ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Esiopetusyksikkö Veittijärven päiväkoti lukuvuosi Esiopetusyksikön yhteistyökoulu: Veittijärven koulu Käsitelty päiväkodissa (pvm) Päiväkodin johtajan allekirjoitus Aluejohtajan allekirjoitus Perusopetusasetus 9 Opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Opetuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä 1 momentissa tarkoitetuista asioista. Esiopetuksen lukuvuosisuunnitelma toimii esiopetusyksikön itsearvioinnin ja kehittämistoiminnan tukena.

2 ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Veittijärven esiopetuksen keskeisenä toiminta-ajatuksena on lasten kehitys- ja oppimisedellytysten edistäminen, sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen ja terveen itsetunnon tukeminen. Havainnoimme lapsia aktiivisesti, että pystymme tunnistamaan jokaisen henkilökohtaiset tarpeet ja tavan oppia. Tärkeää on myös ajoissa havaita mahdolliset oppimisen ja kehityksen haasteet ja käynnistää tarvittavat tukitoimet. Lasten yksilöllisistä tarpeista lähtien suunnittelemme ja toteutamme toimintaa siten, että se on tarkoituksenmukaisesti juuri kulloisellekin ryhmälle suunnattua. Teemme aktiivisesti yhteistyötä sekä lasten vanhempien että muiden lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta merkityksellisten tahojen kanssa. Panostamme siihen, että esikoulussa jokainen lapsi pystyy omana erityisenä itsenään kokemaan aitoa osallisuutta ja oppimisen iloa. 1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN JA TYÖAJAT Loma- ja työajat Syyslukukausi Syysloma (vko 42) Kevätlukukausi Talviloma (vko 9) Päivittäinen esiopetusaika (klo) Esiopetuksen henkilökunta Joutsenet (tuettu esiopetus): lto Reetta Hermiö lto/pk:n joht. Nina Toivonen lh Kati Oino avustaja Susanna Paavola Pääskyset: lto Hanna Nieminen lto Jenni Mäntykoski lh Hanna Mäkinen avustaja Erja Poskiparta

3 Päiväjärjestys Aamupiiri, kuulumiset, kalenteri, päivän kulku ym Pienryhmät, esiopetuksen tavoitteiden mukaista toimintaa. Toiminnan pääasialliset sisältöalueet ovat: liikunta kuvallinen ilmaisu/käden taidot kielelliset valmiudet matemaattiset valmiudet luonto ja ympäristö musiikki leikki Pienryhmät ulkoilevat ja osallistuvat toimintaan vuorotellen. Esiopetusryhmien tarkempi viikko-ohjelma löytyy ryhmien ilmoitustauluilta. Viikko-ohjelma on joustava ja muuttuu tilanteen mukaan, lasten kiinnostuksen kohteet huomioidaan ja niihin herkästi vastataan Lounas koulun ruokalassa Päiväpiiri, jossa päivän sisällön kertausta tai itsenäistä ja yksilöllistä työskentelyä (esim. jatketaan päivän tehtäviä), leikkiä, pelejä yms Esiopetusaika päättyy, vain esiopetukseen osallistuvien kotiinlähtö Päivähoitoon jäävien lasten satuhetki Leikkejä, pelejä yms. puuhaa Välipala Leikkiä, ulkoilua ja kotiinlähtö

