Sivu 68 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 4

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Aika klo 09:00-11:25 Paikka Hallinnon kokoushuone SISÄLLYSLUETTELO Sivu 68 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 69 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 5 70 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 6 71 OSAVUOSIKATSAUS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 SEKÄ SUUNNITELMAKAUDELLE SPECT/CT LAITTEISTON HANKINTA HANKINTA / HAMMASHOIDON JA OIKOMISHOIDON TARVIKKEET 75 SAIRAALAMÄEN TOIMINTOJEN UUDELLEEN JÄRJESTELYT - KOKONAISUUTTA ARVIOIVAN OHJAUSRYHMÄN NIMEÄMINEN SEKÄ VANHAN TERVEYSKESKUSSAIRAALA-KIINTEISTÖN PERUSKORJAUSHANKKEEN OHJAUSRYHMÄN NIMEÄMINEN 76 NIMIKEMUUTOS LASTENPSYKIATRIAN YKSIKÖSSÄ TOIMIEN VAKINAISTAMINEN PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA 78 RUOTSINKIELEN LAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJA TARKASTUSLAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET TIEDOKSI / MUUT ASIAT VS TOIMITUSJOHTAJA SAKARI TELIMAAN VUOSILOMAN SIJAISJÄRJESTELYT

2 PÖYTÄKIRJA 6/ Läsnä Nimi Klo Tehtävä Hietaniemi Antti 9:00-11:25 pj Nurmi Pekka 9:00-11:25 vpj Haapalehto Seija 9:00-11:25 jäsen Halonen Jyrki 9:00-11:25 jäsen Högnabba Stefan 9:00-11:25 jäsen Joensuu Olli 9:00-11:25 jäsen Kallio Jaana 9:00-11:25 jäsen Lahti Mauri 9:00-11:25 jäsen Lindskog Tina 10:11-11:25 jäsen Pensaari Paula 9:00-11:25 jäsen Varila Kaija 9:00-11:25 jäsen Innanen Sari 9:00-11:25 valtuuston pj Sabel Roy 9:00-11:25 valtuuston I vpj Brandt Mats 9:00-11:25 valtuuston II vpj Sillanpää Timo 9:00-11:25 valtuuston III pj Telimaa Sakari 9:00-11:25 johtajaylilääkäri Hautala-Jylhä Pirjo-Liisa 9:00-11:25 hallintoylihoitaja Korkiakoski Minna 9:00-11:25 pöytäkirjanpitäjä Poissa Pajunpää Hannu toimitusjohtaja Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Antti Hietaniemi Minna Korkiakoski Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä / 2015 / 2015 Olli Joensuu Paula Pensaari

3 PÖYTÄKIRJA 6/ Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on tarkastuksen jälkeen ollut säädetyllä tavalla nähtävänä / 2015 Minna Korkiakoski Pöytäkirjanpitäjä

4 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus 68 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallitus 68 Vs toimitusjohtajan esitys: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

5 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus 69 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Hallitus 69 Vs toimitusjohtajan esitys: Hallitus valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Tarkastusvuorossa ovat jäsenet Olli Joensuu ja Tina Lindskog. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin jäsenet Olli Joensuu ja Paula Pensaari.

6 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus 70 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hallitus 70 Vs toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Asialistan asioiden lisäksi käsiteltäväksi otetaan ylimääräisenä asiana Vs toimitusjohtaja Sakari Telimaan vuosiloman sijaisjärjestelyt. Kokouksen alussa Infektioylilääkäri Marko Rahkonen on kutsuttu esittelemään vastuualueensa toimintaa sekä sairaalan hygieniatilannetta. Työjärjestys hyväksyttiin yksimielisesti.

7 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus 71 OSAVUOSIKATSAUS Hallitus 71 Talousjohtaja Hallintosäännön ja talousarvion käyttösuunnitelman mukaisesti hallitukselle annetaan kuntayhtymän toimintaa ja taloutta koskeva osavuo si kat saus kolmannesvuosittain. Osavuosikatsauksessa on käsitelty kuntayhtymän toimintaa erikoissairaanhoidon tulosalueittain laadituilla katsauksilla ensisijassa neljän bsc-nä kö kul mankautta. Tulosaluekohtaisissa kat sauk sis sa on lisäksi kirjattu sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa koskeva ti lan ne arvio. Lisäksi osa vuo si kat saus si säl tää ta lout ta ja hen ki lös tö hallin toa kos ke vat eril liset osiot sekä ly hyen toi mi tus joh tajan yleis katsauk sen. Liite A71, Osavuosikatsaus Peruspalveluliikelaitos Jytan osalta osavuosikatsaus käsitellään peruspalvelulautakunnassa. Osavuosikatsauksen tietojen lisäksi kokouksessa esitel lään erikoissairaanhoidon toukokuun toiminnalliset ja taloudelliset tiedot siltä osin kuin tie dot ovat kokoukseen mennessä käytettävissä. Vs toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää merkitä tiedoksi liitteen mukaisen osavuosikatsauksen ajalta Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet OSAVUOSIKATSAUS

8 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus 72 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 SEKÄ SUUNNITELMAKAUDELLE Hallitus 57 Valmistelu:Toimitusjohtaja, talousjohtaja Kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelua ohjaa ensisijassa kun ta yh ty män hyväksytty strategia. Voimassaoleva strategia on laadit tu tavoitevuotenaan vuosi STRATEGIA: Arvot Ihmisten terveys ja hyvinvointi, joista huolehdimme tuottamalla korkealaatuisia palveluja kehittämällä terveyttä edistäviä työtapoja toimimalla yhdessä kuntien, muun julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kanssa Ihmisarvon kunnioittaminen, jota vaalimme asiakkaan ja potilaan itsemääräämistä kunnioittamalla, ja inhimillisellä kohtelulla kaikissa elämän vaiheissa Oikeudenmukaisuus, jonka mukaan haluamme toimia suhteessa Asiakkaisiin ja potilaisiin Omaan henkilökuntaan, päättäjiin ja omistajiin sekä Sidosryhmiimme Innovatiivisuus ja yrittäjyys, jotka ilmenevät Aktiivisuutena ja toimeliaisuutena kaikessa tekemisessä Uusien toimintatapojen etsimisenä ja toteuttamisena Omatoimisuus ja vastuullisuus, mikä tarkoittaa riskien hyvää hallintaa turvallisuutta ja vastuuta tulevaisuudesta asiakkaiden ja potilaiden omiin kykyihin luottamista Vaikuttavuus, mikä näkyy palvelujen vaikuttavuutena voimavarojen tehokkaana käyttönä kilpailukykynä ja taloudellisuutena Peruspalveluliikelaitos on määritellyt omat arvonsa, jotka ovat so pusoin nus sa tässä esitettyjen arvojen kanssa Missio

9 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus 72 Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti Visio Alueen ihmisten hyvinvoinnin taitava, aikaansaava ja ketterä luotsi Toimintaympäristön näkymiä Suomen kansantalouden ja julkisen talouden tilanne on edelleen vai kea ja BKT:n kasvu hidasta eikä nopeaa muutosta parempaan ole lä hiaikoi na nähtävissä. Muodostettava maan hallitus on va rau tumas sa mittaviin kustannusten karsimiseein. Merkittävä osa näistä koh dis tu nee sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle. Paineet tuot tavuu den parantamiseen on voimakkaita. Päättyneella eduskuntakaudelle kariutuneen sosiaali- ja ter vey denhuol lon järjestämislain toteuttaminen on hallitusneuvotteluissa asetet tu yhdeksi keskeisistä tavoitteista. Tulevan järjestämislain olo suhteis sa strategisesti keskeinen ja samalla haasteellinen tavoite on riittä vän suuren palvelualueen aikaan saaminen päivystävän sairaalan to iin ta edel ly tys ten turvaamiseksi. Tähän varautuminen kil pai lu olosuh teis sa lisää osaltaan tarvetta tuouttavuuden ja samalla pal ve lujen laadun ja saatavuuden parantamiseen. Palvelukysyntä jä senkun tien ulkopuolelta on viime aikoina kehittynyt myönteisesti. Myös ha luk kuus kasvattaa kysyntää edelleen on olemassa, mutta ha lukkuu den reaalisoituminen käytännön toimiksi edellyttää valmiutta hank kia vastavuoroisesti palveluja naapurialueilta. Ihmisten vaatimukset palvelujen suhteen näyttävät edelleen li säänty vän ja kansainvälistyminen tuo tähän oman lisänsä. Väestön ikään ty mi nen jatkuu vääjäämättä ja haasteena on pälvelukysynnän kas vua kin enemmän kasvava kilpailu osaavasta työ voi masta.toimialan teknologinen kehitys on edelleen nopeaa ja haastaa toi mi joi ta sekä osaamisen kehittämiseen että kustannusten hal lintaan. Kuntayhtymän strategia muuttuvassa toimintaympäristössä on osoittau tu nut toimivaksi. Strategia on kuitenkin tarpeen uusia suun ni telma kau del la. Kuntayhtymän toiminta- ja talousnäkymät:

