ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Esiopetusyksikkö: Kurun vuoropk:n eo, Keihäslahden lukuvuosi Esiopetusyksikön yhteistyökoulu: Kurun yhtenäiskoulu Käsitelty päiväkodissa (pvm) Päiväkodin johtajan allekirjoitus Aluejohtajan allekirjoitus Perusopetusasetus 9 Opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Opetuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä 1 momentissa tarkoitetuista asioista. Esiopetuksen lukuvuosisuunnitelma toimii esiopetusyksikön itsearvioinnin ja kehittämistoiminnan tukena.

2 1. ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Esiopetuksen tavoitteena on edistää lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä, vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tukea terveen itsetunnon kehittymistä yhteistyössä kotien kanssa. Esiopetuksessa lapsella on tilaisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen. Tavoitteena on, että lapsi oppii arvostamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja omaa ainutlaatuisuuttaan. Esiopetuksessa lapsella tulee olla mahdollisuus innostua, kokeilla ja oppia uutta. Toimintaa suunnitellaan lapsilähtöisesti, lasta osallistaen. Lapsi nähdään toimijana. Lapsella on mahdollisuus oppia, työskennellä ja leikkiä omaan tahtiinsa, vuorovaikutuksessa toisten kanssa, monipuolisessa oppimisympäristössä. Toiminnallisuuden ja positiivisten kokemusten avulla lapselle muodostuu oppimisesta myönteinen asia. Oppimisen ilo ja ilon kautta tekeminen on yksi tärkeimmistä esikoulun tavoitteista. Esiopetuksella on suuri merkitys lapsen kasvun ja oppimisen tuen tarpeiden varhaisessa havaitsemisessa, tuen antamisessa ja samalla vaikeuksien ehkäisemisessä. 2. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN JA TYÖAJAT Loma- ja työajat Syyslukukausi Syysloma (vko 42) Kevätlukukausi Talviloma (vko 9) Vapaapäivä Päivittäinen esiopetusaika (klo) Kurun vuoropk:n eo, Keihäslahden eo Esiopetuksen henkilökunta Kurun vuoropäiväkodin esiopetus: Sanna-Kaisa Leppänen, lastentarhanopettaja (esiopettaja) Päivi Rajala, lähihoitaja Keihäslahden esiopetus: Minna Katajamäki, lastentarhanopettaja (esiopettaja) Marika Vanhakylä, lähihoitaja

3 Päiväjärjestys Kurun vuorohoitopäiväkodin esiopetus / Naavat: 8.30 aamupiiri (kalenteri, kuulumisia ja päivän ohjelma) 8.45 toiminta ulkoilu ruokailu kirjanlukuhetki eskari päättyy Keihäslahden esiopetus / Vanamot: 8.15 vapaa leikki/lasten oman valinnan mukainen toiminta 8.30 aamupiiri (kalenteri) + musiikkihetki 8.50 toiminta 9.35 ulkoilu ruokailu ulkoilu/vapaa leikki/ toiminta satuhetki esiopetus päättyy Toiminta= oppimiskokonaisuuksien mukainen toiminta: musiikillinen, kuvataiteellinen, suullinen ja kehollinen ilmaisu, käsityöt, kielellisten ja matemaattisten taitojen harjaannuttaminen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen, lähiyhteisöön, lähiluontoon ja rakennettuun ympäristöön sekä muihin oppimisympäristöihin tutustuminen, liikunta, arjen taidot, terveysosaaminen ja turvataidot, kestävä elämäntapa, Huiske-esiopetusmateriaali.

