Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma

2

3 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä C: /IK

4 Julkaisija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PL Kainuu puh. (08) Kannen kuva: Irmeli Kärki ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Kajaani 2014

5 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Valtuusto

6 SISÄLLYSLUETTELO 1 KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Kunnallistalouden kehitys Kainuun kuntien talous Kuntayhtymän talouden kehitys Kainuun väestönkehitys TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Talousarvion perusteita Rahoituksen muodostuminen Kuntien rahoitusosuuden kehitys Talousarvion laskentaperusteet Kuntayhtymän henkilöstö Käyttötalousyhdistelmä tulosalueittain Investoinnit Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON N KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSALUEITTAIN Hallinto -tulosalue Keskitetyt tukipalvelut Perhepalvelut Sairaanhoidon palvelujen tulosalue Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Vanhuspalvelut Ympäristöterveydenhuolto LIIKELAITOKSET Kainuun Työterveys liikelaitos... 92

7 5 1 KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä perustettiin jäsenkuntien edustajien allekirjoittaessa kuntayhtymän perussopimuksen. Kainuun maakunta -kuntayhtymä hoiti aiemmin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hoidettavaksi perussopimuksella annetut tehtävät. Sen toiminta perustui Kainuun hallintokokeilulakiin (343/2003) ja kokeilu rajautui vuosille Alueellisesti hallintokokeilulakia sovellettiin Kainuun maakunnassa Kajaanin ja Kuhmon kaupunkeihin sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntiin. Hallintokokeilulain perusteella maakunta huolehti maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta kyseisen lain toimialaan kuuluvien tehtävien osalta. Kainuun hallintokokeilun seurannasta on syntynyt vuosina yhteensä yhdeksän seurantaraporttia. Raporteissa on selvitetty kokemuksia kokeilun onnistumisesta. Raportit ovat tuottaneet tietoa kokeilun onnistumisesta maakunnan taloudesta, palveluista, elinkeinopolitiikasta, sosiaali- ja terveydenhuollon kokemuksista sekä koulutustoimialasta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkaisi muistion elokuussa 2011 hallintokokeilun kustannusvaikutuksista (VATT muistio 16/2011). Lisäksi keväällä 2013 on ilmestynyt hallintokokeilun loppuraportti. Hallintokokeilun päätyttyä Kainuun maakunta -kuntayhtymän hoitamat tehtävät organisoitiin uudelleen alkaen. Koulutustoimialan tehtävien hoito palasi takaisin peruskunnille. Maakunnan liiton tehtäviä varten perustettiin Kainuun liitto -kuntayhtymä kuntien allekirjoittaessa Kainuun liitto -kuntayhtymän perussopimuksen hoitamaan maakuntaliiton suunnittelutehtäviä. Puolangan kunta on osajäsenenä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä ja osajäsenyys huomioidaan talouden suunnitteluun vaikuttavana asiana. Kainuun liitto -kuntayhtymän jäsenkuntina jatkavat kaikki aiempaan hallintokokeiluun osallistuneet kunnat. Vaala on aluekehityslain perusteella jäsenkunta Kainuun liitossa. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolangan kunta on osajäsenen, ja sen jäsenyys koskee Kainuun sairaanhoitopiiriä, kehitysvammaisten erityishuoltopiiriä ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto niiltä osin kuin kunnat eivät itse järjestä tehtäviä sekä jäsenkuntien puolesta kaikki muut kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Kuntayhtymä voi tuottaa toimialansa palveluita muille kunnille, kuntayhtymille ja yhteistyötahoille sopimuksin. Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää jäsen- ja osajäsenkuntien puolesta muuta palvelutoimintaa ja tukipalveluita. Puolangan kunta ostaa erikoissairaanhoidon palvelut Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä ulkokunnan tavoin. Muut jäsenkunnat osallistuvat kustannusten rahoitukseen perussopimuksessa sovittujen maksuosuusperusteiden mukaisesti. Kuntayhtymän toiminta-ajatuksena on perussopimuksen mukaan 1. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta 2. kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja 3. toteuttaa väestön tarvitsemien palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta

8 6 Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymän toimialaan kuuluvissa tehtävissä käyttää kuntalain mukaisesti yhtymävaltuusto, jonka jäsenet kuntayhtymän jäsenkunnat valitsevat valtuustojensa toimikautta vastaavaksi ajaksi. Puolangan kunnan edustajilla on puhe- ja äänioikeus asioissa, joiden osalta Puolangan kunta on osajäsen. Kuntayhtymän hallitus päättää muista kuin valtuuston päätettäväksi määrätyistä tehtävistä. Palvelurakenneuudistus osana kuntauudistusta Pääministeri Kataisen hallitus valmistelee kuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta (ns. sote-uudistus). Vahvojen peruskuntien muodostamiseksi on valmisteilla rakennelaki. Sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelurakennetta valmistellaan järjestämislain valmisteluryhmässä. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät selvitykset ja päätökset. STM:n valmisteleman järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan Kuntien yhdistymiset tulevat voimaan muutoksen suuruudesta riippuen 2015/2017. Kuntajaon muuttamisesta säädetään kuntarakennelaissa. Lain mukaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset (4 ) täyttävää kuntien yhdistymistä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysperusteita ovat palveluiden edellyttämä väestöpohja ( asukasta), työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne sekä kunnan taloudellinen tilanne. Helsingin metropolialuetta koskee erillinen selvitysperuste. Kuntarakennelaki voimaan Kuntajakolain (1698/2009) nimike on muutettu kuntarakennelaiksi. Keskeisin sisällöllinen muutos on lakiin lisätty uusi, määräaikainen 1a luku kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta vuosina Uudet säännökset ohjaavat kuntarakenneuudistusta prosessina. Määräaikaisesti on säädetty kunnan velvollisuudesta osallistua kuntaliitosselvitykseen, selvitysalueiden muodostamisen perusteista ja niistä poikkeamisesta sekä selvityksen tekemisen aikataulusta. Lisäksi säädetään kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Selvitysvelvollisuus Kunnan velvollisuus osallistua kuntaliitosselvitykseen määräytyy kuntarakennelain selvitysperusteiden mukaan. Selvitysvelvollisuus on laaja ja koskee käytännössä kaikkia Manner- Suomen kuntia. Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntarakennelain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, mikäli yksikin kuntarakennelain 1 a luvun 4 c 4 f :ssä säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvitystarvetta. Vaikka yksikään selvitysperusteista ei tulisi sovellettavaksi yksittäiseen kuntaan, se ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Selvitysaluetta koskeva ilmoitus ei sido kuntia sillä tavoin, että ilmoituksen ja lopullisen selvityksen tulisi koskea samaa aluetta. Kunta voi muuttaa selvitysaluetta koskevaa päätöstä ilmoituksen jälkeen. Ilmoitusten perusteella on tarkoitus muodostaa yleiskuva selvitysalueista hankkeen etenemisen arviointia varten.

