Omenat Kesälajikkeet Borgovskoje Esteri Junost Norland Pirja

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Omenat Kesälajikkeet Borgovskoje Esteri Junost Norland Pirja"

Anni-Kristiina Katajakoski
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Omenat Kesälajikkeet Borgovskoje, V (VI), kesä (Peltosalmen imelä) Venäläistä alkuperää. Ehdottomasti talvenkestävimpiä kesälajikkeitamme. Hedelmä keskikokoinen, usein pitkulainen, kypsänä keltainen ja hyvin lievästi punaviiruinen. Maku puhtaan makea, lähes hapoton, lasten suosiossa. Hyvin terve ja satoisa lajike. Esteri, V (jopa VI), kesä Kannan emopuu löydetty Kyyjärveltä. Hedelmä pieni, litteänpyöreä, oranssinruskehtava, pinnalla korkkiutumaa. Maku erittäin miellyttävä voimakkaan päärynäarominen, makea. Puu isokokoinen ja hyvin terve ja talvenkestävä pohjoisillakin alueilla. Todennäköisesti sama lajike kuin Långsjön päärynäomena ja Korobovka. Junost, V, kesä (Oktjabrenok) Venäläinen risteytysjaloste (Keltakaneli x Valkea kuulas) Moskovan hedelmäkoeasemalta v Huomionarvoinen lajike Keski- ja Pohjois- Suomeen. Hedelmä keskikokoa pienempi, keltainen, pinnaltaan vahainen. Malto pehmeää, mehevää, heikosti mausteista, makeaa. Hyvä ruvenkestävyys. Sopii luomuviljelyyn. Norland, VI, kesä (Resque x Melba) Hedelmä pitkänomainen, täysin tummanpunainen kesäomena. Maku hapahko, mutta aromikas. Runsassatoinen ja tulee aikaisin satoikään. Menestynyt hyvin Pohjois-Suomessa mm Sallassa ja Sotkamon kauppaviljelmillä. Sadekesinä saattaa saada omenarupea. Pirja, V, aik. Kesä Suomalainen risteytysjaloste (Huvitus x Melba). Hedelmä pienehkö, kauniin punaviiruinen. Malto pehmeä ja hienorakeinen. Maku hyvin miellyttävä, Melba-arominen. Hedelmät kypsyvät aikaisin, lämpiminä kesinä jo heinäkuun lopulla. Puu on hillittykasvuinen ja talveentuu aikaisin. Omaa jonkin verran alttiutta ruvelle. Osoittautunut hyvin satoisaksi ja talvenkestäväksi vielä V vyöhykkeelläkin.

2 Rescue, V, kesä Puu on keskikokoinen, valkokukkainen. Ovaalinpyöreä hedelmä on pieni, läpimitaltaan noin 3,5-4 cm, ja ohut kuori vahapeitteisen kirkkaan punanen. Kypsyy aikaisin elokuun lopulta alkaen ja säilyy kolmisen viikkoa, jonka jälkeen jauhottuu. Hyvä siideriomena, mutta sopii makeahkona myös tuoreomenaksi. Ylenpalttinen valkoinen kukinta. Hedelmät hyvän makuisia. Tshudnoje, V, kesä (Ihmeellinen) Kookas g kesäomena. Korkea talvenkestävyys. Ruvenkestävä. Sato alkaa kolmantena vuonna 100 kg/puu. Pieni ja kääpiöivä puu, korkeus n. 2-2,5 m. Omena vihreänkeltainen, peitevärinä voimakasta tummaa punaa. Erinomaisen makuinen. Omenat Syyslajikkeet Särsö, V, syys (Cloetta) Ruotsista lähtöinen hieno syyslajike. Hedelmä keskikokoinen tai suuri, litteänpyöreä, sileäpintainen, oranssi-pisteinen tai viiruinen. Malto kiinteä, hienon happoinen, maku todella miellyttävä. Hedelmä kypsyy syys-lokakuussa ja säilyy pari kuukautta. Puun kasvutapa on luontojaan hyvä, hyvät oksakulmat, aikaissatoinen, terve, soveltuu hyvin luomuviljelyyn. Menestyy jopa VI-vyöhykkellä, ei ole ollut pakkasvaurioita edes kovina pakkastalvina. Osennaje nizkorosloje, V, syys (Syys-matalakasvuinen) Keskikokoinen ( g) syysomena. Korkea talvenkesto, ruvenkestävä. Sato alkaa 3-vuotiaana. Omenan pyöreä, väri keltaisenvalkoinen, jossa aavistus punaista. Hyvin satoisa. Hedelmät pyöreitä, kellahtavan valkeita lievin punerruksin. Malto happamanmakeaa, hyvän makuista. Lajike on puolikääpiöivä saavuttaen vain 2,5 metrin korkeuden. Ahosen lakkaomena, IV, syys Ahosen taimistolta Karstulasta. Hedelmä keskikokoinen, litteänpyöreä, kauniin lakanpunainen, punapisteinen. Malto kiinteä ja mehukas. Maku sopivan happoinen, viinimäisen makea, lievästi suomuuraimen aromia. Vaikuttaa hyvin terveeltä lajikkeelta.

