Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi. Tytti Tuppurainen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, seurantaryhmän

Transkriptio

1 Muisti Asia/prjekti Aihe Päivämäärä ja paikka PVO-Vesivima Oy Kllaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviinti Seurantaryhmän 4. kkus t Pudasjärvi Kehittämiskeskus Phjantähti Aika Kl Rambll Terveystie 2 FI Hllla Finland Puhelin: Fax: etunimi.sukunimi@rambll.fi Osallistujat Tytti Tuppurainen, Phjis-Phjanmaan liitt, seurantaryhmän puheenjhtaja Pauli Saapunki, Phjis-Phjanmaan liitt Matti Hlmström, Pudasjärven kaupunki, varapuheenjhtaja Kaarina Daavittila, Pudasjärven kaupunki Paav Salmela, Pudasjärven vesisuuskunta Rist Tlnen, Iin kunta Eer Kaakinen, Phj.-Phjanmaan ympäristökeskus Heikki Arnpää, Phj.-Phjanmaan ympäristökeskus Tuukka Pahtamaa, Phj.-Phjanmaan ympäristökeskus Heli Harjula, Phj.-Phjanmaan ympäristökeskus Maun Puurunen, tekjärvialueen maanmistajat Lasse Puurunen, Aittjärven kyläseura Ein Taavitsainen, Aittjärven kalastuskunta Esa Kaleva, Kllajan paliskunta Jussi Timnen-Nissi, Pudasjärven kylän sakaskunta Jari Jussila, Iijen kalastusalue Birger Ylisaukk-ja, PVO-Vesivima Oy Jrma Auti, PVO-Vesivima Oy Aar Hrsma PVO-Vesivima Oy Tarja Ojala, Rambll Finland Oy Matti Kautt, Rambll Finland Oy Veli-Matti Hilla, Rambll Finland Oy Pvm Viite 1 Kkuksen avaus Seurantaryhmän puheenjhtaja Tytti Tuppurainen avasi kkuksen kl Seurantaryhmän uutena jäsenenä alitti Pudasjärven kaupunginjhtaja Kaarina Daavittila. 2 Edellisen kkuksen muisti Hyväksyttiin edellisen kkuksen muisti. 3 Energiapliittinen tilanne Birger Ylisaukk-ja esitteli energiapliittista tilannetta. Eurpan Uninin energiapaketti n tällä hetkellä parlamentin ja neuvstn käsittelyssä. Sumen pitäisi lisätä uusiutuvien energialähteiden käyt-

2 töä 38 %:iin vuteen 2020 mennessä. Hallitus tekee Sumessa ilmast- ja energiastrategiaa. Sivu 2 4 Ympäristöselvitysten tilanne Kiinteistökyselyn tulkset ja ssiaalisten vaikutusten arviinti Matti Kautt esitteli kiinteistökyselyn tulksia. Kysely tteutettiin keväällä. Khderyhminä livat välittömän vaikutusalueen kiinteistöt, jita li yhteensä 927 kpl. Kyselyn vastausprsentti li 56 %, mitä vidaan pitää hyvänä tulksena. Vastaajista 65 % li miehiä ja vastanneista 45 % asuu vesistöjen rannalla. Tärkeimpinä asiina (yli 50 % vastanneista hulestunut asiasta) pidettiin kalakannan säilymis- ja kehittymismahdllisuuksien säilymistä Iijessa ja järvissä, Iijen veden laadun säilymistä ja paranemista, veneilymahdllisuuksien säilymistä, lähijärvien vedenlaadun säilymistä nykyisenlaisena tai sen paranemista, kskien säilymistä kskina, jkiuman säilymistä nykyisenlaisena sekä kalateiden rakentamista. Yhteenvetna kyselystä vidaan tdeta, että suurinta hulta aiheuttavat hankkeen vaikutuksen vesistöön ja muuhun luntn (58 % vastanneista). Ssiaalisten vaikutusten arviinti Arviintihjelman nähtävillä ln jälkeen tteutettiin ensimmäinen kysely, tinen kysely tteutetaan marraskuun lpulla kun suunnitelmasta n tiedtettu asukkaille. - kmmentti: kyselyä visi levittää laajemmalle alueelle. Linnustselvitys Tarja Ojala esitteli linnustselvityksen keskeiset tulkset. Allasalueen ja lunnnuman linnust n tavanmaista ja myös Pudasjärvellä valtasa lajiststa n yleisiä lajeja. Pudasjärvellä n tehty havaintja kahdesta harvalukuisesta lajista, juhisrsasta ja heinätavista, ja Pudasjärvellä n merkitystä jutsenille muutnaikaisena levähdysalueena. Pudasjärven Natura-alue Tarja Ojala esitteli Pudasjärven Natura-alueella tehtyjen selvitysten tulksia. Keskeisin tuls n se, että nyt tiedetään, millä vedenpinnantaslla tulvaniityt sijaitsevat. Lisäksi Veli-Matti Hilla esitteli Ilmatieteen laitksen aineiststa jhdettuja lämpösummakuvaajia. Lämpösumman avulla vidaan tarkastella, millaisissa lsuhteissa niityillä esiintyvät kasvit elävät nykyisin. - Ylisaukk-ja tiedusteli lunnnsujeluviranmaisen näkökantaa siitä, vidaank arviintia ja suunnittelua tteuttaa lämpösumma-ajattelun kautta Eer Kaakinen vastasi, että Phjis-Phjanmaan ympäristökeskus ttaa kantaa arviintimenetelmien ikeellisuuteen vasta arviintiselstuksesta antamassaan lausunnssa Kaakinen myös krsti, että hankkeen vaikutusten arviinnin kannalta n leellista selvittää Pudasjärven tulvarytmi sekä hankkeessa esitettyjen vaihtehtjen vaikutus tulvaniittyjen vyöhykkeisyyteen. Lisäksi tulee verrata Pudasjärven Natura-aluetta muihin vastaavanlaisiin alueisiin ja phtia alueen merkittävyyttä.

