HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULU

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULU

2 Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Toimintakertomus

3 2 Koulun historiaa: 1. Helsingin suomalainen tyttökoulu , valtion koulu vuodesta Luokkaluku: 2 valmistavaa + 5 luokkaa. Vuodesta 1881 lähtien kouluun liittyi jatko-opisto, 2-vuotinen opettajain valmistuslaitos. 2. Helsingin suomalainen tyttölyseo Kansakoulun 4 alimman luokan oppimäärälle perustuva 9-luokkainen tyttölyseo, jonka luokkaluku keskikoulussa 6 ja lukiossa Tyttönormaalilyseo Helsingin yhteisnormaalilyseo Helsingin II normaalikoulu Kylänevan kansakoulu valmistui v Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Koulun synty: Yliopiston lehtori Bernhard Fredrik Godenhjelmin puoliso Ida Godenhjelm (o.s Lindroos) lausui koulun syntysanat kevättalvella 1869 pienessä suomalaisuutta harrastavassa seurapiirissä. Päätettiin anoa lupaa perustaa tyttökoulu opetuskielenä suomi. Senaatti myönsi perustamisluvan 1 p:nä huhtikuuta Koulu alkoi 1 p:nä syyskuuta Ensimmäisen johtokunnan muodostivat seuraavat koulun perustajat: kasvatusopin professori Sakari Joakim Cleve (puheenjohtaja), lehtori B.F. Godenhjelm (sihteeri), rouva Ida Godehjelm, Suomen lähetysseuran johtaja Carl Gustav Tötterman ja professori Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen. Godenhjelmit vaalivat Tyttökoulua ja Jatko-opistoa vuosina Koulun johto: 1. Johtajatar Minna Lindroos Johtajatar Ottilia Stenbäck Rehtori Taimi Wuorinen Rehtori Britta Hallonblad Rehtori Lydia Almila Rehtori Inkeri Simola Rehtori Anna-Liisa Oksanen Rehtori Anita Koskimaa Apulaisrehtori Olli Syvähuoko Apulaisrehtori Mikko Sinisalo Apulaisrehtori Lauri Kauppinen Johtava rehtori Mikko Sinisalo Johtava rehtori Jyrki Loima 2002 Yläasteen rehtori Mirja Taipale Yläasteen rehtori Ismo Piirainen Yläluokkien rehtori Soili Mynttinen 2006 Lukion rehtori Mirja Taipale Lukion rehtori Reijo Honkanen 1996 Ala-asteen rehtori Lauri Kauppinen Ala-asteen rehtori Pirkko Manner Ala-asteen rehtori Jari Salminen Ala-asteen rehtori Pirkko Manner 1998 Koulun sijainti eri aikoina: 1. Vaellusvuosina : Henrikinkatu (=Mannerheimintie) 3, kaksi huonetta piharakennuksessa Fabianinkatu 4 Fabianinkatu 20 Korkeavuorenkatu 4 Fabianinkatu Vuosina : Yrjönkatu 18 (ensimmäinen oma koulutalo). 3. Vuosina Tyttölyseo ja Tyttönormaalilyseo Runeberginkatu Vuodesta 1969 Helsingin yhteisnormaalilyseo Mäkipellontie Vuodesta 1974 Helsingin II normaalikoulun lukio ja yläaste Mäkipellontie 19 ja ala-aste (luokat 1-6) entisessä Kylänevan kansakoulun laajennetussa rakennuksessa Isonnevantie Vuodesta 1999 koulun siirtyminen asteittain Viikin kampukselle. 7. Vuodesta 2003 Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, kaikki asteet Kevätkatu 2.

4 3 Koulun puhelinnumerot ja yhteystiedot PL 30 (Kevätkatu 2) HELSINGIN YLIOPISTO FAX Kotisivu Sähköposti: Rehtorit Kanslia , johtava rehtori Jyrki Loima , alaluokkien rehtori Pirkko Manner , yläluokkien rehtori Soili Mynttinen , lukion rehtori Reijo Honkanen , alaluokat, Susanna Killström , yläluokat, hallinto, Milla Söder-Bhandari , lukio, Sinikka Lehto Vahtimestarit , Ravintola Kouluterveydenhoitajat Jutta Hahl-Andersson Milla Kelo Koulupsykologi Jorma Fredriksson Koulukuraattori Päivi Meriläinen Opinto-ohjaajat Seppo Eloranta Sanna Pöysä Oletko opiskellut tai työskennellyt Helsingin suomalaisessa tyttökoulussa, Helsingin suomalaisessa tyttölyseossa, Tyttönormaalilyseossa, Helsingin yhteisnormaalilyseossa, Helsingin II normaalikoulussa tai Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa? Jos vastaat kyllä, olet tervetullut koulumme VINK-alumniverkostoon. Ilmaisen ALUMNIverkoston kautta saat tietoja vanhasta koulustasi ja pääset mukaan alumnitapahtumiimme. Mukanaolo ei velvoita Sinua mihinkään. Lisätietoja saat kotisivultamme.

5 4 Sisältö Koulun puhelinnumerot ja yhteystiedot 3 Tulevaisuutta kohti menneestä oppien 5 Eläkkeelle 6 Kirjasto 9 Hesteo 10 Kestävä kehitys Viikin norssissa 10 Koulukuraattori 11 Kouluterveydenhuolto 11 Koulupsykologi 12 Erityisopetus 12 PARKKI-toiminta 13 Oppilaanohjaus ja opinto-ohjaus 14 Tutortoiminta lukiossa 15 Tukioppilastoiminta 15 Oppilaskuntatoiminta 16 Hankkeita ja kokeiluja 17 Versotoiminta 18 Opintomatkoja ja -retkiä 18 Kilpailuja ja palkittuja 19 Kerhotoiminta 24 Viikin Norssin Tuki ry 25 Joulunäytelmä 26 Lannistumaton Frankenstein kevään 2010 musikaali 27 Tapahtumia lukuvuoden varrelta 29 Lukiodiplomit 33 Puheviestinnän päättökoe 33 Opetusharjoittelu 33 Tiedekurssi 34 Vierailjoita 34 enorssi 35 Etäopetus 15 vuotta 35 Rehtorit 36 Perusopetuksen ja lukion opettajat 36 Muu henkilöstö 39 Tuntijaot 40 Stipendien jako Ylioppilaiden arvosanajakauma kevät Ylioppilaskirjoitusten tutkintopäivät syksyllä Kouluun ottaminen 45 Uusintakuulustelut ja ehtojen suoritus 45 Uusi lukuvuosi Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Toimintakertomus Toimitus: Reijo Honkanen, Päivi Korhonen, Sinikka Lehto, Annika Meder-Liikanen, muut koulun opettajat, oppilaat ja henkilökunta Valokuvat: Merja Auvinen, Hanna Hautala, Terhi Hinkkanen, Aino Honkanen, Juha Laitalainen ja Niko Määttä Piirrokset: Emily Sistonen, Nina Austero 3b, Vesiteeman juliste Muista säästää vettä Yliopistopaino 2010

