Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskeva selvitys ( , päivitetty viimeksi ) Varhaiskasvatus- ja

Transkriptio

1 Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskeva selvitys ( , päivitetty viimeksi ) Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus)

2 2 1 Johdanto Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskeva selvitys on osa rakennemuutosohjelmaa ja liittyy lasten ja nuorten kärkihankkeen osioon Tukea tarvitsevien kasvatus- ja opetusjärjestelyt (liite 1). Painopisteenä selvityksessä on perusopetus. Perusopetuslainsäädännön mukaan oppilaille annettava tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki tarkoittaa kaikkea sellaista tukea, jota annetaan lapselle ja nuorelle tavallisissa oppimistilanteissa ja lyhytaikaisesti. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Hänelle laaditaan tehostettua tukea varten oppimissuunnitelma. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa sovitusta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisestä tuesta tehdään aina hallinnollinen päätös. Joensuussa päätöksen tekee varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen palvelupäällikkö. Karkeasti voidaan ajatella, että laaja-alainen erityisopetus on yksi tehostetun tuen muoto ja kokoaikainen erityisopetus on yksi erityisen tuen muoto. Tavoitteen on se, että lapsen ja nuoren tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (kuvio 1). Tämä tarkoittaa sitä, että yleisellä ja tehostetulla tuella voidaan auttaa lapsia ja nuoria, jotta ei tarvitse turvautua erityiseen tukeen. Erityinen tuki on aina kalliimpaa ja lapsen ja nuoren kannalta hankalampaa. Resursoinnin painopiste pitäisi siis olla yleisessä ja tehostetussa tuessa. Erityisluokanopettajia on lähes kolminkertainen määrä laaja-alaisiin erityisopettajiin verrattuna. Pienluokkia on 71 kpl. Tässä luvussa näkyy maahanmuuttajien valmistavan opetuksen lisääntyminen, mutta myös se, että POP rahoilla kustannetut opettajat on siirretty nyt VARKOn omiksi pienluokiksi. erityinen tuki tehostettu tuki yleinen tuki Kuvio 1. Tavoite tuen toteuttamisen ja tuen resursoinnin painopisteeksi

3 3 2 Nykytilan kuvaus Verrattaessa tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrän kehitystä Joensuun ja koko maan välillä huomataan, että tehostetun tuen määrä on Joensuussa ja koko muussa maassa kehittynyt samansuuntaisesti vuosina Joensuussa vuonna 2015 on ollut 10,2% tehostetussa tuessa ja 8,1% erityisessä tuessa. Vuoden 2015 valtakunnalliset lukemat saamme kesäkuussa Joensuussa olevat pienluokat on esitetty liitteissä 2 ja Sairaalaopetus Kuusi pienluokkaresurssiamme (sairaalaopetus) palvelee koko sairaanhoitopiiriä. Sairaalaopetuksessa työskentelee kuusi erityisluokanopettajaa ja kaksi koulunkäynninohjaajaa. Opettajien määrä on kasvanut kahdella kuluneen vuoden aikana, koska uudistetussa lainsäädännössä säädetään muun kuin sairaalassa potilaana olevan erikoissairaanhoidon piirissä olevan ns. avopotilaan oikeudesta päästä sairaalaopetukseen. Perusopetuslain 4a mukaan Hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään myös muulle erikoissairaanhoidossa olevalle oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua, jos opetuksen järjestäminen muutoin ei ole tämän tai muun lain mukaisista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista. Avohoidossa olevan oppilaan opetus järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa normaalia kolmiportaista tukea hyödyntäen. Mikäli nämä tukitoimenpiteet ovat oppilaan edun kannalta riittämättömiä, tulee myös avohoidossa olevan saada sairaalaopetusta siinä määrin kuin hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua. Tämä uudistus tarkoitti käytännössä sitä, että sairaalaopetukseen tuli uuden opetusryhmän verran oppilaita. Opetus on interventioperusteista, joten oppilas säilyy sairaalaopetusjakson ajan oman koulunsa oppilaana ja sairaalaopetusjakso on kestoltaan rajattu oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 41 mukaisesti Kunta, joka on perusopetuslain 4a :n 1 momentissa tarkoitettua esiopetusta ja perusopetusta saavan oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta hoidon aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle korvauksen, joka lasketaan kertomalla opetuksesta opetuspäivää kohden aiheutuva keskimääräinen todellinen vuosikustannus niiden päivien määrällä, jolloin sairaalan tai muun