10 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus 72 Budjettivalmistelun käynnistyessä valtakunnallinen sote-ratkaisu on mo nil ta osin avoin. Uudistuksella tulee olemaan merkittävä vaikutus kun ta yh ty män tulevaisuuteen, hallinnolliseen ratkaisuun sekä mahdol li ses ti myös kuntien rahoitusjärjestelyihin. Budjettivuoden 2016 tilan tee seen muutokset eivät kuitenkaan vielä yllä. Suun ni tel ma kaudel la toimintaympäristöön ja lainsäädäntöön saattaa kuitenkin jo koh dis tua muutoksia, jotka edellyttävät reagointia kuntayhtymässä. Toi min nal li ses sa suunnittelussa lähtökohtana Keski-Pohjanmaalla on kuitenkin jo nyt sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen in tegraa tio, joka vaikuttaa myös perinteisen keskussairaalan toimintojen ja hoitoketjujen suunnitteluun. Keskussairaalan toimintojen suun nitte lua tehdään tiiviissä yhteistyössä muun sote-toimintakentän kanssa. Keskussairaalan toiminta- ja ta lous suun nit te lun perustana edelleen on, että toimintaa suun ni tel laan päivystävän sai raa lan läh tö koh dista. Samalla varaudutaan alu eel li siin toi min ta muu tok siin ja pal ve lu kysyn nän muutoksiin. Tässä vai hees sa oleel lis ta on, että kes kus sairaa lan toiminta ja talous ovat se kä laadultaan, ima gol taan että kustan nuk sil taan kilpailukykyisiä. Kes kus sai raa laa kehitetään edelleen si ten, että se vastaa pientä maa kun taa laajemman väestön eri koissai raan hoi don päi vys tys pal ve lu jen tarpeeseen ja kysyntään. Jä senkun tien lisäksi kes kus sai raa la panostaa vahvasti myös mui den lä hialu een kuntien potilaiden hoi don tuottamiseen yhteistyössä kuntien kans sa. Toimiva integraatio alueen sote-toimijoiden kesken on keskeinen tavoi te. Alueen sosiaali- ja terveyspalveluorganisaatiot, Pe rus pal ve lulii ke lai tos Jyta, Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä kes kus sai raa la, muodostavat yhtenäisen palvelujen tuot ta ja ko ko naisuu den. Ta voit tee na on maakunnan jäsenkuntien sosiaali- ja ter veyden huol lon ko ko nais kus tan nus ten suhteellinen lasku, tavoitetasona maan tarvevakioitua keskiarvotasoa alhaisemman kustannukset. Kuntayhtymän taloudellinen tilanne on vakaa. Kun ta yh ty män tase on vah vas ti, noin 10 M, ylijäämäinen eikä painetta kuntahintojen ko rotuk sel le ole ali jää män kattamisvelvoitteen perusteella. Myös pe ruskor jauk sen in ves toin ti oh jel ma tulee pääosin valmiiksi suun ni tel makau den aikana. Ra ken ta mi sen kustannukset ovat jo pitkälti si säl lytet ty nykyiseen pal ve lu hin nas toon. Alueen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kehittyneet myön teiseen suuntaan, sillä vuosien aikana jäsenkuntien erikois sai raan hoi don kustannukset ovat kasvaneet selvästi maan keski ar voa vähemmän. Myös Jyta-alueen peruspalveluiden kus tan nuske hi tyk ses sä on saavutettu kahden viimeisen vuoden aikana suoria kus tan nus leik kauk sia.

11 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus 72 Erikoissairaanhoidon tuotantokustannukset ovat pysyneet mal til li sella noin + 1 %:n kustannuskasvun tasolla vuosien ajan. Kus tan nus ke hi tys tä on hillinnyt myös piirin ulkopuolisen hoidon tarpeen vähentyminen, mikä on mahdollistanut omien toimintojen kehit tä mi sen. Tuo tan to kus tan nus ten kasvun maltillisuus, ostetun hoidon tarpeen vä hen ty mi nen sekä jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kas vu nä kyi vät myös jäsenkuntalaskutuksessa niin, että jä sen kuntien eri kois sai ran hoi don (sis ensihoito) kustannuskasvu on py säh tynyt 1-3 pro sen tin tasolle, mikä vallinneeseen kehityshistoriaan sekä maan kes ki ar voon nähden on hyvin mal til li nen. Myös Pe rus pal velu lii ke lai tos Jy tan kustannuskehitys kään tyi reippaasta kasvusta kustan nus ten ale ne mi sek si vuoden 2013 aikana ja lasku jatkui vuonna Maakunnan kuntien terveydenhuollon kokonaiskustannukset asukas ta kohti laskettuna ovat kuitenkin edelleen maan kattavissa vertai lu las kel mis sa korkeahkot. Kehityksen suunta on viime vuosina kui ten kin ollut myön tei nen. Erikoissairaanhoidon kustannuksissa Kes ki-poh jan maa asemoituu jo keskiarvon selvästi edullisempaan puo lis kaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten alen ta mi nen tai ainakin me no kas vun hillintä on edelleen tarpeen. Tä mä edel lyt tää sotekentän integroitua ko ko nais toi min ta suun nit telua sekä ko ko nais kus tan nus ten hallintaa ja seurantaa. Tuotantokustannusten kasvua on erikoissairaanhoidossa hillinnyt pa ran tu nut erikoislääkäritilanne, asiantuntijapalveluiden ostojen vähen tä mi nen, piirin ulkopuolisen hoidon os to jen vähentyminen, hen kilös tön sairauspoissaolojen vähentyminen, remonttiprosessin ete nemi nen sekä jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kasvu vahvistaen tulo poh jaa erityisesti päivystysluonteisissa toiminnoissa. Luottamus Kes ki-poh jan maan sairaalan toimintaan on kasvanut. Oleellisinta on, että erikoissairaanhoitoa tarvitseva terveydenhuoltolain mukaista va lin ta oi keut taa käyttävä potilas haluaa hakeutua hoitoon ni menomai ses ti Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan. Myönteinen ta louden kehitys alkoi jo vuonna Myös vuoden 2015 en sim mäi nen vuo si nel jän nes on toteutunut myönteisesti. Toimintaympäristö on muuttumassa. Lainsäädännön uudistuksia pyri tään ennakoimaan. Talous kehittyy vain toiminnan kehittämisen myö tä. Nyt lähtökohdaksi jäsenkuntien sisällä ja Keski-Pohjanmaalla on nousemassa toiminnallisen integraation tie. Maakunnan ko konais kus tan nus ten hallinnan kannalta tämä on oleellinen näkökulma. Kes kus sai raa lan toiminnan suunnittelussa toinen painopiste on jäsen kun tien ulkopuolisen palvelumyynnin turvaaminen riittävän laajan po ti las vir ran saavuttamiseksi.