6 5 Tulevaisuutta kohti menneestä oppien Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun 141. lukuvuosi on päättymässä. Valmistuneet opetusharjoittelijat, uudet ylioppilaat ja perusopetuksensa suorittaneet nuoret astuvat vaihtoehtojen maailmaan eväinään yhteisten koulu- ja opiskeluvuosien erilaiset ja samanlaiset arvot, asenteet, tiedot ja taidot. Heille toivotan parhainta menestystä kaikessa. Suuri hallinnollinen muutos ja uusimuotoisen yliopiston toiminnan käynnistyminen tammikuussa 2010 ei sujunut ilman erinäisiä hankaluuksia. Näyttää kuitenkin siltä, että ne eivät haitanneet laadukkaan opetuksen, ohjatun opetusharjoittelun tai niihin liittyvän kehittämistyön sujumista. Se on pääasia, josta on syytä olla kiitollinen moneen suuntaan. Uutta nyt ja vastaisuudessa on, että peruskoulutuksen ja lukio-opetuksen järjestäjänä toimivalla Viikin normaalikoululla on yhteinen strategia ( ) Helsingin normaalilyseon kanssa. Lainaan sieltä joitakin toimintaamme ohjaavia linjauksia. Strategiamme mukaan Viikin normaalikoulu on viiden tiedekunnan kampuksen keskeinen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimija ja monikulttuurinen yhtenäiskoulu( ) kestävän kehityksen tunnettu yksikkö ja kehittyvän kaupunginosan eri toimijoiden kohtaamispaikka. Toisessa kohdassa toteamme, että monikulttuurisessa ympäristössämme tieteellisyys ja kriittisyys ovat läsnä kaikessa opetus-, kehittämis- ja tutkimustyössä. Luovuus, hyvinvointi, tasa-arvo ja eri tahojen vuorovaikutus ovat arvojen ja toiminnan perusteita. Näin siis pitäisi olla. Toivottavasti näin aidosti myös on ja olemme hyvä kohtauspaikka. Strategia on tavoiteasiakirjamme, jonka toteutumista arvioidaan jatkuvasti yksilö- ja yksikkötasolla. Kuluneen lukuvuoden aherruksen näkyviä kohokohtia olivat mm. joulunäytelmä, Cygnaeus-tapahtumapäivä, lukiolaisten upea musikaali ja Kirjan ja ruusun päivä. En voinut olla ihastelematta nuorten taitavuutta ja joustavuutta, rohkeutta ja innostusta yhteistyö aikuisten kanssa kantoi ikimuistoista hedelmää. Tähän yhteyteen voisi kirjata monta muutakin onnistumista, yhteishanketta, kansainvälistä tapahtumaa ja vierailua, tutkimustyötä ja opetusharjoittelun ohjauksen kehittämistoimia palautejärjestelmineen. Parhaillaan teemme jo yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen kanssa uusia opettajankoulutusohjelmien tutkintovaatimuksia, kun perusopetuksen tuntijaon myötä uudet koululaitoksemme opetussuunnitelmien perusteet odottavat kohta myös tekijöitään. Haasteita siis riittää. Katsaus tulevaan ja vilkaisu menneeseen, laajasti ymmärrettävä oppimaan oppiminen ja osaamisesta iloitseminen olivat lyhyen puheenvuoroni ydin. Lopuksi kiitän Opetusministeriötä, Valtio varain ministeriötä, Eduskunnan sivistysvaliolautakuntaa, Helsingin yliopiston ja tiedekuntamme johtoa, Palmeniaa, Opettajankoulutuslaitosta, Opetushallitusta, kumppanikouluamme Ratakadulla, johtokuntaamme, kaikkia opettajia ja muun henkilöstön jäseniä, opiskelijoita, huoltajia, yhteistyötahoja, mediakontakteja, Viikin alueen toimijoita ja kansainvälisen verkostomme eri tahoja. Yhdessä on ollut hyvä astua tulevaisuutta kohti. Olkoon suvenne kepeä, sateet leutoja ja aurinko kantavan ilon vallaton lähde. Hyvää kesää! Jyrki Loima johtava rehtori, dosentti

7 6 Eläkkeelle Kotitalouden lehtori Raija Ijäs Kun Raija nuorena kotitalousopettajana tammikuussa 1970 tuli kouluumme, silloiseen Helsingin Yhteisnormaalilyseoon Mäkipellontielle Haagaan auskultoimaan, hän tuskin kuvitteli jäävänsä 40 vuoden kuluttua samasta työpaikasta eläkkeelle. Raijan työura koulussamme alkoi jo auskultointikeväänä kotitalouden tuntiopettajan sijaisena sekä myöhemmin tuntiopettajana ja välillä kotitalouden lehtorin sijaisena. Vuosina Raija työskenteli kotitalouden vt. lehtorina Helsingin I normaalikoulussa, nykyisessä Helsingin normaalilyseossa, jonka jälkeen jatkoi edelleen Haagassa kotitalouden tuntiopettajana. Saatuaan peruskoulun kotitalouden lehtorin viran Munkkivuoren Yhteiskoulusta Raija siirtyi sinne vuodeksi, mutta palasi sitten takaisin Haagaan Helsingin II normaalikouluun. Tarmokkaana ihmisenä Raija täydensi kotitalousopettajan tutkintoaan työn ohella ja valmistui kasvatustieteen maisteriksi vuonna Kotitalouden lehtorin virkaan koulussamme hänet nimitettiin vuonna Opetusharjoittelijoille Raija antoi esikuvan työhönsä innostuneesti suhtautuvasta, aikaansa seuraavasta opettajasta. Hänen tunneillaan oli hyvä oppimisilmapiiri ja opetus eteni suunnitelmallisesti koulun toiminta-ajatuksen hengessä unohtamatta tärkeää osaa kotitalousopettajan työssä: opetustilojen ja materiaalien pitämistä hyvässä kunnossa ja järjestyksessä. Työtoverina Raija on ollut iloinen ja avulias, järjestelmällinen, toimeen tarttuva ja tehokas. Hänen työskentelytapaansa kuvaa hyvin sanonta: Älä jätä huomiseksi sellaista, jonka voit tehdä tänään. Niinpä erilaiset koulumme perinteisiin liittyvät tapahtumat, teemapäivät ja juhlat ovat aina saaneet Raijasta innostuneen suunnittelijan ja toteuttajan, jonka kanssa on ollut helppo tehdä yhteistyötä Kiitämme Raijaa hänen vuosikymmeniä kestäneestä työpanoksestaan ja toivotamme iloisia ja antoisia eläkepäiviä erilaisten rentouttavien harrastusten parissa. Matematiikan lehtori Marina Repo Marina Repo jää lukuvuoden päättyessä eläkkeelle pitkän ja ansiokkaan työuran jälkeen. Marina Repo aloitti työskentelyn koulussamme heti opintojensa jälkeen vuonna Neljä vuotta myöhemmin hänet nimitettiin matematiikan lehtorin virkaan. Matematiikan opettamisen ohella hän on myös ajoittain hoitanut lukion rehtorin tehtävää. Marinan innostus ja paneutuminen työhönsä säilyi läpi työvuosien. Koulun jättävät abiturientit ovat kronikkakirjoituksissa vuosi vuodelta toistaneet samoja kiitossanoja: kärsivällinen, selkeä ja huolellinen opettaja, jonka suhde oppilaisiin on kannustava ja ystävällinen. Työyhteisössä Marina on ollut lämmin, luotettava ja tarvittaessa suorapuheinen työtoveri. Kaikkien mieleen jää Marinan iloinen nauru ja optimistinen elämänasenne. Viikin normaalikoulun väki toivottaa Marinalle värikkäiden sukuperinteiden rikastamia eloisia eläkepäiviä Siikajärven huvilalla kirjojen ja koirien parissa.