9 7 Yhdistymisselvityksen ja mahdollisen yhdistymisesityksen tekemisen määräaika riippuu vireillä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelusta ja hyväksymisestä. Kun järjestämislain sisältö on tiedossa, kunnilla on mahdollisuus arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoitukseen liittyviä ratkaisuja suhteessa mahdollisiin kuntaliitoksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee valmisteluaikataulun mukaan eduskunnan käsiteltäväksi keväällä Eduskunta säätää erillisellä lailla yhdistymisselvitysten määräajasta järjestämislain tultua hyväksytyksi. Kuntarakennelain mukaan määräaika tulee olemaan 6 kuukautta määräaikaa koskevan lain voimaantulosta (4 h :n 3 momentti). Mikäli Sote -järjestämislaki hyväksytään normaalissa järjestyksessä, voidaan selvitysten jättämiselle säädettävän määräajan arvioida olevan arviolta vuoden 2014 lopussa. Ministeriö voi hakemuksesta pidentää määräaikaa 4 h :n 4 momentin mukaisessa tapauksessa. Lähtökohtaisesti kunnilla on velvollisuus toimittaa määräaikaan mennessä kuntaliitosselvitys mutta niiden harkinnassa on, esittävätkö ne kuntaliitosta. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin arvioida kuntien tekemiä selvityksiä ja määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimitettavaksi, jos selvitysalueen kunnat eivät ole tehneet selvitykselle varatussa ajassa selvitysperusteiden mukaista esitystä kuntien yhdistymisestä. Valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus määrätä erityinen kuntajakoselvitys suoritettavaksi asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä myös ennen selvityksille asetettavan määräajan päättymistä. Sote -järjestämislain valmistelu ja järjestämislain valmisteluryhmän väliraportin esitykset Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Järjestämislain valmisteluryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus mennessä. Valmisteluryhmä on valmistellut väliraporttiinsa yksityiskohtaiset ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskeisiksi periaatteiksi. Ehdotukset perustuvat hallitusohjelmaan, hallituksen vuosien kehyspäätökseen ja pääministerin asettaman koordinaatioryhmän linjauksiin. Näiden linjausten ja väliraportin ehdotusten perusteella kunnilla on tiedossaan sote -uudistuksen vaikutukset kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja organisointiin. Linjausten ja ehdotusten perusteella järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on pääsääntöisesti maakuntien keskuskaupunkien ja vähintään noin asukkaan kuntien pohjalle muodostettavilla soite -alueilla sekä eräin osin vähintään noin asukkaan pohjalle muodostettavilla perustason alueilla. Alueita muodostettaessa kuullaan kuntia ja otetaan huomioon kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen alueellinen sote - rakenne. Alle asukkaan kunnat saavat sosiaali- ja terveyspalvelut sote -alueiden ja osin perustason alueiden järjestäminä. Valmisteluryhmän raporttiin sisältyy selvitys sote -alueiden ja perustason alueiden muodostumisen tarkemmista perusteista ja niiden mahdollistamista erilaisista vaihtoehdoista alueiden muodostamiseksi. Lisäksi valmisteluryhmä on laatinut ehdotuksensa niistä palveluista, joita perustason alueella voidaan järjestää sekä periaatteista, joiden mukaan kunnat rahoittavat sote -alueiden ja perustason alueiden järjestämät palvelut. Väliraportin mukaan sote -alueet ja perustason alueet toteutetaan pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Alueen muut kunnat osallistuvat sote -palveluja koskevaan päätöksentekoon ja hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta. Valmisteluryhmä on myös tehnyt

10 8 ehdotuksensa erityisvastuualueiden tehtävistä ja hallinnon järjestämisestä. Eritysvastuualueiden tehtävänä on varmistaa, että sote -alueiden toteuttamat palvelut muodostavat toiminnallisesti eheän kokonaisuuden. Vastuukuntamallin sijasta sote -alue voidaan toteuttaa kuntayhtymämallilla, jos vastuukunnan asukasluku on alle puolet kaikkien sote -alueeseen kuuluvien kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntayhtymä mallin lisäksi edellytetään, että vastuukunnalla ei ole riittävää kantokykyä vastata laajasta perustasosta. Pääministeri Jyrki Katainen asetti kunta- ja sote -koordinaatioryhmän. Ryhmään kutsuttiin kunta- ja sote -uudistuksesta ministerit sekä hallituspuolueiden ministeriryhmien ja eduskuntaryhmien edustajat. Koordinaatioryhmä esitti yksimielisesti sosiaali- ja terveystoimen palvelurakennetta uudistuvassa kuntakentässä koskevan linjauksen : Koordinaatioryhmä linjasi, että palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukunnassa on kuntien yhteinen toimielin, jossa on kuntien edustus. Poikkeuksena sote - alueen hallintomalli voi olla myös kuntayhtymä. Kuntayhtymässä äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. Maire Ahopelto Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja

11 9 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Suomen kansantalous mateli viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolella. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen talouteemme. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä tuli ehkä hieman yllättäen rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennennäkemättömään kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys väheni viime vuonna huomattavasti erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Toisaalta arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liike-elämän palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli siten viime vuonna hyvin kaksijakoista. Myös alkuvuonna tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Tällä erää epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Kuluvan vuoden kesän jälkeen kaupan myynti oli yhä pakkasella vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. Myös vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvio, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän aikana pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Ensi vuodelle tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT-ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon, ja hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäiseksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. odotukset ovat maltilliset Suomen ohella myös muissa parhaan luottoluokituksen maissa. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Ansioiden nousu hidastuu viime vuodesta, sillä työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2011 neuvotteleman raamisopimuksen toinen korotus on ensimmäistä korotusta pienempi. Mikäli työmarkkinajärjestöjen neuvottelema palkkaratkaisu sopeutuu

12 10 vuosien osalta, ansioiden nousu hidastuu yhä ensi vuonna ja jää 1,5 prosentin tuntumaan. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. Taulukko 1. Yleinen taloudellinen tilanne 2.2 Kunnallistalouden kehitys Valtion vuoden 2014 Budjettiesityksen yleisperusteluihin sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan esitys kiristää kuntataloutta vuonna 2014 n. 257 milj. eurolla, tähän lukuun sisältyy mm. peruspalvelujen valtionosuusleikkaus 362 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien jäädyttäminen n. 36 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus vuodesta 2012 alkaen on kokonaisuudessaan 1,1 mrd. euroa vuonna Laskennallisesti se tarkoittaa keskimäärin n. 1,25 kunnallisveroprosentin nostoa. Vuoden 2014 valtionosuudet pienenevät kokonaisuudessaan verrattuna vuoteen Esityksessä oli toisaalta myös myönteisiä asioita kuntien kannalta. Hallitus mm. kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset, kiinteistöveroa kehitetään

13 11 niin, että kuntien verotulot kasvavat n. 100 milj. eurolla ja jäteveron tuottoa vastaava euromäärä eli 70 milj. euroa siirretään kunnille. Vuoden 2013 lisätalousarviossa sisäilma- ja kosteusvauriohankkeet saivat avustusta 15 milj. euroa sosiaali- ja terveyshuollon rakennuksiin ja 35 milj. euroa yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien rakennuksiin. Kuntatalous kiristyy entisestään. Kun tarkastellaan peruspalvelubudjetin yhteydessä laadittua painelaskelmaa vuoden 2013 kuntien kokonaistuloksesta on näkymä ollut n milj. euroa negatiivinen. Tulokseen on laskettu parantavina erinä verotulojen kertaerät n milj. euroa. Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa tänä vuonna mutta vuodesta 2014 tulee todennäköisesti erittäin voimallinen sopeuttamisen vuosi. Peruspalvelubudjetin painelaskelma kuntien tulosnäkymästä vuodelle 2014 on 1,1 mrd. euroa negatiivinen. Tähän tulokseen tulevat vielä vaikuttamaan mm. maltillinen palkkaratkaisu sekä kuntien veronkorotukset. Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 %. Arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. Vuoden 2014 osalta peruspalvelubudjetissa arvioidaan teknisesti, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee 2,1 prosenttia. Peruspalvelubudjetin arviossa ei ole otettu huomioon sitä, että työmarkkinajärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Kun neuvottelutulos hyväksyttiin kattavasti myös liittotasolla, uusi sopimuskausi ulottuu Edellisen vuoden palkkaperintö ja työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset korotukset nostavat kuntien ansiotasoindeksiä vain noin prosentin verran eli ansioiden kasvu kunnissa hidastuu aikaisemmista vuosista selvästi. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2014 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätös vuosille olettaa, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,04 % maksun perusteena olevasta palkasta. Peruspalvelubudjetin laskelmien taustaoletuksena on, että maksun suuruus nousee ensi vuonna 2,15 prosenttiin. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna palkkasumman ensimmäiseen euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu pysyy edellisvuoden tasolla eli noin 3,06 prosentissa. Peruspalvelubudjetissa arvioidaan, että ensi vuonna kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu pysyy ennallaan. Kun syksyllä 2013 neuvoteltu työmarkkinaratkaisu kuitenkin toteutuu, niin työttömyysvakuutusmaksu laskee. Tällöin maksu on palkkasumman ensimmäiseen noin euroon asti 0,75 % ja sen ylittävältä osalta maksu on 2,95 prosenttia. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL -maksu oli vuosina noin 23,6 % suhteessa KuEL -palkkasummaan. Kuluvana vuonna työnantajan KuEL -maksu on keskimäärin 23,9 prosenttia. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Peruspalvelubudjetissa KuEL -maksun oletetaan pysyvän ennallaan. Kun kuluvana syksynä saatiin kuitenkin aikaan kattava työmarkkinaratkaisu, työnantajan keskimääräinen KuEL -maksu laskee ensi vuonna 23,70 prosenttiin.