12 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus 72 Taloussuunnitelmalle asetettavat tavoitteet: Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kokonaiskustannusten kasvu tu lee pitää mahdollisimman alhaisena. Jäsenkuntien taloudellinen kan to ky ky ei salli sosiaali- ja ter vey den huol lon kokonaisuudessa kus tan nus kas vua. Jä sen kun nis sa on myös huomioitu myön tei ses ti eri kois sai raan hoi don rau hoit tu nut kustannuskasvu kolmen viime vuo den aikana. Jyta-alueella on tehty peruspalvelurakenteen osalta iso ja toiminnallisia ratkaisuja, joilla kipeidenkin päätösten jälkeen on saa vu tet tu taloudellista säästöä. - Jäsenkuntien odotukset kus tannus ke hi tyk sen nykyisestä suunnasta ovat edelleen saman suun taiset. Suunnitelman valmisteluaineistossa talousarvion realistisena läh tökoh tana on, että perustuotannon kustannuskasvu on pys tyt tä vä pi tämään erikoissairaanhoidossa vuosien tavoin ta voit tee na ti lin pää tös ten välinen max noin +1 %:n kasvu. Erikoissairaanhoidon kuntahinnasto on pääosin tasolla. Vuo del le 2015 tullaan esittämään eräitä hinnan tar kis tuk sia, joissa hin nas to on jäänyt kustannuskehityksestä jälkeen. Ko ko nai suu te na hin nas ton korotuspaine on kuitenkin maltillinen ja sen ko ko nais vaiku tus pyritään säilyttämään noin + 1 %:n luokassa. Tavoitteena tulee olla realistinen budjetti. Toi min ta suun ni tel man ja ta lous suun ni tel man tulee vastata toisiaan. Kuntataloudessa on totuttu tekemään talousarvion raamipäätös useim mi ten muotoa edellinen tp + x %, kuluvan vuoden tp-ennuste + x % tai kuluvan vuoden ta + x %. Tuotantobudjetoinnin nä kö kul masta menojen minimointi onkin useimmiten perusteltua tehokkaan ja ta lou del li sen tuotannon varmistamiseksi. Kuntayhtymässä, joka saa lä hes 20 % palvelumaksutuloistaan jäsenkuntien ulkopuolelta, joudu taan budjettiraamia arvioimaan myös nettonäkökulmasta. Pienellä li sä re sur soin nil la saatetaan mahdollistaa merkittäviäkin tulovirtoja pii rin ulkopuolelta. Myös laajojen projektien aiheuttama brut to me nojen mer kit tä vä kin kasvu voi johtaa nettotasolla pieniin kun ta koh taisiin kus tan nus kas vui hin. Erikoissairaanhoidossa jäsenkuntien nä kökul mas ta raa mi ajat te lus sa ensisijainen intressi lieneekin jä sen kuntien palvelumaksujen kasvuna määriteltävä raamitus, ei kun ta yh tymän tuo tan to bud je tin bruttomenokasvu. - Tältä osin peruskunnan ja kun ta yh ty mäs sä erikoissairaanhoidon budjetointiajattelu poikkeaa pai no tuk sil taan toisistaan. Taloussuunnittelussa on huomioitavana useita eri bud jet ti nä kö kulmia ja tavoitteita:

13 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus 72 - Lähtökohtana tuotannon bruttomenobudjetti joka ei erittele erilaisia tu lo vir to ja; tavoitteena matala kasvuprosentti ja korkea tuottavuus; kei no na myös Lean-ajattelu - Tuotannon bruttotulobudjetti, jonka sisällä tavoitteena jäsenkuntien mak su osuuk sien pieni kasvu ja muun rahoituksen suhteellinen kasvu - Nettobudjetoinnin mahdollistamisen arviointi, kun käyt tö ta lous brutto me no jen kasvattamisella voidaan lisätä jäsenkuntien ulkopuolisia tu lo ja - Kuntayhtymän budjetin raamin vaihtoehdot: 1) bruttomenojen kasvu raa mi tai 2) jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuraami Strategiset kehittämistavoitteet: Suunnitelmakauden toiminta- ja taloussuunnittelu perustuu hy väksyt tyyn strategiaan, sen arvoihin, missioon ja visioon sekä ase tet tuihin strategisiin päämääriin. Kuntayhtymän johtoryhmässä on valmisteltu kuntayhtymän yhteisiä toi min ta- ja laadunhallintaan perustuvia ja hyväksyttyyn strategiaan poh jau tu via toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tavoitteet, toimen pi teet ja mittarit on koottu luonnokseksi kuntayhtymän yh tei sestä bsc-kortista, jonka pohjalta tulosalueet ja tulosyksiköt laativat omat tavoitekorttinsa. Lähtökohtana on - vähemmän on enemmän - ideo lo gia, jossa pyritään asettamaan strategisten linjausten rinnalle myös konkreettisia tavoitteita ja määrällisesti hallitusti, jotta nämä voi daan myös talousarvio- ja suunnitelmakauden aikana mää rä tietoi sel la ja valikoiden suunnatulla työllä täyttämään. Toiminnallisia kehittämiskohteita suunnitelmakauden aikana: Palvelutuotannon kehittämisessä tavoitteena on entistä selkeämmin koh den taa kehittämistoimenpiteitä keskeisen strategisen tavoitteen, päi vys tä vän sairaalan toimintaedellytysten turvaamiseen. Päi vys tävän sairaalan keskeiset kolme kehittämiskohdetta ovat yh teis päi vystys oheistoimintoineen, jotka vastaavat kiireellistä hoitoa vaativien aikuis- ja ikääntyneiden potilaiden kokonaisvaltaisesta ja tar peen mukasies ta hoidosta ensihoidosta tehohoitoon saakka, naisten ja lasten sairaala, joka vastaa synnytysten ja lasten sairauksien hoidosta se kä psykiatrinen sairaala, joka vastaa laajan alueen potilaiden psykiat ri ses ta akuuttihoidosta. Päivystävän sairaalan toimintaa tukevina periaatteina ovat avo hoi toisuus ja kuntoutumisen tukeminen. Avohoitoisuusperiaatteen mu kai-

14 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus 72 ses ti potilasta hoidetaan ympärivuosokautisessa laitoshoidossa vain sil loin, kun se on potilaan tilan vuoksi välttämätöntä, muutoin käy tetään erilaisia avohoidon muotoja, ja potilas siirtyy omaan kotiinsa aina heti, kun se on hänen terveydentilansa perusteella mahdollista. Kun tou tu mi sen tuki tarkoittaa sitä, että tavoitteena on potilaan toimin ta ky vyn vahvistaminen ja palauttaminen mahdollisimman nopeas ti akuutin hoitotapahtuman tai toimintakyvyn alenemisen jälkeen. Koko kuntayhtymässä ja kuntayhtymän toiminta-alueella te hos tetaan ennaltaehkäisevää toimintaa, parannetaan hoitoketjujen toi mivuut ta sekä or ga ni soi daan ja kehitetään alueellisesti järjestettyä kun tou tus toi min taa. Organisaatiossa hillitään ostetun hoidon tarvetta oman asiantuntemuksen vahvistamisen kautta, te hos te taan hen ki lökun nan rekrytointia sekä tuetaan henkilöstön työssä jak sa mis ta, moti voi tu mis ta toiminnan kehittämiseen ja osaa mis ta. Kes kus sai raa lassa kehitetään avo hoi tois ta toi min ta ta paa po li kli nik ka toi min to ja or gani soi mal la, päiväaikaista hoi to toi min taa ja ly hyt kes tois ta eri kois sairaan hoi toa edelleen ke hit tä mäl lä. Sai raa las sa tuetaan päi vys tys asetuk sen edellyttämää riit tä vää päi vys tys val miut ta.sairaalan toi min tojen kehittämisessä hyö dyn ne tään myös tilaratkaisuista saatavat hyödyt. Huomio on prosessien ke hit tä mi ses sä ja yhtenäistämisessä "liinaa mal la". Sairaalassa on vi reil lä usei ta prosessien ke hit tä mis hankkei ta, joiden toteuttaminen koh dis tuu suunnitelmakaudelle. Toiminta-alueen laajentuessa tai muuttuessa huomioidaan re surssoin nin nettomuutostarpeet. Suunnitelmakaudella esitetään va kiinnu tet ta vak si mm psykiatrian alueella 2015 käynnistetty yli maa kunnal li nen päivystystoiminta ja akuuttihoito sekä toteutetaan sen edellyt tä mät välttämättömät toimitilasaneeraukset. Alueellisen toi minta-alu een laajennuttua turvataan edelleen myös synnytystoiminnan ke hit tä mi nen alueellisen tarpeen edellyttämässä laajuudessa sekä mm lastensairauksien hoidon kehittäminen. Keskussairaalan toimintaa kehitetään yhteistyössä pe rus ter vey denhuol lon tarpeiden kanssa. Kiuru on mukana myös Kokkolan ter veyskes kus sai raa lan rakentamisinvestoinnin toiminnallisessa suun nit telus sa ja keskussairaalan omien tilaratkaisujen suunnittelussa huomioi daan uuden tk-sairaalan toiminnalliset ja tilasuunnitteluyhteydet. Pääsairaalan alueella remontit jatkuvat ja tarvitaan edelleen väis tö tilo ja ja toimintojen hajasijoituksia. Remontti etenee mm ap teek ki ti lojen sekä välinehuollon tilojen saneeraukseen sekä laboratorion ti loihin.