8 7 Englannin lehtori Aarno Rönkä Koulumme pitkäaikainen englanninopettaja Aarno Rönkä jäi eläkkeelle lokakuun alussa Hän on toiminut englanninopettajana vuodesta 1969 lähtien, meidän koulussamme Aarno on ollut koko uransa ajan erittäin kiinnostunut kieltenopetuksen kehittämisestä, mikä on ilmennyt osallistumisena lukuisiin koulussamme toteutettuihin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kieltenopetuksen kehittämishankkeisiin, kuten esimerkiksi Suullisen kielitaidon harjoittaminen ja arviointi, LIVE, Kieli ja kulttuuri, EU-yhteistyöhanke SPEED, KIMMOKE, Kielisalkku, KIELET, TALE, OSKU, WebCEF Aarno on lisäksi toiminut vuosien varrella monissa englanninopetukseen oppimateriaalia tuottavissa työryhmissä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on myös innostanut Aarnoa mukaan lukuisiin opetuskokeiluihin ja kehittämishankkeisiin. Vuosien kuluessa Aarnosta onkin kehittynyt yksi maamme arvostetuimmista opettajatason asiantuntijoista TVT:n opetuskäytön saralla. Opetusharjoittelun ohjauksen lisäksi hän on pitänyt aiheeseen liittyen opettajille täydennyskoulutustilaisuuksia ja esitelmiä sekä kotimaassa että ulkomaisissa konferensseissa ja julkaissut lukuisia alaa käsitteleviä artikkeleita. Aarno oli alusta lähtien yhtenä kantavista henkilöistä, kun videoneuvottelu- ja etäopetushanketta Kilpisjärven koulun kanssa alettiin suunnitella ja toteuttaa. Tämä etäopetusyhteistyö juhli tänä keväänä 15-vuotista taivaltaan. Aarno on toiminut alusta asti tämän hankkeen koordinaattorina, vetänyt koulumme TVT-ryhmää sekä toiminut koulumme enorssi-yhdyshenkilönä eläkkeelle jäämiseensä asti. Lisäksi hän on toiminut monissa muissa alan asiantuntijatehtävissä koulun ulkopuolella, mm. Kasvatustieteellisen tiedekunnan TVT-strategiaryhmässä ja Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan virtuaaliyliopisto- ja tietostrategiaryhmässä. Opettajana Aarno oli myhäileväinen ja huumorintajuinen, ja toi usein tunnille muita kiinnostuksen kohteitaan, kuten englanninkielisiä elokuvia ja rajua rokkia. Työtoverina Aarno jää mieleen toisaalta leppoisana ja vaatimattomana miehenä naiskollegojen joukossa, toisaalta yhteistyöhaluisena pioneerinä, joka oli vielä viimeisinä työvuosinaankin valmis hyppäämään uusiin seikkailuihin englanninja virtuaaliopetuksen saroilla. Kieltenopetuksen ja TVT:n lisäksi Archiella on paljon muitakin lähes intohimoisen kiinnostuksen kohteita: mm. musiikki, puutarhanhoito sekä hyvien dekkareiden lukeminen ovat kuuluneet Archien lempiajanvietteisiin jo vuosikymmeniä. Viime vuosina rakkaimmaksi ajanvietteeksi on noussut pienten lastenlasten kanssa puuhastelu. Lämmin kiitos yhteistyöstä sekä leppoisia eläkepäiviä Archielle! Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Helena Kinanen Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Helena Kinanen jää eläkkeelle lukuvuoden päättyessä. Helenan asennetta koulutyöhön leimaa mutkattomuus ja valoisuus sekä lämpimän empaattinen suhtautuminen. Helena on osannut nähdä oppilaiden töissä ja kirjoitelmissa aina vahvuuksia ja kannustavalla palautteellaan ohjannut oppilaita kehittymään. Ympärilleen Helena on luonut tarttuvan hyväntuulisuuden ilmapiirin, jossa on helppo olla. Opetusharjoittelijat muistavat hänet vielä vuosikymmenienkin jälkeen taitavana ja äidillisenä ohjaajana: hänen luokissaan tuntui tur-

9 8 valliselta harjoitella opettajana olemista. Helenassa yhdistyvät lämpö ja ironiantaju, mikä on tehnyt hänestä mitä parhaimman työtoverin. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus ja opetuksen kehittäminen ovat kiinnostaneet Helenaa koko hänen yli 30 vuotta kestäneen opettajanuransa aikana. Erityisen innostavan panoksen Helena on antanut valinnaiskurssien vetäjänä. Luova kirjoittaminen ja puheviestintä ovat olleet niin Helenan kuin oppilaidenkin suosikkikursseja. Nämä kurssit ovat usein päättyneet juhliin,joissa yhdessä jaetut oppilaiden tuotokset ovat saaneet suurta arvoa. Helena on lisäksi osallistunut oppikirjatoimintaan julkaisemalla kahden muun tekijän kanssa Kalevalan opetusoppaan Väinämöisen väellä (SKS 2002). Opettajantoimensa ohella Helena on ollut vuosina lukion vararehtorina ja vuonna kuukautta lukion rehtorina. Lisäksi hän edusti kouluamme valtakunnallisessa harjoittelukoulujen opettajien edunvalvontajärjestössä. Oman koulumme uusien opettajien tulokaskouluttajana Helena toimi taitavasti vuosia. Auttavainen ja inhimillinen Helena on ollut omiaan näihin luottamustehtäviin. Erityisen tärkeää Helenalle ovat olleet kouluyhteisömme sosiaalinen vuorovaikutus ja hyvinvointi: opettajien saatua Viikissä työhuoneet Helena otti sydämenasiakseen opettajienhuoneen viihtyisyyden kehittämisen. Lisäksi hän on aina osallistunut aktiivisesti kaikkiin yhteisiin rientoihin. Toivotamme Helenalle monia luovia ja leppoisia eläkevuosia perheen, suvun ja rakkaiden harrastusten parissa! Voi, kuinka me sinua kaivataan! Venäjän ja englannin lehtori Marja Mononen-Aaltonen Marja Mononen-Aaltonen toimi koulumme venäjän ja englannin lehtorina Tänä aikana hän toimi opetustehtävän lisäksi joko osa-aikaisesti tai täyspäiväisesti erilaisissa kansainvälisissä konsulttitehtävissä kehittäen koulutusta mm. Bulgariassa, Nepalissa ja Kirgisiassa. Marja työskenteli myös Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Marja oli erityisen kiinnostunut venäjän opettamisesta. Työn ohessa hän osallistui usean venäjän oppikirjan tekoon sekä toimi aktiivisesti Suomen venäjän opettajien yhdistyksessä. Kun venäjän kielen opetusryhmiä ei viime vuosina enää syntynyt, Marja ei lannistunut, vaan alkoi opettaa kieltä välituntisin asiasta innostuneille koulumme oppilaille. Opetuksen lisäksi Marja kutsui oppilaita kotiinsa, vei heitä tutustumaan Pietariin ja järjesti myös koulumme opettajille upeita Pietarin-matkoja. Marja oli aivan uransa loppuun asti innokas kieltenopetuksen kehittäjä ja seurasi aktiivisesti kielenopetukseen liittyvää tutkimusta ja julkaisi artikkeleita sekä englannin oppikirjoja. Häntä kiinnosti myös aineenopettajankoulutuksen kehittäminen, ja Marja olikin toinen koulumme edustaja harjoittelukoulujen opetussuunnitelmaa uudistavassa työryhmässä. Marja suhtautui työhönsä erittäin kunnianhimoisesti ja vaati paljon itseltään. Hän näki paljon vaivaa innostaakseen oppilaita englannin opiskeluun hyödyntäen aktiivisesti tieto- ja viestintäteknologiaa.

10 9 Marjalle oli ensiarvoisen tärkeää tukea jokaisen oppilaansa englannin opiskelua. Kollegat muistavat Marjan ennen kaikkea idearikkaana ja uusia lähestymistapoja etsivänä työkaverina. Mukavia eläkepäiviä Marjalle! Saksan lehtori Sirkku Piippo Yksi koulumme pitkäaikaisimmista opettajista, saksan ja englannin lehtori Sirkku Piippo, jää eläkkeelle lukuvuoden päättyessä. Hän tuli kouluumme vuonna 1975, opettaen aluksi sekä saksaa että englantia, sittemmin pääosin saksaa. Sirkku ehti vaikuttaa myös normaalilyseossa. Sirkku on rauhallinen ja kärsivällinen, ajoittain hiukan hajamielinen opettaja, joka suorittaa työnsä perusteellisesti. Hänen laaja yleistietonsa ja kiinnostuksensa taiteisiin, erityisesti kirjallisuuteen ja musiikkiin, antavat mielenkiintoista ainesta oppitunneille sekä illanviettoihin kollegojen kesken. Sirkku onkin mitä mainioin seuraihminen. Hän on positiivinen ja mukavaa seuraa, hänen kanssaan on helppo olla ja jutella. Hänellä on oma hauska huumorintajunsa, jolla hän näkee asioista myös niiden huvittavat puolet. Kirjasto Lukuisat vierailijaryhmät niin kotimaasta kuin ulkomailtakin vierailivat kirjastossa tänä lukuvuonna. Vuoden sisällä neljä 7-luokkaa suoritti jälleen yhden oppitunnin mittaisen TET-harjoittelujakson kirjastossa. Kirjastosihteeri järjesti vuoden kuluessa osalle ala- ja yläluokkalaisista tiedonhaun oppitunteja yhteistyössä luokanopettajien ja opinto-ohjaajien kanssa. Maaliskuussa lanseerattiin alaluokkalaisille lukudiplomi virallisesti käyttöön. Kirjan ja ruusun päivänä järjestettiin sekä yläluokkien että alaluokkien aulassa kirjojen vaihtotori ja samaisena päivänä koulussa vierailivat tietokirjailija Markku Löytönen sekä nuortenkirjailija Rauha S. Virtanen. Uutta aineistoa kirjastoon hankittiin ostoilla ja lahjoituksilla noin 860 nidettä. Poistoja tehtiin noin 590. Koneellisia lainoja kirjattiin Matkailu aiemmin työnä ja myöhemmin harrastuksena on rikastanut myös kieltenopettajan työtä. Sirkku on toiminut päätyönsä ohella mm. oppikirjantekijänä sekä Suomen saksanopettajat ry:n sihteerinä. Sirkku on puhunut vääjäämättömästi saksan kielen ja saksankielisen kulttuurin puolesta, kantaen huolta koulumme kielitarjottimen laajuudesta. Me saksan kollegat yritämme parhaamme mukaan jatkaa tätä työtä ja toivotamme Sirkulle iloisia eläkepäiviä.