4 3. PEDAGOGINEN SUUNNITELMA Lukuvuosisuunnitelma perustuu valtakunnallisen esiopetussuunnitelman perusteisiin ja Ylöjärven esiopetussuunnitelmaan. Suunnittelua toteutetaan sekä yhteistyössä ryhmän kaikkien työntekijöiden kesken että lastentarhanopettajien toimesta. Ryhmien henkilökunta kokoontuu vähintään joka toinen viikko omaan tiimipalaveriin, jossa suunnitellaan ja arvioidaan ryhmän toimintaa. Lisäksi esiopetusryhmien opettajat suunnittelevat esiopetusryhmien toimintaa ja pedagogisia sisältöjä yhteisessä työryhmässä. Tulevan viikon toiminnan käytännön toteuttamiseen liittyvät asiat käydään läpi koko talon viikkopalaverissa (esim. tarvittavat henkilökunnan siirtymiset). Arvioimme säännöllisesti kunkin lapsen henkilökohtaista edistymistä (onnistumisia, haasteita ja tuen tarpeita) sekä tarkistamme ja suuntaamme toimintaa näiden havaintojen perusteella. Painotamme esiopetuksessa lasten osallisuutta ja kaveritaitoja. Hyvinvointisuunnitelman mukaisesti panostamme lasten ohjaamiseen terveellisiin elämäntapoihin, joihin kuuluu terveyttä tukevat ruokailutottumukset sekä päivittäinen liikunta. Liikumme, leikimme ja opimme ympäröivässä luonnossa: lapset oppivat nauttimaan luonnosta ja arvostamaan sitä. Lukuvuoden aikana panostamme ulkoliikuntaan. Varhaiskasvatuksen kehittämiskohteet lukuvuoden aikana liittyvät lasten osallisuuteen ja turvallisuuteen, jotka ovat vahvasti toisiaan tukevia asioita. Kiinnitämme huomiota lasten fyysisen, psyykkisen ja emotionaalisen turvallisuuden kokemukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa tarkkaa lapsihavainnointia, kaikenlaisen häirinnän ja kiusaamisen ehkäisyä ja välitöntä puuttumista havaittuun häirintään ja kiusaamiseen. Tietoisesti ja tavoitteellisesti luomme yhdessä sallivaa ja erilaiset toimijat huomioon ottavaa, avointa kasvatus- ja toimintaympäristöä. Aidon osallisuuden kokeminen on mahdollista vain tällaisessa ympäristössä ja ilmapiirissä. Kasvatushenkilöstö pitää yllä keskustelua kehittämiskohteista ja arvioi tilannetta viikkopalavereissa ja suunnittelupäivissä. Päiväkodin henkilökunta ottaa vastuuta lapsista yli ryhmärajojen sekä ohjaa ja puuttuu tilanteisiin välittömästi tilanteen havaitessaan. Ohjattuun toimintaan ja yhteisiin päivittäisiin keskusteluhetkiin lasten kanssa sisällytetään teemaan liittyvää sisältöä. Painotamme toiminnassamme erilaisuuden hyväksymistä: kaikki ovat erilaisia ja arvokkaita ja jokainen on hyvä jossain. Haluamme vahvistaa lasten uskoa omaan osaamiseensa, taitoihinsa ja mahdollisuuksiinsa. Panostamme hyviin käytöstapoihin ja toisten huomioon ottamiseen. Kaikilla on oikeus työrauhaan ja häiritsemättömään puheenvuoroon. Kaikkien ryhmän jäsenten pitää voida tuntea itsensä aidosti osallisiksi ja olemisensa ryhmässä vapautuneeksi ja turvalliseksi. Panostamme rauhalliseen, kiireettömään ja kannustavaan oppimisilmapiiriin. Toimimme pääsääntöisesti pienryhmissä ja tarpeen mukaan toteutamme myös yksilöllisiä opetustuokioita. Pienryhmätoiminta mahdollistaa lasten kuulluksi tulemisen ja turvallisen ja

5 rauhallisen ilmapiirin asioiden oppimiseen ja harjoitteluun. Panostamme kiireettömään ja kannustavaan oppimisilmapiiriin. Toiminnallisuus ja itse tekeminen ja kokeminen ovat ensisijaisia menetelmiä opeteltaessa uutta. Tarjoamme lapsille virikkeitä monipuolisesti eri aistikanavien hyväksi käyttäen, että jokainen voisi saada mahdollisimman hyvän oppimiskokemuksen ja löytää itselleen parhaan tavan oppia ja omaksua uutta. Tunnetaitokasvatus on vahvasti läsnä toiminnassamme läpi koko esiopetusvuoden. Tunnetaidot eli ihmistaidot auttavat lasta tunnistamaan ja ymmärtämään omaa ja toisten tapaa toimia ja reagoida tilanteisiin ja vahvistavat lapsen valmiuksia työskennellä