4 4 erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta järjestää oppilaalle opetusta. Perusopetuslain 4 a :n 3 momentissa tarkoitettua tukea saavan oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan tukitoimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen tukea tarjoavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle. Muuttuneen lain myötä kotikunnat velvoitettiin myös maksamaan sairaalaopetusta edeltävää ja sen jälkeistä tukea saavan oppilaan tukitoimenpiteistä aiheutuneet kustannukset vastaavana kotikuntakorvauksena sairaalakoulua ylläpitävälle kunnalle. Joensuun kaupunki sairaalaopetusta järjestävänä kuntana on sitoutunut siihen, että sairaalaopetuksessa olevan oppilaan vastaanottoon ja palauttamiseen käytetään yksilöllisten tarpeiden mukaisesti keskimäärin kolme koulupäivää. Kun oppilaan oma opettaja on tekemässä tätä erittäin hyödyllistä niveltyötä, muuta ryhmää opettaa resurssierityisopettaja (palkattu alkaen). Viime vuosina (ennen avo-oppilaiden oikeutta sairaalaopetukseen) on sairaalaopetuksessa ollut vuosittain n. 60 oppilasta koko sosiaali- ja sairaanhoitopiirin alueelta. Oppilaista vajaa puolet on ollut joensuulaisia, loppujen tullessa muun Pohjois-Karjalan ja Heinäveden alueelta. Avo-oppilaan oppilaaksiotto tapahtuu yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. 2.2 Lastensuojeluyksiköt Kahden lastensuojeluyksikkömme (Mehiläinen ja Messi) oppilaista vain osa on joensuulaisia lapsia ja nuoria. Muista kunnista Mehiläisen ja Messin yksiköihin sijoitettujen oppivelvollisuusikäisten opetuksen järjestämisestä oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan Joensuun kaupungille kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain mukaisen kotikunnan maksuosuuden. Näin ollen opettajien palkkakustannukset jakautuvat sen mukaan, kuinka monta prosenttia oppilaita kustakin kunnasta on. 2.3 Sosiaalista sopeutumista ja tunne-elämän kehityksen tukea ja kuntoutusta tarvitsevien pienluokat Nepenmäen koulussa tarjotaan kolmessa pienluokassa luokkamuotoista opetusta sosiaalista sopeutumista ja tunne-elämän kehityksen tukea ja kuntoutusta tarvitseville oppilaille. Tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman monien oppilaiden osalla huolella valmisteltuun ja toteutettuun yleisopetusintegrointiin viimeistään yläkouluun siirryttäessä. Viimeisen 25 vuoden aikana vain viidennes oppilaista on jatkanut yläkoulussa erityisessä tuessa käyttäytymisen pulmien vuoksi. Menestyksellinen luokkamuotoinen erityisopetus Nepenmäen koulussa perustuu siihen, että oppilas pääsee luokkamuotoiseen erityisopetukseen riittävän ajoissa (vuosiluokilla 1-3) ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) tavoitteet kiinnittyvät ennen muuta hyväksyttävän sosiaalisen itsekontrollin

5 5 opetteluun. Nepenmäen koulun toimintakulttuuri soveltuu hyvin kuntoutustehtävään ja siten yhteistyö luokkamuotoisen erityisopetuksen ja yleisopetuksen kanssa on luontevaa ja runsasta. Rantakylän koulussa ja Lyseon peruskoulussa toimivat koko kaupungin kouluja palvelevat EMO luokat, joissa opiskelee vaativaa sosioemotionaalista kuntoutusta edellyttäviä lapsia ja nuoria. EMO luokan oppilaalla on mahdollisesti psyykkisiä oireita (itsetuhoisuus, masennus, eristäytyneisyys, ahdistuneisuus, pelkotilat) ja tunne-elämän kehityksen pulmia, joiden vuoksi oppimistavoitteiden saavuttaminen edellyttää yksilöllisempää opetusta. Hänellä voi olla esimerkiksi aggressiivisuutta, alentunut itsetunto, lyhytjänteisyyttä, heikko itsekontrolli ja käyttäytymisen tai vuorovaikutuksen pulmia. Oppilaat ovat tyypillisesti sellaisia, etteivät he hyödy ryhmäkuntoutuksesta, vaan heidän koulunkäyntinsä räätälöidään hyvinkin yksilölliseksi. 2.4 Muut yhteiset pienluokat Esi- ja perusopetuksessamme toimii yhdeksän kehitysvammaisille lapsille ja nuorille tarkoitettua pienluokkaa. Luokat sijaitsevat Utran koulussa (2), Nepenmäen koulussa (3), Enon koulussa (1), Hammaslahden koulussa (1) sekä Pataluodon koulussa (2). Kolme starttiluokkaa on tarkoitettu lapsille, joiden perusopetuksen aloittamista on psykologin tai lääkärin tutkimusten perusteella lykätty vuodella. Starttivuoden aikana lapset harjoittelevat koululaisen perustaitoja. Suuri osa näistä lapsista kuntoutuu ja siirtyykin yleisopetuksen ryhmään starttivuoden jälkeen. Starttiluokat ovat kuitenkin viime vuosina muuttuneet yhdessä kouluissa olevien alkuopetuksen luokkien kanssa joustavan alkuopetuksen luokiksi, joissa voidaan tukea myös yleisopetuksen luokkien oppilaita. Starttiluokat sijaitsevat Karsikon, Niittylahden ja Rantakylän kouluissa. Lisäksi kaupungissamme toimii viisi valmistavan opetuksen luokkaa. Valmistava opetus on tarkoitettu sellaisille oppilaille, joiden suomenkielentaito ei riitä eri oppiaineiden opiskelemiseen perusopetuksen ryhmässä. Opetukseen voivat osallistua sekä vasta maahan muuttaneet että Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset lapset. Valmistava opetus edistää oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetus antaa suomalaisessa koulussa tarvittavia sosiaalisia, kielellisiä ja tiedollisia valmiuksia. Perusopetuksen valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden lukuvuoden oppimäärää. Siirtymisestä perusopetukseen keskustellaan yhteistyössä huoltajien sekä oppilasta opettavien opettajien ja koulun oppilashuoltoryhmän kanssa. Mikäli oppilaalla on riittävät valmiudet, hänellä on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen valmistavan opetuksen täyttymistä. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät perusopetukseen omaan lähikouluunsa. Valmistavan opetuksen luokat sijaitsevat