11 10 Hesteo Koulun entisten oppilaiden yhdistyksen, Hesteo ry: n puheenjohtajana on toiminut fil.lis Laila Koski, sihteerinä OTK Riitta Kaaja, rahastonhoitajana HuK Ritva Saksi ja varapuheenjohtajana op. Leena- Maija Alho. Hesteon jäseneksi voi liittyä ilmoittamalla nimensä, luokkansa ja osoitteensa sihteerille, puhelin tai riitta.kaaja@kolumbus.fi. Hesteo on päättänyt myöntää abeille neljä stipendiä sekä viidennen, joka on tarkoitettu sellaiselle maahanmuuttajataustaiselle abille tai yhdeksäsluokkalaiselle, joka on erityisesti kunnostautunut suomen kielen opiskelussa. Kestävä kehitys Viikin norssissa Kestävän kehityksen työtä on tehty Viikin normaalikoulussa pitkäjänteisesti jo monta vuotta, mistä on merkkinä mm. Okka-säätiön harvinainen ympäristösertifikaatti. Lukuvuoden erityisteemaksi otettiin Vihreä lippu -toiminnan käynnistäminen. Oppilaiden osalta koulun ympäristöraatina toimivat alakoulun, yläkoulun ja lukion Ekovinkkaajat ja opettajiston ja muun henkilökunnan osalta toiminnasta vastaa kestävän kehityksen työryhmä. Koulun kestävän kehityksen oppimispolkuja on työstetty eteenpäin ja esimerkiksi veden ja energian kulutuksen sekä jätteen määrän kehitystä pidetään jatkuvasti silmällä. Kestävä kehitys huomioidaan sekä koulun yhteisissä tapahtumissa kuten päivänavauksissa että yksittäisillä oppitunneillakin. Ekovinkkaajat vihreää lippua metsästämässä Koulussamme toimii aktiivisesti ympäristöraati, tuttavallisemmin Ekovinkkaajat, jonka tavoitteena on hankkia kouluumme Vihreä lippu. Vihreä lippu on päiväkotien ja koulujen kestävän kehi- tyksen ohjelma, jonka tarkoituksena on aktivoida lapset ja nuoret suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia kestävää kehitystä edistäviä projekteja. Ekovinkkaajat koostuu peruskoulun ja lukion oppilaista. Alakoulun, yläkoulun ja lukion Ekovinkkaajat tapaavat yhteisissä kokouksissa, mutta väliaikoina alakoulu toimii omana ryhmänään ja yläkoulun ja lukion oppilaat yhdessä yhtenä ryhmänä. Syksyllä 2009 koulumme Ekovinkkaajat valitsivat teemaksi veden, ja kevään mittaan on toteutettu erilaisia tempauksia veteen liittyen. Ekovinkkaajien toimintaan lukeutuu muun muassa vierailu Fazerilla, jossa kierros keskittyi tehtaan ympäristöasioihin, sekä vierailumahdollisuudet vedenpuhdistuslaitoksella ja öljyntorjunta-aluksella. Koulussa olemme järjestäneet erilaisia tempauksia, kuten kirjanvaihtotorin kirjan- ja ruusun päivänä, kopiottoman viikon, jolloin kopiointi vähennettiin minimiin sekä haastaneet koulun henkilökuntaa ja oppilaita vesihaasteessa pärjäämään mahdollisemman vähällä vedellä. Lisäksi Ekovinkkaajilla oli oma piste Viikin vuosittaisessa Kevätkeikauksessa. Alakoulun Ekovinkkaajat ovat mm. valmistaneet paperia ja miettineet kestäviä Vihreä lippu -tapoja. Yhteisesti on tutkittu vedenkulutusta ja vettä koskevia asenteita koko koulussa. Syksyllä jatkamme Vihreän lipun tavoittelua ja yritystämme tehdä koulusta entistäkin ympäristöystävällisempi paikka. Teksti: Janette Huttunen IIB ja Paula Laksela IIA. Velli valtasi koko luokan! Yäk! Hyi! Ällöttävää!!! Kuului Sirkku Myllyntaustan luokassa 6.5., kun koulun alaluokkien Ekovinkkaajat pääsivät tekemään uusiopaperia. Sirkku oli jo ehtinyt valmistamaan paperimössöä kotona, ja toi sen kouluun, ettei oppilailla olisi mennyt turhaa aikaa mössön valmistamiseen. Ensin paperia silputaan, ja siihen laitetaan vettä, ja jätetään hautumaan 2 vuorokaudeksi. Kun tuo kyseinen aika

12 11 on kulunut, niin se kaadetaan pienempään astiaan. Sitten sitä hangataan jonkin aikaa, ja pujotetaan kehykselliseen hyttysverkkoon. Sitten verkko nostetaan hitaasti ylös, ja kipataan kankaan päälle. Toinen kangas ja sanomalehti päälle, ja kaulitsemaan. Kun paperi on litteä, niin se pannaan kuivumaan n.1 päiväksi. Oppilaat olivat tyytyväisiä töihinsä, ja siitä tehtiin vielä esittely koulun vitriiniin. Koulukuraattori Teksti: Roosa Punkari, 5c Koulukuraattorityön tavoitteena on ollut turvata oppilaiden koulunkäynnin sosiaalisia edellytyksiä sekä edistää heidän kasvuaan, kehitystään ja toimintakykyään. Lukuvuonna kuraattorin asiakkaista on ollut tyttöjä 50% ja poikia 50%. Kuraattorin asiakkaista 33% oli peruskoulun vuosiluokilta 1 6. ja asiakkaista 61% oli vuosiluokilta 7 9 sekä lukiolaisia 6%. Oppilailla neljä yleisintä syytä kuraattorin asiakkuuteen olivat käyttäytyminen, sosiaaliset suhteet, tunne-elämä ja perheisiin liittyvät syyt. Kuraattorin työhön on lisäksi liittynyt työskentelyä erilaisten oppilasryhmien sekä luokkien kanssa. Kuraattori on ollut myös mukana Kiva-Koulu toiminnassa. Kuraattorin työhön on kuulunut myös yhteistyötä oppilaiden vanhempien, opettajien ja koulun oppilashuollon henkilöstön kanssa. Kuraattori on tehnyt paljon yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa esimerkiksi lastensuojelun, nuorisopsykiatrian poliklinikan ja nuorisotoimen kanssa. Kuraattorin työ onkin ollut luonteeltaan myös konsultaatiotyötä sekä oppilaan ohjaamista tarvittaessa koulun ulkopuolisten tukipalvelujen piiriin. Lukuvuonna koulukuraattorina on toiminut Päivi Meriläinen. Kouluterveydenhuolto Viikin normaalikoulun kouluterveydenhuollosta vastaa Helsingin kaupungin terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksikkö. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on tukea nuoren tervettä kasvua ja kehitystä. Tämä tapahtuu terveystarkastusten ja henkilökohtaisen ohjauksen keinoin. Lukuvuonna koulun terveydenhoitajina toimivat Th Jutta Hahl-Andersson ja Th Milla Kelo. Jutta Hahl-Andersson on ollut koululla päivittäin. Milla Kelo on ollut koululla maanantaisin ja torstaisin vastaten alaluokkien 1 5 tarkastuksista. Koululääkäripalvelut koulu sai koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksiköstä. Lääkäri on käynyt koululla tarkastaen 5.-, 8.- ja lukion II.-luokkalaisia. Terveydenhoitajat ovat huolehtineet oppilaiden terveystarkastuksista ja rokotuksista. Päättyvänä lukuvuotena jäi terveystarkastuksia tekemättä, koska terveydenhoitajat olivat monta viikkoa pois koululta antamassa sikainfluenssarokotuksia. Tarvittaessa oppilaita on lähetetty erikoissairaanhoitoon. Terveydenhoitajat toimivat myös osana koulun oppilashuoltotyöryhmää. Kouluterveydenhuollon työn painopiste on ollut ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa ja terveyskasvatuksessa. Erityistä huomiota on kiinnitetty terveellisiin elämäntapoihin, riittävään lepoon, säännölliseen liikkumiseen, terveelliseen ja monipuoliseen ravintoon, ihmissuhteisiin, päihdevalistukseen sekä henkiseen hyvinvointiin. Oppilaita on ohjattu ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Sairaanhoito tapahtuu pääsääntöisesti muualla kuin kouluterveydenhuollossa. Helsinkiläisten oppilaiden hammashuollosta on vastannut Pihlajamäen hammashoitola.