4 Viikko-ohjelma Kurun vuoropäiväkodin esiopetus / Naavat: Ma kirjanluku metsäretki Ti musiikki kirjastokäynti (joka toinen vko) Ke kädentaidot ilmaisu-/vuorovaikutustaidot To eskarikirja urheilutalovuoro (loka-joulukuu/maalis-huhtikuu) Pe leikkipäivä Keihäslahden esiopetus / Vanamot: Ma viikkokokous lasten kanssa leikkipäivä Ti liikunta (urheilutalovuoro loka-joulukuu/maalis-huhtikuu) Ke kädentaidot/musiikki/luova ilmaisu To eskarikirja kirjastokäynti (joka toinen vko) Pe vuorovaikutustaidot (Lions Quest) metsäretki Toiminta toteutetaan pienryhmissä tarpeen mukaan. 3. PEDAGOGINEN SUUNNITELMA 3.1. Suunnittelukäytännöt Esiopetuksen toimintaa suunnitellaan viikoittaisissa tiimipalavereissa. Viikkosuunnitelma tehdään yhteistyössä muun opetus- ja kasvatushenkilöstön kanssa. Lisäksi toimintaa suunnitellaan yhteisissä viikko- ja kuukausipalavereissa, sekä suunnittelupäivissä syksyllä ja keväällä. Pedatiimi kokoontuu 2krt/lukukausi. Yksilöllisiä suunnitelmia laadittaessa käytetään lisäksi erityistyöntekijöiden (veo, puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, perhetyöntekijä tms.) näkemyksiä lapsen tarpeista.

5 Siirtymäyhteistyön suunnittelupalaveri esiopetuksen ja koulun edustajien kesken pidettiin Palaverissa sovittiin siirtymäyhteistyöstä lasten siirtymän tukemiseksi sekä keskusteltiin siirtymätyön mahdollisuuksista omalla alueella. Lapsen osallisuutta esiopetuksessa toteutetaan niin, että oppimiskokonaisuuksien lähtökohtana ovat lasten kiinnostuksen kohteet, lapsen omat leikki- ja tehtävävalinnat sekä lasten osallistuminen arjen toimintoihin. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa laadittaessa lapsen omat kokemukset ja toiveet huomioidaan. Keskustelut lasten kanssa mahdollistavat lapsilähtöisen toiminnan suunnittelun. Lapsi osallistuu oman toimintansa suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin yksin ja yhdessä toisten kanssa. Yhteisöä hyödynnetään palautteen annossa ja arvioinnissa Ylöjärven sivistyslautakunnan toimintasuunnitelman ja hyvinvointisuunnitelman painopisteiden huomiointi lautakunnan toimintasuunnitelmassa strategiatavoitteena on kuntalaisten osallistaminen päätöksentekoon sähköisten kanavien kautta. Tavoitteena on sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Ylöjärvi 2020 Hyvässä kunnossa. Tavoitteina ovat syrjäytymisen ehkäisy, varhainen puuttuminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Esiopetuksessa käytetään asiakastyytyväisyyskyselyissä sähköisiä lomakkeita määriteltäessä asiakastyytyväisyystavoitetta. Esiopetuksessa toteutamme SAPERE-ruokakasvatusta. Lapsen liikkumista tuetaan päivittäisissä ulkoiluissa, viikoittaisilla metsäretkillä sekä urheilusalivuoroilla/ohjatuissa liikuntahetkissä. Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelman (KISU) ja turvallisuussuunnitelman säännöllinen päivittäminen tehostavat ja vahvistavat varhaista puuttumista sekä turvallisuuden tunnetta Esiopetuksen omat painotusalueet Lasten osallisuus Lasten mielenkiinnon kohteet ovat opetuksen lähtökohta. Ne yhdessä muodostavat opetukselle asetetut tavoitteet. Lapsi nähdään yhteisön jäsenenä, aktiivisena toimijana.

