2015 Teollisuusalue. Maksniemen asemakaava ja asemakaavan muutos. Kortteli 111 (Teollisuusalue) Kaavaselostus. Seitap Oy

Transkriptio

1 Simo Maksniemen asemakaava ja asemakaavan muutos Kortteli 111 (Teollisuusalue) Kaavaselostus Seitap Oy 2015

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, Rovaniemi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282, Kaavan vireilletulo ja käsittelyvaihe: Asemakaavan muutos vireilletulo on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on alkaen ollut MRL 63 :n ja MRA 32a :n mukaisesti osallisten nähtävänä Simon kunnan teknisen toimiston ilmoitustaululla ja Simon kunnan internetsivuilla osoitteessa Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnos pidettiin MRA 30 :n mukaisesti ns. luonnosvaiheen kuulemista varten nähtäville Asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään MRA 28 :n mukaiset lausunnot. Kaavaehdotukseen ei jätetty yhtään muistutusta. Simon kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen korttelin 111 ja sitä ympäröivän suojaviheralueen osalta Kaavoitettava alue Asemakaavan muutos valmisteltiin Maksniemen teollisuusalueen korttelit 101 ja 111 ja niiden välisen puistoalueen käsittävänä. Simon kunnanvaltuusto hyväksyi muutoksen korttelin 111 osalta. Korttelin 101 muutos jäi hyväksymättä.

3 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Maksniemen asemakaavan korttelin 111 pohjoispuoleisella metsäalueella harjoittaa yritys saamansa ympäristöluvan mukaisesti kierrätysjätteen lajittelua.

4 2.1.2 Luonnon kuvaus Kaavoitettavana olevan alueen luontoarvot kartoitti Ahma Ympäristö Oy, siellä kasvillisuuskartoituksen ilmakuvatarkasteluna Tuomas Väyrynen, luontokartoittaja (EAT) ja maaperä- ja pohjavesialueiden tarkastelun Aki Nurkkala, Ins.(AMK) Ilmakuvatarkastelu Maksniemen kaava-alueen rajaus ilmavalokuvapohjalla on esitetty kuvassa 1. Kuvassa esitetty numerot viittaavat alla olevaan tekstiin. Kuva 1. Maksniemen asemakaava-alueen kasvillisuustarkastelun pohjana oleva ilmakuva. Tarkasteltu alue vaikuttaisi olevan luonnontilaltaan voimakkaasti muuttunutta. Alueen eteläpuolisko on rakennettu ja siten selkeästi luonnontilaltaan muuttunutta. Pohjoisosissa puolestaan on kankaita ja puustoisia soita. Kankaat ovat ilmakuvatarkastelun perusteella joko selkeästi hakattuja (1) tai sitten voimakkaasti harvennushakattua (2). Kangasalueen ja eteläosan rakennetun osan välillä on puustoinen suo, joka on mahdollisesti ollut harvapuustoinen räme. Tälle suolle on kaivettu suurelta vaikuttava oja ja se on aiheuttanut selviä kuivatusvaikutuksia ja alueella on kasvanut voimakkaasti puustoa (3). Numerolla 4 on osoitettu hieman paremmin suomaisena säilynyt rämealue. Tälläkin alueella on kuitenkin havaittavissa lisääntynyttä puuston kasvua. Kokonaisuudessaan tarkastellulla alueella ei vaikuttaisi olevan erityisiä luontoarvoja.

5 MAAPERÄ JA POHJAVESIALUEET GTK:n kartta-aineiston perusteella kaava-alueen lounais-, luoteis- ja koillisosan maaperä on moreenia. Kaava-alueen keskellä länsi-kaakkoissuunnassa kulkee noin m levyinen kaistale, jonka pinta- ja pohjamaalaji on sora. Alueen pohjoisosassa olevan suoalueen (Kuva 1, nro 4) maaperän pintamaalaji on saraturve ja pohjamaalajina hiekka. Kaava-alueen lounaiskulma sijoittuu pohjavesialueelle. Kuva 2. Maksniemen asemakaava-alueen maaperäkartta ja pohjavesialueet Suunnittelutilanne Valtakunnalliset aluiedenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: - aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys - merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön - valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen.

