Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 27. Kerttu Vesterinen (toim.) Kiitos kysymyksestä
|
|
- Veikko Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 27 Kerttu Vesterinen (toim.) Kiitos kysymyksestä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Rovaniemi 2007
3 Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Myllärintie 35, Rovaniemi Puh. (016) , fax. (016) Oy SEVENPRINT Ltd Rovaniemi 2007 ISSN ISBN
4 SISÄLLYS ESIPUHE...5 MERKINTÖJÄ SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJUUDESTA...6 Anneli Pohjola VERKKOKONSULTAATIO ASIANTUNTIJATUKENA...19 Kerttu Vesterinen LUOTTAMUS VERKKOKONSULTOINNIN EDELLYTYKSENÄ JA SEURAUKSENA...39 Kari Matela KONSULTAATIO OSANA JURIDISTA OHJAUSTA...44 Keijo Mattila VAMMAISPALVELUJEN KONSULTAATIO OHJAUSTA, VALVONTAA VAIKO TYÖN KEHITTÄMISTÄ?...54 Maija Pelkonen IKÄÄNTYVÄN OIKEUS SAADA PALVELUA TAI KIELTÄYTYÄ TARJOTUSTA PALVELUSTA...67 Anja Karvonen-Kälkäjä VERKKOKONSULTAATIOPALVELUA KEHITTÄMÄSSÄ...80 Arja Kilpeläinen, Maria Martin & Maarit Pirttijärvi PAIKALLISUUDEN MERKITYS AMMATTILAISTEN VÄLISESSÄ VERKKOKONSULTAATIOSSA...94 Kaisa Kostamo-Pääkkö LÄHTEET KIRJOITTAJAT...119
5
6 5 ESIPUHE Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö käyttöönotti vuonna 2003 verkkokonsultaatiopalvelun 1, joka välittää sosiaalialan erityisosaamista kentän ammattilaisten tueksi. Keksintö rakennettiin Pohjois-Suomen sosiaalialan ammattilaisten pysyväksi tueksi. Sosiaalikollegan konsultaatiopalvelut annetaan tietosuojatusti Internetin kautta. Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan sosiaalialan työntekijät ja heidän asiakkaansa voivat konsultoida asiantuntijaryhmiä lastensuojeluun, lakiasioihin, päihdetyöhön, toimeentuloturvaan, vammaispalveluun ja varhaiskasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Vammaispalvelun osalta palvellaan myös Keski- Suomea. Neljän vuoden aikana on vastattu 316 konsultaatiokysymykseen. Kiitos sosiaalialan työntekijöille vaikeista kysymyksistä! Niiden pohjalta muotoutui verkkokonsultaatiotoiminta. Kiitos kuuluu myös teille, jotka konsultteina ryhdyitte yhteistyöhön ja talkoisiin: verkkokonsultointiin, jossa oma asiantuntemus altistetaan kollegojen kriittiselle tarkastelulle. Kiitos keskusteluista ja vastauksista! Tämä julkaisu osoittaa hyvää ja toimivaa tapaa saada vuoropuhelua käytännön, osaamiskeskuksen, lääninhallinnon ja yliopiston kesken. Kiitämme teitä verkkokonsultaatioilmiön tutkijoita tämän teoksen toteuttamisesta! Kiitos myös valtakunnalliselle ekonsultaatiohankkeelle, jonka yhteydessä kävimme rikasta keskustelua konsultaatiopalveluiden kehittämisestä sosiaalialalla. Toivomme julkaisun antavan virikkeitä ja innostavan meitä kaikkia jatkamaan konsultaatiopalvelujen käyttöä ja kehittämistä tapahtuu se sitten valtakunnallisesti tai paikallisesti. Rovaniemellä ja Muoniossa Kaisa Kostamo-Pääkkö Kerttu Vesterinen 1
7 6 MERKINTÖJÄ SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJUUDESTA Anneli Pohjola 1 Liikkuvat sosiaaliset ongelmat 2 Sosiaalityön osaaminen ja työorientaatiot 3 Tietäminen asiantuntijuuden ytimessä 4 Asiantuntijuuden ulottuvuuksia 5 Asiantutkijuus 1 Liikkuvat sosiaaliset ongelmat Sosiaalityötä on luonnehdittu muutostyöksi. Se toimii muuttuvien sosiaalisten ongelmien kentässä pyrkien näiden ristipaineessa tuottamaan tavoitteellista muutosta asiakkaiden elämisen mahdollisuuksiin ja elämäntilanteisiin. Siten sosiaalityön lähtökohtana ja yhteiskunnallisena tilauksena on muuttuva sosiaalinen toimintaympäristö, ja työn kohteena on muutoksen tuottaminen. Voi sanoa, että sosiaalityö elää muutoksessa ja muutoksesta. Lähtökohta asettaa työn hallinnalle sosiaalityössä suuria vaatimuksia. Sosiaalityön toimintakenttä on lisäksi hyvin laaja. Se kattaa ihmisen elämän vauvasta vaariin kaikkine ongelmatilanteineen. Asiantuntemusta tarvitaan niin ihmisen kehityksestä, arkielämän sujuvuudesta, perheiden hyvinvoinnista, yhteisöllisyyden muodoista kuin yksinäisyydestä tai syrjäytymisestä. Työn edellytyksenä on tuntea ne erilaiset sosiaaliset ongelmat, joita yhteiskunnassa kaikkineen muodostuu. Tämä pohjautuu yhteiskunnalliseen tietoon erilaisten rakenteiden, toimintajärjestelmien ja instituutioiden muotoutumisen periaatteista. Asiakkaiden auttamiseksi tulee hallita sosiaaliturvan, palvelujärjestelmän kokonaisuuden sekä sosiaalilainsäädännön sisällöt. Asiantuntemuksen alueet vaihtelevat siten yksilöllisestä yhteiskunnalliseen, arkielämän jäsentymisestä sosiaalipoliittisiin järjestelmiin ja lainsäädännön periaatteista sosiaalisten ongelmien kokonaiskirjoon. Lisämausteina työssä ovat näissä tapahtuvan muuttumisen lisäksi sosiaalityön arvot ja ammatin eettiset periaat-