6 Eskareilta kerätään toiveita suunniteltaessa esiopetusvuoden toimintaa. Heillä on mahdollisuus esittää ajatuksiaan ja näkemyksiään säännöllisissä viikkokokouksissa, yhdessä punnita ja arvioida jo toteutunutta sekä tulevaa toimintaa. Ravintokasvatus SAPERE- ruokakasvatuksessamme painotamme ruokailon kokemista sekä luovaa, tutkivaa ja kokeilevaa asennoitumista ruokaan. Omatoimisuuden tukeminen ja hyvät käytöstavat ruokailussa ovat tärkeitä elementtejä ne nähdään tärkeinä arjen taitoina. Leikki Leikki on esiopetusikäiselle lapselle luonnollinen tapa toimia. Leikki tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet lapsen sosiaaliselle ja emotionaaliselle kehitykselle. Esiopetuksessa luodaan mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin sekä mahdollistetaan leikin monimuotoisuus asiaankuuluvin leikkivälinein. Esiopetuksen tilat antavat mahdollisuuden leikkiin pienryhmissä. Päiväjärjestyksessä on varattu aikaa vapaalle leikille jo rakennetut leikit saa säilyttää ja niitä voi jatkaa päivän aikana uudestaan. Viikko-ohjelmassa on kiinteästi yksi leikkipäivä. Tuolloin erityisesti keskitymme pitkäkestoiseen leikkiin ja leikin eri lajeihin. Merkityksellisintä on leikissä koettu ilo ja onni. Leikki mahdollistaa mielikuvituksen ja luovuuden käytön. Leikkiessä lapsi hahmottaa maailmaa; käsittelee tunteita; tiedot ja taidot kehittyvät. Draaman käyttö Huiske-esiopetusmateriaalin satuja käsitellään draaman keinoin: saduista tehdään pieniä näytelmiä, joiden kautta jokainen lapsi saa kokemuksia esiintymisestä eläytyessään tarinan hahmoksi. Aito innostus ja vilpitön halu tehdä yhdessä riittävät herättämään mielikuvituksen. Tunnetaitojen kehittäminen Tunnetaitojen kehittäminen nousee esiin tärkeänä sisältönä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2016). Tunteiden nimeämisen, tulkitsemisen ja ymmärtämisen taidot sekä empatiakyky ovat tärkeitä sosiaalisia taitoja ja ne ovat keskeinen osa myös lapsen itsetuntemusta. Näitä taitoja voi harjoitella ja oppia Huiskeesiopetusmateriaalin saduissa, kuvissa, hahmoissa ja tehtävissä. Ryhmien käytössä ovat myös tunnekortit. Tunnetaitojen kehittämisessä menetelminä käytetään Lions Quest elämisentaitoja ohjelmaa, vuorovaikutusleikkiä (theraplay), Tunteellinen siili materiaalia.

7 Musiikki Musiikki ja sen elementit kuuluvat tiiviisti jokaiseen päiväämme: ääni, liike, rytmi. Musiikin kokeminen kokonaisvaltaisesti, kehon mukaan ottaminen, musiikkiliikunta Oppimateriaali Lukuvuonna Naavojen ja Vanamoiden esiopetusmateriaali Huiske on elämyksellinen, eheyttävä, lasta osallistava ja mielikuvitusta rikastuttava. Leikki, ryhmässä toimiminen, tunnetaitojen kehittyminen, huumori ja lapsen kasvu saavat materiaalissa runsaasti tilaa Projektit Naavat ja Vanamot esiopetusryhmillä on tulevalle lukuvuodelle oppimisympäristöprojekti, jonka tavoitteiksi olemme asettaneet: turvallisuus, toiminnallisuus, lapsilähtöisyys, monimuotoisuus. Lapset osallistuvat oppimisympäristönsä rakentamiseen. Oppimisympäristö nähdään kokonaisvaltaisena oppimaisemana. Pyrimme etsimään ja löytämään uusia ratkaisuja oppimisympäristöihin, viemään lapsi ympäröivään yhteisöön ja maailmaan. 4. ESIOPETUSYKSIKÖN YHTEISTYÖTAHOT 4.1. Vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät tavoitteet, käytännöt ja sisällöt Vanhemmilla on paras lastensa tuntemus ja ensisijainen oikeus sekä vastuu lasten kasvatuksesta. Esiopetuksen henkilökunnalla on koulutuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen. Vanhempien ja esiopetuksen henkilökunnan välisellä luottamuksella sekä toisia kunnioittavalla yhteistyöllä luodaan pohja kasvatuskumppanuudelle, jonka tavoitteena on toimia lapsen parhaaksi. Tiedottaminen Vanhemmille lähetetään säännöllisesti tiedotteita, joissa kerrotaan jo toteutuneesta tai tulevasta toiminnasta. Tiedottaminen tapahtuu kaikille esioppilaille jaetun reissuvihkon tai sähköpostin välityksellä. Reissuvihko toimii tiedottamisen lisäksi kuulumisten kertomisen välineenä. Lisäksi reissuvihkosta huolehtiminen kasvattaa lasta vastuun kantoon omista tavaroista. Tiedottamista tapahtuu myös puhelimen välityksellä sekä päivittäisissä kohtaamisissa tuonti- ja hakutilanteissa.