13 12 Koulupsykologi Koulupsykologitoiminnan tarkoituksena on psykologisin menetelmin tapahtuva Viikin normaalikoulun oppilaiden koulunkäynnin ja muun hyvinvoinnin edistä minen. Tätä varten oppilaille, vanhemmille ja koulun henkilökunnalle on tarjottu psykologisia arviointi-, neuvottelu-, ja ohjantapalveluja. Koulupsykologi on ollut oppilaiden ja vanhempien tavattavissa neuvotteluja ja asiakaskontakteja varten. Koulupsykologi on neuvotellut opettajien ja muun henkilökunnan kanssa ja tehnyt psy kologisia yksilötutkimuksia. Oppilaita tai perheitä on myös ohjattu koulujen ulkopuolisiin palveluihin. Koulupsykologi on työskennellyt Viikin normaalikoulussa 3½ päivää viikossa. Oppilaat ovat tulleet asiakkaiksi koulunkäyntiin liittyvien asioi den, esimerkiksi oppimisen, keskittymisen, jaksamisen, motivaation tai työskentelyongelmien takia. Myös koulussa, ystävä piirissä tai kotona ilmenneet ihmissuhdekysymykset sekä itseluottamukseen, itsetuntoon, ahdistumiseen ja mielialaan liittyvät asiat ovat olleet asiakkaaksi tulemisen syynä. Kou lupsykologitoimintaan on lukuvuonna kuulunut myös tiivistä osallistumista koulun oppilashuoltoryhmien työhön sekä psykologin työtä, vuorovaikutustaitoja ja stressinhallintaa käsitteleviä luentoja ja, koulun kriisivalmiuteen liittyviä kysymyksiä, luokkien kanssa työskentelyä ja eräitä muita eioppilaskohtaisen työn muotoja. Erityisopetus Alaluokat Alaluokkien erityisopetus on osa-aikaista, laaja-alaista yleisopetusta tukevaa opetusta. Erityisopetus on toteutettu pariopetuksena, pienryhmäopetuksena sekä samanaikaisopetuksena. Opetusta on annettu oppilaille, joilla pulmia tai tuen tarvetta lukemisen, kirjoittamisen, puheen artikulaation, matematiikan, vieraan kielen, opiskelustrategioiden tai toiminnan ohjauksen alueilla. Opetuksessa on pyritty painottamaan ennakoivaa erityisopetusta ja varhaista tukea. Pienryhmässä opiskelu on tapahtunut 1 6 oppilaan ryhmissä ja opetuksen kesto on vaihdellut yhdestä kuukaudesta aina kokonaiseen lukuvuoteen. Erityisen tuen tarkoituksena on ollut turvata oppilaan menestyminen opinnoissaan sekä tukea oppilasta selviytymään koulun asettamista tavoitteista. Erityisopettajien, luokanopettajien ja aineenopettajien välinen yhteistyö on ollut lähtökohta oppilaalle annettuun erityiseen tukeen. Yhteistyömuotoja ovat olleet opettajien väliset konsultaatiot, opetuksen yhteissuunnittelu, toteutus ja arviointi sekä oppimissuunnitelmien laadinta. Erityisopettajat ovat myös osallistuneet huoltajien kanssa käytyihin neuvotteluihin. Lisäksi alaluokkien erityisopettajat ovat osallistuneet kerran viikossa oppilashuoltotyöryhmän kokoukseen. Erityisopettajina alaluokilla ovat toimineet KM, LTO, LO, EO Elisa Helin ja KM, LO, EO Marjo Lindeman. Yläluokat Yläluokkien erityisopetus on osa-aikaista, laaja-alaista yleisopetusta tukevaa opetusta. Erityisopetusta on annettu luokassa tapahtuvana samanaikaisopetuksena, osittain erityisopettajan luona ns. rinnakkaisopetuksena tai pienryhmäopetuksena erityisopettajan johdolla. Erityisopetusta on annettu oppilaille, joilla opiskeleminen isossa ryhmässä syystä tai toisesta on vaikeaa. Tällaisia vaikeuksia ovat olleet esim. luki- ja oppimisvaikeudet, motivaation puute, keskittymisvaikeudet tai pitkäkestoinen poissaolo. Pienryhmässä opiskelu on tapahtunut 1 5 oppilaan ryhmissä ja opetuksen kesto on vaihdellut muutamasta viikosta aina koko lukuvuoden kestäneisiin jaksoihin. Erityisen tuen tarkoituksena on ollut tur-

14 13 vata oppilaan menestyminen opinnoissaan sekä tukea oppilasta selviytymään koulun asettamista tavoitteista. Erityisopettajien ja aineenopettajien välinen yhteistyö kuluneena lukuvuonna on korostunut entisestään. Yhteistyömuotoja ovat olleet opettajien konsultaatio sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen suunnittelu ja toteutus sekä oppimissuunnitelmien laadinta. Erityisopettajat ovat myös osallistuneet huoltajien kanssa käytyihin neuvotteluihin. Kerran viikossa kokoontuneessa oppilashuoltoryhmässä on moniammatillisesti koordinoitu tätä toimintaa. Joillekin oppilaille pienryhmäopetus on mahdollistanut opiskelun jatkamisen omassa koulussa ilman erityisluokkasiirtoa tai koulun keskeyttämistä. Lukio Erityistä tukea tarvitsevilla lukiolaisilla on ollut mahdollisuus saada yksilöllistä pedagogista tukea, joka on kohdistunut oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen oppijana. PARKKI-toiminta Koulussamme aloitettiin lukuvuonna 2008 ns. PARKKI-toiminta. Tällä on pyritty opiskelumotivaation ja häiriöttömän tuntityöskentelyn lisäämiseen erityisesti yläluokilla. Oppilaat ovat voineet tulla PARKKI-luokkaan tunneilta rauhattomuuden tai keskittymisvaikeuksien vuoksi. PARKKI-luokassa on tämän lisäksi voinut tehdä eri aineiden kokeita, opintoja korvaavia suorituksia sekä yksilöllisesti laadittuja opintokokonaisuuksia. PARKKI-toiminta on rakentunut PARKKI-ohjaajan, erityisopettajien ja aineenopettajien yhteistyölle. PARKKI-toiminnassa tärkeintä on ollut tarjota oppilaalle tukea ja ohjausta koulutyöskentelyyn. Toiminnassa on käytetty hyväksi kansallisesta JOPO -hankkeesta hyväksi havaittuja toiminnallisia menetelmiä perusopetuksen joustavasta suorittamisesta. Toiminnasta on vastannut KK Tarja Tuppurainen. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille on tehty alkukartoitus kielellisistä vaikeuksista kuten lukivaikeudesta. Kartoituksen jälkeen joillekin opiskelijoille on annettu yksilöllistä tukea ja ohjausta. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille on tarvittaessa laadittu lukilausunto ylioppilaskirjoituksia varten. Opiskelijoiden tarvitsemaa tukea on suunniteltu yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä on koordinoitu opiskelijoiden tarvitsemaa tukea. Erityisopettajina yläluokilla ja lukiossa ovat toimineet KL, EO Peter von Bonsdorff ja KM, LO, EO Heidi Mattila.