6 6 Rantakylän koulussa (2) ja Pataluodon koulussa (2) ja Noljakan koulussa (1). Kuluvana lukuvuonna on alkanut kokeiluna inklusiivinen valmistava opetus esiopetuksessa. Tätä on tarkoitus laajentaa lukuvuonna Koulukohtaiset pienluokat Koulujen omia pienluokkia on 39. Nämä pienluokat palvelevat tukea tarvitsevia oppilaita koulujen omilla oppilaaksiottoalueillaan. 3 Tämän hetken kehittämistyö Kansainvälisenä, valtakunnallisena ja Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen tavoitteena on, että kaikki oppilaat saavat käydä koulua omalla lähikoulualueellaan riippumatta siitä, onko heillä kasvun ja oppimisen tuen tarvetta. Keskitetyissä pienluokissa opiskelevien oppilaiden kohdalla tämä ei kuitenkaan toteudu tuen voimakkuuden/ erityispiirteiden vuoksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 määräävät, että Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa luokassa ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Tukea tarvitsevien oppilaiden ohjautuessa omiin lähikouluihinsa, on myös erityisopetusresurssien vähän kerrassaan siirryttävä oppilaiden lähikouluihin. Selvimmin tämä on ollut nähtävissä Rantakylän koulun osalta, koska Pihlajapihan koulun (entinen erityiskoulu) ja Rantakylän koulun yhdistyessä vuonna 2005 myös erityisluokanopettajaresurssi jäi Rantakylään. Tällä hetkellä resurssia on oppilaiden lähikouluihin siirtymisen seurauksena siirretty Rantakylästä (Noljakkaan ja Utraan) kahden erityisluokanopettajan, Enosta (Uimaharjuun) yhden erityisluokanopettajan, Lyseon peruskoulusta (Pielisjoen kouluun) yhden erityisluokanopettajan, Suhmuran koulusta (Hammaslahden kouluun) sekä Karsikosta (Nepenmäen kouluun) yhden erityisluokanopettajan verran. Lainsäädännöstä (PoL 17 ) johtuen Normaalikoululla ei ole velvollisuutta järjestää erityistä tukea, jolloin Normaalikoulun oppilaaksiottoalueen erityisen tuen oppilaat ovat ohjautuneet kaupungin kouluihin. Normaalikoulun kanssa on kuitenkin nyt sovittu, että vain keskitettyä pienryhmää tarvitsevat oppilaat siirtyvät kaupungin kouluihin ja muiden erityisen tuen Normaalikoulu järjestää itse. Koska myös pienluokkien ulkopuolelle jää aina oppilaita, jotka tarvitsevat tukea, on pienluokkien toimintaa viime vuosina kehitetty tukemaan aiempaa enemmän myös pienluokkien ulkopuolelle jääviä oppilaita. Seuraavassa on kerrottu hieman kehitystyön tuloksista.

7 7 - Niittylahden starttiluokka muutettiin syksystä 2013 alkaen joustavan alkuopetuksen luokaksi, joka toimii yhteistyössä ensimmäisen luokan kanssa ja lapset siirtyvät joustavasti yleisopetuksen ja pienryhmän välillä. Lapsia on siirtynyt lukuvuoden vuosien aikana joustavasta luokasta useita yleisopetuksen luokkaan eli he ovat kuntoutuneet. Toisaalta yleisopetuksen luokalla olevat saavat tukea joustavien järjestelyjen myötä. - Nepenmäen koulu on lukuvuodesta alkaen ottanut myös erityistä tukea tarvitsevat lapset omaan kouluunsa yleisopetuksen luokille, jossa heitä tukevat erityis(-luokan)opettajat. - Uimaharjussa aloitti lukuvuoden alusta vastuuerityisopettajakokeilu, jossa E-2, 3-6 ja 7-9 pienluokkaa tarvitsevilla oppilailla on oma erityisopettaja, joka huolehtii heidän tuen toteutumisesta. Uimaharjulaiset tukea tarvitsevat oppilaat siirtyivät Enon pienluokilta Uimaharjun kouluun lukuvuoden alusta ja heidän mukanaan siirtyi myös 1 PLK resurssi. Keväällä 2015 pienluokan oppilaat siirrettiin yleisopetuksen luokille, joissa erityis(-luokan)opettajat tukevat heitä. - Pielisjoen koulussa toimii täysin inklusiivinen malli, jossa kaikki oppilaat ovat kirjoilla yleisopetuksen luokilla ja tukea tarvitsevat oppilaat saavat tarvitsemansa erityisopetuksen luokkatasokohtaiselta erityis(-luokan)opettajalta. Mallia on kehitetty jo usean vuoden ajan. - Myös Marjalassa aloitti lv inklusiivinen malli. Tukea tarvitsevat oppilaat siirtyivät syyslukukauden 2013 alusta Noljakasta (jonne he olivat aiemmin ohjautuneet tuen tarpeensa takia) Marjalan kouluun. Heitä tukevat erityisluokanopettaja sekä laaja-alainen erityisopettaja. - Rantakylän koulussa toimii jo kolmatta vuotta tiimiopetusmalli, jossa erityisluokka ja yleisopetuksen luokka on yhdistetty yhdeksi tiimiluokaksi ja luokalla on kaksi opettajaa (erityisluokanopettaja ja luokanopettaja). Näin yleisopetuksen oppilaat saavat enemmän erityisopettajan tukea ja toisaalta pienluokan oppilaat oppivat mallioppimisen kautta monia taitoja yleisopetuksen oppilailta. Rantakylän koulussa aloitti syksyllä 2013 myös yhteiset ykköset malli, jossa starttiluokka ja yleisopetuksen ensimmäinen luokka sekä alkuopetuksen pienluokka ja yleisopetuksen ensimmäinen luokka tekevät yhteistyötä. Koska lapset ovat vielä koulupolun alkuvaiheessa kehitystasoltaan hyvin eri vaiheissa, pystytään näin oppilaita joustavasti ryhmittelemällä vastaamaan paremmin heidän tuen tarpeeseensa. - Myös muissa kouluissa pienluokkien ja yleisopetuksen luokkien välillä oppilaita integroidaan pienluokista yleisopetukseen ja yleisopetuksesta pienluokkiin. Pienluokkien oppilaat ovat jopa 30% oppitunneista yleisopetukseen integroituina, jolloin pienluokkiin tulee oppilaita yleisopetuksen ryhmistä. - Viime vuosina on huomattu myös ongelmia, joita puhtaasti inklusiivinen malli on tuonut mukanaan. Inklusiivisen mallin rinnalla näyttäisi olevan tarvetta myös perinteisemmille pienryhmälle, joita osa erityisoppilaista tarvitsee.

8 8 Edellä mainittu kehitys on pitkälti mahdollistunut mm. sillä, että erityisluokanopettajien ja laaja-alaisten erityisopettajien työnkuvat ovat lähestyneet toisiaan ja työtä tehdään oppilaslähtöisesti joustaen. Taustalla on lähikouluperiaate, tuen jakautuminen tasaisemmin myös yleisopetuksen luokkien oppilaiden käyttöön sekä mm. vertaisoppimisen mahdollistaminen (esimerkiksi jos samaan luokkaan laitetaan lapset, joilla kaikilla on sosiaalisten taitojen oppimisessa pulmaa, heiltä puuttuu malli sosiaalisesti hyväksytystä käyttäytymisestä). Inklusiivinen malli tarvitsee kuitenkin riittävät resurssit toteutuakseen. Opetusryhmien tulee olla riittävän pieniä, tarvittaessa luokissa tulee olla koulunkäynninohjaaja ja erityisopetukseen käytettävän tuntimäärän riittävä. Mikäli tukea tarvitsevat oppilaat jäävät ilman erityisopettajan tukea suuriin yleisopetuksen luokkiin, kuntoutumista ei tapahdu ja syrjäytyminen lisääntyy. Joustavien järjestelyjen mukanaan tuoma ongelma on, että sekä erityisluokanopettaja että osa-aikainen erityisopettaja tekevät samankaltaista työtä niin, että toisen opetusvelvollisuus samalla palkalla on 22t ja toisen 24t. Yhdessä rehtoreiden kanssa on avattu oppilaan tuen järjestämistä koskevia erilaisia toimintamalleja koko kaupungin tasolla. Samalla myös erityisopetusresursseja on siirretty perusopetustaan aloittavien tukea tarvitsevien oppilaiden mukana lähikouluihin. Lukuvuodesta alkaen pienluokilla olevien lasten kuntoutumista on alettu seuraamaan koko varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen tasolla. Ajatuksena on, että pienluokkaopiskelu on kuntoutumisjakso, jonka jälkeen oppilas mahdollisimman usein integroituu joko kokonaan tai osittain yleisopetukseen. Seurannalla pyritään saamaan selville mm. se, onko joillakin pienluokilla oppilaita esim. koko alakoulun ajan ilman, että heidän integroitumista yleisopetukseen edes kokeillaan. Useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että oppilaiden oppimistulokset ja vanhempien sosioekonominen tausta ovat yhteydessä toisiinsa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt jo kolmena peräkkäisenä vuonna valtionavustusta (Dnr. 115/529/2012 ja 200/520/2013 ) tavoitteena puolittaa koulujen ja alueiden väliset erot, sukupuolten osaamistasoero sekä sosiaalisen ja etnisen taustan selitysosuus perusopetuksen oppimistuloksista vuoteen 2020 mennessä. Joensuu on saanut kyseistä avustusta kahtena ensimmäisenä vuonna yhteensä n e ja vuodelle 2016 n e. Rahoitus tulee kohdentaa heikommassa asemassa oleville kouluille ottaen huomioon kuntien sisäiset erot: vuotiaan väestönosan keskimääräistä heikompi koulutustaso, keskimääräistä suurempi työttömyysaste sekä keskimääräistä suurempi maahanmuuttajaosuus. Joensuussa nämä kriteerit/ jokin kriteereistä täyttyy kolmellatoista koululla. Em. kriteerit kuvastavat suoraan alueen lasten/ oppilaiden tuen tarvetta päiväkodeissa/ kouluissa.

9 9 Itä-Suomen yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteishankkeessa, ProKoulu:ssa, on mukana yhdeksän kouluamme. Tavoitteena on luoda koko koulun toimintamalli positiivisen käyttäytymisen tukemiseksi. ProKouluille tarjotaan tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja mm. työrauhaongelmiin ja käyttäytymisen pulmiin. Tavoitteena on kaikkien oppilaiden minäkäsityksen vahvistaminen positiiviseen suuntaan ja tätä kautta negatiivisen käyttäytymisen vähentäminen. Hanke ajoittuu vuosille Sekä valtakunnallisesti tarkasteltuna että Joensuun kaupungin tasolla erityisesti sosiaalisemotionaalisesti oirehtivien lasten määrä erityisen tuen piirissä on 10 viime vuoden aikana lisääntynyt. Viime vuosina onkin useissa kaupungeissa panostettu nimenomaan perhetyöhön ja saatu sillä mittavia säästöjä aikaan. Esim. nyt_uutena_palveluna_kirjastos ta_lainattava_perhevalmentaja/ Tämä on tiedostettu myös Joensuun varhaiskasvatuksessa. Muutama vuosi sitten aloitettu perheohjaus (perheiden tukeminen vanhemmuudessa, erotilanteessa jne.) on ollut erittäin tuloksellista ja tätä matalankynnyksen toimintaa tulisi lisätä varhaiskasvatuksessa, mutta myös laajentaa äitiys- ja lastenneuvolaan ajalle, jolloin lapsi ei ole varhaiskasvatuksen piirissä. Perheohjaajien työ ei ole niinkään perinteisen perhetyön kaltaista asiakkaiden kodeissa tapahtuvaa auttamista, vaan vanhempien tukemista kasvatustehtävässä. Perheohjausta tehdään pääsääntöisesti päiväkodeissa. Tavoitteena on vanhemmuuden tukeminen niin, että lapsen kasvuympäristö on vakaampaa ja turvallisempaa. Tätä kautta tavoitteena on, että sosioemotionaalisesti oirehtivien lasten määrä kääntyy laskuun, jolloin pienluokkiin kohdistettuja resursseja voidaan käyttää laajemmin kaikkien oppilaiden tukemiseksi. Eheän opinpolun varmistamiseksi lukukaudesta 2014 alkaen varhaiskasvatuksen perheohjaajien työn jatkoksi on palkattu hankevaroin kaksi kuraattoria, joiden työhön kuuluu myös perhetyö. 2. Rakennemuutoksen tavoitteet a) Pienluokkamuotoiseen toimintaan käytettyjen resurssien kohdentaminen varhaisempaan tukeen - Vuoden 2015 aikana pienluokkatoimintaan käytetyistä resursseista ohjataan 5% oppilaiden tukemiseen muuten kuin pienluokkamuotoisessa opetuksessa. - Vuosina pienluokkatoimintaan + TA ennakoimattomiin kuluihin käytetyistä resursseista säästetään e ja edelleen vuosina e, joista 50% suunnataan Varkon ennaltaehkäisevään työhön.