ryhmän täysipainoisena ja yhteistyökykyisenä jäsenenä. Ryhmässä toimimisen taidot, kyky sietää pettymyksiä ja pystyä myös joustamaan ovat ensiarvoisen tärkeitä kouluvalmiuksia. Tunnetaitoja harjoittelemme luontevasti monissa arjen tilanteissa aikuisen tuella ja ohjauksessa sekä ohjatusti esim. Tunneteltta - pienryhmissä. Lukuvuoden aikana päiväkotimme osallistuu myös pienten lasten kiusaamisen ehkäisyyn liittyvään Pike hankkeeseen. Luonto on meille tärkeä oppimisympäristö. Liikumme ja leikimme päiväkodin lähiympäristössä ja toteutamme esiopetussuunnitelman tavoitteiden mukaista toimintaa luonnossa toiminnallisesti: teemme havaintoja, tutkimme, tunnistamme, leikimme ja taiteilemme luonnossa. Retkeilemme päiväkodin lähiympäristössä: metsät, koulun kenttä, Veittijärven ympäristö ja leikkipuistot ovat ensisijaisia retkikohteitamme. Uskonto ja katsomuskasvatus esiopetuksessa liitetään sellaisiin arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on uskonnollista merkitystä. Tutustumme ryhmän lapsia lähellä oleviin uskontoihin ja katsomuksiin esim. niihin sisältyvien perinteiden ja tapojen kautta. Kielen rikastuttaminen ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttaminen ovat läsnä arjessa koko ajan: keskustelemme, luemme, loruttelemme, selitämme ja avaamme käsitteitä jne. Harjoittelemme puhumista ja kuuntelemista, oman mielipiteen kertomista ja toisen mielipiteen kunnioittamista. Esiopetuksessa toteutetaan myös englannin kielisuihkua eli lapsille opetetaan englannin kielen sanastoa ja alkeita leikin ja toiminnan keinoin. Oppimateriaaleista keskeisimpiä ovat erilaiset konkreettiset välineet, joiden avulla lapset voivat itse kokeillen ja tutkien oppia ja oivaltaa. Lukuvuoden aikana esiopetuksessa ei ole käytössä oppikirjaa. Esikoululaisilla on omat eskarikansiot, joihin talletetaan esiopetusvuoden aikana kertynyttä oppimateriaalia.

6 4. ESIOPETUSYKSIKÖN YHTEISTYÖTAHOT 4.1 Vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät tavoitteet, käytännöt ja sisällöt Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta ensisijaisen merkityksellistä on vanhempien ja kasvatushenkilöstön välinen yhteistyö, joka parhaimmillaan on aitoa kasvatuskumppanuutta. Panostamme päivittäisiin kohtaamisiin vanhempien kanssa, jaamme kokemuksia ja otamme lapsen mukaan keskusteluun ja arviointiin. Yhdessä laadimme jokaiselle lapselle esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä tarvittaessa tehostetun tai erityisen tuen suunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan kunkin lapsen henkilökohtaiset oppimisen tavoitteet. Järjestämme syksyn 2015 aikana vanhempainillan, jossa osallistamme vanhempia suunnittelemaan kanssamme esiopetusvuotta sekä yhteistyökäytäntöjä. Vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana kutsumme vanhemmat ns. kasvatuskeskusteluun. Järjestämme myös toiminnallisia tilaisuuksia tai tapahtumia vanhempien toiveiden mukaan. Tiedotamme vanhemmille esiopetusryhmän ja päiväkodin toiminnasta ja tapahtumista ryhmien omilla ilmoitustauluilla, kotiin lähetettävillä kirjeillä, sanallisesti kohtaamistilanteissa sekä sähköpostin välityksellä. Eteisen ilmoitustaululla on aina nähtävillä ryhmän toiminnan viikkosuunnitelma. Vanhempien osallistumisen mahdollisuuksia varmistetaan ja vahvistetaan vanhempainillan, vanhempainkeskustelujen, päivittäisten kohtaamisten ja kuulumisten vaihdon yhteydessä lisäksi myös asiakastyytyväisyyskyselyn avulla. Panostamme välittömyyteen ja avoimuuteen, että vanhempien olisi helppo lähestyä meitä kaikissa lapsiaan koskevissa asioissa. 