Lehdistötiedote: Rovaniemen liikennetutkimus 2012

Transkriptio

1 Lehdistötiedote: Rovaniemen liikennetutkimus 2012 Rovaniemen liikennetutkimus 2012 toteutettiin syyskuu 2012 tammikuu 2013 välisenä aikana. Edellinen laaja-alainen liikennetutkimus tehtiin luvun alussa. Tutkimus koostui useista osatutkimuksista, joiden käytännön toteutuksen suunnittelu ja valmistelu aloitettiin elokuussa Tutkimusalue kattoi koko Rovaniemen kaupungin alueen. Työn tilaajina toimivat Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Rovaniemen kaupunki. Konsultteina hankkeessa toimivat Ramboll Finland Oy, Carement Oy ja Nevia Oy. Liikennetutkimuksen haastatteluihin ja kyselyihin osallistui kaiken kaikkiaan yli 6000 rovaniemeläistä. Matkapäiväkirjatutkimukseen osallistui noin 1600 henkilö. Joukkoliikennetutkimuksessa tavoitettiin myös 1600 joukkoliikenteen käyttäjää. Ajoneuvoliikenteen määräpaikkatutkimukseen osallistui noin 2200 henkilöä ja työ- ja opiskelupaikkojen liikkumiskyselyyn noin 715 henkilöä. Tutkimuksesta on koottu yhteenvetoraportti Rovaniemen liikennetutkimus 2012 ja lisäksi on laadittu seuraavat tutkimusraportit kustakin tutkimuksesta: Matkapäiväkirjatutkimus Työ- ja opiskelupaikkojen liikkumiskysely Joukkoliikennetutkimukset (matkustajahaastattelut ja matkustajamäärälaskennat) Ajoneuvoliikenteen tienvarsihaastattelut Liikennelaskennat Kevyen liikenteen tutkimus. Rovaniemen asukkaat tekevät arkisin yhteensä noin matkaa. Matkat suuntautuvat hyvin voimakkaasti keskustaan ja sen lähialueille. Rovaniemen asukkaat tekevät keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa. Matkojen määrässä on suuria väestökohtaisia eroja. Eniten matkoja tekevät lapset ja nuoret ja vähiten yli 65-vuotiaat. Kaikista rovaniemeläisten tekemistä matkoista noin 65 % tehdään henkilöautolla, 18 % kävellen, 9 % polkupyörällä ja 5 % linja-autolla. Eri kulkutapojen käytössä on havaittavissa selkeitä väestöryhmäkohtaisia eroja. Pyöräilyn osuus on pudonnut merkittävästi 1990 luvun alun tutkimukseen verrattuna ja henkilöautolla tehtävien matkojen osuus on noussut vastaavasti. Helsingin seutu % 38% 10% Lahden seutu % 1 5% Oulun seutu % 19% 46% 1 5% Rovaniemi % 9% 51% 14% 5% Kokkola % 4 18% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % jalankulku pyöräily henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa Vertailu muutamaan muuhun kaupunkiin

2 ikäluokka Alle 12 vuotiaiden lasten tekemistä matkoista yli puolet tehdään kävellen tai pyörällä. Alaasteen jälkeen mm. koulumatkojen pituuden kasvaessa kävelyn kulkumuoto-osuus puolittuu ja linja-auton osuus moninkertaistuu. Myös pyöräillen tehtävien matkojen osuus kasvaa. Huolestuttavin piirre eri väestöryhmien kulkutapajakaumia vertailtaessa on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden raju lasku siirryttäessä alaikäisistä täysi-ikäisiin. Linjaauto näyttää vaihtuvan lähes poikkeuksetta autoon heti kun se vain iän tai elämäntilanteen myötä tulee mahdolliseksi. Pyöräilyn osuus vähenee myös merkittävästi yli 30 -vuotiaiden matkoilla. Henkilöautolla yli 30 vuotiaat tekevät yli 70 % matkoistaan. yli 74 24% 40% 26% % 57% 15% % 6 14% % 70% 6% % 6% 71% 4% 1% % 15% 48% 4% % 11% 5 9% % 30% 30% % 36% 6% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kävely Polkupyörä Henkilöauto kuljettajana Henkilöauto matkustajana Linja-auto Juna Taksi, koulutaksi, invataksi Muu kulkutapa Noin viidennes Rovaniemellä tehtävistä matkoista on työmatkoja. Ostosmatkoja tehdään yhtä paljon. Seuraavaksi suurimmat matkaryhmät ovat koulu- ja opiskelumatkat (15 %) sekä huvija harrastematkat (14 %). Matkoista todella suuri osa on vapaa-aikaan liittyvää. Vapaa-ajan liikkumisen arvioidaan kasvavan edelleen. Huvi- ja harrastematkoista tehdään jo nyt lähes 80 % henkilöautolla. Yksi syy tähän on varmasti linja-autoliikenteen heikko tarjonta iltaisin ja viikonloppuisin. Asiointimatka 7 % Vierailumatka 5 % Ulkoilumatka 2 % Päivähoito matka 4 % Huvi- tai harrastus matka 14 % Työasiointimatka 4 % Muu matka 9 % Ostosmatka 20 % Työmatka 20 % Koulu- tai opiskelumatka 15 % Joukkoliikennetutkimuksen perusteella voidaan arvioida että noin 90 % linja-autolla matkustavista on joukkoliikenteen vakiokäyttäjiä henkilöitä, jotka käyttävät linja-autoa säännöllisesti vähintään kerran viikossa. Jopa 70 % linja-autolla matkustavista kulkee linjaautolla matkansa päivittäin tai lähes päivittäin.