15 14 Oppilaanohjaus ja opinto-ohjaus Oppilaanohjauksen lehtoreina yläasteella ja lukiossa ovat toimineet lehtorit Seppo Eloranta, luokat 7a, 7c, 8b, 8d, 9a, 9c, 9e sekä lukion luokat IIABCD ja Pirjo Helin helmikuuhun 2010 ja Sanna Pöysä lukuvuoden loppuun luokat 7b, 7d, 8a, 8c, 9b ja 9d sekä lukion luokat IABCD ja IIIABCD. Seitsemänsillä luokilla työ painottui yläasteen opintoihin ohjaamiseen ja opiskelutekniikkaan sekä tehtäviin, joilla pyrittiin tukemaan oppilaan yksilöllistä kasvua. Työkasvatusta toteutettiin toimimalla oppilaspareina yhden päivän ajan koulun keittiössä keittiöapulaisina sekä aamupäivä koulun kirjastoapulaisina. Yhdeksäsluokkalaisten työelämään tutustuminen tapahtui , kahdeksasluokkalaisten Työharjoittelua oli kuusi tuntia päivässä. Oppilaat laativat harjoittelusta raportin koululle. Työpaikalta oppilas sai työtodistuksen. Osa oppilasta hankki harjoittelupaikan itse, osa sijoittui koulun välityksellä tarjottuihin harjoittelupaikkoihin. Yhdeksäsluokkalaiset tutustuivat useisiin ammatillisiin oppilaitoksiin sekä lukioihin valitessaan itselleen sopivaa jatkokoulutuspaikkaa. Lähtökohtana oli oppilaan oma kiinnostus kyseiseen oppilaitokseen. Tutustumisvierailuilla käytiin yksin tai ryhmissä. 9. luokat tutustuivat Koillis-Helsingin jatkokoulutusmessuihin joulukuussa Liiketalousopisto Helmessä. ja Next Gate-messuihin Messukeskuksessa. Lukuvuonna kaikki 9.-luokkalaiset suorittivat yhteishaun sähköisesti web-sivun kautta. Lukioihin haki 92% ja ammatillisiin opintoihin 8% peruskoulun päättävistä. Lukiossa opinto-ohjaus keskittyi kurssimuotoiseen opiskeluun, ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen ja tuleviin opiskelu- ja uranvalintoihin. Lukiolaiset vierailivat Studia- ja Uniexpo-messuilla sekä eri korkeakoulujen avoimissa ovissa. Lukion aloittaneet noudattivat luokattoman lukion opetussuunnitelmaa. Kehityskeskustelut Kodin ja koulun yhteistyön ja henkilökohtaisen ohjauksen yhtenä muotona on lukuvuoden aikana jatkettu aiemmin jo aloitettuja kehityskeskusteluja. Seitsemänsien ja kahdeksansien luokkien valvojat ovat kutsuneet kunkin oppilaan vanhempineen koululle keskustelutuokioon (30 40 min) kerran lukuvuoden aikana. Yhdeksänsien luokkien oppilaiden kehityskeskustelut on käyty oppilaanohjaajan kanssa. Kaikille huoltajille on lähetetty kutsu saapua kehityskeskusteluun, ja monet vanhemmat ovat myös osallistuneet siihen lastensa kanssa. Keskustelujen tavoitteena on edistää oppilaan koulutyötä, ohjata ja motivoida häntä yksilöllisen ja säännöllisen tuen avulla vastuulliseen työskentelyyn. Seitsemäsluokkalaisten kehityskeskustelussa käsitellään uuteen kouluun tutustumista, sopeutumista, onnistumista eri aineissa ja yhteistoimintaa luokkatovereiden kanssa. Kahdeksannella luokalla jatketaan keskusteluja oppimisen edistämisestä ja koulunkäynnin sujumisesta yleisesti. Yhdeksännen luokan kehityskeskusteluissa käsitellään koulumenestystä ja toiselle asteelle hakeutumista. Kehityskeskusteluista on tullut positiivista palautetta, niiden käyminen on edistänyt oppilaiden, vanhempien ja opettajien yhteistoimintaa. Oppilaan oma yksilöllinen ote koulutyöhön on kehittynyt ja tulevaisuuden suunnittelu saanut tarvitsemaansa tukea. Maahanmuuttajaperheet saavat kehityskeskutelussa tietoa paitsi oppilaan edistymisestä myös Suomen kouujärjestelmästä oppilaan jatkokoulutusta suunniteltaessa.

16 15 Tutortoiminta lukiossa Lukiotulokkaiden perehdyttämisessä lukio-opiskeluun auttavat toisen vuosikurssin tutorit, jotka on valittu tehtävään hakemusten perusteella. Tutorin toimintakausi on koko lukuvuoden mittainen sisältäen monia aktiviteetteja, mm. Vadelmakallion retkipäivä, lukiotulokkaiden ohjaus eri tilanteissa, lukion puurojuhla, yökoulu, lukiomessut, vanhempainillat ja lukion avoimet ovet. Tutoreilla on keskeinen rooli lukio-opintoihin ohjattaessa jo kesäkuussa, kun uudet opiskelijat tulevat tekemään kurssivalintojaan. Lukuvuoden alettua, heti ensimmäisellä viikolla tutorit järjestävät perinteisen vuorokauden mittaisen Kiljavan seminaarin, jossa päätavoite on uusien lukiolaisten ryhmäytyminen. Tutorin asema rehtorin, opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan apuna on hyvin merkittävä lukiotulokkaiden ohjauksessa. Tutor saa toiminnastaan yhden lukiokurssin. Lukuvuonna tutoreina toimivat: Linda Hyrkkänen, Eevi Hölsä, Henri Höytiä, Jaakko Kallio, Joel Lappalainen, Oskar Niemenoja, Miina Rantala, Eveliina Saarela, Titta Saari, Kati Schenk, Maria Suuntala ja Tiia Turunen. Tutoreiden ohjauksesta vastasi rehtori Reijo Honkanen. Jo keväällä 2009 tukioppilaat kokoontuivat suunnittelemaan tulevaa toimintaansa Nuorisopuistoon yhdessä nuorisotoimen kanssa. Lukuvuoden alussa tukioppilaat tapasivat 7.-luokkalaisia, julistivat koulurauhan, kertoivat toiminnastaan päivänavauksessa, olivat mukana toteuttamassa 7.-luokkalaisten ryhmäyttämisiä sekä auttamassa luontopäivän järjestämisessä. Tämän vuoden uutuutena oli tukioppilaiden 7.-luokkalaisille ideoima toimintatunti. Siinä tukarit järjestivät erilaisia leikkejä ja pelejä 7.-luokkalaisista muodostetuille sekaryhmille nuorisotoimen tiloissa. Lähes kaikki tukarit osallistuivat myös Laura Saarelan vertaisseksuaalikasvatuskokeiluun, jossa he pääsivät opettamaan seksuaalisuuteen liittyviä asioita 7a:lle. Tämän vuoden tukioppilaat vierailivat kiitettävän ahkerasti myös omien 7.-luokkiensa luokanohjaajatunneilla ja olivat mukana erilaisilla retkillä. Iso kiitos omatoimisille, ahkerille ja innostuneille tukioppilaille! Lukuvuonna tukioppilaina toimivat: 9a: Lotta Dallyn ja Roni Mäenpää 9b: Johanna Lamberg ja Aleksi Keijama 9c: Emilia Kotipelto ja Taavi Järvi 9d: Senja-Riitta Högel ja Niko Heinonen 9c: Karoliina Taavitsainen ja Otto-Wille Koste Ohjaajana Eija Kujansuu Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa.