3 Prizemlennoje, V, syys Luontaisesti kääpiöivä omenahybridi Tseljabinskistä. Omena keskikokoinen tai kookas g. Erinomainen talvenkestävyys Uralilla. Aikaissatoinen, sato alkaa 2-vuotiaana. Satoisa, 130 kg/puu. Voidaan suositella hyvin pohjoiseen. Hedelmän pohjaväri vihreänkeltainen, kirkkaan punainen peiteväri peittää hedelmän lähes kokonaan. Maku hapokkaan imelää, aromista ja raikasta. Puolikääpiöivä puun korkeus vain 2,5 m Renown, V, aik. syys Englantilainen marjaomenalajike, jota Suomessa on kokeiltu parikymmentä vuotta. Kukat valkoiset. Hedelmät n. 4-5 cm kokoiset, litteänpyöreät. punaoranssiset. Maku hyvin lievästi happoinen ja voimakkaasti sokerinen ja hyvin mehuisa. Todellinen pieni herkkuomena tuorekäyttöön. Oikea lasten herkku. Hyvä pölyttäjä. Talvilajikkeet Plastun, V, talvi Luontaisesti kääpiöivä pieni puu, korkeus 1,5-2 m. Omena isokokoinen 160 g. Hyvä ja aromikas syöntiomena. Malto valkeaa ja hienorakeista ja melkoisen kovaa, mehukasta. Pohjaväri kellanvihreä, päivänpuolella oranssinruskehtavaa läpikuultavaa peiteväriä. Maku lievästi happoinen, runsassokerinen, lieväarominen. Kevytsyöntinen ja miellyttävä. Säilyvyys n. 3 kuukautta. Ei ole esiintynyt rupea. Hedelmät kestävät puussa hyvin pakkasta. Poimittava lokakuussa. Sariola, V, syys/talvi Eräjärvellä Nisulan talossa 1900-luvun alkupuolella syntynyt lajike. Hedelmä keskikokoa pienempi, litteänpyöreä. Pohjaväri keltainen, peitevärinä juovittaista punaa. Malto kovaa ja tiivistä. Maku makean viinihappoinen, hienoarominen. Korkealaatuinen herkkuhedelmä. Tulee myöhään satoikään, mutta kääpiöpuuna sato alkaa jo aikaisin. Vaatii pölyttäjän. Puu kehittyy korkearakenteiseksi. Hyvä pakkasen ja taudinkestävyys. Sopii luomuviljelyyn.