6 Maakuntakaava Kaavoitettava alue sijoittuu Länsii-Lapin maakuntakaavan alueelle. Länsi-Lapin maakuntakaava on vahvistettu Asemakaavan muutos sijoittuu maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle (A-10) ja laajennus osittain myös maakuntakaavan Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M-4507). Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavassa on asemakaavoitettavan alueen pohjoispuolelle osoitettu ohjeellinen päävoimalinja. Lapin liiton valtuuston ydinvoimamaakuntakaavan osittaisessa kumoamisessa päävoimalinjan ohjeellinen varaus jätettiin voimaan.

7 Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaava Muutettava asemakaava käsittää Maksniemen asemakaavan korttelit 101 ja 111 ja niiden välisen puistoalueen. Korttelit on voimassa olevassa kaavassa osoitettu ympäristöhäiriötä tuottamattomien teollisuusrakennusten korttelialueiksi, kortteli 101 merkinnällä TY-1, tehokkuuslukuna e=,35 ja kortteli 111 merkinnällä TY, tehokkuuslukuna e=0, ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LAATIMISEN TAVOITE Maksniemen asemakaavan kortteleissa 101 ja 111 toimiva kierrätysjätteen lajittelua harjoittava yritys on laajentamassa ja monipuolistamassa toimintaansa. Yritys esitti Simon kunnalle asemakaavan muutoksen laatimista kortteleihin 101 ja 111 ja teollisuusalueen asemakaavan laajentamista niin, että yrityksen kehittäminen voidaan toteuttaa asemakaavan mukaisesti.

8 4. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 4.1 Suunnittelun vaiheet Vireilletulo Asemakaavan laatiminen kuulutettiin vireilletulevaksi OAS on ollut siittä lähtien nähtävänä Simon kunnan teknisen toimiston ilmoitustaululla ja Simon kunnan internetsivuilla osoitteessa Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja yhteistyö Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnos pidettiin MRA 30 :n mukaisesti ns. luonnosvaiheen kuulemista varten nähtäville Luonnokseen ei esitetty yhtään huomautusta. Asemakaavan muutosehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään MRA 28 :n mukaiset lausunnot. Kaavaehdotukseen ei jätetty yhtään muistutusta. Kaavaehdotuksen selostusta täydennettiin lausunnoissa esitettyjen tarkistustarpeiden mukaisesti. Simon kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle kaavaehdotuksen hyväksyttäväksi vain korttelin 111 ja sitä ympäröivän suojaviheralueen osalta. Korttelin 101 osalta kaavan hyväksyminen tarkastellaan sen jälkeen kun Lapin ELY-keskuksen lausunnossaan vaatimat selvitykset vaikutuksista pohjaveteen ovat käytettävissä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kunnanhallituksen esityksen mukaisesti Asemakaavan muutos (hyväksytty kaava ja merkintöjen selitykset kahdella seuraavalla sivulla ) Asemakaavan muutoksella kortteli 111 muodostuu kokonaan uudelleen. Muutettavan korttelin 111 eteläosa muodostetaan suojaviheralueeksi. Kortteli laajenee 11,3 ha suuruiseksi ja sen käyttötarkoitukseksi osoitetaan Teollisuusrakennusten korttelialue, joka on tarkoitettu kierrätysmateriaalien ja maa-ainesten käsittely- ja varastointialueeksi (merkintä T-2). Kortteliin sallitaan vain toiminnan vuoksi tarpeellinen rakentaminen, rakennusoikeus vain 2500 k-m2. Lisäksi määrätään, että toiminnan harjoittamiseen tulee saada ympäristölupa. Korttelin 111 käyttötarkoitus huomioon ottaen korttelia ympäröimään osoitetaan suojaviheralue. Suojaviheralue toimii näkösuojana merkittävän laajan aukeaksi muodostuvan kierrätysjätteiden käsittely- ja varastointialueen ympärille. Korttelin 101 osalta kaavaehdotus jätettiin toistaiseksi hyväksymättä.