8 teet. Ne pohjautuvat näkemykselle, että sosiaalityö saa oikeutuksensa asiakkailtaan. Tehtävänä on saada kaikki monialainen osaaminen asiakkaiden käyttöön heidän tilanteidensa tukemiseksi. Kun yhtälöön lisätään sosiaalisten ongelmien jatkuva muuttuminen, tulee työn haastavuus entistä paljaammin näkyviin. On alettu puhua ilkeistä sosiaalisista ongelmista, millä luonnehditaan ongelmien vaikeutumista ja monimutkaistumista yhteiskunnallisessa rakennemuutoksessa. Aikoinaan sosiaalipolitiikan haasteeksi esitetty sosiaalinen kysymys ei enää näyttäydy yksikössä, eikä selkeärajaisilla toimenpiteillä kohdattavana. Sosiaaliset ongelmat ovat yhä enemmän moneen suuntaan kietoutuneita, epätarkkarajaisia ja kerrostuneita, jolloin niihin on aikaisempaa vaikeampi saada otetta. Niiden kanssa työskentely vaatii entistä vahvempaa asiantuntijuutta. Tarkastelen artikkelissani sosiaalityön asiantuntemuksen jäsentymisen kysymyksiä näiden laajenevien ja monimutkaistuvien työn reunaehtojen haastamina. Pohdin erilaisia osaamisen, tietämisen ja asiantuntijuuden paikantumisia työn eriytyvässä kentässä. Tekstini tarkoituksena on antaa viitteitä niille asiantuntijuuden tukemisen mahdollisuuksille, joihin esimerkiksi vertaiskonsultaatiolla voidaan luoda uusia ulottuvuuksia. 7 2 Sosiaalityön osaaminen ja työorientaatiot Sosiaalityöstä käydylle keskustelulle on ollut tyypillistä tietynlainen myyttisyys, mikä on erottunut vaikeutena tiivistää työn kokonaisuutta selkeästi määritellyksi ja samalla kuvata pelkistäen työssä tarvittavaa osaamista. Myyttisyyttä on lisännyt runsas keskustelu sosiaalityön tiedosta hiljaisena tietona tai kokemuksellisuutena, jota on hankala sanoittaa ja tuoda näkyväksi. Keskusteluun on lisäksi ilman lähdekritiikkiä, kaukaa sosiaalityön alkuhistoriasta tuotu ajatus, jonka mukaan sosiaalityö ei olisi kehittynyt professioksi, jolla olisi omat työn kohteensa, menetelmänsä ja tietoperustansa. Toisena näkökulmana on ollut postmodernin irrallisuuden huumassa julistaa professioiden kuolemaa. Tuloksena on ollut se, että näkymätön ja hiljainen asiantuntemus ei ole näyttäy-
9 8 tynyt kovin vakuuttavana, tai koko sosiaalityön asiantuntijuutta on kyseenalaistettu. Valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin (2003) määritelmän mukaan Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän yliopistokoulutuksen saaneen ammattihenkilön toimintaa, joka perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon, ammatillistieteelliseen osaamiseen ja sosiaalityön eettisiin periaatteisiin. Sosiaalityöllä vahvistetaan hyvinvointia edistäviä olosuhteita, yhteisöjen toimivuutta sekä yksilöiden toimintakykyisyyttä. Työ on yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen sosiaalisten ongelmien tilannearviointiin ja ratkaisuprosesseihin perustuvaa muutostyötä, joka tukee ihmisten selviytymistä. Määrittely kuvaa sosiaalityön perustehtäviä ja samalla sen monitasoisuutta ja eettistä vastuuta. Tehtävät edellyttävät monisuuntaista ammatillista ja tieteellistä osaamista. Ulla-Maija Rantalaiho (2005) on tiivistänyt sosiaalityön sisällöllisen osaamisen alueet seitsemään toistensa kanssa vuorovaikutuksessa toteutuvaan pääluokkaan: 1) Yhteiskunnallisen toimintaympäristön ymmärtämiseen liittyvä yhteiskuntatieteellinen osaaminen 2) Palvelujärjestelmään kietoutuva resurssiosaaminen 3) Kehittämistä mahdollistava innovaatio-osaaminen 4) Tiedontuotantoon liittyvä tutkimuksellinen osaaminen 5) Kommunikaatiota ja yhteistoimintaa rakentava vuorovaikutusosaaminen 6) Ihmisarvoon, oikeudenmukaisuuteen ja eettisyyteen sitoutuva arvo-osaaminen 7) Sosiaalityön työorientaatioihin ja työprosesseihin suuntautuva metodinen osaaminen Näiden työn sisällöllisten osaamisalueiden lisäksi sosiaalityöntekijältä edellytetään (mt.) omaan oppimiseen, kehittymiseen ja ammatillisuuteen liittyvää henkilökohtaista osaamista. Sosiaalityössä tavoitellaan myös sellaista asiantuntijuutta, jossa kyetään muuttuvissa olosuhteissa vastaamaan sekä nykyisiin että tuleviin haasteisiin tietoisilla ja eettisillä valinnoilla kriittistä reflektiivisyyttä hyödyntäen. Kun palveluprosessit muuttuvat, uudeksi
10 osaamisalueeksi on aikaisempaa vahvemmin nousemassa myös johtaminen (Sarvimäki & Siltaniemi 2007) sekä siihen olennaisesti kytkeytyen hallinnon ja talouden osaaminen. Australialaiset sosiaalityön tutkijat (Fook ym. 2000) ovat empiiristen tutkimustensa perusteella päätyneet huomattavasti pelkistetympään näkemykseen sosiaalityön asiantuntijuuden ulottuvuuksista: 1) Sisällöllinen tieto (substantial) 2) Toiminnallinen tieto (procedural) 3) Taidot 4) Arvot 5) Kontekstuaalisuus 6) Reflektiivisyys 7) Laaja-alainen visio 8) Joustavuus 9) Tiedontuotantoon liittyvä tutkimuksellinen teorian käyttö 10) Tilannesuuntautuminen (approach) 11) Ammatillinen tarkastelukulma Heidän tuloksissaan asiantuntijuuden kokonaisuudessa korostuvat tietoperusta, taidollisuus, eettisyys, paikka- ja tilanneanalyysi sekä henkilökohtainen ja ammatillinen näkemyksellisyys. Osaamisalueiden yhteisinä teemoina ovat erityisesti sosiaaliseen kietoutuva asiantuntemus sekä voimakas eettinen ja henkilökohtainen eetos. Sosiaalityöntekijä on