8 Vanhempien osallisuus esiopetuksessa Vanhempaintilaisuudet Avointen ovien päivä esiopetuksessa: 8.8. Vanamot, 9.8. Naavat. Vanhemmilla on mahdollisuus tutustua lapsensa esiopetuspäivään esiopetusaikana. Vanhempainilta pidetään heti toimintakauden alussa. Syksyn 2016 vanhempainillat: Vanamot ja Naavat Vanhempainillassa on mahdollisuus palautteen antamiseen Avointen ovien päivän osalta, koetun ja nähdyn arviointia. Tarjoamme syksyin keväin perheiden iltoja, joissa vanhemmilla on mahdollisuus keskustella esiopetuksen henkilökunnan sekä muiden vanhempien kanssa. Syksyn perheiden illat: 6.10 Vanamot ja Naavat. Vanhemmat voivat keskenään jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan sekä tutustua toisiinsa. Näin luodaan verkostoa vertaistuelle. Esiopetuksessa huomioimme ryhmän toiminnassa isän- ja äitienpäivän. Syys- ja kevätlukukausien päätteeksi vietämme yhteisiä juhlia/ tilaisuuksia. Koulun alkuun liittyvä tiedottaminen Esiopettaja tekee tiivistä yhteistyötä tulevan alkuopettajan kanssa sekä huolehtii vanhempien tarvittavasta tiedottamisesta liittyen kouluun tutustumisen käytänteisiin ja aikatauluihin. Vanhempien tiedottamisessa voidaan käyttää Matkalla eskarista kouluun vuosikelloa. Tuleva ensimmäisen luokan opettaja yhdessä koulun rehtorin kanssa huolehtivat koulun puolelta tulevasta tiedottamisesta Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimiseen ja arviointiin liittyvät tavoitteet, käytännöt ja sisällöt Esioppilas osallistuu läsnäolollaan oppimissuunnitelman laadintaan. Hänen näkemyksiään kuullaan esiopetussuunnitelmakeskustelun yhteydessä. Tuolloin esioppilas saa myös arvioida omaa oppimistaan sekä miten on mielestään eri asioissa onnistunut.

9 4.3. Muut yhteistyötahot ja yhteistyökäytännöt Yhteistyö muiden esiopetusryhmien kanssa Esiopetusryhmät Naavat ja Vanamot tekevät yhteistyötä keskenään: vierailut ryhmien välillä kuukausittain. Teemme yhteisiä metsäretkiä sekä vierailemme toistemme esiopetusyksiköissä. Lisäksi sovitusti toteutamme yhteisiä liikuntatuokioita sekä ruokailuja Kurun yhtenäiskoululla. Suunnitelmissa ovat myös yhteiset pajapäivät syksyllä ja keväällä alkuopetuksen kanssa. Esiopetuksen yhteinen suunnittelupalaveri on 1krt/kk, jossa mukana ryhmien eo+lähihoitaja. Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa Kurun vuoropäiväkodin esioppilaat saavat päivä- ja vuorohoitoa Kurun päiväkodissa. Koulukuljetusyhteistyö Keihäslahden esioppilaista 10 on oikeutettua ilmaiseen koulukuljetukseen. Ensimmäinen taksi esiopetukseen saapuu klo 7.40, esiopettaja on tuolloin vastaanottamassa ensimmäistä esioppilasta. Esikoulun päätyttyä esiopettaja yhdessä lähihoitajan kanssa huolehtivat kuljetusoppilaat paluukyyteihinsä. Koulukuljetus vaatii yhteistyötä kotien sekä koordinoivan tahon kanssa. Esiopettaja tekee yhteistyötä Kurun yhtenäiskoulun koulusihteerin kanssa kuljetusasioihin liittyvien tietojen päivittämisessä. Veo eli kiertävä varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettaja Molemmissa esiopetusryhmissä veona toimii Heidi Seppälä, joka käy ryhmissä 2krt/kk. Veo konsultoi ja auttaa esiopetuksen henkilökuntaa toiminnan suunnittelussa ja tavoitteiden toteuttamisessa. Kirjasto Kirjastossa käymme vierailulla joka toinen viikko, tiistai/naavat ja torstai/vanamot. Keväällä 2016 jokainen esikoululainen saa oman kirjastokortin. Sovitulla tavalla tai tarvittaessa Perhetyöntekijä Sanna Jutila Lastenneuvola ja kouluterveydenhoito: terveydenhoitajat Perhekeskus: puheterapeutit, psykologi Tays Yksityiset erityistyöntekijät: toimintaterapeutti Sosiaalitoimi: sosiaalityöntekijät Kulttuuri- ja liikuntatoimi Yksityiset yhdistykset: Mll, Lions Club Seurakunnan lapsityö