10 10 - Pienluokkamuotoisen opetuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta seurataan vuosittain. Pienluokkien interventioluonnetta korostetaan. Mittari: erityisluokkamuotoiseen opetukseen käytetty resurssi vuosittain b) Erityisen tuen oppilaiden määrän kehitys - Erityisen tuen oppilaiden määrä laskee niin, että tehostetussa tuessa olevien oppilaiden määrä on suurempi kuin erityisessä tuessa olevien määrä. Vuoden 2015 aikana erityisessä tuessa olevien oppilaiden määrä vähenee 5% vuoden 2014 määrään verrattuna. Laskeva trendi jatkuu myös vuoden 2014 jälkeen. Mittari: tehostetussa ja erityisessä tuessa olevien oppilaiden määrä vuosittain verrattuna Joensuun kaupungin sekä valtakunnalliseen tasoon. c) Honkalampikeskuksessa opiskelevien joensuulaisten oppilaiden opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset Honkalampikeskuksessa opiskelevien joensuulaisten oppilaiden opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kääntyvät laskuun. Mittari: Honkalampikeskuksen koulukustannukset vuosittain. d) Erikoissairaanhoidon/ sairaalaopetuksen kustannukset - (Erikois)osastosairaanhoidosta/ sairaalaopetuksesta aiheutuvat kustannukset kääntyvät laskuun (yhden vrk hinta erikoissairaanhoidossa Joensuussa on n. 600e + sairaalaopetus 250e, Kuopiossa n. 900e + sairaalaopetuksen hinta). - Mittari: Varkon ennakoimattomat erikoissairaanhoidon ja sijoitusten kustannukset vuosittain. e) Koulunkäynninohjaajien määrä

11 11 - Perusopetuksessa on ohjaajia tällä hetkellä 109 vakituista ja 38 määräaikaista. Tavoitteena on saada ohjaajien määrää laskemaan. Ohjaajakustannukset ovat vuonna 2014 olleet ja vuonna Mittari: koulunkäynninohjaajien määrä vuosittain 3. Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi c) Jokaisen lapsen/ oppilaan kohdalla on pyritty selvittämään huolellisesti mahdollisuus järjestää hänen opetuksensa ja koulunkäyntinsä kaupungin omana toimintana. Näin myös vaikeimmin vammaisten opetuksen järjestämismahdollisuudet omana toimintana on kartoitettu huolellisesti oppilaskohtaisesti. Tässä yhteydessä on tehty seudullisesti linjaus, ettei lisäopetusvuotta perusopetuksen päättäville oppilaille myönnetä, vaan toiminta pyritään järjestämään muiden oppilasta mahdollisimman hyvin tukevien järjestelyjen, mm. NUPA -toiminnan, kautta. Vaikeimmin vammaisten perusopetuksen päättäneiden nuorten osalta on sovittu LUOVI:n kanssa jatko-opintojen järjestämisestä. Opinnot LUOVI:ssa ovat mahdolliset joko suoraan perusopetuksen jälkeen tai NUPA toiminnan jälkeen. Tapauskohtaisesti arvioidaan, hyötyykö nuori NUPA toiminnasta esimerkiksi ennen LUOVI:n opintoihin siirtymistään. Tämän toiminnan kautta tavoiteltavat taloudelliset säästöt näyttäytyvät Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen lisäksi myös sosiaali- ja terveyskeskuksessa. c-d) Yhtenä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskevaan selvitykseen vuonna 2014 kirjatuista tavoitteista on kartoittaa mahdollisuudet henkilöstöresurssin siirtoon ennaltaehkäisevään työhön. EMO toiminnan kehittäminen vuodesta 2015 alkaen on yksi erimerkki tästä toiminnasta. Tavoitteena on tukea oppilasta mahdollisuuksien mukaan hänen omassa lähikoulussaan tai vaihtoehtoisesti VARKOn omassa keskitetyssä EMO toiminnassa. Oppilaan omassa lähikoulussa tarjottava tuki mahdollistaa sen, että oppilas saa jatkaa omassa lähikoulussaan, oppilaan kuljetuskustannukset jäävät pois ja lähikoulun työntekijät saavat ohjausta ja neuvontaa siihen, kuinka kyseistä oppilasta voisi tukea jatkossa. Oppilaan lähikouluun kohdistuva tukitoimi voi olla EMO -opettajan jalkautumisen ohella myös joko psykologin, perhetyöntekijän tai ohjaajan määräaikainen jakso kyseisessä luokassa. Ennen EMO-toimintaan hakeutumista lähettävä koulussa tarkastelee käytössä olevia toimintatapojaan, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta oppilaalle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa oppilaalle aikaisempaa paremmin sopivia pedagogisia