3 Muinaisjäännökset Jrma Auti esitteli allasalueella tehdyn selvityksen tulksia. Allasalueelta n löydetty 63 aikaisemmin tuntematnta muinaisjäännöstä pääasiassa Sainselän ja Uknkankaan alueelta sekä Mertajärven itäja länsipäästä. Alueella ei aikaisemmin le tehty inventinteja. Sivu 3 Vesistövaikutukset ja kalatalus Veli-Matti Hilla esitteli tilannekatsauksen siitä, mitä n tähän mennessä ehditty tekemään. Vedenlaatumallinnukset altaasta ja alapulisesta umasta vat tällä hetkellä lunnsvaiheessa. Vedenlaatutarkastelua jatketaan Raasakan lunnnumassa ja merialueella. Kalastn salta Frtumin elinympäristömallin lutaukset ja maastmittaukset n tehty, ja lisäksi n tehty sähkökekalastukset virtavesialueilla. Lunnnumaan tehtiin heinäkuussa rantakasvillisuusselvitys ja phjaeläinnäytteentt tehdään lkakuussa. Turpeen pist Birger Ylisaukk-ja ttesi, ettei VAPOn kehittämä uusi turpeennstmenetelmä svellu käytettäväksi laajassa mitassa. Turpeen pistaminen edellyttäisi, että turve tulisi ensin siirtää jnnekin varastpaikkaan, mikä n kallista ja ympäristöllisesti hankalaa. Js turve jää altaaseen, metaanipäästöt eivät kasva, eikä turve le myöskään vedenlaadun kannalta keskeinen asia (vusien kuluessa tekjärven phjaan mudstuu uusi sedimenttikerrs phjan laadusta riippumatta). Näiden syiden vuksi hankkeessa ei lähdetä massiivisiin maansiirtihin. Rantakiinteistöjen arv Aar Hrsma esitteli rantakiinteistöjen arvsta tehdyn selvityksen tulksia. Selvitys tehtiin vertailemalla kauppahintarekisteristä saatuja tteutuneita kauppahintja vusina Vertailussa käytettiin kauppahintatilastn kauppjen keskihintja ja khteiksi valittiin sekä rakennetut että rakentamattmat lmarakennuspaikat. Kiinteistökaupassa staja ja myyjä livat yksityisiä henkilöitä, jtka eivät lleet sukua keskenään. Tutkimukseen sisällytettiin alle kahden hehtaarin suuruiset tntit, jilla ei le kaavaa. Tutkimuksen tulksista vitiin havaita, että Pudasjärven ja Kipinän välisellä alueella rakentamattmat ja rakennetut tntit vat halvempia kuin muualla Iijkivarressa, minkä tulkittiin jhtuvan tulvan pelsta. Krkeimmat hinnat livat Iissä. 5 Muiden selvitysten tilanne Matti Kautt esitteli muiden selvitysten tilanteen. Phjavesiselvitykset vat käynnissä ja työn tekee Ahti Eerikäinen. Patrakenteista tdettiin, että niiden n ltava vesitiiviitä niiltä sin kun pat rajittuu lukiteltuihin phjavesialueisiin (Uknkankaan alueella). Maisema-arvi, jnka tekee maisema-arkkitehti Elina Inkilä, tehdään suunnitelman valmistumisen jälkeen. Selvityksessä arviidaan maiseman nykyinen lunne, hankkeen aiheuttamat muutkset jne. Vaikein arviitavista asiista n yläkanavan sijittuminen valtakunnallisesti arvkkaalle maisema-alueelle. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen tekee yhteiskuntamaantieteilijä Minna Karkia.