15 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus 72 Suunnitelmakaudelle kohdistuu mer kit tä vät tarpeet erityisesti ra diolo gian laiteinvestointeihin. Kol me na peräkkäisenä vuonna ra dio logian tarve on vuosittain runsaat 1 M. Tämä tulee yli kak sin ker taista maan tavanomaisen vuo tui sen laiteinvestointibudjetitarpeen. Tukipalveluiden toimintakäytäntöjä va kioi daan. Samalla vah vis tetaan maakunnallisten keskitettyjen sote-palveluihin erikoistuneiden tu ki pal ve lui den järjestämistä. Johtamiseen kiinnitetään huomioita kaikilla sen portailla. Mark kinoin ti ti lan tees sa tarvitaan myös ulospäinsuuntautunutta toi min ta- ja joh ta mis otet ta. Tiedottamista vahvistetaan ja siinä huo mioi daan myös potilaiden vapaasta hoitopaikan valintaoikeudesta syn ty vä tiedon tarve ja markkinointiperusteet. Organisaation sisäisessä joh tami ses sa tuetaan lähiesimistyötä varmistamalla esimiestyön osaaminen. Johtamisjärjestelmää kehitetään suunnitelmakaudella. Läh tö koh ta na tulee olla selkeät valta- ja vastuusuhteet, strategisen ja operatiivisen johtamisen roolien kirkastaminen sekä operatiivisen toi min nan johtamisen tukeminen. Informaatioteknologian palvelujen toi mi vuut ta ja ra por toin tia kehitetään. Tämä edellyttää myös kirjaamisen ja tilastointoinnin kehittämistä. Perusterveydenhuollon yksikkö erikoissairaanhoidossa toimii tällä het kel lä esh:n ja alueen peruspalveluiden jaetuilla resursseilla, oto-työ nä. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa tulee ratkaistavaksi, edel lyt tää kö toiminta erillistä vakanssiresurssointia. Peruspalveluliikelaitoksessa vakiinnutetaan ja kehitetään toi min takäy tän tö jä, arvioidaan palveluverkoston riittävyyttä ja kattavuutta, ke hi te tään kotihoidon ja asumispalvelujen palvelurakennetta ja paran ne taan asiakkaiden palvelutasa-arvoa sekä arvioidaan ym pä rivuo ro kau tis ten hoitopaikkojen tarve suhteessa valtakunnallisiin suosi tuk siin ja kehitetään yksiköiden välistä työnjakoa. Valtakunnassa odotuksia herättävä sote -uudistus koskettaa mer kittä väs ti ko ko kuntayhtymää. Kuntayhtymä on aktiivisena osapuolena ke hit tä mäs sä vaihtoehtoisia toiminnallisia ja hallinnollisia ratkaisuja, jot ka tu ke vat sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellista ja laadukasta tuot ta mis ta koko maakunnassa. Sote -uudistus on merkittävä osa tu le van suunnittelukauden strategista työtä. Taloudelliset kehittämistavoitteet:

16 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus 72 Kehittämistoimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ko konais työ pa nos tar ve ei lisäänny. Kalliiden ostopalveluiden muut ta minen omaksi toiminnaksi ja omiksi vakansseiksi taloudellisesti pe rustel lus ta syystä tulee kuitenkin arvioida. Tällöin vakanssilisäykset tehdään kustannusvaikutusten arvioimiseksi aluksi ensisijassa mää rä aikai si na. Lisäksi tulee arvioitavaksi, edellyttääkö päivystysasetuksen vaa ti mus ten to teut ta mi nen lisäresurssointia erityisesti kirurgiassa. Myös mm sairaala-apteekin henkilöstöresurssin riittävyyttä arvioidaan. Lähtökohta on, ettei budjettiin sisällytetä merkittäviä va kans si li säyksiä. Resurssitarpeet pyritään aina ensisijaisesti järjestämään olemas sa ole via resursseja siirtämällä. Vuoden 2016 palkkatason muutok sek si arvioidaan kokonaistasolla noin + 1 %. Toi min nan suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomioita yk sik kökoh tais ten tuo tan to kus tan nus ten kasvun hallitsemiseen. Vuoden 2015 aikana jatketaan tarkennettua kustannuslaskentaa, jol la mahdollistetaan myös drg-hinnoiteltu kustannusten vertailu. Erikois sai raan hoi don suoriteperusteista hinnastoa uudistetaan. Laaja-alai seen drg-laskutukseen ei kuitenkaan siirrytä suun ni tel ma kauden aikana. Kustannuslaskentaprojektilla lisätään yksiköiden kus tannus tie toi suut ta ja vahvistetaan tuotannon joh ta mis mah dol li suuk sia. Taloudellisen toiminnan tukena vahvistetaan ns. Lean-ajattelua. Kus tan nus tie toi suut ta ja kustannusvastuuta lisätään. Koko kuntayhtymässä tavoitteena on toiminnan ja talouden yh teenso vit ta va realistinen budjetointi. Toiminnan ja talouden suunnittelussa hyödynnetään tarvittaessa yksi köi den suunniteltuja sulkuja työvoiman riittävyyden var mis ta mi seksi. Budjetoinnin raamitus: Budjetoinnin raamitus mahdollistaa vaihtoehtoisia toimintamalleja: Toiminnan budjetoinnin lähtökohta on, että nykyisen toiminnan koko nais kus tan nus (brutto) voi kasvaa korkeintaan + 1 % tp-en nus teeseen verrattuna. Tarkastelu tehdään kokonaisbudjettitasolla, joten eräis sä tilanteissa välttämättömät yleistasoa korkeammat mää rä raha kas vut edellyttävät säästötoimia toisaalla. Raamin toteuttaminen edel lyt tää ehdottomasti toiminnallisia muutoksia. Erikseen päätetään