12 12 ratkaisuja. Mikäli koulun tukitoimet eivät auta, lähettävän koulu laatii oppilaasta pedagogisen selvityksen, josta ilmenee koulussa kokeillut monialaiset tukitoimet. Vastaava psykologi arvioi EMO jakson ja mahdollisen arviointikäynnin tarpeellisuuden yhdessä muun EMO -tiimin kanssa. Arvioinnin jälkeen päätetään kohdistuvatko tukitoimet oppilaan lähikouluun vai edellyttääkö tilanne oppilaan fyysistä siirtymistä EMO luokkaan Rantakylään. Em. lisäksi EMO toiminnalla pyritään mahdollisimman hyvin tukemaan myös sairaalaopetuksesta palaavia tai sairaalajaksoa odottavia oppilaita kouluissamme aiempaa paremmin. Tavoitteena onkin välttää kevään 2015 tilanne, jolloin alakouluikäisiä oppilaita oli palaamassa sairaalajaksolta, mutta heitä ei tuolloin pystytty ottamaan kaupungin kouluihin riittävästi tuetun opetuksen puuttuessa. Usein sairaalajaksolta palaava sosiaalis-emotionaalisesti oireileva oppilas tarvitsee jakson tuetummassa ryhmässä ennen onnistunutta palaamista omaan lähikouluunsa. Näin pyritään välttämään voinnin huononeminen ja paluu sairaalajaksolle ja opetukseen. EMO -opetuksen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen kuntoutuminen, johon pyritään moniammatillisen työn kautta. EMO toiminnan moniammatilliseen tiimiin kuuluvat erityisluokanopettaja, koulunkäynnin ohjaaja, perhetyöntekijät ja psykologi. Lisäksi tehdään yhteistyötä lasta hoitavien tahojen kanssa. Oppilaan tullessa interventiojaksolle perheeltä edellytetään sitoutumista lapsen kuntoutumisprosessiin, jossa perhe on aktiivisesti mukana. Myös oppilaan lähettävä koulu on säännöllisesti mukana lapsen kuntoutumisprosessissa, mm. väliarviointien ja muun tiiviin yhteydenpidon kautta. EMO -toiminnassa on työskennellyt psykologi (ajalla ) ja vuoden 2016 alusta kaksi kuraattoria (ajalle ) ja (ajalle ). Lisäksi toiminnassa on mukana kolme erityisluokanopettajaa ja yksi koulunkäynninohjaaja. e) Koulunkäynninohjaajaresurssia muutetaan erityisopettaja-/ oppilashuoltohenkilöstöresurssiksi. Henkilöstörakennetta muutetaan siten, että erityisluokanopettajaresurssia muutetaan eläköitymisten ja uusien rekrytointien yhteydessä erityisopettajaresurssiksi.

13 13 4. TULOKSET a) Pienluokkamuotoiseen toimintaan käytettyjen resurssien kohdentaminen varhaisempaan tukeen Tavoite 1: Vuoden 2015 aikana pienluokkatoimintaan käytetyistä resursseista ohjataan 5% oppilaiden tukemiseen muuten kuin pienluokkamuotoisessa opetuksessa. Tavoite 2: Vuosina pienluokkatoimintaan + TA ennakoimattomiin kuluihin käytetyistä resursseista säästetään e ja edelleen vuosina e, joista 50% suunnataan Varkon ennaltaehkäisevään työhön. Mittari: erityisluokkamuotoiseen opetukseen käytetty resurssi vuosittain Lukuvuoden lopussa Joensuussa käytettiin 1269 vvt (64,5%) pienluokkamuotoiseen opetukseen ja 697 vvt (35,5%) osa-aikaiseen erityisopetukseen. Lukuvuoden suunnitelman mukaan pienluokkamuotoiseen opetukseen on suunniteltu käytettävän 1344 vvt (66,6%) ja osa-aikaiseen erityisopetukseen 675,5 vvt (33,4%). Em. lukujen mukaan pienluokkamuotoiseen opetukseen käytetään lukuvuonna jopa hieman enemmän resursseja kuin edellisenä vuonna. Kohdissa c ja d selvitetyt Honkalampikeskuksen kustannusten laskeminen ja sairaalaopetuksen opetuspäivien väheneminen kuitenkin selittävät tätä, koska kaupungin tasolla nämä em. ovat vaatineet erityisluokanopettajien, psykologien, kuraattoreiden ja ohjaajien lisäresurssointia. b) Erityisen tuen oppilaiden määrän kehitys Tavoite: Erityisen tuen oppilaiden määrä laskee niin, että tehostetussa tuessa olevien oppilaiden määrä on suurempi kuin erityisessä tuessa olevien määrä. Vuoden 2015 aikana erityisessä tuessa olevien oppilaiden määrä vähenee 5% vuoden 2014 määrään verrattuna. Laskeva trendi jatkuu myös vuoden 2014 jälkeen. Mittari: tehostetussa ja erityisessä tuessa olevien oppilaiden määrä vuosittain verrattuna Joensuun kaupungin sekä valtakunnalliseen tasoon. Vuoden 2014 osalta erityisen tuen oppilaiden määrä on Joensuussa laskenut 8,5%:sta 7,8%:iin. Vastaavasti tehostetun tuen määrä on noussut 6,6%:sta 7,9%:iin. Vuonna 2015 joensuulaisten tehostetun tuen oppilaiden määrä on jatkanut kasvuaan (10,2%) ja erityisen tuen oppilaiden määrä on hienokseltaan taas kasvanut (8,1%). Valtakunnallisesti erityisessä tuessa vuonna 2014 on ollut 7,3% ja tehostetussa tuessa 7,5%. Vuoden 2015 valtakunnalliset lukemat selviävät kesäkuussa 2016.