17 16 Oppilaskuntatoiminta Oppilaskunnan hallitukseen haki tänä syksynä poikkeuksellisen paljon ehdokkaita, joista yleiskokous valitsi 12 hallituksen jäseniksi. Kokous noudatti viime vuoden mallia, jossa vain hallituksen jäsenet valittiin ja nämä valitsivat keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä vastuuhenkilöt. Edellisen vuoden tilintarkastajiksi valittiin Pekka Tulkki ja Kaija Viitasalo-Tulkki. Alaluokkien oppilaskuntatoiminnan muoto on Pikkuparlamentti. Pikkuparlamenttiin valitaan vuosittain edustaja jokaiselta luokalta. Pikkuparlamentin puheenjohtajana toimii oppilaskunnan hallituksen jäsen. Lukuvuonna puheenjohtajana on ollut Otto-Wille Koste. Pikkuparlamentti on kokoontunut noin kerran kuukaudessa. Tänä lukuvuonna Pikkuparlamentti on välittänyt oppilaiden toiveita opettajakunnalle ja henkilöstölle ja toiminnallaan tukenut koulun kasvatustavoitteita mm. hyvien tapojen, kouluviihtyvyyden ja koulun ekoarjen kehittämisessä ja järjestänyt oppilaille esiintymistilaisuuden Lava on vapaa. Vuosi sisälsi oppilaskunnalle sekä ilon aiheita että pettymyksiä. Esimerkiksi oppilaskunnan hallituksen pitkään valmistelemat sääntöuudistukset kaadettiin koulun johtokunnan toimesta sen jälkeenkin, kun oppilaskunnan yleiskokous oli ne yksimielisesti hyväksynyt. Toisaalta kuitenkin oppilaskunta saavutti vuoden aikana myös paljon. Se muun muassa järjesti monia uusia tapahtumia, kuten stereotypiapäivän Eurooppa-päivän kunniaksi, sekä hankki ystävänpäivänä ruusuja ostettavaksi koulun oppilaille. Oppilaskunta jatkoi myös perinnettään järjestää koululla itsenäisyysjuhla sekä sen yhteydessä olevat tanssiaiset. Myös hallituksen ulkopuolisia oppilaskunnan jäseniä innostettiin mukaan tapahtumien suunnitteluun entistä enemmän lukuisilla työryhmillä. Oppilaskunta hankki myös vuoden aikana uudet internetsivut ( com), joka tulevaisuudessa helpottaa suuresti oppilaskunnan asioista tiedottamista koulun oppilaille. Myös suhteita muihin kaupungin oppilaskuntiin lämmiteltiin aloittamalla uudelleen perinteiset norssikahvit Ratakadun norssin oppilaskunnan hallituksen kanssa, jonka lisäksi oppilaskunnan suhteita Suomen Lukiolaisten Liittoon vahvistettiin esimerkiksi vierailujen myötä. Oppilaskunta järjesti myös tänä vuonna taksvärkkikeräyksen, joka tuotti huimat Varat luovutetaan HUS:n nuortenpsykiatriselle osastolle. Hallitus myös tuki koulun abiturienttien toimintaa antamalla perinteisen 500 penkkariavustuksen. Myös yhteistyötä Lukiolaisten Kirjakaupan kanssa päätettiin jatkaa. Oppilaskunnan hallituksen jäseniä: Takarivissä Otto-Wille Koste, Simo Rissanen, Max von Hellens, Maria Luukkonen, Oskar Niemenoja, Otto Hyötyniemi, Tuisku Hakoniemi. Etualalla Ella Tamminen, Leevi Leivo, Linda Id, Arttu Mikkola ja Pinja Raitanen Oppilaskunnan hallituksen kokoonpano lukuvuonna 09-10: Maria Luukkonen (pj.), Otto Hyötyniemi (vpj.), Oskar Niemenoja (siht.), Pinja Raitanen (rahastonhoitaja), Arttu Mikkola (tilavastaava), Otto- Wille Koste (pikkuparlamenttivastaava), Leevi Leivo, Linda Id, Janne Welling, Tuisku Hakoniemi,

18 17 Simo Rissanen, Max von Hellens sekä Janette Huttunen, joka valittiin hallitukseen joulun jälkeen ylimääräisessä yleiskokouksessa koulusta lähteneen, jo seitsemän vuotta oppilaskunnan hallituksessa olleen Ella Tammisen sijalle. Yläluokkien ja lukion oppilaskuntatoimintaa ohjasi Marika Nironen. Pikkuparlamentin toimintaa ohjasivat Marjatta Junkkaala ja Sirkku Myllyntausta. Hankkeita ja kokeiluja KiVa Koulu -ohjelma Viikin normaalikoulu lähti syksyllä 2009 mukaan opetusministeriön rahoittamaan KiVa Koulu- ohjelmaan. Kiva Koulu- ohjelma on Turun yliopistossa kehitetty toimintamalli koulukiusaamisen vähentämiseksi. KiVa Koulu- toiminnan yleiset toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin ja ovat pääasiassa kiusaamista ehkäiseviä. Näitä ehkäiseviä toimenpiteitä on toteutettu esim. oppituntien aikana käyttämällä monipuolista KiVa Koulu- materiaalia, kuten käytännön harjoituksia ja virtuaalista oppimisympäristöä. Varsinaisesti ohjelmaan ovat osallistuneet vuosiluokat 1, 4, ja 7. Tämän lisäksi muutkin vuosiluokat ovat käyttäneet materiaalia. Koulussa toimii KiVa Koulu- tiimi, joka koostuu koulun aikuisista. Tiimin tehtävänä on selvitellä esille tulevia kiusaamistapauksia KiVa Koulu- ohjelman mukaisella menetelmällä. Joustava perusopetus-hanke, JOPO Joustavassa perusopetuksessa kehitetään perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 opetuksen uudenlaisia oppilaiden yksilöllisistä tarpeista lähteviä toiminnallisia opiskelumenetelmiä. Näitä ovat pienryhmäopetus, työpaikkaopiskelu sekä erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäviä lähestymistapoja. Peruskoulun suorittamista ja toiselle asteelle siirtymistä tuetaan myös moniammatillisen yhteistyön, varhaisen puuttumisen ja tehostetun koti-kouluyhteistyön avulla. Lukuvuoden aikana on joustavan perusopetuksen piirissä ollut useita oppilaita. Usean oppiaineen kohdalla on oppilaille räätälöity yksilöllisiä tehtäväpaketteja jotka ovat mahdollistaneet kurssin suorittamisen hyväksytysti. Myös työpaikkaopiskelua on kokeiltu yksittäisen oppilaan kohdalla menestyksellä. Keväällä järjestettiin opetuksen piirissä oleville oppilaille ns. Tsemppileiri, jonka aikana oppilaat tekivät rästiin jääneitä opintoja muun toiminnan ohessa. Leiri toteutettiin yhdessä nuorisotoimen kanssa. JOPO -toimintaa on kehitetty myös aineopettajien toimesta. Opettajille järjestettiin mahdollisuus yhden päivän aikana suunnitella toiminnallista materiaalia, joka soveltuu perusopetuksen joustavaan suorittamiseen. JOPO -tiimi on kokoontunut useamman kerran lukuvuoden aikana suunnittelemaan ja kehittämään erilaista toimintaa joustavaan perusopetukseen. Hanke musiikkikasvatuksen pedagogiikan kehittämiseksi Keväällä 2010 päätettiin käynnistää Viikin normaalikoulussa hanke, jonka tarkoituksena on kehittää ja tutkia koulun musiikinopetusta sekä julkaista ja raportoida hankkeen tuloksia. Hanke käynnistyy varsinaisesti syksyllä 2010 ja pyrkii toimimaan yhteistyössä suomalaisen musiikkikasvatuksen eri tahojen kanssa.