17 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus 72 mah dol lis ten lisävakanssien resurssoinnista, jotka ensisijassa ka tetaan muusta toiminnasta säästyvillä resursseilla. Toinen raamituksen lähtökohta voi olla jäsenkuntien pal ve lu mak sujen kasvun raamitus. Budjettiraamitus vuodelle 2014 ja 2015 to teutet tiin pääosinn tä män periaatteen mukaisesti. Oletuksena on jäsenkuntien ul ko puo li sen myynnin kasvun jatkuminen erikoissairaanhoidossa, mi kä eräis sä tapauksissa saattaa edellyttää myös lisävoimavaroja. Täl löin läh tö koh ta na voi olla jäsenkuntien palvelumaksujen kes ki mää räi sen kas vun rajoittuminen esim < 2,4 % tasolle (vrt to teu ma en nus te 2015) vertailupohjana tp-ennuste Vuoden 2015 budjetoinnissa hallituksen antama raami määriteltiin si ten, että bruttomenojen yleinen kasvu voi olla korkeintaan + 1 % ja jä sen kun ta las ku tuk sen kasvu < 2,2 % vertailupohjana tp Tuloksen käsittely erikoissairaanhoidossa: Vuodesta 2014 lukien mahdollinen ylijäämäinen tulos on palautettu jä sen- ja sopimuskunnille. Kuntayhtymälle on voitu jättää tulokseen ai noas taan Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon rahoitusosuutta vastaava erä (noin 0,7 M ). Aiemmin voimassaolleen käytännön mukaan kun tayh ty mäl le voitiin lisäksi jättää tulokseen lainan lyhennysohjelmaa vas taa va summa, jolloin H-Seitsikon rahoitusosuuden lisäksi tulosta jäi kuntayhtymälle runsaat 1 M. Yhteenlaskettu tulostavoite vuodel le 2016 olisi tällöin noin 2 M. Menettelytapamuutoksesta so vittiin tuolloin väliaikaisena ratkaisuna. Esille on nyt noussut kysymys siitä, tulisiko tuloksen käsittelyssä pala ta alkuperäiseen tai sen kaltaiseen menettelytapaan. On esitetty mah dol li suus, voitaisiinko H-Seitsikon rahoitusosuutta ylittävän tulok sen jaossa noudattaa jakoa esim siten, että tuloksesta 50 % jaettai siin jäsen- ja sopimuskunnille ja loppuosa jäisi kuntayhtymän käyttöön. Tämän ehtona voisi kuitenkin olla maltillinen, esim < 3 %:n jäsenkuntalaskutuksen kasvu. Hallitus linjaa keskustelussa raamitusta myös tältä osin. Suunnitteluohjeita: Kuntayhtymän toiminnallista ja taloudellista suunnittelua ja suun nitte lu työ tä ohjaavaa ensisijassa kuntayhtymän hyväksytty strategia. Kun ta yh ty män strategista johtamista konkretisoi kuntayhtymälle hyväk syt tä vä hyväksyttävä Bsc-kortti. Tässä määritellään tavoitteet ja toi men pi teet neljän näkökulman kautta: henkilöstö, prosessit, asi ak-

18 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus 72 kaat/po ti laat ja talous. Tulosalueet ja tulosyksiköt laativat tämän poh jal ta edelleen omat suunnitelmat bsc-näkökulmien mukaisesti. Yk si köis sä toiminta- ja taloussuunnitelmakausi kestää kesän yli elokuun puoliväliin saakka. Tulosalueet ja edelleen tulosyksiköt laativat bsc-kor tit kuntayhtymän yhteisten hyväksyttyjen tavoitteiden mu kaisi na siten, että kunkin yksikön tavoitteissa kohdennetaan ja konk re tisoi daan kuntayhtymän strategian mukaisia ja yhteisiä tavoitteita oman yksikön toimintaan soveltuviksi. Bsc-korttien lisäksi tulos- ja vas tuu yk si köt laativat em määräaikaan mennessä määrärahojen perus tei na ja toiminnallista suunnittelua kuvaavat suun nit te lu lo makkeen (excel-liite). Tavoite on, että lomakkeita ei täytetä vain hal linnon budjettitarvetta varten, vaan lomakkeita hyödynnetään en si si jassa perusteena määrärahan rakenteellisille muutoksille sekä yksikön oman toiminnan kehittämistyölle. Koulutussuunnittelun osalta erikois sai raan hoi dos sa laaditaan erillinen suunnitelma, joka ei sisälly tä hän toiminta- ja taloussuunnittelukonseptiin. Tavoitekorttien sekä toiminta- ja taloussuunnittelun perusteena olevien taulukoiden lisäksi tulos- ja vastuuyksiköt tekevät omat mää rära ha esi tyk set yhteistä budjettia varten yhteisten toimintamallien mukai ses ti. Määrärahaesitykset tallennetaan ta lous suun nit te lu oh jelmaan, joka avataan vastuuyksikköjohtajien käyttöön. Mää rä ra ha esitys ten tekemistä varten esimiehille järjestetään koulutusta. Talousjohtaja antaa suunnittelutyöstä yksiköille tarkennetun ohjeen. Peruspalvelulautakunta antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet Jytan bud je toin nin valmistelusta. Oheismateriaalina luonnos kuntayhtymän tavoitekortiksi (bsc-kortti). Toimitusjohtajan esitys: Hallitus hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen kuntayhtymän toi minta- ja laadunhallintasuunnitelman mukaiseksi tavoitekortiksi vuosille sekä käynnistää tämän pohjalta tulosalue- ja tu los yk sikkö koh tai sen toiminta- ja taloussuunnitelmavalmistelun. Hallitus keskustelee budjetoinnin perusteista ja ohjeistaa valmistelua se kä budjettiraamitusta. Budjetoinnin aikataulutuksen mah dol lis ta misek si talousjohtaja antaa käydyn keskustelun pohjalta tulosalueille ta lous ar vion valmistelua koskevan alustavan toimintaohjeen. Päätös: Hallitus hyväksyi bsc-kortin perusteeksi toimintasuunnittelulle. Hallitus keskusteli budjettiraamituksesta sekä tuloksen käsittelystä. Tarkennettu raamitus tuodaan hallituksen käsiteltäväksi kesäkuun kokouksessa.

19 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus 72 Hallitus 72 Valmistelu: vs toimitusjohtaja Telimaa, talousjohtaja Korkiakoski Kuntayhtymän bsc-tavoitekortin hyväksymisen jälkeen yksiköissä on käyn nis tet ty toiminta- ja taloussuunnittelu. Yksiköiden esitykset tulee jät tää keskushallinnolle mennessä. Budjettieuroraamin osal ta yk si köi den ohjeistusta tarkennetaan tämän hallituspäätöksen jäl keen. Budjettiraamin osalta yleinen lähtökohta on se, että vuosina saavutettu maltillinen menokasvu voidaan säilyttää. Ulkoisen bud jet ti me non raami olisi tällöin noin + 1 %. Budjettiraamituksessa ensisijainen on kuitenkin jä sen kun ta las ku tuksen raa mi. Jä sen kun ta las ku tuk ses sa kasvu tulee säilyttää kor keintaan ny kyi sel lä kasvun tasolla. Täl löin jäsenkuntalaskutuksen kasvu voi si bud jet ti muu tos ten jälkeen ol la korkeintaan + 2,2 %. Ja eh dot tomas ti mie luum min alle tämä. Mi kä li ulkoisessa budjettiraamissa tehdään toi min nal li siin muutoksiin pe rus tu via muutoksia, tulee näiden vai ku tus koh dis tua jäsenkuntiin vain siten, että kaikissa tilanteissa jä sen kun ta ko ko nais las ku tus jää al le + 2,2 pro sen tin. Jäsenkuntien kus tan nus ke hi tys tä ra sit taa piirin ulkopuolisen hoidon kustannusten en na koi tu yk sik kö kus tan nus ten nousu. Raamiehdotus on sama kuin vuo del le 2015 hyväksytty. Raami ei mahdollista henkilötyön resurssilisäyksiä. Uudet hen ki löstö re surs si tar peet tulee voida kattaa toimintoja ja teh tä vä ni mik kei tä muut ta mal la tai ostopalvelun muuttamisella omaksi toi min nak si. Jotta va ki nai nen vakanssi voidaan esittää perustettavaksi, tu lee olla esim. mää rä ai kai sen täytön kautta näyttö siitä, että omalla toi min nalla saavutetaan se kä toiminnallinen että taloudellinen hyöty os to palve luun verrattuna. Kuntahinnat pyritään säilyttämään lähes nykyisellä tasolla. Vuonna 2015 on käytössä pääosin vielä vuoden 2012 kuntahinnat. Yk sit täisiä muu tos tar pei ta hin nas tos sa on lähinnä työtapojen muutosten myö tä, mut ta yleistä ko ro tus pai net ta ei budjettiesitykseen sisällytetä. Mer kit tä vät laiteinvestoinnit mm radiologiassa tulevat edellyttämään hin nan tar kis tuk sia. Kus tan nus las ken taa tar ken ne taan edelleen. Hin nas toa tar kis te taan vain pe rus tel lus ta syystä. Tulostavoite kuntayhtymässä on vuoteen 2013 saakka ollut lai nan lyhen nys oh jel man sekä myöhemmin myös H-Seitsikon ra hoi tus osuu-