14 12 Kuntien verotulot Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi kuluvana vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuoden 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Kun maltillinen työmarkkinaratkaisu tulee voimaan vuonna 2014, ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu nykyisestä ja jää useimpien tutkimuslaitosten arvioiden mukaan 1,5 prosentin tuntumaan. Osana hallituksen sopeutustoimia luovuttiin vuosien ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Hallitus kuitenkin sitoutui ehdollisesti kuluvan vuoden työmarkkinaneuvotteluissa tekemään ensi vuoden tuloveroperusteisiin 1,5 prosentin mukaisen asteikkotarkistuksen, kuitenkin niin että tarkistusta ei tehdä ylimpään euron tuloluokkaan. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kasvua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla. Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtionavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista. Valtion talousarvioesityksen ( ) mukaisesti kuntien valtionavut ovat vuonna 2014 yhteensä 10,6 mrd. euroa, mistä valtaosa (9,6 mrd. euroa) muodostuu kunnille myönnettävistä valtionosuuksista. Valtionavustukset ovat vuonna 2014 noin 1,0 mrd. euroa. Valtionavut vähentyivät vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna yhteensä n. 160 milj. euroa. Valtionosuudet Kunnille osoitettujen uusien tai laajennettujen tehtävien valtionosuutta lisäävä vaikutus on noin 52 milj.. Uudet tehtävät on otettu huomioon vähintään 50 %:n valtionosuudella osittain peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korottamalla ja osittain kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena käytettävissä sosiaali- ja terveydenhuollon perushinnoissa siten, että korotetun valtionosuusprosentin vaikutus valtionosuuden määrässä toteutuu. 1. Laajuuden ja laadun muutokset: - Vanhuspalvelulaki tuli voimaan Toimeenpanoon liittyen kuntien menot kasvavat v noin 50 milj.. Tämän tehtävän osalta valtionosuutta on lisätty järjestelmään 54,3 %:n mukaan.

15 13 - Hallitus antaa eduskunnalle esityksen lastensuojelulain muuttamiseksi siten, että täsmennetään velvoitetta lapsen edun toteuttamiseksi kaikissa lapseen liittyvissä asioissa ja varmistetaan moniammatillisen asiantuntemuksen hyödyntäminen (kustannukset 9 milj. ) - oppilas- ja opiskelijahuolto, oppilaskuntien toiminta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Taulukko 2, Peruspalveluohjelman mukainen väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään Taulukko 1. Väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään (Indeksi 2010 = 100) Kuntasektorin käyttökustannukset vuonna 2008 milj. euroa Muutokset keskimäärin vuodessa, % KoULUTUSPALveLUT esiopetus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulut ,1 0,8 0,3-1,2-0,5-0,4 0,3 0 0,4 0,8 0,3-0,2 TerveySPALveLUT erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto ,4 1,2 1,8 1,4 1,0 2,0 SoSIAALIPALveLUT (alla olevat) lasten päivähoito vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen (arvio) ,9 0,6 3,5 2,9 3,1 2,0-0,2 3,7 3,2 3,5 Lähteet: Tilastokeskus, sosiaali- ja terveysministeriö

16 14 Taulukot 3 ja 4, Peruspalveluohjelman mukaiset tehtävämuutokset Lähde : Kuntaliitto: Kuntatalous3/13 ja VM Peruspalveluohjelma Tehtävämuutokset 2014 (VM/peruspalvelut) Muut muutokset tehtävissä (normaali vos 29,57 %) Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen (joustava hoitoraha ja tuntiperusteinen päivähoito) Kuntataloustiedote 3/2013, liite 6b Kustannukset (milj. ) Vos (milj. ) etuusvähennykset -0,2-0,07 Valtionosuutta vähennetty muista syistä (määräaikaiset uudet vähennykset) 35,8 10,93 Pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmäyhteydet SM:lle - -1,5 Lähde: Kuntaliitto: Kuntatalous3/13

17 Kainuun kuntien talous Kuntayhtymän talouden kehitys Kuntayhtymän toimintamenojen kehitys Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta linkittyy vahvasti sitä edeltäneeseen Kainuun maakunta -kuntayhtymään, sillä huomattavin osa taloudesta ja tehtävistä siirtyi toimintaa jatkamaan perustetulle Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Kainuun hallintokokeilun taloudellista kehitystä on pyritty vertaamaan ilman hallintokokeilua vallinneeseen tilanteeseen. Vaikutusten arviointia täysin luotettavasti ei kuitenkaan voida tehdä ilman tosiasiallista vertailupohjaa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän tehtävät eivät käsittäneet koko kuntasektorille kuuluvaa tehtäväaluetta. Tästä johtuen tuloksia ei voi verrata valtakunnallisesti koko kuntasektorin kehitykseen. Kainuun maakunta -kuntayhtymän tehtävät siihen liittyvine tukipalveluineen käsittivät yli 80 prosenttia organisaation menoista, joten menojen vertaaminen Manner-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluihin antaa luotettavimman vertailutuloksen. Talouden kehitystä tarkasteltaessa on käytetty Tilastokeskuksen Kuntien talous- ja toimintatilaston tietoja. Tilastokeskus tekee vuosittain Kainuusta oman tilaston, joka vastaa talous- ja toimintatilaston luokituksen mukaisia lukuja. Kainuun tilasto on julkaistu Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannassa, joka löytyy Tilastokeskuksen internet -sivuilta osoitteesta Vertailua on tehty kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin maakunta - kuntayhtymän toimintamenoja on verrattu Manner-Suomen kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kehitykseen, ja toiseksi maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannuksia on verrattu Manner-Suomen ja valittujen maakuntien sosiaali- ja terveysmenojen käyttökustannuksiin samalta ajalta. Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimintamenojen kasvu ilman liikelaitosta oli vuosina keskimäärin 5,0 prosenttia vuosittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtakunnallinen kasvu vastaavalla ajalla on alustavien tietojen mukaan ollut keskimäärin 5,5 prosenttia vuodessa. Näin ollen Kainuun keskimääräinen vuotuinen toimintamenojen kasvu on ollut 0,5 prosenttiyksikköä pienempää kuin Manner-Suomen sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten keskimääräinen vuotuinen kasvu. Kainuun kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvu vuosina ennen kokeilua taas oli keskimäärin 6,9 prosenttia vuodessa. Mikäli Kainuun maakunta -kuntayhtymän menojen kasvu vuosina olisi ollut samaa luokkaa kuin sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten valtakunnallinen kasvu, maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen menot olisivat olleet kumulatiivisesti yhteenlaskettuina noin 90,9 miljoonaa euroa toteutunutta suuremmat. Tarkasteltuna ajanjaksona saavutettua kokonaisetua pienentää se, että vuosina maakunta-kuntayhtymän kasvu on ollut koko maan kasvua suurempaa. Vuonna 2012 maakunta kuntayhtymän toimintamenojen kasvu oli 3,4 %, kun se valtakunnan tasolla oli 5,0 %.