10 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ Yhteistyön suunnittelun ja toteutuksen kuvaaminen Kaikki esioppilaat siirtyvät 1.luokalle Kurun yhtenäiskouluun. Koulu tulee esiopetusvuoden aikana tutuksi monella tapaa. Keihäslahden esioppilaat ruokailevat päivittäin koulun ruokalassa, Kurun vuoropk:n esioppilaat satunnaisesti. Esiopetus käyttää koulun pihaa ulkoilu- ja pihaliikuntatilana. Koulun liikuntasali on esiopetusryhmien käytössä tiistaisin ja torstaisin loka-joulukuussa sekä maalis-huhtikuussa. Keväällä jokaisesta kouluun siirtyvästä lapsesta täytetään Tietoja koulutulokkaasta - lomake. Lomakkeet ja tarpeelliset oppimiseen liittyvät tiedot lapsesta siirretään koululle tiedonsiirtopalaverissa. Tärkeimmät tapahtumat lukuvuoden aikana: Siirtymäyhteistyön suunnittelupalaveri Tuolloin sovittiin siirtymäkäytänteet sekä aikataulut: Eskarit 1.luokan vieraaksi 9.9. Vanamot, Naavat. Toinen vierailu toteutetaan niin, että 1.lk tulee eskareiden vieraaksi. Esi- ja alkuopetuksen yhteiset pajapäivät ja keväällä tammi/helmikuussa. Luokanopettajan vierailu esiopetukseen vko 16. Tiedonsiirtopalaveri vko 20. Muu lasten kouluun siirtymää tukeva työ: Kummitoiminta: Kurun yhtenäiskoulun 4.lk on eskareiden kummiluokka. Jokainen esioppilas saa oman hänelle nimetyn kummioppilaan. Ensimmäinen yhteinen tapaaminen on 16.9., toinen keväällä. Uutena yhteistyömuotona toteutettiin 11. ja Saattaen vaihto. Esiopettaja yhdessä luokanopettajan kanssa vastaanotti aamulla uudet ensimmäisen luokan oppilaat ja vietti päivät 1.luokassa. Näin tuetaan lasta ja perhettä emotionaalisesti. Lisäksi tämä järjestely mahdollistaa tarpeellisen tiedonsiirron. Vastuu- ja yhteyshenkilöt: Sanna-Kaisa Leppänen, Kurun vuoropk:n eo Minna Katajamäki, Keihäslahden eo Merja Lehtonen, rehtori Kurun yhtenäiskoulu Airi Ahomäki, 1.lk Maritta Alppi, 2.lk Elina Lehtimäki, 4.lk