20 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus 72 den kat ta mi nen. Lainan lyhennysohjelma on noin 1,3 M. H-Seit sikon ra hoi tus osuus on arviolta vajaat 1 M. Vuosina tulok ses ta on pa lau tet tu jäsen- ja sopimuskunnille koko ylijäämä poislu ki en H-Seit si kon rahoitusosuus. Hallitus päätyi menettelyyn tuolloin poik keus rat kai su na. Vuodelle 2016 hallitus on keskustellut mah dol lisuu des ta siirtyä kun ta yh ty män toiminnan kehittämistä taloudellisesti ja toiminnallisesti kan nus ta vam paan tuloksen käsittelymenettelyyn. Vuodelle 2016 esi te tään raa mi tuk ses sa tulostavoitteeksi H-Seitsikon ra hoi tus osuu den kat ta mi sen jälkeen saavutetun mahdollisen yli jäämän jaet tua käsittelyä kuntayhtymän sekä jäsen- ja sopimuskuntien kes ken. Investointiohjelma tulevalla suun nit te lu kau del la on edelleen raskas. Kor jaus ra ken ta mi nen jatkuu hy väk sy tyn investointisuunnitelman mukai ses ti. Suunnitelmakauden päättyessä nyt tiedossa ole va oh jel ma on kuitenkin lähes val mis. Korjausrakentaminen jatkuu kuitenkin myös tämän jälkeen. Myös toimintojen uu del leen järjes te lyt edellyttävät ra ken ta mis hank kei ta. Monelta osin ra ken ta misin ves toin nit ovat yh tey des sä Kok ko lan tk-sairaalan ra ken ta mis suunni tel miin. Rakentamisen in ves toin ti tar ve vuodelle 2016 on noin 4 M, atk-in ves toin nit ar viol ta 1 M se kä laiteinvestoinnit "normaalin" 1 M :n sijaan lähes 2,8 M joh tuen ra dio lo gian lai te in ves toin ti tarpees ta. Lisäksi investointibudjetissa va rau du taan Kiinteistöyhtiö H-Seit si kon rahoitusosuuteen. Ko konai suutena investointiohjelma on 9-10 M. Investointitaso on sama kuin vuo del le Poistot ovat ar viol ta noin 5 M. Vs toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä edellä todetut budjettiraamituksen pe rusteet vuo del le 2015 ohjeeksi tulosalueille talousarvion laadintaa varten. 1. Ensisijainen budjettiraami on jäsenkuntalaskutuksen (eri kois sairaan hoi to sis ensihoito) kasvu max +2,2 % vertailuperusteena tp-ennus te Yksiköiden talousarvion valmisteluohje: ulkoisten menojen kasvu max + 1% vertailuperusteena tp-ennuste Tulostavoite: H-Seitsikon rahoitusosuutta ylittävästä tuloksesta 50 % jae taan jäsen- ja sopimuskunnille ja loppuosa jää kun ta yh tymän käyt töön. Menettelyn ehtona on, että erikoissairaanhoidon (sis en si hoi to) jä sen kun ta las ku tuk sen keskimääräinen kasvu on kor keintaan +3 % vuo den 2015 tasoon verrattuna. Muussa tapauksessa

21 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus 72 H-Seit si kon ra hoi tus osuut ta ylittävä ylijäämä jaetaan jäsen- ja so pimuskunnille. Päätös: Stefan Högnabba Tina Lindskogin kannattamana esitti, että kohdan 3 osal ta tulostavoite on: H-Seitsikon rahoitusosuutta ylittävä osuus jae taan jäsen- ja sopimuskunnille. Koska oli tehty toimitusjohtajan esityksestä poikkeva kannatettu esitys, pää tet tiin suorittaa äänestys. Äänestystavaksi valittiin kä dennos to ää nes tys. Suoritetussa äänestyksessä toimitusjohtajan esitystä kannatti 8 jä sen tä ja Högnabban kannatettua esitystä kannatti 2 jäsentä. Äänestystuloksen mukaisesti hallitus hyväksyi toimitusjohtajan tekemän päätösesityksen. Merk. Tina Lindskog saapui kokoukseen klo asian käsittelyn alussa.

22 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus 73 SPECT/CT LAITTEISTON HANKINTA Hallitus 73 Valmistelu: talousjohtaja, radiologian ylilääkäri Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Röntgen- ja isotooppiyksikkö on hank ki mas sa hyväksytyn talousarvion puitteissa yk si fo to nie mis siotomo gra fia/tie to koneto mo gra fialait teis toa (SPECT/CT -laitteisto). Hankin nas ta on laadittu tarjouspyyntö. Kyseessä on avoin han kin ta menet te ly. Hankinta ylittää EU-kynnysarvon, mikä edellyttää pää tök sen te ke mis tä kun ta yh ty män hallituksessa. Hankintaan liittyvät asiakirjat ovat hallituksen jäsenten nähtävissä ko kouk ses sa ja pyydettäessä ennen kokousta. Hankintaa koskeva hankintailmoitus on jätetty Hilmaan Tarjouspyynnössä on kuvattu hankittavan laitteen diagnostinen käyttö tar koi tus ja sen toiminnalliset painopisteet, tekninen toi min ta ympä ris tö sekä tekniset ja toiminnalliset laitevaatimukset. Tar jous pyyntö sisältää hankinnan päätösperusteet. Toimitukseen sisältyy laitteen käyttökuntoonasennus. Lisäksi toi mituk seen sisältyy käytöstä poistuvan gammakameran ja siihen liit tyvien laitteistojen purkaminen ja poiskuljetus sekä käyttäjien koulutus. Tarjouspyynnön mukaisesti hintavertailuun sisällytetään han kin tahin nan lisäksi 60 kk:n huolto- ja arvioidut päivityskustannukset. Tilaa ja on pidättänyt itselleen oikeuden päättää, minkä huoltosopimus -vaih to eh don sisällä hankintapäätös kokonaistaloudellisuutta ku vaavan tarjousvertailun perusteella tehdään. Vaihtoehtoina ovat: Mää räai kais huol to so pi mus, Kunnossapitohuoltosopimus tai yl lä pi to huol toso pi mus. Hintavertailu on laadittu kaikkien vaihtoehtoisten huol to sopi mus mal lien osalta. Määräaikaan mennessä on saatu tarjoukset kahdelta toimittajalta: Sie mens AB sekä GE Healthcare Finland. Tarjouspyynnön ehdot se kä toiminnalliset laatukriteerit täyttävien tarjousten pohjalta on laadit tu kokonaistaloudellista edullisuutta kuvaava tarjousvertailu, jossa pis tey tys on tehty tarjouspyynnön mukaisesti kus tan nus-laa tu -vertai lu na (35% / 65%). Laatu jakautuu kolmeen osa-alueeseen: Laitteis ton käyttöominaisuudet 35p, laitteiston suorituskyky ja tekniset omi nai suu det 20p sekä Huolto 10p. Tarjouspyynnössä kukin ar vioita va laatuosio on kuvattu. Laatupisteytys sekä laatupisteytyksen perustelut on laadittu kes kussai raa lan radiologian yksikössä, jossa arvioinnin asian tun ti ja ryhmään ovat kuuluneet radiologian ylilääkäri Jarmo Turunen, fuusio- ja