4 - Kmmentti: Vaikutuksia viemäröintiin ja vedenhankintaan sekä pitkäaikaisvaikutuksia phjavedenpinnan krkeuteen tulee tarkastella YVA:ssa. Sivu 4 Tdettiin, että em. vaikutukset selvitetään. 6 Arviintiselstuksen mut ja aikataulu Matti Kautt ttesi, että tavitteena n tehdä YVA-hankkeesta kansantajuinen selstus. Kllaja -hankkeen YVA tdettiin pikkeuksellisen laajaksi. Erillisselvitykset asetetaan saataville lähdeaineistna, mutta niitä ei liitetä arviintiselstukseen. Natura-arvi liitetään kuitenkin arviintiselstukseen. Selstuksessa kuvataan nykytila, esitetään vaikutusten arviinnin menetelmät sekä arvi vaikutuksista. Taustaraprttien leellisimmat tulkset tiivistetään selstukseen ja ne julkaistaan lähdeaineistna. Arviintiselstus valmistuu tammikuussa ja kuulutus & tiedttaminen tehdään helmi-maaliskuussa. YVAlausunt annettaneen kesällä Tähänastisten selvitysten päätelmät Birger Ylisaukk-ja ttesi, että selvitykset vat hyvällä mallilla. Olennainen kysymys n Pudasjärven Natura-alue. Aittjärven tulee lla kyselyjen mukaan vähintään taslla +108,0. Mikäli Pudasjärvi laskee mainitun tasn 108,0 alle, ei vesi vi virrata Aittjärven kautta, vaan se n juksutettava lunnnumaan. Livjki virtaisi tullinkin Aittjärven kautta tekjärveen. - Kysymys: Olisik mahdllista jhtaa vettä altaaseen vaihtehtista täyttökanavaa pitkin? Tämän tdettiin levan mahdllista, mutta vaihteht tu mukanaan mnia ngelmia. Vaihtehtinen täyttökanava n paljn pitempi, ja sillä n enemmän ympäristövaikutuksia - Kmmentti: Myös kalastn kannalta lisi paras vaihteht sellainen, että kesäkaudella juksutetaan umaan mahdllisimman paljn (täyttö Aittjärven kautta, kesällä hijuksutus lunnnumaan) Birger Ylisaukk-ja jatki, että js täyttö tehtäisiin Aittjärven kautta, lunnnumassa virtaisi lähes nykyistä vastaava vesimäärä (lukuun ttamatta Livjen virtaamaa) sillin, kun Pudasjärvi n tasn +108,2 alapulella. Muuna aikana juksutus suunnitellaan kaljen elinympäristömallin antamien tulsten perusteella. Jrma Auti esitteli lisäksi suunnittelukhteet ja tämänhetkisen suunnittelutilanteen. Hän kerti, että täyttökanavan sijaintia n muutettu mm. läheisten phjavesialueiden ja muinaisjäännösten vuksi. Mikäli ylempi kanavavaihteht tteutuu, täyttökanavaan tarvitaan säännöstelypat. Livjki hjattaisiin tässä tapauksessa Aittjärven kautta altaaseen ja Livjkeen rakennettaisiin phjakynnys ja virtausaukk. Ensisijainen vaihteht suunnittelussa n vesien hjaaminen Aittjärven kautta. Pudasjärven pinnan tulisi mukailla luntaista vaihtelurytmiä niin, että pinta lisi riittävän pitkään kasvukauden aikana taslla 107,2. Muullin pinta lisi taslla 108,2. Tulva vitaisiin leikata nin taslle +110,0. Tällöin mititusvirtaama lisi nin 500 m 3 /s. Kanavan phjan leveys lisi 50 metriä ja kanavan syvyys 5,2-7,0 met-

5 riä. Kanavan reunat luiskattaisiin 1:2. Tällöin kanavan pintaleveys lisi 80 metriä + kanavamassat, yhteensä kanava-alue lisi nin 200 metrin levyinen vyöhyke. Sivu 5 Matti Kautt jatki, että kanavat suunnitellaan maisemaan mahdllisimman hyvin spiviksi. - Kmmenttipuheenvur, Maun Puurunen: Suunnittelua pitäisi viedä eteenpäin enemmän ihmisten kuin Naturan ehdilla. Natura vie liikaa humita pis leellisista asiista. 8 Asukkaiden sallistuminen Jrma Auti kerti Kipinän kalastuskeskuksessa pidetyistä keskustelutilaisuuksista, jita n pidetty kesän aikana yhteensä 12 tilaisuutta. Läsnä tilaisuuksissa vat lleet yhtiön ja Rambllin edustajat. Yhteensä kävijöitä n llut nin 150 ihmistä ja suuri sa sallistuneista li kesämökkiläisiä. Tapaamisten aikana syntyi mnipulista keskustelua. Birger Ylisaukk-ja ttesi, että myös Aittjärven alueella lisi hyvä pitää keskustelutilaisuus siinä vaiheessa, kun suunnitteluratkaisut vat hahmttuneet riittävästi. 9 Muut asiat Muita kkuksessa käsiteltäviä asiita ei tullut esille. 10 Seuraava kkus Seuraava kkus svittiin pidettäväksi keskiviikkna kl alkaen Pudasjärvellä Kehittämiskeskus Phjantähdessä. 11 Kkuksen päättäminen Puheenjhtaja päätti kkuksen kl 13:00, minkä jälkeen tilassa pidettiin vielä lehdistötilaisuus. Muistin vakuudeksi, Tarja Ojala