4.2 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimiseen ja arviointiin liittyvät tavoitteet, käytännöt ja sisällöt Oppimissuunnitelma laaditaan kasvatuskeskustelussa yhteistyössä vanhempien kanssa. Ennen suunnitelman laatimista esiopettajat havainnoivat lapsia Eskarin arki - havainnointimateriaalia hyödyntäen. Lapset myös tekevät heti esiopetuskauden alussa matemaattisia ja kielellisiä valmiuksia arvioivia tehtäviä, jotka osaltaan ohjaavat oppimissuunnitelman laatimista. Lasten oma osallisuus omien oppimiseen liittyvien tavoitteiden laatimisessa pyritään varmistamaan aikuisten aktiivisella läsnäololla, lasten kuulemisella ja haastattelemisella sekä itsearviointia hyödyntäen. Lapset otetaan mukaan kasvatuskeskusteluun eli he osallistuvat itse oman oppimissuunnitelmansa laatimiseen. Vanhempainkeskustelut toteutamme kaikkien lasten vanhempien kanssa syksyllä ja keväällä. Syksyn keskustelussa laaditaan yhdessä oppimissuunnitelma ja kevään keskustelussa arvioidaan

7 oppimissuunnitelman tavoitteiden toteutumista ja käydään läpi koulun aloittamiseen liittyvä tiedonsiirto päiväkodista koululle. Esiopetuksen oppimissuunnitelmaa ei laadita eikä erillistä vanhempainkeskustelua välttämättä järjestetä (päällekkäisyydet, toimitaan vanhempien toiveen mukaan) silloin, kun lapsi kuuluu tehostetun tai erityisen tuen piiriin, vaan lapselle laaditaan erillisissä palavereissa lapsen esiopetuksen tehostetun tuen suunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). 4.3 Muut yhteistyötahot ja yhteistyökäytännöt Teemme yhteistyötä naapuripäiväkotien, kirjaston, päivähoitotoimiston, varhaiskasvatuksen erityisopettajan, perhekeskuksen, neuvolan ja seurakunnan kanssa. Kuluvan lukuvuoden aikana tavoitteena on tehdä yhteistyötä etenkin niiden naapuripäiväkotien kanssa, joista siirtyy oppilaita samoille koululuokille. Yhteistyötahojamme ovat tilanteen mukaan ja lasten henkilökohtaisiin tarpeisiin liittyen myös erilaiset kuntouttamiseen osallistuvat tahot, kuten Tays ja eri terapeutit. Yhteistyökäytännöistä sovitaan aina tapauskohtaisesti kunkin yhteistyötahon kanssa lapsen tarpeista lähtien. 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ Veittijärven esiopetuksessa ja koulussa kehitetään aktiivisesti esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä. Toimiminen samassa rakennuksessa mahdollistaa luontevan kohtaamisen arjessa ja yhteistyön tekemisen läpi koko lukuvuoden. Esikoululaiset tutustuvat jo eskarivuoden aikana koulun tiloihin ja opettajiin sekä toimintatapoihin. Eskarit ruokailevat koulun ruokalassa päivittäin sekä käyttävät koulun liikuntasalia. Toteutamme koko lukuvuoden ajan esi- ja alkuopetuksessa alkuluokkatoimintaa. Oppilaat osallistuvat joustaviin ryhmiin, jotka muodostetaan esikoululaisista, ensimmäisen ja toisen luokan oppilaista. Ryhmiä ohjaa vuorotellen luokanopettaja tai eskariopettaja sekä avustaja. Ryhmien toiminnan sisällöstä tiedotetaan