3 Joukkoliikenteen suurin käyttäjäryhmä ovat koululaiset ja opiskelijat, joita on tutkimuksen mukaan yli puolet linja-autossa matkustavista. Toiseksi suurin käyttäjäryhmä ovat työmatkalaiset, joita oli vajaa neljännes joukkoliikennetutkimuksella tavoitetuista joukkoliikenteen käyttäjistä. Opiskelu- ja työmatkoilla on käytössä pääsääntöisesti taajamaliput ja seutuliput. Taajamalippu oli tutkimuksen mukaan käytössä jopa 63 prosentilla matkustajista, seutulippu noin 12 prosentilla. Noin 10 % joukkoliikenteen käyttäjistä on ostostai asiointimatkalaisia, 10 % muita vapaa-ajanmatkalaisia ja 2 % harrastusmatkalaisia. Joukkoliikenteenkulkumuoto-osuuden kasvattamisen kannalta olisi keskeistä löytää ne keinot, joilla nykyiset alaikäiset vakiokäyttäjät voitaisiin säilyttää joukkoliikenteen käyttäjinä myös heidän saavuttaessa ajokortin hankkimisen edellyttämän 18-vuoden iän. Työssäkäyntiliikenteen osalta linjastosuunnittelussa tulisi tutkia aikaisempaa tarkemmin suuremmille työpaikka-alueille suuntautuvat työssäkäyntivirrat ja näiden suhteutuminen joukkoliikenteen reitistöön. Aikaisemmin joukkoliikennettä käyttämään tottuneet opiskelijat muuttuvat helposti autonkäyttäjiksi työelämään siirtyessään, jollei linja-autoliikenteen linjasto mahdollista sujuvia yhteyksiä työpaikoille. Opiskelijoiden ja työpaikkojen liikkumiskyselyn mukaan kävelyn ja pyöräilyn osuutta työmatkoilla voitaisiin parantaa ennen kaikkea väylien paremmalla talvikunnossapidolla yli kolmannes vastaajista koki, että kaiken kaikkiaan parempikuntoiset pyörätiet lisäisivät heidän kävelyä ja pyöräilyä työ- ja opiskelumatkoilla. Laajempaa yhteenvetoa tutkimustuloksista on esitetty liitteessä. Lisätietoja Aku Raappana, puh , aku.raappana@rovaniemi.fi Suunnittelupäällikkö, Rovaniemen kaupunki Ulla Alapeteri, puh , ulla.alapeteri@ely-keskus.fi Suunnitteluinsinööri, Lapin ELY-keskus Vesa Verronen, puh , vesa.verronen@ramboll.fi Projektipäällikkö, Ramboll Finland Oy