14 % % Tehostettu tuki JNS vs. muu Suomi tt muu Suomi 3,3 6,5 7,5 tt JNS 3 6,6 7,9 10,2 Erityinen tuki et muu Suomi 8,1 7,3 7,3 et JNS 9 8,5 7,8 8,1

15 15 c) Honkalampikeskuksessa opiskelevien joensuulaisten oppilaiden opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset Tavoite: Honkalampikeskuksessa opiskelevien joensuulaisten oppilaiden opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kääntyvät laskuun. Mittari: Honkalampikeskuksen koulukustannukset vuosittain. Koulukustannukset muodostuvat kuntoutusjaksoilla tapahtuvasta opetuksesta, avustajista sekä jäsenkuntien maksuosuudesta joensuulaisten osalta). HONKALAMPIKESKUKSEN KOULUKUSTANNUKSET JNS K E V Ä T S Y K S Y K E V Ä T S Y K S Y Syyslukukauden 2015 osalta joensuulaisten oppilaiden koulukustannukset verrattuna syyslukukauteen 2014 ovat laskeneet lähes Lukuvuodelle kustannussäästö näyttäisi siis olevan n Jo usean vuoden ajan varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus on tarkastellut perusopetuksen aloittavien kehitysvammaisten oppilaiden osalta huolellisesti mahdollisuutta järjestää heidän opetus kaupungin omana toimintana Honkalampikeskuksen koulun sijaan. Yhä useampi oppilas onkin aloittanut perusopetuksensa kaupungin kouluissa. Kun Honkalampikeskuksen koulussa päätti perusopetuksensa keväällä 2015 kohtuullisen suuri määrä oppilaita, ei Honkalampikeskuksen kouluun ole heidän tilalleen tullut uusia oppilaita ja oppilaiden väheneminen näkyy selkeästi myös kaupungille kustannusten laskemisena.

16 opetuspäivät 16 d) Erikoissairaanhoidon/ sairaalaopetuksen kustannukset Tavoite: (Erikois)osastosairaanhoidosta/ sairaalaopetuksesta aiheutuvat kustannukset kääntyvät laskuun (yhden vuorokauden hinta erikoissairaanhoidossa Joensuussa on n. 600e + sairaalaopetus 250e vastaava hinta Kuopiossa on n. 900e + sairaalaopetuksen hinta). Mittari: Varkon ennakoimattomat erikoissairaanhoidon ja sijoitusten kustannukset vuosittain. Lasten ja nuorten psykiatrinen osasto- ja avoopetus JNS osasto-opetus päivinä alakoulu kevät 2014 syksy 2015 kevät 2015 syksy avo-opetus päivinä alakoulu osasto-opetus päivinä yläkoulu avo-opetus päivinä yläkoulu Vuonna 2014 sairaalan sijaintikunnalle tuli lakisääteiseksi järjestää avo-opetusta sen alueella oleville oppilaille, jotka tarvitsevat kunnan koulutoimen tarjoamien tukitoimia voimakkaampaa tukea. Tämän seurauksena avo-opetukseen palkattiin kaksi uutta erityisluokanopettajaa neljän erityisluokanopettajan lisäksi. Tämä selittää opetuspäivien määrän kohoamista vuodesta 2014 alkaen. Kuitenkin sekä joensuulaisten lasten että nuorten psykiatrinen osasto-opetus ja avo-opetus (mitattuna sairaalaopetuspäivinä) ovat syksyn 2015 aikana kääntyneet laskuun. Kun huomioidaan kevätlukukauden pituus suhteessa syyslukukauteen, voidaan todeta, että sairaalaopetuspäivät ovat syyslukukaudella 2015 laskeneet 88 sairaalaopetuspäivällä verrattuna kevätlukukauteen 2015.

17 17 Varkon opetuskustannusten säästö on e (n. 250e/ vrk -> 88 x 250e), jonka lisäksi osastolla olevien oppilaiden erikoissairaanhoitokustannusten vähenemisestä aiheutuneet säästöt sosiaali- ja terveyspuolelle ovat noin n e (88 x 600e). Koska hoitopäivien laskeminen ajoittuu samaan aikaan EMO toiminnan voimakkaan lisäresursoinnin kanssa, voitaisiin vetää varovaisia johtopäätöksiä EMO toiminnan lisäresursoinnin olleen oikeansuuntaista. e) Tällä hetkellä on yhden koulun kanssa sovittu koulunkäynninohjaajaresursin muuttamisesta erityisopettajaresurssiksi. 6) JATKOSUUNNITELMAT EMO toimintaa jatketaan. Tähän on tärkeä vakinaistaa kolmas erityisopettaja sekä riittävä oppilashuoltohenkilöstön panos, jolloin kuraattori voi tehdä perheiden kanssa työtä ja psykologi terapiaja kuntouttavaa työtä. Näin nämä palvelut voidaan antaa omana palveluna ja samalla ehkäistä erikoissairaanhoidosta ja sairaalaopetuksesta aiheutuvia kustannuksia. Koska perusopetuksen alkaessa ensimmäisellä vuosiluokalla on jo selkeästi havaittavissa aggressiivista käyttäytymistä, sosiaalis-emotionaalista pulmaa, tarkoituksena on ulottaa kuntouttavaa toiminta myös varhaiskasvatukseen. Tavoitteena on tukea lapsia ja perheitä mahdollisimman varhain samalla ennaltaehkäisten lasten oireilua, jolloin kuntoutumista tapahtuisi tehokkaammin jo varhaiskasvatuksen aikana. Tällöin perusopetuksen alkaessa ja edetessä tukiresurssien määrä vähenee. Varhaiskasvatuksessa on koulutettu laajalti ja suunnitelmallisesti lastentarhanopettajia tunne- ja vuorovaikutuskoulutuksella, lasten keskinäiseen vertaissovitteluun pyrkivällä koulutuksella, Kummi13 jne. Nämä em. koulutukset tähtäävät juuri niiden taitojen saavuttamiseen, joita lapsi perusopetuksen alkaessa (toki myös elämässä yleensä) tarvitsee. Tätä toimintaa viedään suunnitelmallisesti eteenpäin. Jatkossa suunnitelmissa saada myös ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus käyntiin varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on karsia määräaikaisia ohjaajia ja pohtia huolellisesti, missä ja millaisessa muodossa resurssia eniten tarvitaan. Tarvitaanko ohjaajia, erityisopettajia vai oppilashuollon henkilöstöä. Väliaikainen oppilashuoltohenkilöstön lisääminen (Tasa-arvohankerahoituksen kautta) on mahdollistanut psykologien ja kuraattoreiden uudenlaisen työtavan kehittämistä. Hanketyöntekijät ovat