tarkemmin syksyllä ja keväällä. Tiivis yhteistyö mahdollistaa myös joustavan koulun aloituksen ja yksilöllisten koulupolkujen toteuttamisen Veittijärvellä. Koulun erityisopettaja tutustuu eskarilaisiin jo syyslukukauden alussa ja osallistuu myös joustavien ryhmien ohjaamiseen. Erityisopettaja toteuttaa kevätlukukaudella esiopetusryhmissä myös nivellystunteja eli tulee ohjaamaan ja havainnoimaan eskarilaisia omissa ryhmissään. Kevätlukukaudella toteutamme ryhminä havainnointikäyntejä ekaluokkaan ja kokeneet ekaluokkalaiset vierailevat eskarissa kertomassa koulunkäyntiin liittyvistä, lapsia kiinnostavista asioista. Viimeistän kevätlukukaudella ulkoilemme myös yhdessä alkuopetuksen oppilaiden kanssa koulun pihalla. Toteutamme lukuvuoden aikana myös yhteisiä esi- ja alkuopetuksen tapahtumia, juhlia ym. toimintaa.

8 Yhteistyökäytäntöihin kuuluvat myös yhteispelihankkeeseen liittyvät siirtymäkäytänteet, jotka pitävät sisällään erilaisia tutustumiskäyntejä ja tiedonsiirtoon liittyviä käytäntöjä. Yhteispeliin liittyvä aikataulu: Veittijärven koulun apulaisrehtori toimii yhteispeliin liittyvien kokoontumisten kokoonkutsujana. Kokoontumisten ajankohdista ja sisällöistä tiedotetaan esiopetusryhmän vanhempia esiopetuksen vuosikellon välityksellä. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön vastuuhenkilöinä toimivat päiväkodin johtaja ja Veittijärven koulun apulaisrehtori. 6. ARVIOINTI Esiopetuksen toimintakäytäntöjen, opetuksen ja kasvatuksen arviointia toteutamme jatkuvana pitkin toimintavuotta arjessa, omissa viikkopalavereissamme ja tarpeen mukaan toteutetuissa iltapalavereissamme. Eskarin arki materiaali ohjaa ja jäsentää lapsihavainnointia ja toimii siten tärkeänä arvioinnin välineenä. Toimintavuoden päätteeksi touko-kesäkuussa 2016 teemme koko esiopetusvuodesta yhteenvetoa. Yhteenvedon perusteella kehitämme omaa toimintaamme seuraavalla kaudella. Oppimisympäristöä muokataan lapsiryhmän tarpeista lähtien jatkuvana toimintana ja tarpeen mukaan. Havaitsemiimme asioihin reagoidaan, uusia järjestelyjä kokeillaan ja niiden toimivuutta arvioidaan. Lapsia kuullaan ja haastatellaan sekä lasten kiinnostuksen kohteisiin tartutaan ja vastataan oppimisympäristöä muokkaamalla ja toimintaa toteuttamalla. Lapsia havainnoidaan, lapsilta kysytään asioita ja heidän kanssaan keskustellaan päivittäin. Vanhempien kanssa keskustellaan ja heidän mielipiteitään kysytään liittyen toimintaan, opetukseen, kasvatukseen ja oppimisympäristöön kasvatuskeskusteluissa ja vanhempainilloissa, toiminnallisissa yhteistyötapaamisissa sekä myös arjen tilanteissa. Vanhemmilla on mahdollisuus arvioida toimintaamme myös osallistumalla esiopetusvuoden aikana toteutettaviin asiakastyytyväisyyskyselyihin. Itsearviointi Itsearviointimme perustuu omien kokemuksiemme ja saamamme palautteen jatkuvaan reflektointiin. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ja koululta saatu palaute ovat merkittäviä välineitä itsearvioinnissamme. Esiopetusryhmien palavereissa arvioidaan toteutettua toimintaa ja suunnitellaan sen perusteella tulevaa toimintaa. Laajemmin arvioimme työllemme asettamiemme tavoitteiden toimivuutta vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana ja tarvittaessa muutamme omaa toimintaamme.