11 6. ARVIOINTI Esiopetuksen arviointikäytännöt Esiopetuksen opetussuunnitelman mukaan vuosittain arvioidaan esiopetuksen toimintakäytännöt, opetus ja kasvatus sekä oppimisympäristö. Toimintakäytäntöjä, opetusta ja kasvatusta sekä oppimisympäristöä arvioidaan niin lukukausittain pidettävissä suunnittelupäivissä, kuukausi- ja viikkopalavereissa kuin myös viikoittaisissa tiimipalavereissa. Pedatiimi kokoontuu 2krt/lukukausi. Vuosittain tehtävän työtyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella kehitetään työyhteisön toimintaa. Vanhempien osallisuus arvioinnissa Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus arvioida toimintaa asiakastyytyväisyyskyselyllä sekä esiopetusryhmän omalla palautekyselyllä. Vanhempainillassa sekä lapsen oppimissuunnitelmaa laadittaessa tarjotaan jokaiselle perheelle mahdollisuus arvioida toimintaa ja esittää toiveitaan toiminnan kehittämiseksi. Lapsen osallisuus arvioinnissa Esiopetusryhmä sekä yksittäinen lapsi arvioi omaa toimintaansa. Lapsi voi saada vertaisryhmältään palautetta sekä mahdollisia vaihtoehtoisia toimintamalleja toimintansa tueksi. Palkitsemisessa voidaan käyttää hymynaamojen keräämistä. Ryhmä voi kerätä yhteisiä hymynaamoja, joista eskarilaiset saavat yhteisen palkinnon. Palautteen antaminen ja saaminen ovat iso osa arviointikäytänteitä. Myönteisessä hengessä saatu palaute virittää innostukseen ja uudelleen yrittämiseen, ponnistelemaan ja itsensä kehittämiseen. Arviointimenetelmät ja -työkalut Esioppilaan oppimista arvioidaan: Syksy: Eskarin arki -materiaali KPT (kontrolloitu piirrostarkkailu) Makeko 1 Lukimato Kevät: KPT Makeko 1 tai 2 Lukimato

12 7. ESIOPETUKSEN TUKI 7.1. Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tukimuodot esiopetusyksikössä Yleinen tuki: Esiopetuksessa lapselle voidaan antaa yleistä tukea hänen tarpeidensa mukaan. Yleisen tuen muotoina molemmissa ryhmissä ovat veo:n konsultaatioapu 2krt/kk, ohjattu pienryhmätoiminta ja tarvittaessa yksilöohjaus. Ryhmissä on käytössä tunnekortit. Oman toiminnan ohjausta tukemaan on esille laitettu pc-kuvia. Lapsen tuen tarpeesta kirjataan suunnitelma lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan yhdessä huoltajan kanssa. Tehostettu tuki: Tehostettua tukea annetaan lapselle, joka pedagogisen arvion mukaan sitä tarvitsee. Tehostettua tukea tarjotaan säännöllisesti ja samanaikaisesti, käytössä voi olla useita tukimuotoja. Tehostetun tuen tukimuotoja ryhmissämme ovat joustavat ryhmittelyt, pienryhmätoiminta, yksilötyöskentely, opetuksen eriyttäminen, samanaikaisopetus ja toimintaympäristön muokkaaminen lapsen tarpeita vastaavaksi (esim. pc-kuvat). Ryhmissä käynnistetään tarvittaessa kevätpuolella r-kerhot. Erityinen tuki: Lapsen saama tehostettu tuki ei riitä, lapsen haasteet on tutkittu ja todettu erityisen tuen tarve. Tuen tarve on kokoaikaista, jatkuvaa ja yksilöllistä; lapsen osallisuuden varmistaminen vaatii erityistä huomiota. Usealla kehityksen osa-alueella on suuria haasteita. Lapsen kasvatus ja opetus edellyttävät erityistä huomiota. Erityisopettajan palvelut ovat käytössämme konsultatiivisesti sekä kokoaikaisesti 1pv/2vk. lapselle laaditaan HOJKS yhteistyössä lapsen vanhempien ja lasta kuntouttavien tahojen kanssa. Lapsella on pidennetty oppivelvollisuus. Käytössä on kuvat ja tukiviittomat, Roihutoimintakansio.