18 18 jalkautuneet entistä enemmän luokkiin ja yhdessä opetushenkilöstön kanssa suunnitelleet luokkiin ja oppilaisiin kohdistettuja interventioita. Tästä työskentelystä on tekeillä Pro Gradu tutkielma ja jo valmistuneet tulokset ovat varsin hyviä. Oppilas- ja opiskeluhuollon, Varkon perheohjaajien ja Kasperin (kasvatus- ja perheneuvola) juuri käynnistynyttä LEAN prosessia jatketaan. Tarkoituksena on saada yhteinen käsitys siitä, mitä osaamista em. työntekijöillä on ja luoda uusia toimintamalleja lasten ja perheiden tukemiseen. Samalla on tarkoitus poistaa päällekkäinen työ ja vapauttaa tätä kautta resurssia ennaltaehkäisevämpään ja lähempänä lapsen ja oppilaan arjessa tapahtuvaa toimintaa. Psykologeilla ja kuraattoreilla on mm. monenlaista terapiapätevyyttä, jota voisimme tarjota lapsille ja oppilaille, eikä lähettää heitä yksityiselle palveluntarjoajalle terapiapalvelujen saamiseksi. Psykologien ja kuraattorien työnkuva on kaiken kaikkiaan viime vuosina muuttunut paljon. Yksilötyöskentelystä on siirrytty enemmän luokka-/ ryhmämuotoiseen ja perhettä kokonaisvaltaisesti tukevampaan suuntaan. Myös tähän yhteistoiminta kasvatus- ja perheneuvolan ja Varkon kesken antaa uusia mahdollisuuksia. Oppilashuollon henkilöstön sijoittuminen jatkossa SiunSoten alaisuuteen tuo mukanaan uhkakuvan siitä, että Varkon sisällä aloitettu kehitystyö ja hyvien käytänteiden jatkuminen vaarantuu. Oppilashuollon resurssit on tällä hetkellä kohdennettu Varkon sisällä kentän tarpeiden mukaisesti alueen/ koulujen erityispiirteet huomioiden. Joensuun oppilashuollonresurssien jakaantuminen jatkossa koko SiunSote alueelle, herättää myös kysymyksiä.

19 Liite 1. Lasten ja nuorten palveluiden kärkihankkeen kaavio 19

20 20 Liite 2. Yhteiset pienluokat Erityisluokka oppilaita (opettajia) Yksilöidyt toimenpiteet Alakoulun EMO -ryhmät 8 (3) LEAN: kuntoutumisen tehostuminen, toiminnan jalkauttaminen oppilaan kotikouluun Yläkoulun EMO -ryhmä 5 (1) Sairaalaopetus 60/ lukuvuosi (6) Lastensuojeluyksiköt 11 (2) Sosiaalista sopeutumista ja tunne-elämän kehityksen tukea ja kuntoutusta tarvitsevien pienryhmät 13 (3)

21 Pienluokkaresurssien tasaaminen kaupungin koulujen sisällä huomioiden alueen ominaispiirteet/ oppilaiden tuen tarve. 21 Kehitysvammaisten luokat 70 (9) Starttiluokat 24 (3) Valmistavan opetuksen luokat (5) Liite 3. Koulukohtaiset pienluokat/ pienluokkaresurssi Koulu oppilaita/ (erityisluokanopettajia, jotka sisältävät JOPOt) pienluokkaresurssi alueella yht./ oppilaita alueella yhteensä ohjaajat (vakituiset/ määräaikaiset) Joensuun lyseon 398 (2) 5/ peruskoulu Marjalan koulu 156 (1) 1,6+1 ehdotus toimenpiteeksi Noljakan koulu 352 (3) 4+4 Kanervala 75 (0) 0 Pataluodon koulu 411 (4) 13,8/ Mutalan koulu 132 (0) 2+0 Rantakylän koulu 378 (5) 14+3

22 22 Utran koulu 441 (4) 12+4 Pielisjoen koulu 405 (1) 6/ Nepenmäen koulu 353 (2) 11+4 Iiksenvaaran koulu 63 (0) 0+1 Karsikon koulu 257 (3) 6+1 Kiihtelysvaaran koulu 150 (2) 5/ Tuupovaaran koulu 148 (2) 4,15+0 Heinävaaran koulu 156 (1) 3+1 Pyhäselän koulu 308 (2) 5/ Hammaslahden koulu 173 (2) 9+1 Reijolan koulu 217 (2) 4+2 Rekivaara 56 (0) 1+1 Niittylahti 249 (0) 3+0 Suhmura 122 (0) 1+1 Uimaharjun koulu 185 (1) 3/ 578 3,5+2 Enon koulu 294 (2) 6+5 Louhiojan koulu 99 (0) 2+1