23 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus 73 mo le ku laa ri sen kuvantamisen erikoislääkäri Kimmo Oikari, fyysikko, do sent ti Jari Heikkinen, isotooppihoitajat Outi Karjalainen ja Annika Skyt te sekä osastonhoitaja Marja Lääkkölä. Laatuarvioinnin mah dollis ta mi sek si arviointiryhmällä on ollut mahdollisuus tutustua tar jot tuihin laitteistoihin tarjousasiakirjadokumenttien lisäksi tu tus tu mis käynneil lä sekä hyödyntämällä referenssikohteista saatuja ko ke mus tie toja. Vertailussa laitteet saivat seuraavat kokonaispisteet: GE Heatlhcare Finland (Discovery NM&CT 670 Pro) hankintahinta (elinkaarihinta ) - hinta 35 - laatu 59 -> yhteensä 94 Siemens AB (Symbia T16) hankintahinta (elinkaarihinta hinta 32 - laatu 65 -> yhteensä 97 Vertailutietona laadittiin lisäksi tarjousvertailu GE:n laitteen sekä Siemen sin tarjoaman optiokokonaisuuden (Symbia Intevo) kesken. Myös tässä vertailussa Siemens sai GE:n tarjousta korkeammat vertai lu pis teet: GE Heatlhcare Finland (Discovery NM&CT 670 Pro) hankintahinta (elinkaarihinta ) - hinta 35 - laatu 55 -> yhteensä 90 Siemens AB (Symbia Intevo) hankintahinta (elinkaarihinta hinta 30 - laatu 65 -> yhteensä 95 Päätöksen perusteena oleva tarjousvertailu on laadittu mää rä ai kaishuol to so pi muk sen käyttökustannuksilla. Tilaaja on radiologian lai tehuol los ta saa dun kokemuksensa perusteella arvioinut, että mää rä aikais huol toon si säl ty vä palvelu kattaa tarvittavan huoltotarpeen ko konais ta lou del li ses ti ja toiminnallisesti edullisimmalla tavalla. Tarjotuilla lait teil la on kahden vuoden takuu. Tarjousvertailut oheis ma te ri aa li na. Laatupisteytyksessä on kiinnitetty erityistä huomiota Siemensin laitteis ton toiminnallisiin etuihin erityisesti CT-käytössä. Laitteen hankin nas sa on painotettu isotooppitutkimusten lisäksi laitteen käyt tö ar-

24 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus 73 voa ja toimivuutta CT-ku van ta mi sen vara- ja lisälaitteistona. Sie mensin laite so vel tuu ra ken teel li sil ta ominaisuuksiltaan paremmin mm on net to muus po ti lai den ja tehohoitopotilaiden CT-tutkimuksiin. Siemen sin käyt tö liit ty mä soveltuu GE:n laitetta paremmin radiologisen osas ton ny kyi seen toi min ta ym pä ris töön ja tukee yksikön ko ko naistoi min taa. Myös Sie men sin automaattinen kollimaattorin vaih to-ominai suus arvioitiin sen eduk si. (Käyttöominaisuudet 35p) Useimpien isotooppitutkimusten osalta ei laitteiden välillä nähty merkit tä viä eroja. Sydänperfuusion gammakuvauksen osalta lai te val mista jien kuvausohjelmissa on kuitenkin Siemensin eduksi arvioitu eroa vai suus kollimaattorin herkkyydessä. Lisäksi Siemensin käyt tämäl lä automaattisella laadunvalvonta -menetelmällä voidaan sekä var mis taa laadunvalvonta että vähentää manuaalista työtä ja hoi tajien saamaa säderasitusta. (Suorituskyky ja tekniset ominaisuudet 20p) Laatuarvioinnissa huomioitiin myös toimittajien väliset erot huollon jär jes te lyis sä. Eroavaisuudet huollon nopeudessa ja palvelun si sällös sä perustuvat kokemusperäiseen vertailutietoon sekä re fe rens sikoh teis ta saatuihin arvioihin. Molemmat toimittajat ovat tällä hetkellä kes kus sai raa lan sopimuskumppaneita ja molempien toimittajien huol to käy tän nöis tä on syntynyt kokemusperäistä tietoa. (Huolto 10p) Radiologian ylilääkäri ja tulosaluejohtaja esittävät ko ko nais ta lou del lises ti edullisimpana vaihtoehtona hyväksyttäväksi Siemens AB:n teke män tarjouksen. Samalla esitetään, että hankinnassa hyö dyn netään tarjottua optiota, jolla laitekokonaisuus laajennetaan versioksi Sym bia Intevo. Optiolaajennuksella voidaan merkittävästi parantaa lait teen käytettävyyttä ja suorituskykyä. Vs Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä Siemens AB:n tekemän tarjouksen ko konais ta lou del li ses ti edullisimpana ratkaisuna. Laitehankinnan hinta sisältäen option (Symbia Intevo). Hallitus valtuuttaa toi mitus joh ta jan päättämään tilauksen yhteydessä mahdollisen huol to sopi muk sen ehdoista sekä muiden toiminnallisesti välttämättömien optioi den hankinnasta varatun määrärahan puitteissa. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

25 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus Hallitus 74 HANKINTA / HAMMASHOIDON JA OIKOMISHOIDON TARVIKKEET Hallitus 7 Valmistelu: Hankintatoimisto, talousjohtaja Hammashoidon- ja oikomishoidon tarvikkeista on suoritettu han kinta lain edellyttämä kilpailutus. Hankinnassa ja tarjouspyynnössä ovat mu ka na Kiuru (sis Jyta ja esh), Kokkolan kaupunki (sis Kruunupyyn alue) sekä Pietarsaaren kaupunki (Malmin alue). Kyseessä on EU-ta son ylittävä hankinta, joka edellyttää päätöksen tekemistä kunta yh ty män hallituksessa. Hankintaan liittyvät asiakirjat ovat hallituksen jäsenten nähtävissä ko kouk ses sa ja pyydettäessä ennen kokousta. Hankintaa koskevat ilmoitukset on jätetty Hilmaan, ennakkoilmoitus ja hankintailmoitus Kyseessä on han kin ta kausi sisältäen option 1 vuosi. Tarjouspyynnön mukaisesti hankintapäätös tehdään tuoteryhmittäin. Han kin ta keskitetään ensisijaisesti yhdelle toimittajalle. Tuoteryhmän han kin ta voidaan kuitenkin tarvittaessa jakaa useammalle toi mit ta jalle. Määräaikaan mennessä saatiin viisi (5) tarjousta (JH Hammastuote Oy, Ortomat Herpola Oy, Plandent Oy, Suomen 3M Oy ja Ham masvä li ne Oy). Kaikki tarjoukset täyttivät tarjouspyynnön ehdot ja näiden poh jal ta on laadittu tarjousvertailut. Osatarjoukset tuoteryhmittäin hy väk syt tiin. Hankinta perustuu kokonaistaloudellisuus -vertailuun (60% hinta, 40 % laatu). Tarjousvertailu on laadittu tuoteryhmittäin. Vertailun laa dintaan ja erityisesti tarjottujen tuotteiden tarjouspyynnön ehtojen täytty mis kri tee rei den arviointiin ja vertailukelpoisuuden määrittelyyn on osal lis tu nut hammashoidon asiantuntijoista koottu ryhmä. Käy tännös sä rivikohtaisesti pyydetyn tuotteen tai ns vastaavan tuotteen kes ken ei ole pystytty esittämään sellaisia laatueroja, joita olisi voitu huo mioi da laatupisteytyksellä. Näin ollen useimmissa tuoteryhmissä rat kai se vak si tekijäksi on muodostunut hinta. Tarjousvertailun perusteella on ensisijaiseksi toimittajaksi valittu tuote ryh män rivikohtaisten tuotehintojen perusteella edullisin toimittaja. Tuo te va li koi man turvaamiseksi myös erilaisissa tekniikoissa sekä pie nien hintaerojen tuoteryhmissä on yhden toimittajan lisäksi esi tetty valittavaksi useampia toimittajia. Menettely on tarjouspyynnön kir-