18 16 Taulukko 5. Toimintamenojen kehitys vertailu (1 000 ) Menojen kehitys vertailua Menojen kehitys vertailua (ilman liikelaitoksia) Kumulatiivinen ero Sote toimintamenot Kasvu-% 2,2 % 5,3 % 4,4 % 5,8 % 6,3 % 4,6 % 8,3 % 3,4 % Koko maan sote käyttökustannusten kasvu-% 4,7 % 6,1 % 5,9 % 8,8 % 5,9 % 2,4 % 5,0 % 5,0 % JOS KASVU (Koko maa) ERO Menot Verorahoituksen kasvu-% 2,8 % 6,3 % 5,8 % 9,3 % 5,4 % 5,0 % 3,0 % 3,7 % JOS KASVU (rahoitus) ERO Kainuun väestönkehitys Kainuun väestön määrä on vähentynyt 8579 henkilöä vuosien aikana. Väestön määrän väheneminen on ollut jopa nopeampaa kuin Kainuun maakuntasuunnitelman perusteella on ennakoitu. Pääosan muuttoliikkeestä aiheuttaa maakunnan ulkopuolella oleva nuoren koulutuspaikka. Vuosittain suurin nettomuutto ajoittuu elokuulle opiskelujen alkaessa, mikä on nähtävissä kuukausikohtaisessa taulukossa. Kuvio 6. Kainuun väestönkehitys vuodesta 2005 alkaen verrattuna Kainuun maakuntasuunnitelman väestöennusteeseen

19 17 Taulukko 7. Väestönkehitys Kainuussa vuonna 2012 Vuosi 2012 (ennakko) Kuntien välinen muutto Maahan- Maasta- Netto- Kokonais- Väestön Ennakko- Eläv. Kuol- Synt. Tulo- Lähtö- Netto- muutto muutto maahan- nettomuutto lisäys väkiluku synt. leet enemm. muutto muutto muutto muutto = Muuttotase Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Väestönmuutokset Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Kuvio 8. Kainuun seutukuntien väestönkehitys vuosineljänneksittäin suhteutettuna väkilukuun vuoden 2005 lopussa Kajaanin ja Kehys -Kainuun seutukunnissa (Indeksi = 100). Kuntakohtaisessa väestönkehityksessä nousee esille edelleen harvaan asutun maaseudun kehitys. Kajaanin seutukunta on pystynyt pitämään väestön vuoden 2005 tasolla.

20 18 3. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Talousarvion perusteita Rahoituksen muodostuminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto siltä osin kuin kunnat eivät järjestä sitä omana palvelunaan tai järjestä sitä muulla tavalla. Lisäksi kuntayhtymän tehtävä on järjestää jäsenkuntien puolesta kaikki muut kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Kuntayhtymä voi tuottaa toimialansa palvelutoimintaa ja tukipalveluita sopimuksin muille kunnille, kuntayhtymille ja yhteistyötahoille Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää jäsen- ja osajäsenkuntien puolesta muuta palvelutoimintaa ja tukipalveluita. Perussopimuksen rahoituspykälän mukaan: Varsinaisten jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät seuraavasti: Se määrä, joka talousarvion mukaan suoraan kuntayhtymälle maksettavien valtionosuuksien, sekä muiden tulojen lisäksi tarvitaan tämän sopimuksen 3 :ssä määriteltyjen tehtävien hoitamista varten, kootaan kuntayhtymän jäsenkunnilta varainhoitovuoden maksuosuuksina. Kuntayhtymän järjestämiin toimintoihin kohdistuva peruspalvelujen valtionosuus (sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus pois lukien päivähoidon osuus, joka lasketaan 80 % sosiaalihuollon 0-6 vuotiaiden laskennallisista kustannuksista ilman päivähoitokerrointa) kohdennetaan laskennallisesti kokonaisuudessaan kuntayhtymälle. STM:n valtionosuus sekä sitä vastaava järjestelmä- ja siirtymätasaus erotetaan yhden putken mallista vähentämällä kunnan STM:n laskennallisista kustannuksista omarahoitusosuus, joka lasketaan OPM:n ja STM:n laskennallisten kustannusten suhteessa. Valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 % / 50 %). Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisverot ja kiinteistöverot), muut kuin kuntayhtymälle maksettavat tai kohdennettavat valtionosuudet, valtionosuuksiin sisältyvät verovähennysten kompensaatiot, kompensaatiokorvaukset ja järjestelmän muutoksista johtuvat järjestelmä- ja siirtymätasaukset sekä näitä vastaavat muut erät. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella (t-2, kiinteistövero t- 1) ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kunnallis- ja kiinteistöverotulot lasketaan jäsenkuntien keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Voimalaitosten kiinteistövero otetaan huomioon 1,4 % verokannan mukaan. Asukaslukuna käytetään viimeistä vahvistettua vuodenvaihteen asukaslukua. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuk-