4 Koristeomenapuut Dolgo, V Alunperin venäläinen lajike. Hillittykasvuinen ja keskikokoisensi jäävä puu. Kukinta runsas, valkoinen. Hedelmät n. 3 cm, soikeita voimakkaan kirkkaanpunaisia. Malto kellertävää, happoista ja hyvin soseutuvaa. Mehuihin ja hilloihin Dolgo antaa punaisen värin. Sopiva Rose-tyyppisten viinien valmistukseen höyrymehusta. Melko kestävä rupea vastaan. Hyvä pölyttäjä aikaisin kukkiville lajikkeille. Mainio pikkupihan koristepuu. Makamik, VI Isabellanomenapuu (Malus x adstringens) on tunnetuimpia koristeomenalajikkeitamme. Se on lähtöisin Ontariosta Kanadasta ollen Isabella Prestonin risteytyksiä vuodelta Kukkien väri on alussa tummanpunainen, kukinnan jatkuessa vaaleneva, ja kukkiessaan kesäkuussa 4,8 cm läpimittaisin kukin pysähdyttävän upea. Puun lehdet ovat punertavat. Hedelmät ovat kirkkaanpunaisia ja läpimitaltaan keskimäärin 2,6 cm Luumut Podarok sankt Petersburg, IV Venäläinen myrobalaani. Lajikkeen kehitystyössä on ollut mukana mm Pavlovskin tutkimusasema Pietarin lähellä. Otettu lajikekokeisiin venäjällä 1995 ja rekisteröity lajikkeeksi Kukkii toukokuussa ennen lehtien puhkeamista. Kukinta valtavan runsas, upea koristekasvi kukkiessaan. Hedelmä g, lähes pyöreä, kullankeltainen. Malto keltaista, mehukasta ja tiivistä. Maku makea, runsaan luumuarominen. Kypsyy elokuun loppupuolella Päärynät Detskaja, IV, aik. kesä Venäläinen lajike Moskovasta (hybridi n:o 8 x Djushes Letnij). Hyvin aikainen kesäpäärynä, kypsyy elokuussa. Hedelmiä voi säilyttää n 3 viikkoa. Aikaissatoinen ja satoisa. Hyvä ruven- ja talvenkestävyys. Kookas puu. Hedelmä keltainen ja kooltaan g. Malto kermanväristä, pehmeää ja mehukasta, maku makea.

5 Kafedralnaja, vähintään IV, kesä Moskovan Timirjazovin akatemiassa kehitetty hieno kesäpäärynä. Lajike otettiin Venäjällä koeviljelyyn Talvenkestävyys on erinomainen ja ruvenkestävyys hyvä. Kypsyy elo-syyskuun vaihteessa ja säilyy parisen viikkoa. Satoisa ja aikaissatoinen. Hedelmien koko on g. Keltaista pohjaväriä peittää kirkas puna. Malto on vaaleaa, tiivistä ja erittäin mehukasta, hienorakeista. Maku erittäin hyvä, mietohappoinen ja arominen. Puu keskikokoinen. Lada, IV, aik. kesä Lajike on erinomaisen talvenkestävä ja hyvin rupea kestävä. Hedelmät ovat g leveän päärynämäisiä Väritys on pohjaltaan vaaleankeltainen, kirkas vaalea puna peittää hedelmän valopuolta. Malto kellertävää, mehukasta ja hienorakeista. Maku hyvä, makeanhappoinen ja lievästi arominen. Ladan kukkanuput ovat kauniin vaaleanpunaisia. Lel, IV (V), kesä Venäjän Barnaulista lähtöisin oleva kesäpäärynä. Koeviljely aloitettiin 1993 ja lajike nimettiin Venäjän lajikerekisteriin 1998 mm Altain ja Krasnojarskin alueille. Kypsyy elokuussa. Hyvä ruven ja talven kestävyys. Hedelmä keltapunaviiruinen, pienehkö, g, erittäin hyvä kesäinen syöntihedelmä. Malto valkoista, pehmeää, mehukasta, suussa sulavaa. Maku makeahkoa mausteista. Puu keskikokoinen tai suuri. Tshizhovskaja, vähintään V, myöh. kesä Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja krasavitsa). Hedelmä suurehko g. Muoto säännöllisen pitkulainen, vain lievästi kantaan päin suippeneva. Malto pehmeää, mehukasta, ei juurikaan kivisoluja. Maku erittäin makea ja aromikas. Kypsä syyskuun puolivälissä. Ei ole esiintynyt päärynärupea. Talvenkestävyys erittäin hyvä, tuottanut satoa mm. Sallassa. Vekovaja, IV (V), syys Mielenkiintoinen syyspäärynälajike Uralilta, Hedelmä suuri g, vihertävänkeltaisia, toispuoleisesti punaisia. Hyvän makuinen. Makupisteet 4,4 asteikolla 0-5. Malto mehukasta imelänhappoista, miellyttävää. Talvenkestävyys on erinomainen ja ruvenkestävyys hyvä. Puu leveähkö, kasvu keskivoimakasta.

Samankaltaiset tiedostot

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

!#$%&'()**+*&((,-(./#0/.-& !""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-& Pyrus communis PÄÄRYNÄT Aunen Päärynä (IV) Hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen, peiteväri punaruskea. Maultaan miedohkon makea. Kypsyy syyskuun alkupuolella. Säilyy poiminnan