sosiaalisten ilmiöiden asiantuntija. Tämä erottuu myös niissä sosiaalityön työorientaatioissa, jotka Sosiaalityön neuvottelukunta (Karjalainen & Sarvimäki 2005) on pelkistänyt: ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen, kuntouttava sosiaalityö, yhteisösosiaalityö sekä rakenteellinen sosiaalityö. Työorientaatiot realisoituvat käytännössä joko 1) ilmiöpohjaisesti esimerkiksi vammaistyönä, mielenterveystyönä, päihdetyönä ja kulttuurisena sosiaalityönä, tai suuntautuvat 2) ikä- tai väestöryhmäpohjaisesti lapsi- ja perhesosiaalityönä, nuorisososiaalityönä, aikuissosiaalityönä tai gerontologisena sosiaalityönä. Yhteistä on ihmisten auttaminen ja tukeminen elämän ongelmissa sosiaalityön välineillä. Konsultaatiolle tilauksen tuottavat, näennäisesti yksittäisiltä ratkaisuongelmilta vaikuttavat tilanteet kietoutuvat osaamisen 9
11 10 monille alueille samanaikaisesti. Usein ne edellyttävät tietämistä ammatin lähtökohdista sisältäpäin ja syvemmälle menevää tulkintaa sosiaalityön mahdollisuuksista. Niissä tarvitaan jonkin tietyn työorientaation erityisosaamista ja käytettävän tiedon tarkoituksenmukaista soveltamista. Perinteisesti konsultaatio on nähty oman työn ulkopuolisen tiedon alueelta, toisen ammatin osaajalta haettuna vastauksena akuuttiin rajattuun kysymykseen. Silloin sosiaalityön viitekehystä on vahvistettu tai osaksi myös haettu esimerkiksi juridisesta, psykiatrisesta, psykologisesta tai lääketieteellisestä osaamisesta. Tarvittavan paremman tietäjän tai erityistietäjän on oletettu löytyvän ammattialueen ulkopuolelta tulevan tiedon piiristä. Sosiaalityön rooli on näissä tilanteissa saattanut pelkistyä vaikeasti hallittavien tilanteiden kuvailuun. Niiden käsitteellistämiseen ja tulkintaan liittyvän tiedon on katsottu olevan muiden ammattien hallussa. Asetelma on tuonut yhteistyöhön merkittäviä valta- ja hierarkiasuhteita, joissa asiantuntemus on rakentunut vertikaalisesti. Sosiaalityön monimutkaistuessa ja tehtävien eriytyessä konsultaatiotarve nousee kuitenkin yhä useammin ammatin oman sisäisen tietämisen soveltamisesta. Vahvuudeksi tulee silloin yhteisen ymmärryksen etsiminen suoran ohjeen sijaan. Tämä antaa tilauksen ammatilliselle vertaiskonsultaatiolle, jossa tukea antavaa asiantuntemusta haetaan vertikaalisen ja hierarkkisen osaamisen sijasta horisontaalisesti omilta kollegoilta. 3 Tietäminen asiantuntijuuden ytimessä Keskeiseksi nousee kysymys tietämisestä ja siitä, mitä tietoa, mistä ja millaisilta tietäjiltä ollaan hakemassa. Pohdittavaksi tulee, mitä tiedolla eri yhteyksissä tarkoitetaan sekä millaisiin tiedonintresseihin tietämisen lähtökohdat kiinnittyvät. Tietoa on mahdollista lähestyä monista eri näkökulmista, jolloin sen muotoja voivat olla esimerkiksi: virallinen ja epävirallinen tieto, fakta- tai täsmätieto, teoreettinen ja tutkimustieto, kokemus- tai hiljainen tieto, toinen tieto ja vastatieto (esim. Hänninen ym. 2006). Monialaisessa sosiaalityön osaamisessa asiantuntijuus rakentuu useanlaisten tietämisen muotojen arviointiin. Muuttuvassa toimintaympäristös-
12 sä on yhä vaikeampi tavoittaa tilanteisiin valmiiksi sovellettua tietoa. Tietämisen tuskan kanssa on usein kamppailtava työn haasteissa henkilökohtaisesti, mikä nostaa tarpeen vuorovaikutteiseen tietämiseen yhdessä toisten osaajien kanssa. Myös työhön orientoituminen voi vaihdella suuresti. Toisaalta omaa toiminta-aluetta saatetaan rajata mahdollisimman pitkälle. Hanna Sellergren (2007) kuvaa tällaista suhdetta työhön selkeärajaisena asiantuntijuutena, jota kapeimmillaan luonnehtii yksilökohtainen, auktorisoitu ja sektorikohtainen ote. Oman rajatun alueen ulkopuolisia asioita ei tarvitse tietää, vaan ne voidaan siirtää muiden hoidettavaksi. Tietäjiä haetaan useissa tilanteissa kauempaa ulkopuolelta. Toisenlainen vaihtoehto on tulkintakehyksen laajentaminen, jolloin asiantuntijuus näyttäytyy yhteyksissä syntyvänä, tilannearviointiin perustuvana ja vuorovaikutteisena. Tietäminen ja vastuunottaminen otetaan haasteina, ja asiantuntijuus avataan hakemalla omalle tietämiselle tukea toimintaverkostosta. Suhde työhön vaihtelee merkittävästi myös omaksuttujen tiedonintressien pohjalta. Jürgen Habermasin (1987) jo klassinen ryhmittely auttaa ymmärtämään erilaisia orientaatioita työssä sovellettavaan tietämiseen. Praktinen tiedonintressi korostaa käytännön täsmä- ja välinetiedon merkitystä. Tilanteista selviytymiseen haetaan faktoja, lakipykäliä tai muita suoria, teknisluonteisia ratkaisuja tukevia tietoja. Perinteinen käsitys konsultaatiosta on nojannut pitkälti tämän tyyppisten käytännön suorien neuvojen hakemiseen vertikaalisesti erityistietoa omaavilta, usein muiden ammattiryhmien edustajilta. Hermeneuttinen tiedonintressi haastaa monimutkaisten tilanteiden ymmärtämiseen ja sitä kautta uusien tulkintojen etsimiseen. Avuksi tarvitaan myös teoreettista tietoa ilmiöiden käsitteellistämiseksi ja niiden suhteiden jäsentämiseksi. Työn ongelmakohtiin halutaan porautua syvemmälle. Konsultaatiota haetaan omien tulkintojen rakentamisen tueksi sekä vuorovaikutteiseen tilanteiden erittelyyn tietoa vaihtaen myös horisontaalisesti. Kriittis-emansipatorinen tiedonintressi asettaa tiedon perusteineen arvioitavaksi. Ymmärtäminen ei riitä, vaan tarvitaan tiedon lähtökohtien, merkitysten ja seurausten arviointia. Tieto ei ole neutraalia ja viatonta. Kriittinen suhde tietoon merkitsee vaihtoehtoisten toimintatapojen hakemista ja tiedon sovellusten luovaa ra- 11
13 12 kentamista työn kehittämiseksi. Käyttöön on usein tarpeen ottaa myös marginaalissa olevien ihmisten toinen tieto sekä toisintoimimista tukeva vastatieto. Konsultaatio voi kutoutua neuvottelevaksi prosessiksi työn kohdeilmiön erilaisista kohtaamisen mahdollisuuksista ja eri valintojen seurauksista. Monimutkaistuvissa työn prosesseissa tarvitaan monentyyppistä tietoa. Perinteisesti sosiaalityön tietoa on luonnehdittu dikotomisesti käytännön kokemukseen perustuvana tietona tai tieteeseen ja tutkimukseen pohjautuvana teoreettisena tietona. Kahtiajaolla on vahvistettu käytännön ja teorian vastakohtaisuuden ja erillisyyden ajatusta. Tieto on kuitenkin moniulotteista, kerroksellista ja prosessimaista, jolloin eri tiedon lajit kietoutuvat sisäkkäin ja ovat suhteessa toisiinsa. Tietoa rakentuu ja toteutuu sekä sitä sovelletaan ja tuotetaan sosiaalisissa yhteyksissä. Se jäsentyy sisäistämisen ja ulkoistamisen vuorovaikutuksellisissa prosesseissa, joita käytännön toiminta ja teoreettinen tieto muokkaavat yhdessä ja luovat erilaisia tiedon lajeja ilman, että kumpikaan on ylivertainen toiseensa nähden. Prosessimaisuus koskee sosiaalityössä myös paljon esillä ollutta myyttistä hiljaista tietoa, joksi Michael Polanyin (1967) käsite tacit knowledge on käännetty (Koivunen 1997). Käännös antaa käsitteelle vinouttavan näkymättömyyden leiman. Hiljainen tieto on myös varsin yksipuolisesti nähty sisäisenä kokemustietona. Se ei ole puhtaasti kumpaakaan näistä. Kyseessä on sanoittamaton, formuloimaton tiedon muoto, joka on suodattunut erilaisista tiedon lajeista ja varastoitunut kantajaansa. Se on kokemuksen, uskomusten, mielikuvien ja teoreettisesti opitun pohjalta muotoutunutta osaamista ja ammattitaitoa. Myöskään toisinpäin tarkasteltuna kaikki kokemustieto ei ole hiljaista tietoa, vaan kokemukseen imeytyy myös asenteita, ennakkoluuloja ja rutiineja. Hiljainen tieto tulee näkyviin intuitiivisesti toiminnassa ja valinnoissa, vaikka sitä ei välttämättä kyetä perustelemaan. Ammatillisessa toiminnassa se voi olla hyvinkin kantaaottavaa tietoa, jota konsultaation tai työnohjauksen tuella on mahdollista saada myös sanoitettua. Hiljainen tieto on muotiterminä ollut paljon esillä, mutta se on vain yksi sosiaalityön käyttämän tiedon laji. Toinen muotikäsite on jo pitkään ollut reflektiivinen tieto. Se on usein ymmärretty kokemuksen, opitun tiedon ja vaihtoehtoisten toimintamahdolli-
14 suuksien kriittiseksi haltuun ottamiseksi. Todellisuudessa se kattaa laajasti sisäänsä henkilökohtaisen lisäksi myös ammattikäytäntöjä ja yhteiskunnallisia toimintakäytäntöjä koskevia tiedon alueita. Sen soveltamiseen liittyy kysyvä ja tutkiva suhde todellisuuteen, jotka muokkaavat myös aktiivista asiantuntijuutta. Sosiaalityön asiantuntijuudessa tulisi aikaisempaa enemmän nostaa esille kontekstuaalisen tiedon merkitys. Sosiaalityö on toimintaa sosiaalisissa tilanneyhteyksissä, joissa tavoitteena on jäsentää kokonaisvaltaisesti toimintakontekstin kokonaisuus ja keskenään kietoutuneet osatekijät. Tieto rakentuu olosuhdetietoon ja toimintayhteyksiin kytkeytyen suhteessa aikaan, paikkaan, kulttuuriin, yhteisöihin ja vuorovaikutukseen. Asiantuntijuus pohjautuu kykyyn yhdistää monia tietoperustoja kokonaisuudeksi. Esimerkeiksi voi nostaa erityisesti tutkivaan työotteeseen rakentuvan reflektiivisen tiedon, asiakkailta opittavan toisen tiedon ja vaihtoehtoja hakevan vastatiedon. Erityisen haastavaa tiedon muotojen yhdistäminen on niissä sosiaalityön tilanteissa, joissa mikään toiminnan vaihtoehto ei tunnu hyvältä, tai hyvää tai oikeaa ratkaisua ei edes ole löydettävissä (Sellergren 2007). Silloin vertaispohdinnoilla on korvaamaton arvo Asiantuntijuuden ulottuvuuksia Asiantuntijuuden keskeiset toiminnalliset taustat ovat tiede, professio ja instituutio. Työtä tehdään tiedon, ammatillisen osaamisen ja organisaation muodostamien toimintayhteyksien mahdollistamina. Mukaan kytkeytyy valtaa ja vastuuta, yhteiskunta- ja ihmiskäsityksen punnitsemista, eettisiä velvoitteita sekä yhteistyösuhteita. Sosiaalityössä keskustellaan usein lisäksi erityisosaamisen ja erityisasiantuntijuuden tarpeista ammatillisen perusosaamisen ohella. Asiantuntijuus on monessa suhteessa liikkuva ja useita ulottuvuuksia sisältävä käsite. Asiantuntijuutta voidaan lähestyä monelta suunnalta. Sen etuliitteeksi asetetaan eri yhteyksissä ilmaisuja avoin tai suljettu, ammatillinen ja erityinen, tiedostava, tulkitseva tai tutkiva sekä jaettu ja dialoginen. Näillä halutaan tehdä näkyväksi, että asiantuntijuudessa on aina kysymys jostain erityises-
15 14 tä toiminnallisesta suhteesta. Siihen liittyy odotuksia toisiin toimijoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden suuntaan avautuvasta ammatillisesta osaamisesta, joka perustuu punnittuun tiedon ja tilanteiden hallintaan sekä osaamisen jakamiseen. Tietämisen osalta sosiaalityössä korostuu sosiaaliseen liittyvä osaaminen. Keskeistä työssä on ihmisten elämäntilanteita säätelevän arjen monien ulottuvuuksien asiantuntijuus. Sosiaalityötä on luonnehdittu ihmisten arkielämän normaalisuutta, sujuvuutta ja jatkuvuutta ylläpitäväksi ammatiksi (Karvinen 1996, 33 35). Se toimii ihmisten sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä sosiaalisten olosuhteiden ja elämänongelmien kietoutumien keskiössä. Työtä tehdään sekä yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen kanssa että myös yhteiskunnallisella tasolla. Kokonaisuutena kysymys on sosiaalisen asiantuntemuksesta. Sosiaalityön työprosessi rakentuu pelkistetysti tilannearviosta, toimintasuunnitelmasta, työskentelyprosessista ja arvioinnista. Keskeinen työprosessin solmukohta on tilannekartoitus, josta Mary Richmond (1965) sosiaalityön alkutaipaleilla käytti käsitettä sosiaalinen diagnoosi. Myöhemmin tätä käsitettä on vierastettu ajattelemalla diagnoosin tekeminen vain lääketieteellisen toiminnan yksinoikeudeksi. Tilalle on haettu tilannearvion ja - kartoituksen tai lähtötilanteen arvioinnin käsitteitä, jotka kuitenkin ovat vakiintuneet heikosti käyttöön eivätkä paikanna arviota erityisesti sosiaalityöhön. Kuitenkin asiantuntemukseensa pohjautuen sosiaalityöntekijä tekee arvionsa erityisesti lähtötilanteen sosiaalisista tilannetekijöistä ja kytkennöistä, siis sosiaalisen diagnoosin. Sosiaalisen asiantuntijuuden käsitettä on pidetty myös liian laajana ja vaativana yhden ammattikunnan haltuun, jolloin ajattelun lähtökohtana on ollut kuvitelma osaamisen monopolista ja kaiken kattavuudesta. Tällaista yksinoikeutta tai laajuutta ei yhä pitemmälle pirstoutuvassa yhteiskunnassa ole tarkoituksenmukaista hakea. Prosessit rakentuvat aikaisempaa leimallisemmin yhteistoiminnallisuudesta ja jaetusta asiantuntijuudesta. Pikemminkin kyse on siitä osaamisen erityisyydestä, sen keskeisestä fokusoitumisesta ja samalla asiantuntijuudesta, jota sosiaalityön ammattikunta tuottaa yhteiseen yhteiskunnalliseen osaamisvarantoon ja työnjakoon. Sen voi selkeästi todeta sijaitsevan sosiaalisen osaamisen ydinalueilla.
16 Tässä kohdataan myös monia haasteita. Martin Ryan ym. (2004) ovat eritelleet tutkimuksessaan tarkemmin näitä asiantuntijuutta haastavia kysymyksiä paneutuen erityisesti mielenterveyden sosiaalityöhön. Ensimmäisenä he nostavat esiin tiedon merkityksen. Sosiaalityössä tarvitaan monenlaista erityistietoa sekä työn kohdeongelmista, asiakkaiden tilanteista, työmenetelmistä että palvelujärjestelmästä. Toisen haasteen asiantuntijuudelle muodostavat ne vaativat ja kovat tilanteet (hard grind), joita sosiaalityöntekijät kohtaavat työssään. Asiakkaiden vaikeat ongelmat, riskitilanteet, itsemurhavaara tai vahingollinen toiminta toisia kohtaan kuormittavat myös työntekijöiden tunnemaailmaa. Toisinaan kohtaamistilanteet voivat kehittyä myös henkilökohtaista turvallisuutta uhkaaviksi. Lisäksi paineita aiheuttaa se, että usein asiakkaiden kanssa edistyminen tapahtuu kovin hitaasti, mihin saattaa tehokkuusvaatimusten keskellä kietoutua omia tai ulkopuolelta tulevia riittämättömyyden kokemuksia. Kaikkiaan työn perushaasteena on se, että sosiaalityöntekijät ovat asiakkaita varten. Ryan ym. kuvaavat, miten heidän tutkimuksensa työntekijät osoittavat vahvaa kiinnostusta ja sitoutumista työhönsä ja ovat valmiita investoimaan asiakkaidensa hyvinvointiin. He pyrkivät parhaaseen mahdolliseen auttamiseen ja valtaistaviin toimintakäytäntöihin. Asiakkaisiin sitoutuminen sisältää moraalisen ja eettisen vastuullisuuden ilmiöiden teoreettisen ymmärtämisen ja käytännöllisen ammattitaidon ohella. Työssä korostuu kumppanuuden merkitys. Neljäntenä haasteena he nostavat esiin työn monimutkaisuuden ja vaikeuden. Se edellyttää asiakkaiden elämäntilanteiden ja ongelmien jäsentämistä, sosiaalisten suhteiden merkitysten tiedostamista, sosiaalisten ja eettisten oikeuksien sekä lakisääteisten mahdollisuuksien hallitsemista. Sosiaalityöntekijät joutuvat toimimaan monissa rooleissa. He ovat asiakkaiden palveluohjaajia, terapeutteja, arjen kannattelevia tukijoita ja konsultteja. Viidenneksi sosiaalityöntekijöiden haasteena on toimia kivenä kengässä. Heidän tehtävänään on vaikuttaa palvelujärjestelmien muuttamiseen asiakkaiden tarpeiden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pohjalta. Tämä merkitsee toisin toimimisen mahdollisuuksien palauttamista aina uudelleen ihmisten elämisen näkökulmaan. Samalla tarvitaan palvelujärjestelmien rajojen ylit- 15
17 16 tämistä. Kysymys on työstä systeemin muokkaamiseksi paremmin ihmisiä palvelevaksi. Viimeisen haasteen tutkijat (mt.) nimeävät arvoituksellisesti: kymmenen kierrosta systeemin kanssa. Tämä haastattelusitaatti liittyy sosiaalityön asemoitumiseen palvelusysteemissä. Usein työtä saattaa sävyttää se, että sosiaalityö jää jotenkin toisen asemaan, varsinkin työskennellessään muiden isäntäsektorien toiminta-alueilla. Silloin sosiaalityön arvot, tietoperusta ja ammattitaito eivät aina pääse oikeuksiinsa. Kuitenkin työ on lähtökohdiltaan kontekstuaalista ja sellaisena rakentuu idealle rajojen ylittämisen luonnollisuudesta. Sosiaalityön periaatteiden täyttäminen merkitsee sitoutumista toimivaan yhteistyöhön. Muuttuvissa olosuhteissa ja toimintarakenteissa edellytetään yhä vahvemmin rajoja ylittävää asiantuntijuutta (Metteri & Hämäläinen 2003). Pistemäisten tai ketjumaisten palvelujen sijasta tarvitaan yhteistoiminnallisia ja verkostomaisia toimintarakenteita. Vaikka kaikilla viranomaisilla on oma perustehtävänsä, koulutuksensa ja näkökulmansa, niin palveluprosessien kokonaisuus perustuu ammattien välisyydelle. Poikkiammatillinen osaaminen rakentuu eri ammattiryhmien oman teoreettisen ja kokemuksellisen osaamisen sekä yhdessä tekemisen ja yhteisen reflektion perustalle. Parhaimmillaan se sisältää keskinäisiä vertaistukiprosesseja vuorovaikutuksellisena asiantuntijuutena. Hanna Sellergren (2007) nostaa asiantuntijuutta analysoidessaan epäselvän ja jo kuluneen moniammatillisuuden käsitteen rinnalle inter- ja transammatillisuuden. Monimutkaistuvien haasteiden kentässä tarvitaan ammattien välistä ja poikkiammatillista rajoja ylittävää osaamisen yhdistämistä, mikä edellyttää kunkin toimijan vahvaa omaa asiantuntijuutta yhteisen hyödyksi. Oman erityisasiantuntijuuden ohella lisäarvoa haetaan yhteisöllisestä ja ryhmässä syntyvästä asiantuntemuksesta. Erilainen tietäminen otetaan tietoiseen käyttöön vuorovaikutteisena ammatillisuutena. Vertaiskonsultaatio on toimiva esimerkki yhdestä poikkiammatillisen yhteistyön muodosta. Se perustuu symmetrisiin ja horisontaalisiin toisten osaamista arvostaviin suhteisiin.
18 5 Asiantutkijuus 17 Asiantuntijuus on osaamista ja ammattitaitoa. Sosiaalityössä se on erityisesti sosiaalisen ymmärtämiseen pohjautuvaa osaamista ihmisten arkielämän murrostilanteiden tukemiseksi. Kokonaisuuksien haltuunotto edellyttää usein myös toisten ammattikuntien osaamisen hyödyntämistä poikkiammatillisesti. Sosiaalityö on jo perustaltaan ulospäin avautuvaa, mikä sisältyy ylipäänsä sosiaalisen toimintakentän vuorovaikutukselliseen rakentumiseen ja siihen, että ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus (Rauhala 1985). Myös sosiaalityön sijoittuminen sosiaalitoimen lisäksi yhteiskunnallisten palvelusektorien eri alueille niin terveydenhuoltoon, mielenterveystyöhön ja kouluihin kuin poliisiin, rikosseuraamusasioihin tai puolustusvoimiin vahvistaa sen vastuuta sosiaalisen asiantuntijuuden kantamisesta. Olen tässä artikkelissa jäsentänyt asiantuntijuutta osaamisen, tietämisen ja poikkiammatillisen yhteistyön lähtökohdista. Nämä eivät ole kuitenkaan valmiina olemassa ja poimittaviksi ammattikäytäntöihin, vaan niiden rakentumisen ehtona on alalla tarvittavan tiedon tuottaminen. Tietäminen syntyy tiedosta. Viime aikoina laaja tiedon käsite on kutistunut yksipuolisuuteen saakka kokemustiedon ja hiljaisen tiedon korostamisella. Niillä on oma tärkeä paikkansa, mutta käytännön työssä kohdatut monimutkaiset tilanteet edellyttävät kipeästi systemaattista analyysia ja tiedon jäsentämistä. Sosiaalisen asiantuntijuus on moniulotteisuudessaan erityisen vahvasti tietoa haastava toiminta-alue. Työn ja sen menetelmien kehittämisen edellytyksenä on sosiaalityön tutkimuksen vahvistaminen ja monipuolistaminen. Virallisen tutkimustiedon lisäksi tiedonmuodostamista tarvitaan myös ammattikäytännöissä. Sosiaalityössä on korostettu kirjoittavaa työkäytäntöä (Mutka 1998), sosiaalista raportointia (Kananoja 1997; Karjalainen & Sarvimäki 2005) ja tutkivaa sosiaalityötä (Rajavaara 1989; Pohjola 1993) työprosessiin olennaisesti kuuluvina työmuotoina. Sosiaalityön asiantuntijuus sisältää tutkivan työotteen. Osaamisen kannalta merkityksellistä on ulkopuolelta tulevan tiedon ohella myös työstä sisältäpäin rakentuva tieto. Omaan työhön liittyvien tilanteiden ja reunaehtojen sekä asiakkaiden olosuhteiden systemaattinen analysointi ja jäsentäminen auttavat näkemään
19 18 ammatillisen osaamisen ja työn kehittämisen kannalta kriittisiä kohtia. Ammattikäytäntöjä kehittävän asiantuntijuuden yhtenä sisällöllisenä elementtinä on silloin asiantutkijuus. Vuorovaikutteinen ja työn kysymyksiä tavanomaista syvemmin pohtimaan haastava konsultaatio voi olla yksi tukirakenne ja sysäys laajenevalle tutkivalle työotteelle. Hyvät kysymykset vievät usein paremmin eteenpäin kuin valmiit vastaukset.
20 19 VERKKOKONSULTAATIO ASIANTUNTIJATUKENA Kerttu Vesterinen 1 Verkkokonsultaatiokeksintö 2 Mitä konsultaatioissa tapahtuu 3 Uusi kysymys odottaa käsittelyä 4 Vaikeat tilanteet konsultaatioon 5 Sisäinen kommentointi 6 Vastaus on saapunut 1 Verkkokonsultaatiokeksintö Virallisluonteisesti organisoitu konsultaatio sosiaalialalla on uutta toimintaa Suomessa. Asiasta alettiin puhua Sosiaalihuollon ekonsultaatiohankkeen myötä vuodesta 2001 lähtien (Kurra 2005). Konsultaatiosta on kirjoitettu kasvatusneuvoloiden konsultaatiotyön osalta, työnohjauksen ja oppivien organisaatioiden yhteydessä sekä erityisesti liiketalouden johtamiseen ja kehittämiseen liittyen. Ulkomainen kirjallisuus keskittyy aluksi mielenterveystyössä kehitetyn konsultaatiotoiminnan kuvaamiseen (Caplan 1970). Myöhemmin konsultaatiota tarkastellaan myös sosiaalityön osana (Kadushin 1977; Gallessich 1982; Coulshed 1990) kuitenkin niin että tukea on etsitty mielenterveystyön, lääketieteen, pedagogiikan tai juridiikan ammattilaisilta. Sosiaalisen parhaiten tuntevat ammattilaiset, kuten sosiaalityöntekijät, ovat olleet oman alansa konsultteina sivuroolissa. Konsultaatio on kahden tai useamman ammattihenkilön vapaaehtoinen pohdiskeleva ja tasavertainen neuvottelu, jossa selvitellään konsultaatiota pyytäneen työongelmaa (Kasvatusneuvolan konsultaatiotyö 1981, 5). Kyse on kaksisuuntaisesta vuorovaikutusprosessista, jossa kysytään neuvoja kokeneemmalta, annetaan neuvoja ja neuvotellaan yhdessä. Henkilöstä, joka antaa neuvoja ja/tai on käytettävissä yhteiseen neuvotteluun, käytetään sanaa konsultti tai asiantuntija. Tässä artikkelissa, kuten Posken verkkokonsultaatiossakin, käytän näitä käsiteitä; (verkko)konsultaatio
MERKINTÖJÄ SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJUUDESTA Anneli Pohjola. Pohjola, Anneli 2007: Merkintöjä sosiaalityön asiantuntijuudesta (s.
MERKINTÖJÄ SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJUUDESTA Anneli Pohjola Sosiaalityön osaaminen ja työorientaatiot Rantalaiho Ulla- Maija (2005) Yhteiskunnallisen toimintaympäristön ymmärtämiseen liittyvä yhteiskuntatieteellinen
LisätiedotVerkkokonsultaatio - Ihmisen kohtaaminen verkossa Kerttu Vesterinen, kehittäjäsosiaalityöntekijä
Verkkokonsultaatio - Ihmisen kohtaaminen verkossa 26.5.2008 Kerttu Vesterinen, kehittäjäsosiaalityöntekijä Verkkokonsultaatiokeksintö http://www.sosiaalikollega.fi/verkkokonsultaatio kokoaa yhteistoimintaan
LisätiedotVerkkokonsultaatio - Ihmisen kohtaaminen verkossa. 19.4.2010 Kerttu Vesterinen, erityissosiaalityöntekijä
Verkkokonsultaatio - Ihmisen kohtaaminen verkossa 19.4.2010 Kerttu Vesterinen, erityissosiaalityöntekijä Visio sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä neuvonta- ja konsultaatiopalveluista Kansalaiset
LisätiedotSosiaalikollegan verkkokonsultaatiokysymykset
Sosiaalikollegan verkkokonsultaatiokysymykset Viimeisen puolen vuoden ajalta: 17.11.2008 24.5.2009 Yhteensä 19 kysymystä 25.5.2009 Kerttu Vesterinen Lukumäärät Viimeisen puolen vuoden aikana KYSYMYKSIÄ
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotPAIKALLISUUDEN MERKITYS AMMATTILAISTEN VÄLISESSÄ VERKKOKONSULTAATIOSSA Kaisa Kostamo-Pääkkö
PAIKALLISUUDEN MERKITYS AMMATTILAISTEN VÄLISESSÄ VERKKOKONSULTAATIOSSA Kaisa Kostamo-Pääkkö Paikallisuus Käsitteeseen paikallisuus sisältyy paikan yhteisöllisyys, sen sosiaalisuus ja sosiaaliset prosessit.
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille. Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen Ilmiö: Konsultointi sosiaalialalla Ongelmien analyysi/kehittämisehdotukset Keskustelu
LisätiedotOrientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta
TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi
LisätiedotSOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1
SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien
LisätiedotAikuissosiaalityön kehityskulku - mistä mihin? Anneli Pohjola Lapin yliopisto Aikuissosiaalityön päivät Lahti
Aikuissosiaalityön kehityskulku - mistä mihin? Anneli Pohjola Lapin yliopisto Aikuissosiaalityön päivät Lahti 25.1.2017 Aikuissosiaalityö mistä? Vastinpari lastensuojelun sosiaalityölle (jota tehdään vanhempien
LisätiedotSosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta
Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta Sosnetin työvaliokunta 2017 - Valvira Sosnet: Sanna Lähteinen, sihteeri ja esittelijä Helsingin yliopisto: Mirja
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotRakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen
Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 12.4.2017 1 VERKOSTOPALAVERIT kevät 2017 31.3.17 klo 8-9.30 28.4.17 klo 12-13.30 10.5.17 klo 12-13.30 -Hankkeen kotisivut -Näkemykset
LisätiedotVerkkokonsulttien työkokous Lapin yliopisto
Verkkokonsulttien työkokous 26.11.2007 Lapin yliopisto Paikalla: Anja Karvonen-Kälkäjä Keijo Mattila (hox. linkki lastensuojeluun puuttuu!) Kerttu Vesterinen Kaisi Peltoniemi Virpi Filppa Riitta Hakala
LisätiedotLakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.
Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien
LisätiedotMiten sosiaalityön koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden. 25.1.2012 Aikuissosiaalityön päivät
Miten sosiaalityön koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Anneli Pohjola 25.1.2012 Aikuissosiaalityön päivät Sosiaalisen asiantuntijuus? Sanan sosiaalinen etymologia: Sosiaalinen
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotSosiaalityöntekijöiden ammattitaidon arviointi
Sosiaalityöntekijöiden ammattitaidon arviointi Valviran sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvontakoulutus Helsinki 17.5.2018 ja Oulu 22.5.2018 Mirja Satka, sosiaalityön professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotPEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake
Kuvastin PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake Peilisalin itsearviointiteemojen avulla työntekijä voi reflektoida tekemäänsä työtä ja asiakkaan tilannetta ikään kuin ulkopuolisen
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotSote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II
Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta
LisätiedotMinna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus
Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)
LisätiedotMonitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset
Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Eteneminen kohti yhteistä näkemystä LAPE päivät 5.-6.2.2018 Työ on jatkunut THL aivoriihessä, jossa mukana STM, OKM ja OPH Työrukkasessa
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille
Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille 2 Sisällys 1 Verkkoneuvonnan käyttämiseen liittyvät tekniset vaatimukset... 3 2 Palveluun kirjautuminen: Uudet
Lisätiedot22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ
ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista
Lisätiedotverkkokonsultaatiokysymykset
Sosiaalikollegan ll verkkokonsultaatiokysymykset Viimeisen puolen vuoden ajalta: 7.6.2010 28.11.2010 Yhteensä 16 kysymystä Verkkokonsultaatio Lukumäärät Viimeisen puolen vuoden aikana KYSYMYKSIÄ YHT.
LisätiedotGerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta
Tiedosta hyvinvointia 1 Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Rakenteet muuttuvat - kehittyykö kotihoito? TERVE-SOS 21.5.2008 Marjaana Seppänen Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Gerontologisen sosiaalityön
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
LisätiedotAsiakasturvallisuus SOCOBA -työpaja
Asiakasturvallisuus SOCOBA -työpaja 27.9.2018 Kymenlaakso A. Pehkonen 25.10.2018 1 Esityksen rakenne: Asiakasturvallisuuden määrittelyn ajankohtaisuus Asiakasturvallisuuden määrittely Sosiaalityöntekijän
LisätiedotViimeisen puolen vuoden ajalta: 29.11.2010 29.5.2011 Yhteensä 26 kysymystä
Sosiaalikollegan verkkokonsultaatiokysymykset Viimeisen puolen vuoden ajalta: 29.11.2010 29.5.2011 Yhteensä 26 kysymystä Verkkokonsultaatiokysymysten yy y lukumäärät ½ vuoden ajalta Viimeisen puolen vuoden
Lisätiedot(Muonio, Enontekiö, Pello, Salla, Kittilä, Tornio, Pelkosenniemi, Sodankylä)
Työparitoiminnan tuloksia ja mahdollisuuksia Tarjolla herkkuja PaKasteesta Oulu 31.10. 1.11.2012 Mihin työparia? Asiakastyö työparia lastensuojeluun, aikuissosiaalityöhön, vammaispalveluihin tai nuorten
LisätiedotLastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset
Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ
Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan
LisätiedotKasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotEija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö
VERKKONEUVONTA Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö 07.04.201004 Rovaniemi i Perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta Tarjotaan kuntalaisille
LisätiedotLAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS
LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA
LisätiedotTusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos
Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos Työpaja 1 Pois laatikosta yhteisen pöydän ääreen Jos me haluamme muutosta ja vaikuttavuutta ihmisen elämään,
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
Lisätiedottyöpaja Maarit Pirttijärvi osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke
Perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta Hyvät tietoteknologiakäytännöt sosiaalialalla työpaja 13.4.2010 Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke
LisätiedotMonialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät
Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät 31.8.2018 Arja Hastrup, johtava asiantuntija, THL Leena Normia-Ahlsten, erikoissuunnittelija, THL Miksi monialaista arviointia tarvitaan? Arvion
LisätiedotVoikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1
Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava
LisätiedotVahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.
Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotKOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ
KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat
LisätiedotPOTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?
POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? - Ovatko eri viitekehysten kohtaamiset haasteita vai mahdollisuuksia? Ei kohdata ihmistä kokonaisuutena! Palvelujärjestelmä on sektoroitunut Tukevatko meneillä oleva
LisätiedotAjatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.
Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön
LisätiedotKirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Kirjallisuuslista Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012 Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.) 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yo-kustannus. Anneli
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta
Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö
LisätiedotMiten me teemme arjesta antoisampaa?
Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),
LisätiedotYHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille
YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotAjankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?
Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotVerkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena
Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotVerkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto
Lisätiedotjukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015
KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen
Lisätiedotverkkokonsultaatiokysymykset
Sosiaalikollegan ll verkkokonsultaatiokysymykset Viimeisen puolen vuoden ajalta: 26.11.2009 6.6.2010 Yhteensä 21 kysymystä 7.6.2010 Kerttu Vesterinen Posken toimintasuunnitelma 2010, konsultaatio PaKasteen
LisätiedotLAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne
LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne Tampere 26.10.2018 Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM Osaamis- ja tukikeskukset OT-keskus on uusi integratiivinen palvelurakenne
Lisätiedotnäkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva
Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä
LisätiedotSosiaalikollegan verkkokonsultaatiokysymykset viimeisen puolen vuoden ajalta: 1.12.2006 27.5.2007 Yhteensä 36 kysymystä ja 1 jatkokysymys
Sosiaalikollegan verkkokonsultaatiokysymykset viimeisen puolen vuoden ajalta: 1.12.2006 27.5.2007 Yhteensä 36 kysymystä ja 1 jatkokysymys 28.5.2007 Kerttu Vesterinen Lakiasiat, 6 kysymystä 1/2 KYSYMYS
LisätiedotLapsen paras yhdessä enemmän Erityis- ja vaativimman tason kehittäminen Valtakunnallinen kysely sosiaalityöntekijöille
Lapsen paras yhdessä enemmän Erityis- ja vaativimman tason kehittäminen Valtakunnallinen kysely sosiaalityöntekijöille Laura Yliruka & Riitta Vartio & Kaisa Pasanen 1 22.9.2017 Laura Yliruka 18.9.2017
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotLapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma
Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö Suunnitelma 1 Taustaa Sosiaalityön neuvottelukunnan sosiaalityö 2015 -jaosto määrittelee neljä laajaa sosiaalityön strategista kehittämislinjausta: Sosiaalityön työorientaation
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotAmmattitaito ja ammatillisen osaamisen kriteerit sosiaalityöntekijän näkökulmasta
Ammattitaito ja ammatillisen osaamisen kriteerit sosiaalityöntekijän näkökulmasta Valvira & Sosnet: Seminaari Sosiaalityöntekijän ammattitaidon arviointi asiakasturvallisuuden näkökulmasta 15.3.2019 Anna
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä
Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
LisätiedotIHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?
VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN
LisätiedotStrategian tekeminen yhdessä 14.5.2014
Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?
LisätiedotTyöryhmäkysymykset THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 1. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa
Lisätiedot15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
LisätiedotLapin sosiaalialan osaamiskeskittymä Sociopolis
Lapin sosiaalialan osaamiskeskittymä Sociopolis Verkkokonsulttien työkokous Asta Niskala Poske Laura Tiitinen Yliopisto 25.5.2015 Toteuttajat: Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Suomen
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotMiksi koulu on olemassa?
Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia
LisätiedotHALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen
HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
Lisätiedot