21 19 sia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia sekä investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Lain toimeentulotuesta 5 a :n mukainen valtionosuus perustoimeentulotuen kustannuksista on osa kuntien maksuosuutta, jonka valtion maksatusvirasto maksaa suoraan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Vuotuinen maksuosuus kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella siten kuin rahoitusneuvotteluissa on sovittu. Maksuosuuksia ei korjata talousarviovuoden aikana, vaan mahdolliset muutokset tulopohjassa huomioidaan seuraavan vuoden talousarviota laadittaessa. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä 12. ja 30. päivä. Kuntien ja kuntayhtymän toimintaympäristössä ja/tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta päätetään kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet uudelleen. Tällöin päätös tehdään kuntalain 79 :ää noudattaen. Erikoissairaanhoidon hoitokustannusten tasausrahasto Kuntayhtymällä on rahasto, jonka tarkoituksena on tasata sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkunnalle potilaskohtaisista tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista aiheutuneita poikkeuksellisen suuria kustannuksia terveydenhuoltolain 76 :n toteuttamiseksi. Rahaston pääomaa kartutetaan siten, että jäsenkunnilta peritään vuosittain maksu, jonka suuruuden valtuusto vahvistaa talousarviossa. Kaikkien sairaanhoitopiirin jäsenkuntien rahaston maksuosuus määrätään perussopimuksen 16 toiminnan rahoitus/jäsenkuntien perustein lukuun ottamatta toimeentulotuesta 5 a :n mukaista valtionosuutta perustoimeentulotuen kustannuksista. Osajäsenien maksuosuuden ja ulkokuntalaskutus Ympäristöterveydenhuollon Puolangan rahoitusosuuden laskeminen tapahtuu siten, että ympäristöterveydenhuollon laboratorion kustannukset jaetaan /asukas, terveysvalvonnan kustannukset jaetaan siten, että 40 % määräytyy asukasluvun ja 60 % valvontakohteiden lukumäärän perusteella ja eläinlääkintähuollon kustannukset jaetaan siten, että 20 % määräytyy asukasluvun ja 80 % tilojen lukumäärän perusteella. Muilta osin osajäsenet ja ulkokunnat maksavat asukkaidensa saamista palveluista suoritehinnan. Suoritehinnoittelun perustana ovat todelliset kustannukset, jotka sisältävät toiminnan välittömät ja välilliset kustannukset, poistot sekä pääomalle mahdollisesti suorittavan koron. Kuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei osajäsenkunnan ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymävaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa yhtymähallitus etukäteen joulukuun loppuun mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintojen muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta

22 20 seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta lukien Kuntien rahoitusosuuden kehitys Kuntien rahoitusosuus Kainuun sote kuntayhtymälle määräytyy kuntien verorahoituksen perusteella, joka koostuu kuntien valtionosuuksista ja verotuloista. STM:n valtionosuus kohdennetaan suoraan kuntayhtymälle pl. päivähoito. Valtionosuuksien kohdentamisen jälkeen kuntien maksuosuudet määritellään puoleksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Valtionosuuksien kehitys arvioidaan yleisen taloudellisen kehityksen sekä valtion peruspalveluohjelman tietojen perusteella. Verotulot arvioidaan Kuntaliiton verotulojen ennustamiskehikkoon sekä kuluvan vuoden verotietojen kehitykseen perustuen. Kainuussa sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet ovat kasvaneet väestön ikääntymisen vuoksi hieman muuta maata enemmän. Laskennallinen kiinteistöverotulon osuus on poistettu valtionosuuden tasauksen perusteena olevasta laskennallisesta verotulosta vuoden 2012 alusta lähtien. Kunnallisverojen tilitykset tammi- lokakuussa olivat valtakunnan tasolla 3,3 % korkeammat kuin vuosi sitten. Tilityksiä on lisännyt muun muassa elokuussa tehty ryhmäosuuden tarkistus verovuotta 2012 koskien. Kunnallisveron maksuunpannut verotulot ovat vuosina Kainuussa kasvaneet muuta maata hitaammin. Maksuunpanotietojen mukaan vuoden 2012 kunnallisverot kasvoivat Kainuussa keskimäärin 1,8 prosenttia, kun valtakunnallinen kasvu oli 3,4 prosenttia. Maksuunpannun yhteisöveron osuus v 2011 Kainuussa laski keskimääräinen 21,4 prosenttia. Kuntayhtymän rahoituspohjaan kuuluvat kunnallisverotulot laskettiin Kainuun maakunta - kuntayhtymässä kiinteän 19,25 prosentin mukaan. Kuntien nostaessa kunnallisveron prosenttejaan maakunnan laskennallinen kunnallisverotuoton pohja ei kasvanut lainkaan. Kasvua saatiin yhteisöverotuoton ja kiinteistöverojen noustessa. Kainuun sote kuntayhtymässä kunnallisverotuotot lasketaan vastaavasti keskimääräisen jäsenkuntien veroprosentin mukaan. Kiinteistöverotuotto lasketaan myös jäsenkuntien keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla laskettujen prosenttien perusteella. Yhteisöverotuoton perusteena on todellinen maksuunpantu yhteisövero. Valtiovarainministeriön peruspalveluohjelman mukaan vuosina kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,2 prosenttia vuodessa. Kuntien verotulojen maksuunpano valmistuu kunnallisveron ja yhteisöveron osalta aina verotusvuotta seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Kiinteistöverotulojen maksuunpano tapahtuu kunkin talousarviovuoden elokuun loppuun mennessä. Valtionosuuksien kehitys Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2010 alusta, jolloin uudistukseen liittyvät valtionosuudet siirtyvät pääosin valtiovarainministeriön hallinnoimiksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, muodostuu seuraavista perusteista ja kustannuksista: - yleisen osan määräytymisperusteet - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet ja - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet.