26 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus Hallitus 74 jauk sen mukainen. Valittujen ensisijaisten toimittajien lisäksi tilaaja voi tehdä yksittäisiä ti lauk sia myös muilta toimittajilta, mikäli se on lääketieteellisillä ja hoi dol li sil la perusteilla välttämätöntä sekä erilaisten käytettyjen teknii koi den turvaamisen vuoksi perusteltua. Mikäli sopimuskauden kuluessa havaitaan, että tarjottu tuote ei vastaa tilaajan tarjouspyynnössä edellyttämiä laatukriteereitä eikä osoittau du laadultaan ja käytettävyydeltään pyydettyä tuotemerkkiä vastaa vak si eikä ensisijainen sopimustoimittaja pysty tarjoamaan ti laajan edellyttämää tuotetta, varataan tilaajalle oikeus tehdä tilaus toisel ta tämän kilpailutuksen piiriin kuuluvalta sopimustoimittajalta. Tarjouksessa on edellytetty esitettäväksi hintatieto kullekin tuo te ryhmän tuotteelle. Lisäksi on vaadittu esitettäväksi muiden kuin ri vi tuottei den alennusprosentti kullekin tuoteryhmälle. Sopimuskauden aika na voidaan sopimuskumppaneiden kesken tehdä tuoteryhmittäin tai tuotteittain hintatiedusteluja tarvittaessa. Näillä täsmennetään alku pe räis tä hankintasopimusta. Tarjousvertailu oheismateriaalina. Tarjousvertailussa on esitetty hinta tie tie dot sekä pisteytyksen yhteydessä kirjatut huomiot sekä va linta pe rus teet. Laaditun vertailun perusteella hankinta esitetään jaettavaksi seu raavas ti: TARVEAINEET JA TARVIKKEET Juurenhoito Ensisijainen toimittaja Plandent Oy ja toissijainen toimittaja Hammas vä li ne Oy. Kertakäyttötarvikkeet Plandent Oy Laitekohtaiset tuotteet hankitaan laitetoimittajalta. Kuitutarvikkeet, kiskotustarvikkeet Plandent Oy Paikkaustarvikkeet Plandent Oy Profylaktiset tuotteet Plandent Oy

27 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus Hallitus 74 Protetiikka Hammasväline Oy Laitekohtaiset tuotteet hankitaan laitetoimittajalta. Täyteaineet Ensisijaiseksi toimittajaksi valitaan Plandent Oy Porat ja timantit Hammasväline Oy Viimeistelytarvikkeet Ensisijainen toimittaja Plandent Oy ja toissijainen toimittaja Hammas vä li ne Oy. Röntgentarvikkeet Ensisijainen toimittaja Hammasväline Oy. Puhdistus ja desinfektio Plandent Oy Laitekohtaiset tuotteet hankitaan laitetoimittajalta. Instrumentit (värikoodatut ) ja vastaanoton apuvälineet Hammasväline Oy ja Plandent Oy OIKOMISHOIDON TARVEAINEET A. Renkaat ja tuubit Suomen 3M Oy B. Braketit, kilpailutetaan erikseeen eri tekniikkaan kuuluvat kiin nikkeet Plandent Oy, Hammasväline Oy, Ortomat Herpola Oy ja Suomen 3M Oy C. Kaarilangat Ensisijainen toimittaja Plandent Oy. D. Pientarvikkeet Hammasväline Oy E. Kiinnitysaineet Plandent Oy, Hammasväline Oy, Ortomat Herpola Oy ja Suomen 3M Oy F. Ekstraoraalitarvikkeet

28 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus Hallitus 74 Ortomat Herpola Oy ja Plandent Oy. G. Purennanohjaimet Plandent Oy, Hammasväline Oy, Ortomat Herpola Oy. Eri käyt tötar koi tus ten tarpeiden turvaamiseksi valitaan kaikki toimittajat. Tilauk ses sa valitaan edullisin toimittaja kullekin tekniikalle. H. Jäljennysaineet ja tarvikkeet Ortomat Herpola Oy I.Oikomispihdit, instrumentit Ortomat Herpola Oy. J. Ehkäisevät tuotteet oikomishoitoon Plandent Oy K. Intraoraalikojeet Plandent Oy, Hammasväline Oy, Ortomat Herpola Oy ja Suomen 3M Oy. Eri käyttötarkoitusten tarpeiden turvaamiseksi valitaan kaikki toi mit ta jat. Tilauksessa valitaan edullisin toimittaja kullekin tek nii kalle. Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää valita sopimuskaudelle tarjousvertailun perusteella ko ko nais ta lou del li ses ti edullisimpina edellä esityksessä luetellut toimittajat ja tuotteet. Hankintasopimus laaditaan tarjouspyynnön ja tässä hankintapäätöksessä esitetyin ehdoin. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Hallitus 32 Valmistelu: talousjohtaja, hankintatoimisto Hammasväline Oy on määräajassa jättänyt hankinta-asiassa kun tayh ty mäl le osoi te tun hankintaoikaisun sekä toimittanut saman si sältöi sen va li tus kir jel män Markkinaoikeudelle. Hammasväline Oy vaatii kun ta yh ty mää tekemään hankintaoikaisun, jolla hankinta kes key tettäi siin virheettömän hankintamenettelyn toteuttamista varten. Hammasväline Oy katsoo, et tä hankintayksikkö on toiminut han kinnas sa hankintalain vastaisesti. Hammasväline Oy mm katsoo, että

29 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus Hallitus 74 han kin ta pää tök sen perusteena olevassa tarjousvertailussa ei ole huo mioi tu kattavasti tarjouspyynnössä esitettyjä laatukriteereitä vaan han kin ta pää tös perustuu tarjouspyynnössä esitetyn ko ko nais ta loudel li suus -periaatteen sijasta tosiasiallisesti hintaan. Lisäksi Hammas vä li ne Oy katsoo, ettei tarjouspyynnössä ole eritelty riittävällä tark kuu del la vertailuperusteina olevien laatutekijöiden alakriteereitä ja näiden painotusta. Hankintapäätös perustui tarjousvertailuun. Tarjouspyynnössä to dettu valintakriteeri on kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa hinnan osuus on 60 % ja laadun osuus 40%. Laatukriteeri I on tar jous pyynnös sä eritelty seuraavasti: käytettävyys ja käytön helppous, es teet tiset ominaisuudet sekä välilliset käyttökustannukset. Hammasväline Oy:n kannanoton mukaan laatutekijöiden alaerittely olisi tullut laatia tar jous pyyn nös sä yksilöydymmin ja näille alakriteereille olisi tullut esit tää painoarvot. Hankinnassa oli mukana 23 tuoteryhmää sekä noin 350 rivituotetta. Hintatieto pyydettiin tuotteista, joiden tuli olla ominaisuudeltaan keske nään vertailukelpoisia ns "vastaavia tuotteita". Tarjotun tuotteen vas taa vuu des ta päättää tarjouspyynnön mukaisesti tilaaja. Tar jousver tai lun laadinnan yhteydessä laatupisteytyksestä vastannut asiantun ti ja ryh mä päätyi useimpien tuoteryhmien kohdalla kirjaamaan, ett ei tuotteiden/tuoteryhmien kesken voitu osoittaa sellaisia laa tu eroja, joita olisi eritellysti voitu huomioida laatupisteytyksessä. Kyseinen huo mio kirjattiin lauseena tarjousvertailuun kunkin tuoteryhmän kohdal le. Tarjousvertailussa ei kuitenkaan annettu kullekin tuoteriville laa tu pis te mää rää. Näin ollen hankintapäätöksen perusteena oleva tar jous ver tai lu on teknisesti laskelma, jossa "edullisuus" perustuu pelk kään hintaan. Laatuerittely ei näy pisteinä, mutta on kirjattuna tar jous ver tai luun erillisenä tietona. Tarjousvertailu on siten Ham masvä li ne Oy:n väitteen mukaisesti laadittu siten, että tar jous ver tai lus sa lop pu tu los perustuu vähintäänkin laskentateknisesti tuo te ryh män hin nan edullisuuteen tarjouspyynnön mukaisen hinta/laatu -pis teytyk sen sijaan. Tarjouspyynnön mukainen laatutekijöiden painotus ei näy tar jous ver tai lus sa pisteytyksenä. Saapuneen hankintaoikaisun väitteiden pohjalta on perusteita olettaa, että tarjouspyyntö on voinut ol la sillä tavoin epäselvä, että sen pe rus teel la tarjoajalla ei mah dol li ses ti ole ollut riittävää tietoa pe rusteis ta, joihin hankintapäätös pe rus tuu. Tässä tilanteessa on pe rusteet katsoa, että hankintaprosessin keskeyttäminen on juridisesti perus tel tu ja tarkoituksenmukainen ratkaisu kaikkien osapuolten oikeus tur van ja yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi.