KESKI-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN / SOTE TYÖRYHMÄN KOKOUS

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN / SOTE TYÖRYHMÄN KOKOUS Timo Salmisaari Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelujen johtaja (Mielenterveys- ja päihdepalvelut, psykososiaalinen kuntoutus ja osallisuus sekä aikuissosiaalityö )

2 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

3 Antti Mäkelä, Hyvis-ICT

4 Palvelun kehittämisen vaiheet Erillinen hierarkia Hallinnollinen integraatio Toiminnallinen integraatio Ekosysteemi ENNEN EKSOTE TÄNÄÄN TULEVAISUUS Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 2 ESH Kolmas sektori Kunta 1 Kunta 3 Yrittäjät Toimintamalli KÄÄNNEKOHTA Kuntakohtaiset rakenteet, lisäarvo hierarkioista, korostaa ammattilaista ja organisaatiota Itsehallinnon ihanteet ja kunta hyvinvoinnin rakentajana Hallinnollisesti integroitu, lisäarvo suuruuden ekonomista, vahva peruskunta, korostaa ammattilaista ja organisaatiota Digitalisaation vaikutus Toiminnallisesti integroitu, lisäarvo tiedosta, korostaa kansalaista Toiminnallisesti integroitu hyvinvoinnin ekosysteemi, lisäarvo tiedosta, korostaa kansalaista Big data ja digitalisoituneet palvelut EKSOTE Integroitu rakenne - Digitalisaatio - Johtaminen

5 YLEISIÄ PERIAATTEITA: TULEVAISUUDEN SOTEA ; kohti uutta Kaiken lähtökohtana on kansalainen - yksilö omassa elämässään -> Hallintolähtöisyydestä asiakasomistajuuteen. Jokainen määrittelee itse, milloin ja mitä palveluja hän tarvitsee -> Kysyntä ohjaa palvelutuotantoa. Kattoteemana on osallisuus ja toiminnan fokuksina hyvinvoinnin uhan signaalit -> Järjestelmän toiminta perustuu muuhunkin kuin sairauksiin ja ongelmiin sekä keskitettyihin palveluihin. Nykyinen subjektiivisen palvelutarpeen kyseenalaistava toiminta tulee muuttaa palkitsevaksi ja houkuttelevaksi -> Varhaisempi puuttuminen ja ennaltaehkäisyyn osallistaminen. Julkisen puolen organisaatiokulttuuri läpipääsemisen vaativuudesta kannustavaksi ja palkitsevaksi. Eri toimijoiden (julkinen puoli, yksityissektori, kolmas sektori ym.) yhteistyö muodostaa kokonaisuuden, jossa työnjako ja tuottavuuden seuranta perustuvat yhteismitallisiin muuttujiin ja niiden seurantaan. Itsehallintoalueiden toiminnan tulisi toteuttaa periaate: Riittävän samanlaista, sopivasti erilaista ja yksilöllisesti poikkeavaa -> Mallin rakenteen on oltava riittävän luja ja vakioitu mahdollistaakseen alueelliset erityispiirteet huomioivan joustavuuden ja yksilöiden tarvitsevat räätälöidyt ratkaisut. Kolme keskeisintä teemaa: a) Rakenne ja toiminta b) Tuottavuus ja talous c) Johtaminen Timo Salmisaari

6 Kehittämisen kolme ulottuvuutta: Horisontaaliset ratkaisut: TULEVAISUUDEN SOTEA; Rakenne ja toiminta Nykytoiminnan tehostaminen ja vakiointi: Operatiivisten ajureiden jalkauttaminen ja niihin sitoutuminen (Lean, Käypä hoito, hoitoketjut ym.) Dysfunktionaalisten toimintatapojen ja toimintojen tunnistaminen ja korjaaminen (Lean, laatukoulutukset, henkilölähtöisten ratkaisujen kulttuurin purkaminen, ym.) Hallittu ja harkittu työnjako yksityissektorin, kolmannen sektorin ym. kanssa Vertikaaliset ratkaisut (Integraatio): Yhteiset asiakastietojärjestelmät ja tietokannat Matalan kynnyksen ratkaisut kaikkialle Yhteinen asiakassegmentointi, logistiikka ja sen ajurit (ml. yksityissektori, kolmas sektori ym.) Monialaisuuden läsnäolo ja implementoituminen (asiakkaat, joiden palveluja kukaan ei voi tuottaa yksin) Alueelliset kokonaisuuden kattavat ja yhteen nivovat sopimukset Miten saada kaikki kuulumaan jonnekin pudokkaisiin kohdentuvat toimenpiteet, kuten etsivä työ Uudet ratkaisut: Digitalisaatio sovelluksineen: Näiden hyödyntäminen, autonomian lisääminen, osallistaminen ym. Virtualisoituvat palvelut; maailma muuttuu, tämän haasteet palvelujärjestelmälle. Neuvonta, palveluneuvonta, palveluohjaus ym. uudet lisäarvoa, tuottavuutta sekä olemassa olevien professioiden ja palvelujen tehokkuutta tukevat ratkaisut. Timo Salmisaari

7 TUOTTAVUUS JA TALOUS TULEVAISUUDEN SOTEA; Taloudesta Merkityksen ymmärtäminen ja tulosten edellyttäminen: Hyvinvointivaltion olemassaolon edellytys Kaikki kansallinen raha on yhteistä, yhden käyttämä on toisilta pois -> vapautuvilla varoilla voidaan investoida, työllistää, säästää koroissa ym. Yhteisten lukujen ja kustannuslaskennan perusteiden löytäminen; algoritmit? Nyt julkisen puolen luvut toimivat kustannusten jaon perusteina ja yksityissektorin luvut valikoidusti markkinoinnin osina -> Vertailtavuus puuttuu Markkinarakojen hyödyntämisistä sovittuun tehtäväjakoon yksityissektorin toiminta julkisen sektorin rekyyleistä ja kompensaatiosta hallittuun palvelutuotantoon ja sen osiin. Kaikkia tarvitaan. Edellä mainitusta seuraa, että vertailuissa asettuvat helposti vastakkain toimimattomuudet ja tarkoin fokusoidut rajalliset palvelut -> Kypsä banaani vs. Raaka omena Eri lajit ja eri kypsyysasteet Timo Salmisaari

8 JOHTAMINEN TULEVAISUUDEN SOTEA; Johtamisesta Perustehtävän ymmärtäminen ja siihen sitoutuminen -> Ei voi olla muuta kuin tuloksiin perustuvaa johtamista -> Mittariston tarve ja toimenpiteiden edellyttämisen kulttuuri -> Johtajien uusimisen kulttuuri. Know your numbers Tiedolla johtaminen -> Tarvittavan instrumentin luominen. Vaatimukset johtamisjärjestelmälle; Organisaatio- ja johtamiskulttuurien luominen ja ylläpito. Henkilölähtöisyys vs. toimintalähtöisyys -> Johtamiskulttuurin muutos tunteista tuloksiin. Tulosvastuun puuttuminen Johtamisen ansaintalogiikka; valintojen avoimuus ja perustelut, johtajuuden ansaitseminen ja lunastaminen arjessa. Poliittisen vallan asemoituminen Demokratian implementaatiot sekä niiden läpinäkyvyys ja legitimiteetti. Varjo-organisaatioiden tunnistaminen ja niiden vallan ja vaikutusten minimointi. Johtamisen mittarit ja niiden hyödyntäminen. Yleiset ja alueelliset. Timo Salmisaari

9 MODERNI PYHÄ KOLMINAISUUS Tasa-arvoisuus Tasavertaisuus Oikeudenmukaisuus Huolenpito LÄHIMMÄISYYS Timo Salmisaari TUOTTAVUUS Tiedolla johtaminen, Know Your Numbers Vastuullisuus Samalla rahalla enemmän Yhteinen kansallinen pääoma DIGITALISAATIO Virtuaalisuus/ Virtualisoituvuus Autonomia Valinnanvapaus Palveluvalikon monipuolisuus Applikaatiot ovat vain työkaluja! 9

10 ENNAKKOKYSYMYKSIÄ Potilaan henkilökohtainen kokemus on Eksotessa tärkeää ja päämääränä on kasvu ja kehittyminen. Hoitava henkilö sopeutuu potilaan tarpeisiin eli potilaan valinta korostuu, miten se käytännössä toteutetaan ja miten onnistuminen mitataan? Toivomme arviota siitä, miten hoitojärjestelmä itsessään on kehittynyt, kun nyt ei ole perinteisesti siten, että potilas sopeutuu hoitoon? Miten selviämishoitoyksikkö organisoidaan kunnassa parhaiten? Miten Eksotessa? Miten järjestetään alle 18- vuotiaiden nuorten päihdehuollon palvelut? Miten vanhusten päihdehuollon palvelut on hyvä järjestää? Miten esim erityistason päihdehoito saadaan kotihoidon piiriin? Miten nuorten palvelukeskus/perhekeskus on lähtenyt toimimaan Lappeenrannassa? Miten keskuksen henkilöstö on "kasattu" alkuvaiheessa? Miten kriisi- ja sosiaalipäivystys on järjestetty Lappeenrannassa? Keski-Suomi on iso alue, miten hoitokäynnit järjestetään parhaiten esim pienille lapsille, jotka tarvitsevat psykiatrista polikliinistä hoitoa ja julkinen liikenne ei toimi. Miten tuetaan alueellisen tasa-arvon toteutumista parhaiten? Kun katsotaan valtakunnallisia suosituksia nyt, mielenterveys- ja päihdetyötä tulisi tehdä yhdessä. Mitä etua saadaan, kun kaksoisdiagnoosipotilasta hoidetaan samassa yksikössä/yhdessä? Kuinka voisimme käyttää kokemusasiantuntijoita/ vertaistukea (Expert by Experience) apuna monialaisuudessa toimiessamme yhdessä asiakkaan mielenterveyden hyväksi? Timo Salmisaari 10

11 MUUTOSTARPEEN TAUSTAA

12 NELJÄ TEEMAA 1) TERVETULOA-IDEOLOGIA 2) TILAAJA-TUOTTAJA -AJATTELU 3) TUOTTAVUUS 4) JOHTAMINEN Timo Salmisaari

13 LÄÄKETIEDE VS. LÄHIMMÄISYYS Timo Salmisaari

14 MASENNUS MIKÄ MASENNUS? diagnostiikan kontekstin ongelmallisuus MASENNUS SUHDE DEPRESSIOON TUNNETILA SAIRAUS OIRE/ REAKTIO LIITÄNNÄIS- SAIRAUS VUORO- VAIKUTUS SUKU- PERINTÖ OMINAISUUS, EVOLUTIONAARINEN VOIMA ERI ASTEET PSYKO- SOSIAALISET TEKIJÄT PSYKIATRISET SAIRAUDET SOMAATTISET SAIRAUDET PERSOONALLISUUS HÄIRIÖT PSYKOOSI ILMIASU PERHEEN ILMAPIIRI POIKKEAMA NORMAALITILASTA BIOLOGIA MENETYKSET AHDISTUS- HÄIRIÖT SAIRAUS/ BIOLOGIA ESTYNYT REAKTIO SOPEUTU- MINEN SUKUTEEMAT OLO GENETIIKKA ELÄMÄN- KUORMITUS PERSOONALLI- SUUSHÄIRIÖT SAIRASTU- MINEN VAATIVA TAISTELU- VÄSYMYS INTERPERSO-- NAALISET TEEMAT TRANS- GENERATIO- NAALISUUS OLOTILA PSYKOOTTINEN MASENNUS STRESSI- TEKIJÄT PSYKOOSI SAIRASTA- MINEN RIIPPUVAINEN SAMAT BIOLOGISET PROSESSIT PROSESSIIN LIITTYMINEN KANSALLISET TEEMAT JA HISTORIA OLEMISEN TILA MASENNUS JA PÄIHTEET MUUT SOMATI- SAATIO NARSISTINEN SAMAT MIELEN- SISÄISET PROSESSIT TRANS- FERENSSI KANSALLINEN ITSETUNTO TUNNE KAAMOS- MASENNUS EPÄ- LUULOINEN STIGMA HAVAINNOI- JAN OSUUS BIPOLAARI- SAIRAUS EPÄVAKAA NEGATIIVINEN OIREISTO KROONINEN MASENNUS MUUT Timo Salmisaari

15 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUKSEN SEGMENTOINTI TAVOITE KEINOT 1. PARANEMINEN SAIRAUS Sairauden aiheuttaman terveydellisen haitan poistaminen Paluu sairastumista edeltävään tilaan Adekvaatin hoidon keskeisyys Sairastumisen taustalla olevien mekanismien ymmärtäminen Oireiden hallinnan tärkeys Vaihtoehtoisuuden tavoittaminen Agenttisuuden lisääntyminen 2. AKTIVOITUMINEN SAIRAUS Keskeytyneen kehityksen käynnistyminen ja tukeminen Uusien kehityksellisten prosessien synkronointi aiempiin Kehityksellisten alueiden integrointi Harjoittelun ja oppimisen tukeminen Valmennusohjelmien käyttö Reparenting 3. TOIPUMINEN SAIRAUS Sairaudesta aiheutuvan psykososiaalisten ym. haittojen vähentäminen Mahdollisimman hyvä elämä jäännösoireiden kanssa Psykososiaalisen selviytymisen tukeminen Yleisten elämän valmiuksien edistäminen Hoidon hyötyjen maksimointi Sairastumisesta sairastamiseen Selviytyvyyden lisääminen ja voimavarojen vahvistaminen 4. ENNALLAAN- PYSYMINEN SAIRAUS Etenevien sairauksien kulun hidastaminen Toimintojen ja niitä ylläpitävien rakenteiden tukeminen Uhattujen valmiuksien ja taitojen harjoittaminen Taitojen ja valmiuksien ylläpitäminen Hoidon haittojen minimoiminen Verkoston hyödyntäminen ja tukeminen Päivien sisällön rakentaminen Hyvän vahvistaminen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Timo Salmisaari

16 ASIAKASSEGMENTIT VS. HALLINTORAJAT Hieman faktoja: Melkein kaikilla ihmisillä on jossain vaiheessa elämäänsä jonkinasteinen mielenterveyden häiriö ja Suurella osalla mielenterveysongelmaisista on myös päihdeongelma ja Apua hakevista päihdeongelmaisista lähes kaikilla on myös mielenterveysongelma. Toisaalta pitkäaikaistyöttömyys altistaa mielenterveysongelmille ja näin myös päihdeongelmille. Me myös tiedämme, että molemmat näistä ongelmista altistavat pitkäaikaistyöttömyydelle. Vaikeista mielenterveysongelmista kärsivät kuolevat 10 vuotta nuorempina kuin eimielenterveysongelmaiset ja kuolinsyyt ovat somaattisia. Monen somaattisen sairauden oireena esiintyy masennusta ja pitkäaikaisesti masentuneilla esiintyy huomattavasti tavallista enemmän somaattisia sairauksia. Pitkäaikaistyöttömillä on muuta väestöä enemmän somaattisia sairauksia Tällaisia eri asiakassegmenttien välistä peilaavaa vertausta voisi jatkaa monen muunkin muuttujan ympärillä MITEN TÄSTÄ KAIKESTA TEHDÄÄN TOIMIVA ORGANISAATIO? Timo Salmisaari

17 YLEISIÄ PERIAATTEITA

18 1. Yksilötaso = Miten? Palvelujen räätälöinti, Just for me Kohtaaminen 2. Palvelujen taso = Mitä? Matala kynnys Sopiva ja toimiva palveluvalikko - Ketteryys Tarkoituksena on, että palvelujen sisältö ei jäisi kiinni niiden saatavuudesta. Toisaalta voi olla palveluja, joita ei oikeastaan tarvittaisi ja niihin kuluvat resurssit olisi tarkoituksenmukaisempaa käyttää muualla. 3. Väestötaso = Säännöt ja rakenne Oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus Kaikille samanlaiset palvelut -> Mahdollistaminen Kaikki saavat samanlaiset mahdollisuudet, mutta palvelujen tulee olla tarkoituksenmukaisia eli niitä kohdennetaan (positiivinen priorisointi) a) tarpeen ja b) vasteen mukaan 4. Tuottavuuden taso Hyvinvointivaltion olemassaolon peruskysymys ja ajankohtainen kansallinen haaste Vastuullisuus Mihin on varaa? ASIAKASLÄHTÖISYYDEN HIERARKIAT Suoritteiden seuraaminen, vaikuttavuuden monitorointi ja tulosten mittaaminen ovat asiakaslähtöisyyden edellytyksiä Jos rahat loppuvan, palvelut tuotetaan sattumanvaraisesti ja niihin pääsy on mielivaltaista Timo Salmisaari

19 AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISTEN PALVELUJEN PALVELUJÄRJESTELMÄN TULEE PALVELLA JOKAISTA KÄYTTÄJÄT EIVÄT OLE MIKÄÄN ERILLINEN IHMISRYHMÄ - SE ON MEITÄ KAIKKIA VARTEN, TERVETULOA! Timo Salmisaari

20 TOISINPÄIN: Ketkä eivät saa tulla? Miten, miksi ja millä kriteereillä tämä tehdään? Timo Salmisaari

21 PÄRJÄÄVYYS Omassa elämässä elämisen kokemus Ulottuvuuksia ja käsitteitä SUBJEKTIIVINEN KOKEMUS OIREET JA HAITAT TOIMINTAKYKY AVUN SAATAVUUS HOITOON LIITTYVÄT KOKEMUKSET TURVALLISUUDEN TUNNE TERVEYS TYYTYVÄISYYS OMAAN ELÄMÄÄN PSYKOSOSIAALINEN TURVAVERKKO MERKITYKSET JA KOKEMUKSET VOIMAVARAT JA JAKSAMINEN VALINNAT JA RAKENTEET PERHETEKIJÄT AMMATINVALINTA JA TYÖ ASUINPAIKKA ASUMISEN TEKIJÄT PÄRJÄÄVYYS PERUSTURVA AGENTTISUUS IHMISUHTEIDEN TILA YHTEYS HYVÄÄN SUBJEKTIIVINEN Kokemuksellisuus OBJEKTIIVINEN Arvioinnin mittarit? TYÖ MIELEKKYYS TYYTYVÄISYYS HAASTAVUUS ARVOSTETTAVUUS TYÖPAIKAN ILMAPIIRI ROOLIT VANHEMMUUS PUOLISONA OLEMINEN YSTÄVÄT TYÖYHTEISÖ MUUT IHMISSUHTEET SOSIAALISET TILANTEET Timo Salmisaari 2009/ 2013

22 KUKA HOITAA/ JÄRJESTÄÄ PALVELUT? Sairauksiensa hoitoja laiminlyövät Raittiutta tavoittelemattomat alkoholistit Lääkkeitä syömättömät psyykepotilaat Asiansa sotkevat Rahansa tuhlaavat Huonosti käyttäytyvät Hoitoonsa tyytymättömät Järjestelmän ulkopuoliset Mitä on Käypä Hoito-suositusten ulkopuolisten käypä hoito? Timo Salmisaari

23 OSAOPTIMOINTI Oman kehittämistä muiden kustannuksella Julkishallinnon perinteinen synti Kun jokainen ajattelee vain itseään ja tarpeitaan, vaikka usein taustalla hyvät tarkoitusperät Valtava haaskauksen tuottaja Tyypilliset taustat: Ei kuulu meille -> Kenelle? Väärässä paikassa -> Onko edes oikeaa paikkaa? Väärin toimittu -> Miten päästään oikeaan? Muualla on tarjolla parempaa -> Mitä, missä, miten? Synnyttää kuplia -> Kuka korjaa jäljet, kun kupla on puhjennut? Kangastuksille rakentuva todellisuus Tiedon ja realismin inflaatio Timo Salmisaari

24 TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ

25 KENEN JÄRJESTELMÄ? A Vaativa erikoissairaanhoito Erikoisalakohtaiset kriteerit Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto/ Sosiaalitoimi Palvelujärjestelmän kynnys/ Lähettämiskriteerit Subjektiivinen palvelutarve Hyvinvoinnin uhka Ennaltaehkäisyn tarkoituksenmukaisuus Järjestelmän ulkopuoliset Tulevat palvelutarpeet Timo Salmisaari

26 KENEN JÄRJESTELMÄ? B Vaativa erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto/ Sosiaalitoimi Erikoisalakohtaiset kriteerit Erikoissairaanhoito Subjektiivinen palvelutarve Hyvinvoinnin uhka Ennaltaehkäisyn tarkoituksenmukaisuus Järjestelmän ulkopuoliset Tulevat palvelutarpeet Timo Salmisaari

27 KENEN JÄRJESTELMÄ? C Vaativa erikoissairaanhoito Erikoisalakohtaiset kriteerit Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto/ Sosiaalitoimi Subjektiivinen palvelutarve Hyvinvoinnin uhka Ennaltaehkäisyn tarkoituksenmukaisuus Järjestelmän ulkopuoliset Tulevat palvelutarpeet PÄÄTÖS ON TEIDÄN! Timo Salmisaari

28 TUOTTAVUUS JA KOKONAISUUDEN HALLINTA Valtakunnallisesti keskitetty erityistason erikoissairaanhoito Harvinaisten sairauksien hoito Keskitetty erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito ELINYMPÄRISTÖÖN TEHTÄVÄ TYÖ PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Perusterveydenhuolto Sosiaalihuolto Sosiaalityö Sosiaalitoimi PALVELUOHJAUS MATALA KYNNYS Ennaltaehkäisy Timo Salmisaari

29 MATALA KYNNYS toimintamallin tavoitteita 1. PALVELUJEN JA TOIMENPITEIDEN HELPPO SAATAVUUS JA OIKEA-AIKAISUUS 2. KATUJEN TODELLISUUDEN TUOMINEN PALVELUJÄRJESTELMÄÄN 3. MOTIVAATION HYÖDYNTÄMINEN (MOMENTUM-AJATTELU) 4. ENNALTAEHKÄISYN AJOITUS Timo Salmisaari

30 24/7 -TOIMINNAN SEURAUKSIA Asiakaslähtöisyys, palkitsevuus Suunnitelmallisuus, läpinäkyvyys Kokonaisuuden hallinta, ketteryys, tuottavuus Suunnitelmallisuus, tarkoituksenmukaisuus Asiakaslähtöisyys, palkitsevuus Timo Salmisaari

31 ASIAKASLOGISTIIKAN SEGMENTIT ASIAKASSEGMENTTI KOHDERYHMÄ HAASTEET JA LISÄARVO 1. AKUUTIT, KIIREELLISET JA EPÄSELVÄT Palveluja vailla olevat Matalan kynnyksen ylläpito, Palvelujen saatavuus 2. TUTKIMUS- JA SELVITYSVAIHEESSA OLEVAT 3. SUBAKUUTIT, VAIHTELEVIEN VOINNIN JA TILANTEIDEN ASIAKKAAT 4. LAITOSHOIDON JA ASUMISEN PALVELUJEN TARVITSIJAT 5. REMISSIO, TASAPAINON YLLÄPITÄMINEN 6. ULOSKIRJOITETUT 7. MONIALAISEN AVUN TARVITSIJAT 8. JÄRJESTELMÄN ULKOPUOLELLA OLEVAT AVUN TARVITSIJAT Selvittelyt kesken, Tietoa käytettävissä, Kertomuksen täydentyminen Labiili sairaus, Hallitsemattomat episodiaaliset tapahtumat, Elämänhallinnan ongelmat Itsenäisen asumisen riittämättömyys Selvittelyjä ja toimenpiteitä tehty, Säätötoimenpiteiden tarve Aiemman tiedon hyödyntäminen, Episodien muotoutuminen prosesseiksi Yhden erikoisalan palvelut ovat jo lähtökohtaisesti riittämättömät, Asiakassegmentin tunnistaminen ja monialaisten prosessien käynnistäminen Terveyshaittojen tunnistaminen Päivystyksellisen tiedon mahdollinen lisäarvo tai täydentävyys Todellisuuden rakenteiden kuvautuminen, Arjen dynamiikan näyttäytyvyys Turva, Kuntoutuksellisen prosessin jatkuvuus, Yhteiskunnallisen osallisuuden ylläpito Psykososiaalisen tuen tarve, Pahenemisen ennaltaehkäisy Relapsi vai uusi tilanne Verkostojen luominen, Dynaamisen konsensuksen muodostaminen, Joukkueena toimiminen Signaalien tavoittaminen ja sisäänheitto, Motivointi 9. ASIAKKAAT, JOILLA HYVINVOINTI ON UHATTUNA JA TARVITAAN ENNALTAEHKÄISYÄ Tulevat palvelujen käyttäjät, Tulevaisuuden palvelujärjestelmän muotouttajat Ajan hengen aistiminen ja havainnointi, Skenaariosuunnittelu Timo Salmisaari

32 ASIAKKAIDEN TARPEET PALVELUJÄRJESTELMÄN OHJAAJINA PALVELUTARVE VIRANOMAISTEN NÄKÖKULMASTA, MIKSI? OTOS ARJEN TOIMINTA- KÄYTÄNNÖISTÄ, MITÄ? PALVELUVALIKON OHJAAJA, KETTERYYDEN TAE, SUUNTA? TUNNISTE (ei hetu) PALVELUTARPEEN TAUSTA PALVELU MITÄ MUUTA TARVITSISI? YHTEENVETO -> ASIAKASSEGMENTIT TOIMINNAN IMPLEMENTOITUMINEN ARJESSA KEHITYSTYÖN SUUNTA Timo Salmisaari

33 AIKUISSOSIAALITYÖN JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN KONTEKSTIEN INTEGRAATIO SOSIAALITYÖn tehtävänä on puutteellisten sosiaalisten olojen ja vaikeiden elämäntilanteiden parantaminen sekä vähävoimaisten yksilöiden ja ryhmien toimintaedellytysten, osallisuuden ja elämänotteen vahvistaminen. Sosiaalityö on luonteeltaan muutostyötä.(kananoja 1997) PSYKOTERAPIA Kokemuksellisuus Subjektiiviset merkitykset Selviytyvyys Tarvitsevuus PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT LÄÄKETIETEEN VIITEKEHYS Sairauskeskeisyys Terveys käsitteen ongelmallisuus; mitä se on, kuka on terve? Vrt. mielenterveys Ei tunnista tärkeitä kehityshaasteita ja ongelma-alueita, esim. itsenäistyminen Tavoitteisiin liittyvien käsitteiden kohtaamattomuus (Ennaltaehkäisyn vieraus, vaihtoehtoisuuden tuntemattomuus, dysfunktionaalisuus sairaus) Tunteet, kokemukset ja elämykset vailla lääketieteen vastinetta PSYKIATRINEN DIAGNOSTIIKKA Psykiatrian = oppi mielen sairauksista Kuvaa patologioita ja poikkeamia Perustuu oireisiin ja löydöksiin Lääketieteellinen vs. elämänkaarellinen vs. psykoterapeuttinen dg eri käsitemaailmat Diagnostiikan, hoidon tarpeen ja psykoterapian hyödyllisyyden kohtaaminen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

34 MIKSI YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN ORGANISAATIO? Tavoitteemme on luoda entistä tiiviimpi yhteiskunnan turvaverkko, joka pyrkii turvaamaan kaikkien kansalaisten osallisuutta yhteiskunnassamme. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ei riitä se, että kohdistamme toimenpiteitämme jo järjestelmässämme oleviin ihmisiin. Tavoittelemme aiempaa varhemmin käynnistyviä ja laaja-alaisemmin vaikuttavia toimenpiteitä. Tähän tarvitaan hyvinvointia uhkaavien signaalien aiempaa parempi tunnistaminen ja tämän johtaminen palveluohjauksen kautta kansalaisten elämää ja sen valintoja tukeviin toimintoihin. Olemme tekemässä entistä tiheäsilmäisempää hyvinvointivaltion turvaverkkoa MEILLE KUULUVAT VIIME KÄDESSÄ KAIKKI Timo Salmisaari

35 Eksote 2016 Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhepalvelut Johtaja vs. Tiina Kirmanen Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut Lasten ja nuorten tutkimukselliset ja hoidolliset palvelut Lastensuojelu Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut Johtaja Timo Salmisaari Mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoidon ja osastopalvelut Psykososiaalinen kuntoutus ja osallisuus Aikuisten sosiaalipalvelut ja toimeentulo Työelämäpalvelut Johtaja Tiina Kirmanen Työllisyyden monialainen yhteispalvelu (TYP) Sosiaalinen työllistäminen ja verkostoyhteistyö Vammaispalvelut Johtaja Riitta Hakoma Vammaispalvelujen avopalvelut Vammaispalvelujen toiminnalliset palvelut Vammaispalvelujen ympärivuorokautiset palvelut

36 YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN ORGANISAATIO Palvelukokonaisuudet: Aikuissosiaalityön prosessiorganisaatio Mielenterveys- ja päihdepalvelut (ml. Psykososiaalinen tuki) Psykososiaalinen kuntoutus (kuntouttavat ja osallisuutta tuottavat palvelut) Muun kuin välittömästi työelämään tähtäävän kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuus Vaativien palvelujen prosessiorganisaatio em. sisällä Tuotanto-organisaatiot: PUTOAMISVAARASSA OLEVAT JA SYRJÄYTYNEET PALVELUIDEN SUURKULUTTAJAT (esh: kalliit potilaat) Hyvinvointiasemien palvelutuotanto OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN (Matalan kynnyksen UUDENLAISEN jatkoprosessit) TÄYDENTÄVÄN TYÖN AVULLA Somaattisen erikoissairaanhoidon psykososiaalinen tuki (Professioiden ja somatiikan prosessien tuki ja täydentäminen) Vaativien palvelujen organisaation tuki yksiköille PROFESSIOIDEN TUKI Työelämään tähtäävän työllistämisen tuki (mm. silpputyö, täydentävä työ, arjen avustajat ym.) a) Täydentävän työn työpaikkojen luominen, hallinnointi ja oma tuotanto, MYÖS työelämään suuntautuvien osalta (TYPin hallinnoimana) b) Räätälöidyt yksilölliset ratkaisut mahdollistava Tilaaja Tuottaja malli ts. työn ja tekijän yhteensaattaminen Timo Salmisaari

37 Sairauden ulottuvuuksia ja seurauksia mitä hoidetaan? Esimerkkinä skitsofrenia HARHALUULOT VAJAVAINEN TOIMEENTULO POSITIIVISET OIREET AISTIHARHAT ASUNNOTTOMUUS TARVITSE- VUUDEN IDENTIFIOINTI MERKITYS- JA VAIKUTUS- ELÄMYKSET PSYKOSOSIAALISET ONGELMAT YKSINÄISYYS, JUURETTOMUUS LUOMINEN AJAN TAJU HYGIENIAN PUUTE SKITSOFRENIAN OIRERYHMÄT SEKAVUUS- OIREET PAIKAN TAJU OMAN ITSEN ORIENTAATIO VAHINGOLLISET ELINTAVAT ASOSIAALISUUS VERKOSTO/ ELINPIIRI PSYKO- EDUKAATIO JAKSAMISEN TUKEMINEN TYHJYYS, MERKITYKSETTÖMYYS KESKITTYMIS- KYVYTTÖMYYS VASTUUN JAKAMINEN TUNTEIDEN LATISTUMINEN MUISTIN HEIKKENEMINEN NEGATIIVISET OIREET HANKITTUJEN TAITOJEN HÄVIÄMINEN KOGNITIIVISET ONGELMAT ALOITEKYVYTTÖMYYS, AIKAAN- SAAMATTOMUUS LAAJENTAMINEN ELÄMÄN RAKENTEIDEN HAJOAMINEN ALOITEKYVYTTÖMYYS. AIKAANSAAMATTOMUUS TOIMINNAN- OHJAUKSEN VAJAVUUS VERKOSTOJEN VERKOSTO Timo Salmisaari

38 VAKAVA MIELENTERVEYSONGELMA kuntoutuksen osa-alueita PSYKOSOSIAALISET ONGELMAT KÖYHYYS ASUNNOTTOMUUS YKSINÄISYYS, JUURETTOMUUS HYGIENIAN PUUTE SAIRAUS BIOLOGISET TEKIJÄT PYSYVIEN VAURIOIDEN KOMPENSOINTI JATKUVIEN OIREIDEN AIHEUTTAMAN HAITAN VÄHENTÄMINEN ELPYVIEN TAITOJEN JA VALMIUKSIEN HARJOITTELU RAVINTO LÄÄKITYS VUOROKAUSI- RYTMI ELINTAVAT IHMISSUHTEET VERKOSTOJEN LUOMINEN AKTIIVISUUS VUOROVAIKUTUS VANHEMMUUS PUOLISONA OLEMINEN VAHINGOLLISET ELINTAVAT VAATETUS STIGMA ASOSIAALISUUS, ERISTÄYTYNEISYYS ARJEN SELVIYTYMINEN KODIN- HOITO MÄÄRITELTYJEN TYÖTEHTÄVIEN HARJOITTELU TALOUDEN- HOITO TYÖ TOIMINNANOHJAUS TOIMINNANOHJAUKSEN VAJAVUUS JUOKSEVAT ASIAT KOGNITIIVISET TOIMINNOT KOGNITIIVISET ONGELMAT KESKITTYMISKYVYTTÖMYYS ALOITEKYVYTTÖMYYS, AIKAANSAAMATTOMUUS MERKITYKSET IHMISSUHTEET HARRASTUKSET AJANKOHTAISET ASIAT HYVÄ VAHVUUDET VOIMAVARAT MERKITYKSET MUISTIN HEIKKENEMINEN TAVOITTEET MUISTOT Timo Salmisaari UNELMAT IHMISSUHTEET

39 AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUJÄRJESTELMÄ PALVELUTUOTANTO: PUDOKKAAT Hyvinvoinnin uhan signaalit Matala kynnys Neuvonta PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT TYÖMARKKINAKYVYTTÖMÄT Palveluohjaus SYRJÄYTYNEET Määräaikaiset ja suunnitelmalliset palvelut Erityispalvelut MONIONGELMAISET MUUT Kannattelun ja ylläpidon palvelut TULEVAT PUDOKKAAT MITÄ: A) Tarvitaan B) Olisi tarvittu Timo Salmisaari

40 ISO KUVA PSYKOSOSIAALISTEN TEEMOJEN TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN PALVELUT AIKUISSOSIAALITYÖ: Aikuisten keskus (aikuissosiaalityö, etuuskäsittely, talous- ja velkaneuvonta, maahanmuuttajien palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelujen liikkuva työ sekä työelämäosallisuuden palvelut) Maakunnalliset toimipisteet Hyvinvointiasemat AIKUISSOSIAALITYÖN PROSESSIORGANISAATIO: Matalan kynnyksen palvelut Määräaikaiset ja suunnitelmalliset palvelut Kannattelun ja ylläpidon palvelut Erityispalvelut Y K S I L Ö PERHE TALOUS ASUMINEN V TERVEYS E R MIELENTERVEYS K PÄIHTEET O S TYÖTTÖMYYYS T O TYÖRAJOITTEISUUS KANSALAISTAIDOT KOULUTUS YKSINÄISYYS MUUT ELÄMÄN TEEMAT HYVIN- VOINNIN UHAN SIGNAALIT MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT, NEUVONTA JA PALVELU- NEUVONTA PALVELU- TARPEEN ARVIO JA PALVELU- OHJAUS L O G I S T I I K K A J A P R O S E S S I T MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT: Mielenterveyspäivystys ja arviointipkl Mielenterveys- ja päihdeyksiköt Psykiatriset osastot (vastaanotto- ja jatkohoito) Päihdekuntoutusyksikkö Päihdeklinikka ja Myllyhoito Neupis PSYKOSOSIAALINEN KUNTOUTUS: Toimintakeskus Veturi Kerttuli Resiina Parkki Katajapuu Raitapuu Päihdetukiasunnot LIITO (liikkuvan työn yksikkö) TEOT Nuorten paja Maakunnalliset kuntouttavat päiväyksiköt Mie-Sas ja Apsy-Sas RAJAPINTAFUNKTIOT: PERHETIIMI PSYKOTERAPIATIIMI TYKYTIIMI PSYKOGERIATRINEN KOORDINAATTORI MAAHANMUUTTOKOORDINAATTORI e-koordinaattorit VANKEINHOIDON JA VAIKEAHOITOISTEN K. TYÖLLISYYSKOORDINAATTORIT TÄYDENTÄVÄN TYÖN K. SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYN K. KUNTOUTUSKOORDINAATTORIT LOGISTIIKKAKOORDINAATTORI PAJAKOORDINAATTORI MONIALAISTEN PALVELUJEN K. INTEGRATIIVINEN TOIMINTA VERKOSTOITUVA TOIMINTA MONIALAINEN TOIMINTA Toisetkin mielessä Yhdessä rinnakkain eteenpäin Yhteen kokoontuen eteenpäin Timo Salmisaari

41 KOORDINAATTORITOIMINNOT JA RAJAPINTAFUNKTIOT TOIMINTO PERHETIIMI PSYKOTERAPIATIIMI TYKYTIIMI PSYKOGERIATRINEN KOORDINAATTORI MAAHANMUUTTOKOORDINAATTORI e-koordinaattori, SOS e-koordinaattori TYÖLLISYYSKOORDINAATTORI TÄYDENTÄVÄN TYÖN KOORDINAATTORI SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYN KOORDINAATTORI KUNTOUTUSKOORDINAATTORIT VANKEINHOIDON JA VAIKEAHOITOISTEN KOORDINAATTORI LOGISTIIKKAKOORDINAATTORI PAJAKOORDINAATTORI MONIALAISTEN PALVELUJEN KOORDINAATTORI (ml. Hyvinvointiasemat) EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN KOORDINAATTORI FUNKTIO Perheterapiat ja systeemisen työskentelyn edistäminen Psykoterapia-arvioiden teko ja psykoterapiajaksojen toteutus Aiempien hoitojen tuloksettomuuden syyn selvittäminen Second opinionin antaminen ja yksilöhoitojen tuki Työkykyä huomioivan ajattelun laajentaminen, Tyky-verkostojen luominen ja ylläpito, Työkyvyn arviot ja Konsultatiivinen toiminta Psykogeriatrian osaston rajapintojen asiakastyö Maahanmuuttajien palveluiden koordinointi Sähköisten apuvälineiden käytön avustaminen ja edistäminen, Yhteisten toimintatapojen edistäminen Apsy-Sas-toiminta Kuty-sopimusten koordinointi ja vastuuhenkilö Syrjäytyneiden työllistymisen koordinointi Verkostoituva töiden etsiminen (Kunnat/Eksote) Työtehtävälistalle syöttö /Paikkalistan valmistelu Täydentävän työn yhteyshenkilö 1000-päiväisten aktivoimisen eri vaiheet, Syrjäytyneiden selvitykset ja aktivointi Verkostojen koordinointi ja verkostotyö, Yhdyskuntatyö ja lähimmäisyyden tuki Ylisukupolvisuuden ehkäisy Kuntoutuksen rajapintojen hallinta, esim. palvelukodit, järjestötyö ja kokemusasiantuntijat Valtion mielisairaalat, Rise, Väkivalta-asiakkaat Eksoten sisäisen logistiikan ja teknisen tuen organisointi Eksoten omien työpajojen toiminnan ohjaaminen Palvelujen suurkuluttajien prosessin vastuuhenkilö, Hyvinvointiasemien kehittämistyön koordinointi Ehkäisevän päihdetyön koordinointi osana terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisuutta Timo Salmisaari

42 PALVELUJEN SUURKULUTTAJAT TUNNISTE YHTEYDENOTON SYY JA TAHO ASIAKKAAN OMA NÄKEMYS TILANTEEN KÄSITTEELLISTÄMINEN TOIMENPITEET SEURAUKSET JA TULOKSET FUNKTIOT: Asiakkaan tarpeiden ja palvelujen kohtaamisen varmistaminen Päällekkäisyyksien poisto ja asiakaskohtaisen palvelukokonaisuuden hallinta Palveluvalikon dynaamisuuden edistäminen Palveluvalikon suunnittelu ja uudistaminen erityisesti ennaltaehkäisyn näkökulmasta Timo Salmisaari

43 KOORDINAATIOTIIMEJÄ PERHETIIMI PSYKOTERAPIATIIMI TYKYTIIMI IDEOLOGINEN TYÖSKENTELY Systeemisen ajattelun edistäminen, Psykoedukaation kehittäminen Psykoterapeuttisen ajattelun ja työotteen edistäminen Työkykyä huomioivan ajattelun laajentaminen, Tyky-verkostojen luominen ja ylläpito KONSULTOINTI/ TÄYDENTÄVÄ TOIMINTA Työparitoiminta perhe- ja verkostotapaamisissa, Systeemiset konsultaatiot, Psykoedukaation tuki Psykoterapia-arvio, Second opinion -toiminta Konsultatiivinen toiminta; Arjen toiminnan tuki, Toimenpide-ehdotukset, Verkostoyhteistyö Second opinion OMA TOIMINTA Perhe- ja verkostoterapiat, Psykoedukaatiokoulutus Psykoterapia-arviot, Yksilöpsykoterapiat, Ryhmäpsykoterapiat, Kelan tukemiin terapioihin valmistaminen Työkyvynarviot, Työssä selviytymisen seuranta, Case Manager-toiminta Timo Salmisaari

44 ELINYMPÄRISTÖSSÄ TEHTÄVÄ TYÖ JA VIRANOMAISTUKI LIITO (Liikkuvan ja elinympäristöön tehtävän työn yksikkö) VETURI Elinympäristön AIKUISSOSIAALITYÖ teemat: Ryhmätoiminnat: TEOT (Työelämäosallisuus) KOTIHOITO Arjen todellisuuteen perustuva hoito ja tuki Verkostojen ylläpitäminen Omaisten tuki Arjen rakenteet Taidottaminen Valmiudet Kansalaistaidot Ym. Sisällön määrittely: Signaalien määrittely ja havaitseminen Menettelytapojen valikko Toimintamallit Tukiasumisen tuki KOTIKÄYNTIEN FUNKTIOT: Työvalmentajat Avustajien tuki Työn johto Arjen avustajat Kohdennetut arkea tukevat toimet Kuty-lähtöisyys Jatkuva ja säännöllinen tuen ja hoivan tarve Informaation autenttisuuden varmistuminen/-taminen Välittämisen välittäminen Hyvän viranomaistyön kriteereiden täyttäminen Timo Salmisaari

45 KANTA-ASIAKKAAT JA ELINYMPÄRISTÖÖN TEHTÄVÄ TYÖ 1. Mitä nykytyöstä voitaisiin toteuttaa sosiaalityön keinoin: Sosiaalialan tt TEOT -> Työn uudelleen jako -> Uudet työnkuvat -> Resurssien jako LIITO ELINYMPÄRISTÖÖN TEHTÄVÄ AIKUISSOSIAALITYÖ MUUTA/UUTTA 2. Mitä puuttuu? Mitä asiakkaamme tarvitsevat ja meillä ei ole? KOTIKÄYNTIEN FUNKTIOT: Informaation autenttisuuden varmistaminen Välittämisen välittäminen Hyvän viranomaistyön kriteereiden täyttäminen KANNATTELUN JA YLLÄPIDON PROSESSI 3.Työnjaon kriteerit ja asiakaslogistiikka ERITYIS- PALVELUT 4. Kotihoidon rajapinta: Asiakassegmentit Työnjaon kriteerit ja sopimukset Timo Salmisaari

46 UUSI ELINYMPÄRISTÖÖN TEHTÄVÄN TYÖN YKSIKKÖ ELITES = Elinympäristöön tehtävä psykososiaalinen terveys- ja sosiaalityö NYKYINEN LIITO NYKYINEN SIJAINTI ERI PUOLILLA VAIHTELEVISSA TEHTÄVISSÄ SOSIAALITYÖN KANNATTELUN JA YLLÄPIDON PROSESSI ELÄMÄNHALLINNAN JA KANSALAISTAITOJEN EDISTÄMINEN IKÄIHMISTEN PSYKOSOSIAALINEN TUKI Elinympäristöön tehtävä liikkuva pitkäaikaispsykiatrinen ja psykososiaalinen työ Palvelutarpeen, realiteettien ja hoidon kohtaamisen varmistaminen Omaisten ja verkostojen tuki Psykososiaalisen tuen toimenpiteiden tarpeen määrittely ja palveluihin ohjaaminen Keskeiset roolit koordinaattoritoiminnoissa ja erityispalveluissa Pitkäaikaisen tuen tarvitsijat Putoamisvaarassa olevat Osallisuuden ylläpito Palveluihin motivointi ja niiden mahdollistaminen Verkostojen ylläpito Perustuu etuuskäsittelijöiden työn uudelleen järjestelyyn Työn sisältönä talousneuvonta Taloudellisten asioiden selvittely Ei-sote yhteistyön koordinointi (Järjestöt, virkistystoiminta ym.) Osallisuuden ylläpito Vanhussosiaalityö Omaisten tuki Järjestötyö Kriittistä: Työnjako kotihoidon kanssa Mahdollistuu vasta Imatran toimintojen uudelleen järjestelyjen myötä Timo Salmisaari

47 ERITYISPALVELUT ( ent. VAATIVIEN PALVELUJEN ORGANISAATIO) YKSILÖHOIDOT PERHETERAPIAT SOSIAALITYÖN ERITYISASIAN- TUNTIJUUS ASUNNOTTOMAT VALTION MIELI- SAIRAALOIDEN ASIAKKAAT LASTEN TUKI SYRJÄYTYNEET/ VIRANOMAIS- JÄRJESTELMÄSTÄ PUDONNEET PALVELUJEN SUUR- KULUTTAJAT TUOMITTUJEN PSYKOSOSIALISET PALVELUT VAATIVAT PALVELUT MONIALAISTEN PALVELUJEN TARVITSIJAT VÄKIVALTAISET ASIAKKAAT LAAJOJEN VERKOSTOJEN TARVITSIJAT KORVAUSHOITO EDUNVALVONTA- ASIAKKAAT NEUPIS Timo Salmisaari

48 ETUUSKÄSITTELIJÖIDEN TULEVAN TYÖNKUVAN KEHITTÄMISTÄ 1. MUOTO: a) Tulos-/ vastuuyksikkökohtaisuus (Teot, Liito, Mtpa ym.), suositeltavin -> Vakituinen monialainen tiimi, kotipesä vai b) Rajapintatoiminto tai c) Oma pooli 2. ROOLIT JA FUNKTIOT: a) Talousneuvonta ja taloudellisten asioiden selvittäminen eri yksiköissä, erityisesti Aikuisten keskuksen matalassa kynnyksessä ja Ohjaamo-funktiossa (työnjakonäkökulma). b) Taloudellisten tekijöiden tuominen osaksi asiakaskohtaisia ratkaisuja sekä organisaation ja yksiköiden päätöksen tekoa. c) Harkinnanvaraisten toimeentulotukipäätösten valmistelu (palvelunäkökulma). d) Tietoisuuden lisääminen taloudellisten asioiden merkityksestä (ideologinen näkökulma). e) Tulosalueen työntekijöiden valmiuksien lisääminen taloudellisen neuvonnan ja ratkaisujen osalta (koulutuksellinen näkökulma). f) Kansalaistaitojen ja elämänhallinnan edistäminen, kansalaisuuden tuki, elämän yleinen asiantuntijuus (rooli). LIFE COACH g) Palveluohjaus soten ulkopuolisiin palveluihin, järjestöihin, yhdistyksiin ym. ja yhteydenpito niiden kanssa (verkostorooli). h) Muiden osallisuutta ylläpitävien palvelujen kehittäminen ja integroiminen osaksi palvelutuotantoamme (kehittämisrooli). i) Mitä muuta? 3. TEHTÄVIÄ: a) Asian käsittelyfoorumit: a) aik.sostt esimiehet, b) Yho-jory, c) yksiköt, d) etuuskäsittelijät, e) talous- ja velkaneuvonta (työnjako). b) Toimintojen määrittely ja sopiminen: a) valmistelu, b) arviointi, c) palveluohjaus, d) talousneuvonta (täydentävä toiminta eri yksiköissä). c) Etuuskäsittelijöiden toiminnan käynnistävien signaalien määrittely: nimeäminen, asiakassegmentit, yksikkökohtaisuus, teemakohtainen erikoistuminen, mitä muuta? 4. HUOMIOITAVIA ASIOITA a) Kelan intressien ja rekrytoinnin päätösten vaikutus, myös Kelan toimintojen uudelleenjärjestely. b) Terveyssosiaalityöntekijöiden yhdistyminen ja sen vaikutukset. c) Titteli/ nimike d) Lisäkoulutuksen tarve e) JA ENNEN KAIKKEA työntekijäkohtaiset toiveet Timo Salmisaari 48

49 PUDOKKAAT, ETENEMISEN VAIHEET JA TYÖKYVYNARVIO ASIAKAS Kartoitus ja systeemivirheiden havainnointi HAASTE Anamneesin kokoaminen ja fokuksen löytäminen Yhteenveto ja oleellisten asioiden narratiivinen kokoaminen LAUSUNTOON Motivointi HAASTE Kohtaaminen, kollaboratiivinen empirismi ja rinnalla kulkeminen Epäonnistumiset, onnistumiset, analysointi ja suunnittelu LAUSUNTOON Verkostojen aktivointi HAASTE Verkostojen löytäminen ja systeeminen työskentely Tukiverkostojen olemassaolo ja niiden hyödyntämisen mahdollisuudet LAUSUNTOON Ryhmätoiminnat HAASTE Sosiaalisten valmiuksien hahmottuminen ja harjoittelu Valmius ja kyky toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa LAUSUNTOON Päivätoiminta HAASTE Elämän rakenteiden ja toiminnan yhdistäminen ja harjoittelu Arjen rakenteiden kuvautuminen ja suunnitelmallisen toiminnan valmius LAUSUNTOON Kuntouttava työtoiminta HAASTE Elämän rakenteiden ja työelämän kohtaaminen ja harjoittelu Omien rakenteiden pitävyys työssä LAUSUNTOON Työkokeilu HAASTE Asteittainen työelämään astuminen ja valmiuksien harjoittelu Rakenteiden ja aikaansaavuuden kuvautuminen työelämässä LAUSUNTOON Timo Salmisaari

50 MONIKONTEKSTIAALISUUS JA TEHTÄVIEN JAKO HAASTEENA HALLITTU JA SOVITTU MONIALAISUUS; Yhdessä asiakkaan hyväksi Organisaatiosopimus vrt. Yhteiskuntasopimus Elämänhallinta Sopeutumisvalmennus Kohtaaminen Elämänhallinta Sopeutumisvalmennus Psykologiset interventiot TILANNE- KOHTAISUUS SUBJEKTIIVINEN/ MINUUDEN ULOTTUVUUS OIREET Oireiden hoito Oireiden hallinta Itsehoidon tuki Psykososiaalinen tuki Psykologiset interventiot SYSTEEMINEN ULOTTUVUUS SAIRAUS Sairauden hoito Vertaistuki Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennus Uusien valmiuksien opettelu INTERPERSONAALINEN ULOTTUVUUS ELÄMÄN- MUKAINEN ARVIO TOIMINTAKYVYN ULOTTUVUUS Toimintaterapia Kuntoutus Elinympäristöön kohdistuvat toimet Sopeutumisvalmennus Elämänhallinta TRANSGENERATIONAALINEN ULOTTUVUUS OHEISSAIRAUKSIEN ULOTTUVUUS Hoitovastuun määrittely Monialaisuus Sopeutumisvalmennus Elämänhallinta Agenttisuuden lisääminen ELÄMÄNKAARELLINEN ULOTTUVUUS ELÄMÄN- KERRALLINEN ULOTTUVUUS SAIRAUSPROSESSIEN ULOTTUVUUS Sopeutumisvalmennus Psykososiaalinen tuki Timo Salmisaari Vertaistuki Psykososiaalinen tuki Itsehoidon tuki

51 ASIAKASTAPAAMISTEN NELJÄ ULOTTUVUUTTA KOHTAAMINEN SELKEIMMIN MITATTAVA KAIKEN LÄHTÖKOHTA, AMMATILLINEN PERUSVALMIUS ASIAKKAAN TARVE JA TARINA ASIAKASLÄHTÖISYYS MIKSI ASIAKAS OMASTA MIELESTÄÄN ON TÄÄLLÄ? MISTÄ ON KYSE? JAETTU YHTEINEN TARINA RÄÄTÄLÖITY TIEDONKERUU TEEMAVAKIOITU ETENEMINEN JA SIIHEN LIITTYVÄT MITTARIT ASIAKASOMISTAJUUS FOKUSTEN JA TAVOITTEIDEN ASETTELUSSA KÄSITTELYAJAT LAKISÄÄTEISYYS LAKISÄÄTEISTEN PALVELUJEN JA TOIMINTOJEN JÄRJESTÄMINEN PÄÄTÖSOHJEIDEN NOUDATTAMINEN PALVELUTARPEEN TAUSTATEKIJÖIHIN KOHDENTUVAT TOIMENPITEET HYVÄ VIRANOMAISTOIMINTA DOKUMENTOINTI JA OIKEIDEN FRAASIEN KÄYTTÖ OMA TUOTANTO JA PROSESSIKOHTAINEN ETENEMINEN ASIAKKAAN VOIMAVARAT JA KAPASITEETTI PALVELUTARPEEN MUKAINEN ETEENPÄIN OHJAAMINEN TOIMENPITEIDEN KÄYNNISTÄMINEN, PROSESSIT JA PALVELUTUOTANTO MONIALAINEN JA VERKOSTOITUVA ETENEMINEN SEKÄ PUUTTUVIEN PALVELUIDEN LUOMISEN KÄYNNISTÄMINEN KAIKKI PROSESSIT OVAT YHTEISIÄ, SITÄ TUOTETAAN, MITÄ TARVITAAN Missä? Kuka? Toimeenpano Miten? Kehittäminen Kenelle? Havainnointi Timo Salmisaari

52 ADSUME* RYHMÄTOIMINTOJEN LIIKENNETTÄ MADRS* PANNS* PAAVO* TOIMINTATERAPEUTTINEN ARVIO PSYKOLOGINEN TUTKIMUS NEUROPSYKOLOGINEN TUTKIMUS TUVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ARVIO LÄÄKETIETEELLINEN ARVIO* AUDIT* SAIRAUDEN AIHEUTTAMAN TERVEYDELLISEN HAITAN POISTAMISEN EDISTÄMINEN (PALUU EDELTÄVÄÄN TILAAN) ~ PARANEMINEN KESKEYTYNEEN KEHITYKSEN KÄYNNISTYMINEN JA TUKEMINEN ~ AKTIVOITUMINEN SAIRAUDESTA AIHEUTUVAN PSYKOSOSIAALISTEN YM. HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN ~ TOIPUMINEN ETENEVIEN SAIRAUKSIEN KULUN HIDASTAMINEN ~ ENNALLAAN PYSYMINEN DIAGNOOSI YKSILÖLLISET TAVOITTEET NON-STOP RYHMÄT TILAAJA-TUOTTAJA-RYHMÄT KOTONA SELVIYTYMISEN TUKI (Taidottaminen) TYÖELÄMÄOSALLISUUS Ohjattu päivätoiminta ma-pe klo 9-12 Vapaa oleskelu ma-to klo pe klo Silta vanhemmuuteen Startti työelämään Nuorten aikuisten sohvaryhmä Kohti Mindfulness Veturin taidepolku Keittiöryhmä Romu-ryhmä Puroryhmät 1 ja 2 Kaiku (Katajapuussa) Peliryhmä Työkaluja unettomuuden hoitoon Matalan kynnyksen ryhmä Jännä-ryhmä 1 (kysynnän vuoksi alkaa myös Jännä-ryhmä 2) Äijäryhmä Aalto-ryhmä Kädentaidot ryhmä Lautapeliryhmä Musiikkiryhmä (painottuu kuunteluun ja keskusteluun) Musiikkiterapeutti Arin toimesta alkamassa toinen musiikkiryhmä Puutyöt Lisää liikuntaa ryhmä Sosiaalisten taitojen harjoitteluryhmä (SOSTA) Martta-ryhmä (vertaisryhmä, nimi vaihtuu) PSYKOFYYSISET MODULIT KOGNITIIVISET MODULIT EMOOTIO- MODULIT SOSIO- KOGNITIIVISET MODULIT KANSALAISTAITO- MODULIT ARJEN VALMIUS- MODULIT Moduulit: Toiminnanohjaus Tarkkuuden taito Muistiryhmä ADHD-ryhmä Nuorten aikuisten asperger-ryhmä Timo Salmisaari

53 OSALLISUUS; Palvelutarve ja asiakassegmentointi TEEMA/ TOIMIJA TERVEYS MT JA PÄIHTEET TYÖLLISYYS JA TYÖKYKY TALOUS ASUMINEN PERHE JA IHMIS- SUHTEET OPISKELU JA KOULUTUS KANSALAIS- TAIDOT JA - VALMIUDET SOSIAALISET TAIDOT JA VALMIUDET MUUT TEEMAT PERUS- TOIMINTA (KOULUT YM.) NUORISO- TOIMI SÄHKÖISET PALVELUT Jokainen ruutu on sopimus, jossa hyvinvoinnin uhan signaali: 1. Kohdataan realismin ja kokemuksellisuuden kautta 2. Johon toiminto sitoutuu 3. Toiminto istuu kokonaisuuteen ja sopii muille toimijoille 4. Ruudut kattavat yhdessä kokonaistarpeen eli jokaiselle löytyy jotakin 5. Näistä muodostuu uusien tarpeiden mukaan täydentyvä ja muutosten myötä päivittyvä verkosto. 6. Kokonaisuuden kuvautuminen antaa sen johtamiseen ja hallitsemiseen tarvittavan näkymän ETSIVÄ TYÖ SOSIAALITYÖ TERVEYDEN- HUOLTO MT- /PÄIHDETYÖ ERITYIS- PALVELUT MUUT TULEVAN TYÖSKENTELYN SISÄLTÖÄ 1. Teemojen aiheanalyysi opiskelijatyönä (AMK), kevät > 2. Osallisuus (YAMK); syksy > a) Kokemusasiantuntijuus signaaleiden määrittelijänä b) Työntekijät signaaleiden määrittelijöinä c) Kansalaiset signaaleiden määrittelijöinä 3. Tuotokset (AMK, YAMK), kevät > a) Julkaisut b) Opinnäytetyöt c) Oppaat ja esitteet d) Seminaarit e) Uudenlainen opiskelu- ja tuotantometodiikka 4. Uuden toimintamallin yksittäiset sovellukset (Kunnat ja Eksote): HETI a) Ehkäisevän työn sovellukset b) Matalan kynnyksen mallit c) Rajapintatoiminnot d) Palveluverkoston yhteinen logistiikka e) Monialaisen toiminnan sovellukset Timo Salmisaari