23 21 Lisäksi järjestelmään kuuluu verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotulojen ylittäessä tai alittaessa tasausrajan. Uudistuksen voimaantuloon liittyvällä järjestelmämuutoksen tasauksella korjataan kunnittain uudistuksesta aiheutuvat muutokset. Laskettu menetys lisätään ja laskettu lisäys vähennetään vuosittain valtionosuudesta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna toteutettavat hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 miljoonan euron vuosittainen leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Hallitus teki kevään 2013 kehysriihessä uusia valtionosuusleikkauksia. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat siten vuosien tarkastelujaksona 5,2 milj. euroa. Kuvio 9, Hallitusohjelman ja kehysriihen vaikutukset valtionosuuteen Sen sijaan hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenestykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kainuun sote:n rahoitusosuuden pohjana olevat valtionosuudet kasvavat vuonna 2014 alustavien tietojen mukaan yhteensä 1,1 prosenttia eli 1,9 miljoonaa euroa. Tästä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet eivät alustavan tiedon mukaan kuitenkaan nouse. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus kasvaa 1,0 miljoonaa euroa. Peruspalveluiden harvan asutuksen lisäosa kasvaa 0,05 miljoonaa euroa.

24 Akselin otsikko KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON 22 Verorahoituserien kehitys taulukko 10 Puolanka ei mukana luvuissa Uusi rahoitusmalli 2013 lukien Muutos % 2014 Muutos % 2015 Muutos % 2016 Muutos % 2017 Muutos % Yleinen , , , , ,00 Harva-asutus , , , , ,00 Vo-lisäykset , , , , ,00 STM , , , , ,00 Tasaus , , , , ,00 Valtionosuudet , , , , ,58 Tulovero , , , , ,20 Kiinteistövero Yhteisövero , , , , ,40 Verot , , , , ,20 Rahoituspohjan kasvu , , , , , , , , , ,82 Maksusosuuden kasvu Rahoitus-% , , , , ,00 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja kuntien välillä käydään neuvottelut seuraavan vuoden talousarviosta, kuntien asukkaiden palveluista ja niiden mahdollisista muutoksista sekä kuntayhtymän yhteistyössä kuntien kanssa tekemistä tehtävistä. Neuvottelut käydään kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Talousarvioluonnos on toimitettava jäsenkunnille kuntaneuvottelujen jälkeen mennessä. Talousarviossa huomioidaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaiset linjaukset ja toimenpiteet. Vuotta 2014 koskevat neuvottelut pidettiin kuntien kanssa touko - kesäkuussa Kuntakokouksessa kunnat esittivät Kainuun sote:n kuntien rahoitusosuudeksi euroa vuodelle Esitetty rahoitusosuus nousee 4,9 prosenttia vuoden 2013 hyväksytystä talousarviosta. Kuntien maksuosuudet Kuntien maksuosuudet Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomusssa lmi Kuvio 11. Kuntien maksuosuuksien kehitys kunnittain ja vuosittain

25 23 Kuntien maksuosuuksien euromääräiseen kehitykseen vaikuttaa kunnan valtionosuus sekä verorahoitus. Kuntakohtaiset valtionosuuksien määrät vaihtelevat vuosittain valtionosuusperusteista johtuvista muutoksista. Kunta /as 2012 /as 2013 /as 2014 /as Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomusssalmi Taulukko 12. Kuntien maksuosuuksien kehitys

26 Talousarvion laskentaperusteet Talousarvion 2014 laadinnan lähtökohtatietoina on käytetty Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimitoimialan vuosien tilinpäätöstietoja sekä vuoden 2013 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän arvioitua toteutumaa. Taustatietojen laskenta perustuu Kuntaliiton ennusteisiin ja valtion peruspalveluohjelmaan Talousarviossa on varauduttu kustannusvaikutukseltaan yhteensä noin 7,0 prosentin henkilöstömenojen kokonaiskasvuun verrattaessa kasvua v:den 2013 hyväksyttyyn talousarvioon. Kasvu selittyy osaksi asiakaspalvelujen ostojen siirtymisestä omaksi toiminnaksi. Palkankorotuksiin on varattu 0,8 prosenttia kuluvan vuoden arvioidusta toteutumistasosta. Henkilöstökuluihin sisältyvät sosiaalivakuutusmaksut ovat seuraavat: sairausvakuutusmaksu 2,14 %, työttömyys- vakuutusmaksu 3,06 %, tapaturmavakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu ovat yhteensä 0,60 %. Kunnallinen eläkevakuutusmaksun (KuEL) työantajan palkka- perusteinen maksuosuus on 17,60 %. Varhaiseläkemaksu (varhe -maksu) kirjataan Kuntien eläkevakuutuksen yksikkökohtaisen tiedon perusteella kullekin yksikölle suoraan europerusteisena. Varhe -maksujen määrästä saadaan tieto vuoden 2014 puolella. Eläkemenoperusteinen eläkemaksu kirjataan taloustilaston tehtäväjaon mukaisesti henkilöstökulujen suhteessa tulosyksiköille kuluksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä vastaa ennen vuotta 2005 syntyneestä eläkemenoperusteisista maksuista. Palvelujen ostoissa on nousua 1,5 prosenttia hyväksyttyyn talousarvioon. Muilta osin toimintaa on talousarviossa sopeutettu vastaamaan käytettävissä olevia määrärahoja. Toimintakulujen kokonaiskasvu on 5,6 prosenttia alkuperäiseen talousarvioon 2013 verrattuna. 3.2 Kuntayhtymän henkilöstö Vuoden 2012 lopussa Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelussuhteiden määrä oli 4 332, joka oli 52 palvelussuhdetta enemmän kuin vuotta aiemmin. Palvelussuhteiden määrää kuvaavampi mittari henkilöstön työpanoksen määrittämiseksi ovat henkilötyövuodet. Henkilötyövuosi mittarilla (HTV2) seurataan sellaisia henkilötyövuosia, joista syntyy henkilöstökustannuksia. Henkilötyövuodella 1 (HTV2) tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. 1 Henkilötyövuosi ) palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100)