9

10 4.3 Asemakaavan muutoksen vaikutusten arviointi Tällä Maksniemen asemakaavan muutoksella ja laajennuksella on Kemin talousalueelle merkittävä aluetaloudellinen kehittämisvaikutus. Talousalueella syntyy pitkällä aikavälillä mittava määrä rakennusten purkujätettä ja muitakin vastaavia jätemassoja, joiden käsittelyyn alueella on vain rajallisesti asianmukaisesti varautuneita yrityksiä. Siksi tämä kaavan muutos synnyttää Kemin talousalueen palveluvarustukseen tarpeellisen palvelun asianmukaisesti sijoittuvana ja asianmukaisesti luvitettuna. Alue jolle rakennusjätteiden käsittelyyn varattu korttelialue asemakaavalla osoitetaan, sijoittuu liikenteellisesti niin, että toiminnasta aiheutuu hyvin vähän häiriötä asutukselle tai muulle maankäytölle. Luonnon olosuhteet alueella ovat sinne sijoittuvan toiminnan kannalta soveltuvat eikä kaavan muutoksella vaaranneta luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisiä arvoja eikä alueella ole mitään erityisen arvokasta luontokohdetta tai esiintymää. Alueella ei ole rakennuksia eikä tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

11 Asemakaavan muutoksella korttelin 111 käyttötarkoitus osoitetaan korttelin nykyisen käytön mukaiseksi. Korttelissa harjoitettava rakennusten purkujätteiden hyödyntäminen lajittelemalla vaatii pinta-alallisesti niin suuria alueita, että korttelia on sen vuoksi tarpeen laajentaa. Ilman laajentamista toiminta alueella pysähtyy. Kortteliin tällä asemakaavan muutoksella osoitettua toimintaa, rakennusten purkujätteiden lajittelua, korttelissa on harjoitettu jo vuosia toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti. Toiminnasta ei ole osoittautunut olevan merkittävää häiriötä lähialueiden asukkaille. Häiriöstä ei ole tullut yhtään valitusta. Asemakaavan muutoksesta ei aiheudu ympäristön asutukselle muuttuvaa haittaa esim. raskaan liikenteen lisääntymisenä tai pölyhaitan tai melun lisääntymisenä, kun toiminnan luonne ja volyymi pysyvät aikaisemman mittaisina. Ainoastaan korttelialue laajenee, kun toiminta vaatii suuren pinta-alan. Aikaisempi korttelialue on käynyt ahtaaksi toiminnan jatkuessa. Asemakaavan muutoksen jälkeenkin toiminta on tähän mennessä totutun mukaista. Raskasta liikennettä on ajoittain runsaammin sen mukaan kuin purettavia kohteita ilmaantuu. Keskimääräinen liikenteen määrä kehittyy tähänastisen mukaisesti. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavan muutoksella ei ole: - aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälistä tai laajempaa kuin maakunnallista merkitystä - merkittävää vaikutusta kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön - valtakunnallisesti merkittävää vaikutusta ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Kaavan muutoksella on valtakunnallista vähäisempi vaikutus aluerakenteen taloudellisuuteen, kun muutoksella edistetään rakennusjätteiden hyötykäyttöä Kemi Tornio talousalueella. Yleiskaavan sisältövaatimukset Osittamalla rakennusten purkujätteiden käsittelylle aluetta asemakaavan muutos edistää yhdyskuntarakenteen toimivuutta, taloudellisuutta ja ekologista kestävyyttä. Asemakaavan muutos sijoittuu Maksniemen asemakaavan teollisuusalueelle. Aikaisempi toiminta on osoittanut, että on sijainniltaan yhteyksiltään ja yhdyskuntateknisiltä valmiuksiltaan osoitettuun käyttötarkoitukseen sopiva. Lähi alueen asutus ei ole kokenut toimintaa merkittävästi häiritseväksi, kaavan muutosehdotukseen ei ole jätetty yhtään muistutusta. Rakennusjätteiden hyötykäytön edistämisellä on positiivinen vaikutus Simon kunnan ja koko talousalueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksille. Rakennusten purkujätteiden käsittelyn keskittäminen tarkoitukseen osoitetulle alueelle vähentää ympäristöhaittoja. Rakennusjätteitä ei ole tarpeen jättää luvattomille paikoille luontoon. Maksniemen asemakaavan kortteli 111 on maisemallisesti suojaisessa ympäristöönsä näkymättömässä paikassa. Rovaniemi , korjattu kunnanvaltuuston päätös huomioon ottaen Tapani Honkanen maanmitt.tekn. YKS 282

12

13