4 LIITE LIIKENNETUTKIMUKSEN YHTEENVETO Liikennetutkimuksen haastattelututkimuksiin osallistui yli 6000 rovaniemeläistä Rovaniemellä tehtiin syksyllä 2012 laaja liikennetutkimus, jossa asukkaiden matkustustottumuksia selvitettiin henkilöhaastattelulla ja määräpaikkatutkimuksella. Lisäksi liikenteen nykytilaa kartoitettiin erillisellä joukkoliikennetutkimuksella, työ- ja opiskelupaikkojen liikkumiskyselyllä sekä käsin ja koneellisesti suoritetuilla liikennelaskennoilla. Liikennetutkimuksen haastattelututkimuksiin osallistui kaiken kaikkiaan yli 6000 rovaniemeläistä. Sekä matkapäiväkirjatutkimukseen että joukkoliikennetutkimukseen osallistui noin 1600 henkilöä. Ajoneuvoliikenteen määräpaikkatutkimukseen osallistui noin 2200 henkilöä ja työ- ja opiskelupaikkojen liikkumiskyselyyn noin 715 henkilöä. Edellinen laaja liikennetutkimus Rovaniemellä on toteutettu 1990-luvun alussa. Tutkimus kuvaa hyvin myöhäissyksyn liikennetottumuksia Liikennetutkimuksen kenttätutkimukset suoritettiin pääosin välisenä aikana. Tutkimusajanjakson venyminen lokakuun alkupuolelta marraskuun lopulle vaikuttaa eniten polkupyörän ja linja-auton kulkumuotojakaumaan. Pyöräilyn kulkumuoto-osuus on Rovaniemellä ollut kesäisin perinteisesti hyvin korkea ja vastaavasti joukkoliikenteen osuus matalampi. Säiden heikentyessä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa pyöräilyn kulkumuoto-osuuden heikentyessä. Erityisesti työ- ja opiskelumatkoilla joukkoliikenne on selkeästi huonojen säiden liikkumismuoto. Rovaniemen asukkaat tekevät päivittäin yli matkaa Rovaniemen asukkaat tekevät keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa. Matkojen määrässä on suuria väestökohtaisia eroja. Eniten matkoja tekevät lapset ja nuoret ja vähiten yli 65-vuotiaat. Kaiken kaikkiaan rovaniemeläiset tekevät arkisin yhteensä noin matkaa, joista noin 99 prosenttia on kaupungin sisäisiä matkoja. Matkat suuntautuvat hyvin voimakkaasti keskustan suuralueelle. Muiden suuralueiden välisiä matkoja tehdään vähän. Kotikuntansa ulkopuolelle rovaniemeläiset tekevät päivittäin noin 1200 matkaa. Näistä noin 2/3 tehdään Lapin alueella (mm. Ranua, Kemi, Kemijärvi). Neljännes matkoista suuntautuu Ouluun. Linja-auto vaihtuu henkilöautoon heti kun ajokortin hankkiminen on mahdollista Kaikista rovaniemeläisten tekemistä matkoista noin 65 % tehdään henkilöautolla, 18 % kävellen, 9 % polkupyörällä ja 5 % linja-autolla. Eri kulkutapojen käytössä on havaittavissa selkeitä väestöryhmäkohtaisia eroja.

5 Lasten tekemistä matkoista yli puolet tehdään kävellen tai pyörällä. Ala-asteen jälkeen mm. koulumatkojen pituuden kasvaessa kävelyn kulkumuoto-osuus puolittuu ja linja-auton osuus moninkertaistuu. Myös pyöräillen tehtävien matkojen osuus kasvaa. Huolestuttavin piirre eri väestöryhmien kulkutapajakaumia vertailtaessa on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden raju lasku siirryttäessä alaikäisistä täysi-ikäisiin. Linja-auto näyttää vaihtuvan lähes poikkeuksetta autoon heti kun se vain iän tai elämäntilanteen myötä tulee mahdolliseksi. Muilla suuralueilla joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus yli kaksinkertainen keskustan suuralueeseen verrattuna Kulkumuotojakaumassa on paitsi väestöryhmittäisiä myös selkeitä alueellisia eroja. Rovaniemen keskustan suuralueella kävelyn ja pyöräilyn osuus on yhteensä lähes 30 %. Muilla suuralueilla näiden yhteenlaskettu kulkumuoto-osuus jää noin 13 prosenttiin. Henkilöauton kulkumuoto-osuudessa on keskustan ja muiden alueiden välillä noin viiden prosentin ero. Muilla suuralueilla linja-auton kulkumuoto-osuus on kaksinkertainen ja taksien kulkumuoto-osuus viisinkertainen keskustan suuralueeseen verrattuna. Linja-autolla tehtävät matkat ovat suhteellisen pitkiä alle 20 minuutin matkoja on vain kolmannes bussimatkoista. Joukkoliikennevyöhykkeellä linja-auton kulkumuoto-osuus ei ole sen suurempi kuin muuallakaan Ennakkokäsityksistä poiketen linja-auton kulkumuoto-osuus ei näytä olevan Rovaniemen liikkumisvyöhykkeiden mukaisella joukkoliikennevyöhykkeellä (SYKE) sen suurempi kuin muillakaan alueilla. Linja-auton kulkutapaosuus joukkoliikennevyöhykkeeltä lähtevien matkojen osalta on 5,4 % ja autokaupunkivyöhykkeellä 5 %. Henkilöauton kulkumuoto-osuus on joukkoliikennevyöhykkeeltä lähtevissä matkoissa jopa hieman suurempi kuin autokaupungin alueelta lähtevissä matkoissa. Jalankulunvyöhyke sen sijaan poikkeaa selvästi muista vyöhykkeistä kävelyn kulkumuoto-osuuden suhteen noin 27 % jalankulun vyöhykkeeltä lähtevistä matkoista tehdään kävellen. Joukkoliikenteen suunnittelun näkökulmasta ko. tulos ei tue palvelutasomäärittelyissä ja linjastosuunnittelussa valtakunnallisesti määriteltyihin liikkumisvyöhykkeisiin tukeutumista, vaan korostaa ennen kaikkea paikallisten erityispiirteiden huomioimisen merkitystä. Suurimmat matkaryhmät ovat työ- ja ostosmatkat Noin viidennes Rovaniemellä tehtävistä matkoista on työmatkoja. Ostosmatkoja tehdään lähes yhtä paljon. Seuraavaksi suurimmat matkaryhmät ovat koulu- ja opiskelumatkat (15 %) sekä huvi- ja harrastematkat (14 %). Huvi- ja harrastematkoilla henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on lähes 80 % Huvi- ja harrastematkoja tekevät eniten lapset ja nuoret, mikä näkyy kulkumuotojakaumassa henkilöauton matkustajana tehtyjen matkojen korkeana osuutena (34 %). Huvi- ja harrastematkoilla henkilöauton kulkutapaosuus on kokonaisuudessaan suurempi kuin missään muussa matkaryhmässä (78 %).