19 18 Versotoiminta Versotoiminta alkoi Viikin normaalikoulussa syksyllä 2006 ja se on vakiinnuttanut paikkansa koulun arjessa. Se tukee koulun muita yhteisöllisiä toimintatapoja. Vertaissovittelu, verso, on ratkaisukeskeinen menettelytapa, joka vähentää ja ehkäisee koulukiusaamista. Vertaissovittelussa samanikäiset tai vuotta, kahta vanhemmat oppilaat sovittelevat oppilaiden välisiä ristiriitoja. Syksyllä koulutettiin neljäsluokkalaisista uusia sovittelijoita. Tällä hetkellä koulussa on 28 verso-oppilasta ja 7 verso-opettajaa. Opettajat organisoivat vertaissovittelutoiminnan ja ottavat siitä vastuun. Sen lisäksi he järjestivät lukuvuoden aikana sovittelijaoppilaille tapahtumia, joissa tutustuttiin muihin sovittelijaoppilaisiin, kerrottiin verso-uutiset ja annettiin lisäkoulutusta. Lukuvuoden aikana aloitettiin ystävyyskoulutoiminta. Ensimmäisen vierailun kouluumme teki Helsingin juutalainen koulu. Opintomatkoja ja -retkiä Leirikouluja Alaluokkien kaikki kolme kuudetta luokkaa viihtyvät vuoden aikana leirikoulussa. Jokainen luokka nautti upeasta oppimisympäristöstä, laadukkaasta ohjelmasta, suomalaisista maisemista, hyvästä seurasta ja kaikin puolin onnistuneesta oppimiskokemuksesta. 6a-luokka, opettajat Terhi Maskonen ja Juha Kantokorpi sekä vanhempia viettivät makeat kolme päivää leirikoulussa Nauvon saaristossa Gammelgårdissa b-luokka, opettajat Matti-Pekka Koivulainen, Juha Kantokorpi sekä vanhempia tutustuivat Evon maisemiin. 6c-luokka, opettajat Pekka Ranta ja Elisa Helin sekä vanhempia nauttivat Turun Hirvensalon Metsätähtikeskuksen maisemista. Yläluokilta 9a-luokka oli leirikoulussa Vierumäellä Leirikoulun ohjelma koostui liikunnallisista aktiviteeteista, joiden valintaan luokan oppilaat olivat päässeet vaikuttamaan etukäteen. Iltaisin aikaa oli varattu myös uimiseen, saunomiseen ja lettujen paistamiseen. 9b oli leirikoulussa Kouvolassa Nuorisokeskus Anjalassa. Ohjelmaan kuului historiaa, luontoa, käden taitoja, liikuntaa ja seikkailua kuten köydellä laskeutumista ja köyhän miehen benji-hyppy. Rahaa leirikoulua varten oli kerätty leipomalla, myyjäisissä, myymällä keksejä ja toffeeta, yleisönä Biisikärpäsessä sekä tietysti 8. luokalla yhteisesti valmistetun joulunäytelmän avulla. 9c oli leirikoulussa Solvallan urheiluopistolla Nuuksiossa Pitkäjärven rannalla Leirikouluun kuljettiin julkisilla liikennevälineillä. Ohjelmassa oli mm melontaa, paperitaidetta, tiimitehtäviä, jousiammuntaa, ryhmätansseja, alppicurlingia, seinäkiipeilyä, saunomista ja yhteisiä illanviettoja. Säät suosivat, ohjelmaa oli sopivasti, tunnelma oli iloinen ja leppoisa, oppilaat hyväkäytöksisiä, aktiivisia ja innostuneita. 9d oli leirikoulussa Ensimmäinen kommellus tapahtui heti lähdössä, kun bussinkuljettajalla ja luokalla oli eri käsitys siitä, minne ollaan menossa. Kaikki selvisi kuitenkin parhain päin ja suuntasimme ensin Uuden valamon luostariin Heinävedelle. Siellä nautittiin lounas ja saatiin opaskierroksen myötä tutustua luostarin elämään ja toimintaan. Pääkohteena oli Metsäkartano Rautavaaralla. Ohjelma muodostui kädentaitoihin, liikuntaan ja ryhmäytymiseen liittyvistä teemoista. Hauskimmaksi ohjelmaksi osoittautui suojalkapallo. Yhdessäolo ja yhteiset kokemukset ja muistot jäivät matkamuistoksi. 9e oli leirikoulussa elokuun 2009 lopussa. Vietimme kaksi yötä Kisakeskus-nimisen urheiluopiston tiloissa Fiskarsissa läntisellä Uudellamaalla.Päivät kuluivat erilaisissa aktiviteeteissa, joiden aikana ryhmäläisten

20 19 monet taidot tulivat punnituiksi ja yhteishenki hitsautui. Maittavaa ruokaa saimme enemmän kuin kylliksi - illan päätteeksi vielä nuotiolla makkaraa paistaen. Eräänlaiseksi kohokohdaksi muodostui varmaan ilta, jolloin ensin saunoimme monta tuntia aidossa savusaunassa kauniin järven rannalla ja jo yöpuulle vetäydyttyämme luonto päätti näyttää voimansa raivoisan ukkosenilman muodossa. Sähkötkin katkesivat, mutta onneksi kännykkävalolla pärjäsi. Vanhemmatkin pääsivät osallisiksi leirikoulustamme diaesityksen muodossa myöhemmin syksyllä. Lukion kakkosten matka Ranskaan koulumme toisen vuosikurssin pitkän ranskan lukijat lähtivät viikon matkalle Provenceen, Etelä-Ranskaan. Sateisista ja kylmistä keleistä huolimatta mukavaa oli, eikä ylimääräisen päivän viettäminen lentokentän hotellissa Eyafjallajökullin tuhkapilven vuoksi ollut hullumpaa. Kotiin päästiin palaamaan lopulta Frankfurtin lentokentän kautta Lukiolaisten opintomatka Lontooseen toukokuussa Kaksitoista lukiolaista teki osana englannin kurssiaan opintomatkan Lontooseen Kurssi koostui kolmesta osasta: 1) Matkaan valmistauduttiin koulussa etukäteen Lontooseen tutustuen ja tietoa hankkien sekä oman projektityön suunnittelun merkeissä. 2) Kuuden päivän opintomatkan aikana Lontoossa tutustuttiin tärkeimpiin nähtävyyksiin, vierailtiin useissa eri museoissa (esim. Science Museum, Natural History Museum, British Museum) ja taidemuseoissa (National Gallery ja Tate Modern), käytiin musikaalissa sekä tehtiin opintokäynti BBC Television Centreen. Yhtenä päivänä ehdittiin vierailla myös Oxfordin yliopistokaupungissa. 3) Matkan jälkeen projektityöt työstettiin loppuun ja esiteltiin muille koulussa. Kilpailuja ja palkittuja Sammon siru Yliopiston rehtorin myöntämän tiedepalkinnon nimi on Sammon siru. 1. Viikin normaalikoulun tiedepalkinnon tarkoitus on edistää oppilaiden kiinnostusta tieteelliseen tutkimukseen ja tukea omakohtaisia tutkimusharrastuksia sekä tieteellisiä opintoja 2. Palkinto on luonteeltaan yleinen eikä se kohdistu mihinkään ennalta määrättyyn tieteenalaan. 3. Palkinto jaetaan vuosittain lukuvuoden päättyessä ensisijaisesti peruskoulun luokkien ja lukion oppilaille. 4. Ehdotuksen palkinnon saajiksi tekee opettajakunnan valitsema eri oppiaineita edustava työryhmä opettajien tai oppilaiden laatimissa vapaamuotoisissa hakemuksissa esitettyjen perustelujen pohjalta. Mikäli hakemuksia ei ole, työryhmä voi tehdä oman esityksensä. Päätöksen palkinnon jakamisesta tekee opettajakunta työryhmän ehdotuksen pohjalta.