9 Itsearvioinnin välineenä käytämme ainakin AES-mittaria, jonka avulla arvioimme omaa sensitiivisyyttämme lasten kohtaamisessa ja heidän kuulemisessaan. Myös kerran vuodessa toteutettavat kehityskeskustelut toimivat itsearvioinnin välineenä. Oman päiväkodin toimintaa arvioidaan myös suhteessa yhteiskunnassa puhaltaviin tuuliin ja tapahtuviin muutoksiin. Esiopetuksen on tärkeä pystyä vastaamaan ajan haasteisiin ja tulevaisuuden oppimistarpeisiin. 7. ESIOPETUKSEN TUKI Esiopetuksessa on käytössä kolmiportaisen tuen järjestelmä. Tuen portaat ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tuen tarvetta arvioitaessa konsultoidaan varhaiskasvatuksen erityisopettajaa (veo), joka on myös mukana suunnittelemassa, mahdollisesti toteuttamassa ja arvioimassa käynnistettyä tukimuotoa. Kasvun, kehityksen ja oppimisen tukea toteutetaan päiväkodin molemmissa esiopetusryhmissä. Yleistä tukea toteutetaan silloin, kun lapsella on tarvetta tilapäisesti tehostaa harjoittelua esim. oppimiseen liittyvän haasteen yhteydessä. Yleisen tuen keinoina toimivat esiopetuksen pedagogisten menetelmien valinta, toteuttaminen ja tehostaminen. Yleisessä tuessa menetelmiä otetaan ryhmän yhteiseen käyttöön, toimintaa suunnataan uudella, paremmin tuen tarpeisiin vastaavalla tavalla. Lapsen oppimissuunnitelmaan kirjataan tuen tarve, tavoitteet, toteuttaminen ja lapsen edistymisen arviointi. Tehostettua tukea tarjotaan lapselle silloin, kun lapsella on esim. tilapäisesti vahvaa tuen tarvetta tai jatkuvampaa lievää tuen tarvetta. Omassa esiopetusryhmässä otetaan käyttöön lapsen tuen tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla vastaavia menetelmiä ja toimintoja. Veo on jälleen mukana ohjaamassa prosessia ja hän voi myös antaa tarvittaessa lapselle erityisopetusta pienryhmässä. Lapselle laaditaan tehostetun tuen suunnitelma, johon kirjataan tuen tarve, tavoitteet, toteuttaminen ja lapsen edistymisen arviointi. Erityinen tuki on tarpeen silloin, kun tehostettu tuki on riittämätöntä tai erityisen tuen tarve on todettu tutkimuksissa. Lapsen tuen tarve on tällöin kokoaikaista, jatkuvaa ja yksilöllistä. Erityisen tuen tarve ilmenee usean kehityksen osa-alueen haasteina ja lapsen ohjaamisessa tarvitaan jatkuvaa erityisosaamista. Veo on aktiivisesti mukana lapsen tukeen liittyvissä asioissa. Erityisen tuen lapselle laaditaan HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma yhteistyössä lasta kuntouttavien tahojen kanssa. HOJKS:aan kirjataan tuen tarve, tavoitteet, toteuttaminen ja lapsen edistymisen arviointi. 7.1 Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tukimuodot esiopetusyksikössä Tuettu esiopetusryhmä: Päiväkodissamme toimii tuettu esiopetusryhmä. Tuetussa ryhmässä ryhmäkoko on hieman normaalia pienempi ja ryhmässä on enemmän aikuisresurssia (kaksi opettajaa, lähihoitaja ja avustaja). Tuetun ryhmän henkilökunnalla on myös erityiskasvatuksen osaamista.