27 25 Taulukko 13. Henkilötyövuosien määrän kehitys vv HTV/MÄÄRÄ ERO Muutos % HTV 2 Tulosalue 2009 HTV HTV HTV HTV 2 Maakuntahall.alainen toiminta Maakuntahallitus 3,5 2,2 2,0 1,9-0,1-6,0 Suunnittelu ja kehittäminen 15,9 24,6 27,1 22,8-4,3-15,9 Yhteiset palvelut 216,6 233,8 240,6 229,0-11,6-4,8 Alueiden käyttö ja hanke 4,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 240,6 260,5 269,7 253,7-16,0-5,9 Sosiaali- ja terveystoimiala Soten yhteiset palvelut 134,1 181,4 197,9 178,1-19,8-10,0 Ympäristöterveydenhuoto 43,6 42,8 42,5 38,7-3,8-8,8 Sairaanhoidon palvelut 273,1 284,8 294,3 304,8 10,6 3,6 Terveyden ja sair.hoitopalvelut 899,2 921,3 951,7 957,0 5,3 0,6 Perhepalvelut 582,5 600,5 628,5 622,4-6,1-1,0 Vanhuspalvelut 850,9 878,7 911,3 896,2-15,1-1,7 Tutkimus-ja kehittämistoiminta 36,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 2820,1 2909,5 3026,2 2997,2-28,9-1,0 Koulutustoimiala 157,7 155,5 155,9 153,7-2,2-1,4 Maakunta yhteensä 3218,4 3325,4 3451,8 3404,6-47,1-1,4 Kainuun Ammattiopisto 478,6 507,4 500,1 470,0-30,1-6,0 Kainuun Työterveys 46,3 50,6 53,3 53,6 0,3 0,6 Liikelaitokset 524,9 558,0 553,4 523,6-29,8-5,4 Koko organisaatio yhteensä 3743,3 3883,4 4005,1 3928,2-76,9-1,9 Vertailulaskelmassa ovat mukana Kainuun maakunta -kuntayhtymään kuuluvat tehtävät ja tulosalueet. Koko konsernin Kainuun maakunta -kuntayhtymässä henkilötyövuosien määrä on kasvanut vuosina yhteensä 185 henkilötyövuotta. Henkilöstötarve Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt valtakunnallisessa työllisyyskehitys- ja koulutustarve hankkeessaan arvioita mm. Kainuun työvoimatarpeesta ja tarjonnasta. Koko maan tasolla poistuman osuus vuoden 2007 työllisestä työvoimasta on vuosina lähes puolet. Sosiaali- ja terveystoimialalla tämä tarkoittaa noin työntekijää. Poistuma työllisestä työvoimasta ja poistuman osuus vuoden 2007 työllisistä (alustava KT / hanke), koko maa

28 26 Kuvio 13. Työvoiman poistuma Kainuussa. Tehdyn selvityksen mukaan Kainuussa sosiaali- ja terveystoimialalla (sisältää myös yksityiset työpaikat) vuosien aikana uuden työvoimatarve lisääntyy vuosittain noin 250 henkilöllä. Palvelutarpeen kasvusta johtuva lisäys on noin sata henkilöä vuosittain. Eläke- tai muusta vastaavasta poistumasta johtuva tarve on noin 150 työntekijää / vuosi. Uusien työntekijöiden tarve Sote -alalla Kainuussa henkilöstöryhmittäin vuosien aikana 2 Taulukko 14. Uusien työntekijöiden tarve Sote-alalla Kainuussa henkilöstöryhmittäin 2 Lähde: KT hanke, Kainuun tulokset / sote, perusura, valtakunnalliset Kainuun arvot.

29 27 Kuvio 15. Kunta-alan eläkepoistuma Kainuun sotessa erityiseksi ongelmaksi lähitulevaisuudessa tulee muodostumaan ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin. Kainuun oma koulutustuotanto ei riitä, koska samanaikaisesti työllisten tarpeen kasvamisen kanssa Kainuun peruskoulunsa päättävien ikäluokat pienenevät. Vuoden 2014 talousarviossa ei ole huomioitu mahdollisesta palvelutarpeen kasvusta johtuvaa henkilöstöresurssin lisätarvetta. Tavoitteena on kuitenkin saada rekrytoiduksi henkilöstöä eläköityvien tilalle. Talousarvion laadinnassa on perusperiaatteena ollut se, että henkilötyövuodet lisääntyvät vain toiminnan muutoksista johtuen. Myös uudet lakisääteiset velvoitteet lisäävät henkilötyövuosia esim. päivystysasetus. Henkilötyövuositavoite vuodelle 2013 oli Tavoitteena on, että henkilötyövuodet lisääntyvät vuoden 2013 tavoitteesta ainoastaan uusien virkojen/toimien määrällä, joka on 71 HTV:ta. Huomattava HTV lisäys johtuu ostopalvelujen muuttamisesta omaksi toiminnaksi sairaanhoidon palvelujen, terveyden- ja sairaanhoidonpalvelujen, vanhuspalvelujen ja perhepalvelujen tulosalueilla. Henkilötyövuositavoite vuodelle 2014 on HTV:ta. Pääsääntö on, että uutta henkilöstöä ei palkata. Silloin, kun palvelutarve ehdottomasti edellyttää uuteen palvelusuhteeseen ottamista, tehtävän täyttäminen edellyttää täyttöluvan myöntämistä. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä täyttölupatyöryhmään kuuluvat kuntayhtymän johtaja, tulosaluejohtajat sekä henkilöstöjohtaja.