54 OSALLISUUS: Työllistämisen ja kuntoutuksen kohtaaminen Luonnos KUNTOUTUKSEN SEGMENTTI/ TYÖLLISTYMISEN FOKUS 1) PALUU MUUTOSTA EDELTÄNEESEEN TILAAN 2) PYSÄHTYNEEN TILAN KÄYNNISTÄMINEN JA KOMPENSOINTI 3) PYSYVÄSTI RAJOITTEISEN TILANTEEN/TOIMINTAKYVYN OPTIMOINTI 4) PAHENEMISEN EHKÄISY, KOMPLIKAATIOIDEN MINIMOINTI TYÖKYVYTTÖMYYS Hoidon optimointi, Hoitoa tukeva kuntoutus Valmentava, portaittainen kuntoutus, Kahdella tasolla eteneminen Yksilölliset sovellukset, Voimaannuttaminen, Vahvuuksien hyödyntäminen Hoidon ja kuntoutuksen optimointi, Osallisuuden ylläpito, Syrjäytymisen ehkäisy TYÖRAJOITTEISUUS Valmennus, Apuvälineiden käyttö, Mukautetut työtehtävät Valmennusohjelmat, Fokusoidut ja räätälöidyt toimenpiteet Mukautetut työtehtävät, Voimaannuttaminen Yksilölliset ja mukautetut ratkaisut, Osallisuuden tuki TYÖMARKKINA- KYVYTTÖMYYS* Uudelleenkoulutus, Täydentävä koulutus, Muuttamisen tuki Valmiuksien päivittäminen, Portaittainen eteneminen Räätälöidyt ratkaisut, Mukautetut työtehtävät, Tuettu työllistäminen Valmiuksien ylläpito ja päivittäminen, Osallisuuden ylläpito VIRANOMAIS- TYÖKYVYTTÖMYYS** Viranomaisyhteistyö, Verkostopalaverit, Räätälöidyt ratkaisut Yhteinen työnjako, Viranomaisyhteistyö Yhteisen käsityksen luominen, Räätälöidyt ratkaisut, Seurannan yhteistyö Mukautetut ratkaisut, Viranomaisyhteistyön tehostaminen PITKÄAIKAIS- TYÖTTÖMYYS Työhönpaluun portaittaisuus, Valmiuksien päivitys Harjoittelu, Esteiden poistaminen, Oppiminen, Valmennus Selvittely, Valmiuksien kokeilut, Vahvuuksien harjoittelu, Portaittainen eteneminen Valmiuksien ylläpito ja päivittäminen, Osallisuuden ylläpito, Syrjäytymisen ehkäisy TYÖTTÖMYYS Työnvälitys, Valmiuksien päivittäminen Taitojen ja valmiuksien päivittäminen Toimintakyvyn arvio, Työkokeilu Työnkuvan mukautus, Työelämän ulkopuolelle ulottuvat tukitoimet, Osallisuuden tuki *TYÖMARKKINAKYVYTTÖMYYS: Alueellisesti puuttuvista tai poistuneista työtehtävistä seuraava työttömyys ts. työmarkkinoiden vajavainen tarjonta **VIRANOMAISTYÖKYVYTTÖMYYS: Viranomaistoiminnan erilaisista käsitejärjestelmistä ja katveista seuraava työkyvyttömyys Timo Salmisaari 54

55 MUUTOS JA SOSIAALITYÖN HAASTEET Haasteena organisaatiotuntemus Tulevaisuuden haaste sotessa Jokaisen vastuulla Toimintaperiaatteita Järjestelmän tuntemuksesta ja lakien täyttämisestä omaan toimintaan ja palvelutuotantoon Kaikki asiakkaat ovat yhteisiä Palveluohjauksen keskeisyys jokainen asiakas kuuluu ja ohjataan johonkin Puuttuvista palveluista tiedottaminen, työntekijän vastuu palveluvalikon sisältöjen luomisista Suoritteet ja niiden sisällöt Tulevaisuuden toiminnassa seurataan suoritteita eli mitä tuotetaan ja kuinka paljon? Mistä on kyse/ fokuksen määrittely AINA jatkotoimenpiteen käynnistäminen Suoritemäärien yhtenäistäminen Koulutukselliset haasteet Tiimipelaaminen/ työyhteisötaidot: Monialaisuuden ja verkostotyön haasteet Motivoiva työote: Motivointi on yksi palveluvalikon tuote Verkostoituva ja systeeminen työote. Tietämisestä toiminnan luomiseen ja ylläpitoon. Timo Salmisaari

56 MUUTOKSEN JOHTAMISESTA

57 KIVULIAINTA OLI PERUSTEHTÄVÄÄN PALAUTTAMINEN ELI ASIAKAS OLI UNOHTUNUT ja tästä lähdettiin Timo Salmisaari

58 MUUTOS ON TYÖSKENTELYÄ RAJOILLA Muutoksen tekeminen on rajapintatyötä, rajojen siirto luo aina uusia rajoja Rajojen havainnointi on muutoksen edellytys Muutosjohtaminen ja johtaminen ovat eri asioita Timo Salmisaari

59 PSYKOTERAPEUTTI VS. MUUTOSJOHTAJA I Did it My Way (Frank Sinatra) ALLIANSSIN EDELLYTYKSET: BORDIN, Edward (1979) PSYKOTERAPIA MUUTOS- JOHTAMINEN SISÄLTÖ GOALS Terapian tavoitteet Missio, Visio Ymmärrys päämääristä ja tavoitteista. TASKS Työskentelytavat, Toiminta-/ etenemistapa Management, Strategia ja sen jalkautus, Administration Yhteisymmärrys ja tietoisuus, miten muutos tehdään. BOND Tunneside, Yhteys, Side Leadership, Organisaation arvojen toteutuminen Samassa veneessä olemisen kokemus, Me-henki, Motivointi Timo Salmisaari

60 MUUTOS JA TULOSTEN MITTAAMISEN NÄKÖKULMIA NELJÄ ERI ARVIOINTIJÄRJESTELMÄÄ (kansalaisroolia): Asiakas (asiakaskansalainen): Subjektiivinen terveyshyöty Kokemuksellisuus Pärjäävyys Mielikuva järjestelmän toimivuudesta Hallinto (veronmaksajakansalainen): Määrärahojen riittävyys ( Taloudellinen tuottavuus) Strategian toteutuminen Asiantuntija (potilaskansalainen): Vaikuttavuus Käypä hoito-suositukset ja muut sovitut käytännöt Perinteet Poliittinen ohjausjärjestelmä (äänestäjäkansalainen): Poliittinen kannatus/ äänimäärä Jos tavoite on muu kuin asiakkaan pärjäävyys, ollaan hakoteillä. Kovin usein kuitenkin on näin. Timo Salmisaari

61 JOHTAMISEN PERUSTEHTÄVÄ ON SAADA ASIAT TAPAHTUMAAN EIKÄ TOIMIA ARVOSTELURAATINA Timo Salmisaari

62 JOHTAMISJÄRJESTELMÄSTÄ Maatuska ilmiö Timo Salmisaari

63 JOHTAMISEN ANSAINTALOGIIKKA Timo Salmisaari

64 ORGANISAATION KIELI MIKÄ OHJAA MITÄ KUULLAAN: STRATEGIA ASIAKKAAN ÄÄNI PALVELUTARVE TIETO know your numbers RAKENTEIDEN PUOLUSTAMINEN PROFESSIOIDEN VAALIMINEN VALLASTA KIINNIPITÄMINEN JOHTAMISEN MOTIIVIT NARSISMI PATSAAN VALAMINEN ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

65 ORGANISAATION ARVOVAAKA EKSOTEN ARVOT YHDESSÄ ASIAKKAAN KANSSA Huolehdin, että asiakkaan on helppo saada palvelua Pidän huolta siitä, että asiakas tuntee olevansa arvostettu Tuen asiakasta omatoimisuuteen ja autan pärjäämään kotona mahdollisimman pitkään Huomioin asiakkaan ja läheisten toiveet MUTKATON VUOROVAIKUTUS Käyttäydyn aina kohteliaasti ja ystävällisesti asiakkaita ja työkavereitani kohtaan Keskustelen asiakkaan kanssa hänen hoidostaan ja hoitosuunnitelmastaan avoimesti Annan ja pyydän palautetta, jonka perusteella kehitän toimintaa Arvostan yhdessä tekemistä HALU OTTAA VASTUUTA Olen sisäistänyt Eksoten tavoitteet ja edesautan niiden toteuttamista Vastaan osaltani potilaan ja asiakkaan kokonaishoidon onnistumisesta Noudatan yhteisiä toimintatapoja ja sääntöjä Tuon epäkohdat esille avoimesti ja rakentavasti, ja pyrin etsimään niihin ratkaisuja ROHKEUS UUDISTUA Uskallan kyseenalaistaa nykyisiä toimintatapoja Haluan kehittää palveluja ja toimintatapoja yli organisaatiorajojen Olen valmis muuttamaan omia työskentelytapojani ja hyödyntämään uutta teknologiaa - + Timo Salmisaari 65

66 KUKA ORGANISAATIOTA JOHTAA? 1. VIRALLINEN ORGANISAATIO (-kaavio) Miten organisaation ajatellaan/on tarkoitettu toimivan Johtamisjärjestelmän ydin 2. TOIMINNALLINEN ORGANISAATIO (-kaavio) Miten asiat lopulta menevät, miten päätökset arjessa syntyvät Havainnoinnin haaste, hallinnan mittaaja 3. VARJO-ORGANISAATIOT Vallankäyttäjät vailla virallista asemaa 4. YHTEISTYÖKUMPPANIT Keskeisiä rajapintatoimijoita Usein uutta ei synny ilman ristiriitoja, em. suhde muutosorganisaatiossa on haasteellinen Timo Salmisaari

67 JOHTAMINEN JA MAKSUTTOMAT ASIAT Organisaation onnistuminen rakentuu paljolti maksuttomille asioille, joissa epäonnistuminen on kallista, korvaamatonta ja jopa rahassa mittaamatonta. Näitä ovat mm. Oikeudenmukaisuuden pyrkimys Tasa-arvoisuus Tasavertaisuus Läpinäkyvyys Päätösten perustuminen numeroihin (Tiedolla johtaminen) Keskeisiä onnistumista turvaava asia on johtamisen ansaintalogiikka, jonka pitäisi perustua dialogisuudelle. Kyseiset teemat konkretisoituvat organisaatiokulttuurina. Avainkäsite on johtamisen nöyryys. Johtaja: Ei ole etuoikeutettu Ei voi asettua pelisääntöjen yläpuolella Ei saisi muodostaa johtamisen hovia Vastaa organisaation ulkopuolisen vaikutusvallan ulottuvuuksista organisaatiossa Joutuu luovimaan vastakkaisuuksien välillä, mutta ei saa vaikuttaa selkärangattomalta ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

68 SUUNNAN MÄÄRÄYTYMINEN MATKAN MITTAMINEN OHJAAVAT TEKIJÄT RAPORTOINTIMUOTO REAGOINTITAPA PÄÄMÄÄRIEN ASETTAMINEN ASIAKASLÄHTÖISYYDEN OHJAUSKRITEERIT SUHDE MUUTOKSEEN KRIITTISET TEKIJÄT HENKILÖLÄHTÖINEN JOHTAMINEN Näkemykset Toiveet Henkilösuhteet Historia Lähtöpiste Benchmarkingin merkitys Vaikutelmat Mielipiteet Henkilösuhteet Psykologiset reaktiot Mutu Verbaliikka Tunteet ja affektit Selittely Huomion poiskääntäminen Loukkaamisen välttäminen Sanattomien hierarkioiden ohjaavuus Varjo-organisaatioiden asema Ajan ilmiöt Paikalliset painotukset Muutos edustaa kritiikkiä Syyllistymisalttius Negatiivisuus/ Pakko Toimeenpanon puute Populismi Eriarvoisuus Käenpojat TOIMINTALÄHTÖINEN JOHTAMINEN Perustehtävä Ideologia Strategia Suhde päämäärään Oma mittarivalikko Tavoitteet Mittarit Muutoksen raportointi Tiedolla johtaminen Tulosraportti Säännölliset katsaukset Näkyvä tieto Rakenteelliset muutokset Toiminnan supistaminen Henkilömuutokset Visio Tuottavuus Talouden realiteetit Oikeus palveluihin Tasavertaisuus Kustannuskehityksen ennakointi Muuttumisen kyky on elinehto Muutos on arkea Positiivisuus/mahdollisuus Psykologisten tekijöiden huomioiminen Henkilöstön asema Vauhdin säätely Timo Salmisaari

69 JOHTAMISEN VAIHESPESIFISYYS Perinteisessä johtamisessa korostuu objektina, muutosjohtamisessa subjektina toimiminen. Eri muutoksen vaiheissa tarvitaan erilaisia valmiuksia; milloin tarvitaan roolipelaajia ja milloin muuntumiskykyä? Milloin hyökätään, milloin puolustetaan ja millä vauhdilla? Organisaatio voittaa tai häviää yhdessä ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

70 JOHTAMISEEN KASVUN PERIAATTEITA Mahdollistetaan dynaaminen, strategian mukaisen kasvun edistäminen Yksilöllisen kasvun mahdollistaminen ja kehityksen tukeminen Vaihespesifisyys: a) Toiminnan käynnistämisestä sujuvuuden arviointiin ja b) Väliintulon tarvetta edellyttävien signaalien havainnointiin. Läheisyys - etäisyys akseli ja oikeiden maamerkkien oppiminen Pelin poikki puhaltamisen ajoitus; kasvun mahdollisuus vs. tuhojen estäminen Tämän viivästymisen rekyylit; Julkisuus, Vahingoittuminen, Vahingoittaminen Traumatisoituminen Yksilöiden kasvu vs. joukkueen kasvu Eri vaiheet ja tilanteet Timo Salmisaari

71 Muutosvastarinnasta Mielen G-voimat Muutoksen kitkaa, mutta ilman kitkaa ei ole liikettä Muutosvastarinta edustaa yritystä korjata voimien ja vastavoimien välisen suhteen muutosta. Omalta mukavuusalueelta poisjoutumisen luonnollinen ja osin välttämätön reaktio. Lähtökohtaisesti positiivinen asia. Se edustaa perinnettä, jatkuvuutta, täydentyvää tarinaa jne. Termin eteen voidaan laittaa monenlaisia adjektiiveja, mutta näitä ei saa sotkea itse ilmiöön. Se vain on. Jos sitä ei esiinny, niin tasapaino ei ole muuttumassa eli muutos ei ole todellista. Prosessiorganisaation teon paradoksi: Jos vastustetaan sujuvuutta, päällekkäisyyksien poistoa, asiakaslähtöisyyden lisäämistä jne, niin mitä lopulta vastustetaan? Kun neuvotellaan, niin mistä neuvotellaan? Timo Salmisaari

72 Virittäytyminen - attunement Kaikkia tulee kuunnella ja kaikki tulee kuulla -> Johtamisjärjestelmän toimivuuden ja jalkautumisen haasteet Kuuleminen on lupauksen lunastus kuulluksi tulemisesta ja kaikkien huomioimisesta, ei tekemisestä. Yhteisen sävellajin tavoite: Absoluuttinen vire ei ole mahdollinen Erikoisvirityksiä käytetään paljon Tavoitellaanko äänten puhtautta, tunnetta vai svengiä? Aina ei voi ymmärtää kuulemaansa, mutta usein kannattaa odottaa. Osa asioista avautuu pikkuhiljaa. Kaikessa on aina kyse kompromisseista, johtamisen tärkeä tavoite on a) saattaa tämä tiedoksi b) perustella valinnat avoimesti c) olla oikeudenmukainen Mikä on oikea kuuloetäisyys? Vrt. kriitikon ongelma. Timo Salmisaari

73 DIALOGIA ETSIMÄSSÄ Sokrates: Ei ole oikeita vastauksia, on vain oikeita kysymyksiä Sokrateen ajattelun mukaan tietämys totuudesta on piilevänä kaikissa ihmisissä, ja kysymysten ja annettujen vastausten kautta kyselijä voi auttaa kysymysten kohteena olevaa synnyttämään ajatukset itsestään ja tällä tavalla opettaa häntä (Wikipedia). Timo Salmisaari

74 KONFLIKTIT - MUUTOKSEN MAHDOLLISUUS Konfliktien aikana voi olla näkyvissä sellaista, joka ei muutoin näyttäydy Konflikteissa on aina liikkeellä suuria voimia, voisiko ne kääntää liikkeeksi? Kuinka saada staattisesta dynaamista? Timo Salmisaari

75 SITOUTUMISEN VALINNAT JA LOJAALISUUS mikä ohjaa? Päämäärä Ei ole sidoksissa organisaatioon MISSIO Toiminnan kohde, kingi Olemassa olon peruste ASIAKKAAT PERUSTEHTÄVÄ Organisaation selkäranka Kaiken ydin Kaiken toteuttaja Organisaation tärkein voimavara HENKILÖSTÖ STRATEGIA Sopimus etenemistavasta Helposti unohtuva Mukavuustekijä Merkitystään suuremmassa asemassa LÄHIMMÄT/ TÄRKEIMMÄT TYÖTOVERIT ORGANISAATIO Toiminnan kuoret Mikä se on? ESIMIES Perustehtävän toteuttamisen ruumiillistuma Muutoksen työkalu, vaihdettavissa Timo Salmisaari

76 RYHMÄILMIÖISTÄ Suurin osa Korkeasaaressa kuolleista flamingoista menehtyi sokkiin. Eläintarhan kaikki 16 chilenflamingoa kuolivat 10. huhtikuuta, kun jäitä pitkin Korkeasaareen tullut kettu yllätti ne yöllä aitauksesta. Eläintarhan mukaan vain kaksi linnuista kuoli ketun raateluun, ja loput 14 menehtyivät sokkiin, kun ne näkivät ketun raatelevan lajitoverinsa. Flamingot ovat helposti paniikkiin meneviä laumaeläimiä. Kuolleet flamingot on päätetty luovuttaa Luonnontieteelliseen keskusmuseoon täytettäväksi. Korkeasaareen ei ole ainakaan tänä vuonna tulossa uusia flamingoja HS.fi Timo Salmisaari

77 MUUTOSJOHTAJAN VALMIUKSISTA voiko niitä olla Timo Salmisaari

78 JOHTAMINEN KOLLEKTIIVINA Tapahtuuko muutos yksilöinä vai parvena? Muututaanko suhteessa toisiimme vai toimintaympäristöön? Mihin kohdistuu petokalan isku? Mihin kohdistuu kritiikin kärki? Missä ilmenee muutosvastarinta? Timo Salmisaari

79 MUUTOSJOHTAMINEN JA HENKILÖKOHTAINEN STRATEGIA Elämää komennusmiehenä Matkalaukku koko ajan pakattuna Julkisuus voimavarana ja riskinä Elämää veitsen terällä Varasuunnitelmat; hyödyt, haitat vai onko niille edes edellytyksiä? Yksinäisyyden kompensaatiokeinot Muun elämän kantavuus Mihin voi luottaa? Johonkin on voitava, muuten ei voi johtaa Timo Salmisaari

80 PITÄÄ PUHUA RAHASTA

81 TUOTTAVUUTTAMME ALENTANEITA TEKIJÖITÄ Numeroihin perustuvan toiminnan vieraus Osaoptimointi Ison kuvan puute ja olemassa olevien toimintojen tuntemattomuus Rajapintojen suojaamiseen kuluva energia Käenpojat; organisaatioiden ja toimintojen ylläpito niiden itsensä takia Lapaan syötön vieraus; dialogisuus ja interaktiivisuus!!! Henkilölähtöisyys sivuuttaa toimintalähtöisyyden Epätasa-arvo ja suosikkijärjestelmät Muutosten liiallinen horisontaalisuus ja vertikaalisuuden puute Hanke-lähtöinen kehittäminen Timo Salmisaari

82 MUUTOS MATKANA - muutosjohtamisen kartta KULKUTAPA KULKUREITTI SUUNTA MATKANJOHTAJAN LISTAA: LÄHTÖ Pitää olla suuret saappaat, mutta niihin voi kompastua Koskaan ei olla perillä, mutta voiko sitä sanoa ääneen? Kaikkia ei voi miellyttää Vaikeat päätökset joutuu usein tekemään yksin Etäisyys auttaa oikeiden ratkaisuiden hakemisessa Enemmistö ei välttämättä ole oikeassa/ organisaatiot eivät rakennu demokratialle Aiempia havaintoja kannattaa hyödyntää Havaintojen pyramidi Vertaiskokemuksen merkitys; muutkin ovat kulkeneet samaa reittiä Verkostoituvan vertaistuen merkitys Ei pelkästään mutulla, vaan mittareita käyttäen Neuvottelu x n Perustehtävä, Perustehtävä, Perustehtävä Tiedottamisessa on aina vikaa ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

83 kysymys: Nousiko jokin johtamisen teema muita tärkeämmäksi? Timo Salmisaari

84 MITÄ KOHTI?