10 Pienryhmätoiminta ja samanaikaisopetus: Toimintaa toteutetaan säännöllisesti pienryhmissä. Ryhmä on jaettu kahteen toimintapienryhmään, joissa molemmissa 5 8 lasta ja 1-2 ohjaavaa aikuista. Tarpeen mukaan ja toiminnasta riippuen lapset jaetaan vielä pienempiin ryhmiin. Strukturoitu päivä: Päivän kulku ja päivän sisällä tapahtuvat toiminnat etenevät tutun päiväjärjestyksen mukaan, jäsennellysti. Päivän kulku käydään lasten kanssa läpi joka aamu kuvien avulla ja tapahtumien etenemistä seurataan myös päivän kuluessa. Kaveritaidot: Sosiaalisiin - ja vuorovaikutustaitoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Lasten keskinäistä vuorovaikutusta havainnoidaan ja ohjataan. Leikit vaihtelevien kavereiden kanssa rikastavat leikkisisältöjä ja vahvistavat valmiuksia toimia erilaisten ihmisten kanssa. Lasta ohjataan myös itse arvioimaan ja pohtimaan asioita ja omaa toimintaansa. Aikuisen tuki ja ohjaus. Aikuiset ovat siellä, missä lapsetkin, läsnä ja saatavilla. Aikuiset havainnoivat, näyttävät mallia ja ohjaavat lapsia tarpeen mukaan kaikenlaisissa tilanteissa. Ohjaamista toteutetaan hienovaraisesti, ystävällisesti ja rakentavalla tavalla. Itsetunto ja tunnetaidot: Tunnetaitojen harjoittelu on läsnä kaikessa yhdessä olemisessa ja vuorovaikuttamisessa. Lasten itsetunnon ja tunneilmaisun valmiuksia tuetaan lisäksi esim. draamaharjoitusten ja Tunneteltta menetelmän avulla. Omien ja toisten tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on edellytys esim. eettisten pohdintojen tekemiselle ja empatiakyvyn kehittymiselle (syy-seuraus, oikea-väärä, jne.) Eriyttäminen: Lapsia ohjataan yksilöllisesti aina tarpeen mukaan, mutta erityisesti tukea tarvitsevia lapsia. Yksilöllinen ohjaus ja eriytetyt pienryhmät tukevat osaltaan lapsen kuntoutumista. Tiivis yhteistyö vanhempien kanssa: Pyrkimys aitoon kasvatuskumppanuuteen edellyttää mielestämme tiivistä, jatkuvaa yhteistyötä ja avointa vuorovaikutusta sekä ansaittua luottamusta, joita tietoisesti rakennamme. Oppilashuollon tuki: Tarpeen mukaan asioita käsitellään oppilashuoltoryhmässä Kielellisten valmiuksien jatkuva vahvistaminen: Kielelliseen ilmaisuun kiinnitetään jatkuvasti huomiota: aikuiset puhuvat hyvää kieltä, sanoittavat ja sanallistavat asioita ja toimintaa, avaavat ja selittävät käsitteitä ja rikastuttavat omalla ilmaisullaan lasten sanavarastoa ja kieltä. Lapsille luetaan päivittäin monipuolista kirjallisuutta. Kuvatuki ja tukiviittomat: Käytämme kuvia havainnollistamaan mm. päivän ja tilanteiden etenemistä. Kuvat auttavat lapsia ennakoimaan tulevaa. Kuvia ja tukiviittomia käytetään tarpeen mukaan myös kielellisen ilmaisun ja oman toiminnan ohjaamisen tukena. Sektorikello: Sektorikelloa ja esim. tiimalasia käytetään ennakoimisen tueksi siirtymätilanteissa, tarpeen mukaan.