdokumentti. a91_netti.pdf?openelementpäivitetty2007.luettu
Somaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotSkitsofreniasta kärsivän tukeminen
Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotSkitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus
Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotLanu-koulutus 5.9, 11.9,
Lanu-koulutus 5.9, 11.9, 20.9.2018 EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN PERHETYÖ TARJA ROSSI, PSYK.SH/PARI- JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI Nuoren arviointijaksoon liittyvä perhetyö Sinkkosen ja Kallandin (
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotPSYYKKISEN HÄIRIÖN TUNNISTAMINEN & PSYKIATRISESTA DIAGNOSTIIKASTA
PSYYKKISEN HÄIRIÖN TUNNISTAMINEN & PSYKIATRISESTA DIAGNOSTIIKASTA Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja HY, psykiatrian klinikka/hyks, Peijas Kysymys: MITÄ ON MIELENTERVEYS? Mikä on tyypillistä ihmiselle
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotMasennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotTietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä
Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU
RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen
LisätiedotAIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu
AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
LisätiedotAlueellinen Psykoosiprosessi
EteläSavon Sairaanhoitopiiri / MAMK Alueellinen Psykoosiprosessi Psykoosin varhainen tunnistaminen ja Ensipsykoosin hoito 30.9.2013 2 ETELÄSAVON SAIRAANHOITOPIIRI Projektityöryhmä: 3 Sisällys JOHDANTO...
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotKYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE
KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotKUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen
KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotKäytössä olevista menetelmistä nuorten psykoosin tunnistamisessa, diagnosoinnissa ja kokonaistilanteen arvioinnista
Henkilökuntakyselyn raportti Käytössä olevista menetelmistä nuorten psykoosin tunnistamisessa, diagnosoinnissa ja kokonaistilanteen arvioinnista. Taustaa Nuoren ensipsykoosi-projektin tavoitteena on parantaa
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotEnsitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus
Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotPsykoosin arviointi. sairastu koskaan varsinaiseen psykoosisairauteen.
TEEMA: PÄIVYSTYSPSYKIATRIA Kristiina Moilanen 886 Psykoottisia oireita ovat aistiharhat, harhaluulot, ajatuksen ja puheen hajanaisuus sekä korostuneen outo käytös. Tällaisia oireita esiintyy useissa mielenterveyshäiriöissä,
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotTyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö
Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö Ohjaavaa, tukevaa ja vakauttavaa työtä seksuaaliväkivaltaa kokeneille 13-29- vuotiaille tytöille Nina Skibdahl, Espoon Tyttöjen Talo Laura Maatraiva, Helsingin Tyttöjen
LisätiedotTUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin
Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotHakusessa-hanke 4.2.2014
MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus
LisätiedotNUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi
NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet
Lisätiedot2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN
1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotKokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th
Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotRESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.
RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotKäytösoireiden lääkkeetön hoito
Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotKokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus
Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
Lisätiedot4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA
4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja
ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja TAHALLINEN ITSEN VAHIN- GOITTAMINEN ITSEMURHA PARASUISIDI ITSEMUTILOIN- TI LIEVÄ VAIKEA STEREOTYYP- PINEN
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotTampere 17. 02, 2014 Kati And
Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
Lisätiedot