6 Ottaen huomioon, että lähes 80 % huvi- ja harrastematkoista on sellaisia, että ne toistuvat vähintään kerran viikossa, ja yli 50 prosenttiakin on vähintään useita kertoja viikossa toistuvia, olisi erittäin tärkeää löytää keinot joukkoliikenteen ja pyöräilyn edistämiseksi harrastematkoilla. Vapaa-ajan liikkumistarpeen arvioidaan jatkavan kasvuaan. Suurin potentiaali joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisäämisessä on edelleenkin työmatkoissa, joissa auton osuus on suuri huolimatta siitä, että työmatkojen aikoina myös joukkoliikennetarjonta on parhaimmillaan. Aamuruuhkassa tehdään yli kolmannes kaikista joukkoliikennematkoista Matkojen aikavaihtelua on tutkittu kulkutavoittain matkojen alkamisajankohtien perusteella. Suurinta aikavaihtelu on joukkoliikenteessä aamuruuhkassa (klo 6:30 8:30) alkaa yli kolmannes kaikista vuorokaudenaikana tehtävistä bussimatkoista. Myös iltaruuhkan kysyntä on suuri ja se ajoittuu koulujen päättymisajankohtiin. Muina ajankohtina joukkoliikenteen kysyntä kuten myös tarjonta on hyvin vähäistä. 90 % joukkoliikenteen käyttäjistä vakiokäyttäjiä Joukkoliikennetutkimuksen perusteella voidaan arvioida että noin 90 % linja-autolla matkustavista on joukkoliikenteen vakiokäyttäjiä henkilöitä, jotka käyttävät linja-autoa säännöllisesti vähintään kerran viikossa. Jopa 70 % linja-autolla matkustavista kulkee linja-autolla matkansa päivittäin tai lähes päivittäin. Joukkoliikenteen suurin käyttäjäryhmä ovat koululaiset ja opiskelijat, joita on tutkimuksen mukaan yli puolet linja-autossa matkustavista. Toiseksi suurin käyttäjäryhmä ovat työmatkalaiset, joita oli vajaa neljännes joukkoliikennetutkimuksella tavoitetuista joukkoliikenteen käyttäjistä. Opiskelu- ja työmatkoilla on käytössä pääsääntöisesti taajamaliput ja seutuliput. Taajamalippu oli tutkimuksen mukaan käytössä jopa 63 prosentilla matkustajista, seutulippu noin 12 prosentilla. Noin 10 % joukkoliikenteen käyttäjistä on ostos- tai asiointimatkalaisia, 10 % muita vapaa-ajanmatkalaisia ja 2 % harrastusmatkalaisia. Näillä matkoilla käytetään tyypillisimmin kerta- tai vuosilippuja (22/44 matkaa). Noin joka kahdeksannen bussimatkustajan matkaan sisältyy bussinvaihto. Kohtuullisen suuri vaihdollisten yhteyksien määrä korostaa matkaketjujen toimivuuden merkitystä. Keinot joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen Joukkoliikenteenkulkumuoto-osuuden kasvattamisen kannalta olisi keskeistä löytää ne keinot, joilla nykyiset alaikäiset vakiokäyttäjät voitaisiin säilyttää joukkoliikenteen käyttäjinä myös heidän saavuttaessa ajokortin hankkimisen edellyttämän 18-vuoden iän (opiskelijoiden osalta heidän saadessaan rahat henkilöauton hankkimiseen). Työssäkäyntiliikenteen osalta linjastosuunnittelussa tulisi tutkia aikaisempaa tarkemmin suuremmille työpaikka-alueille suuntautuvat työssäkäyntivirrat ja näiden suhteutuminen joukkoliikenteen reitistöön. Aikaisemmin joukkoliikennettä käyttämään tottuneet opiskelijat muuttuvat helposti autonkäyttäjiksi työelämään siirtyessään, jollei linja-autoliikenteen linjasto mahdollista sujuvia yhteyksiä työpaikoille.

7 Kevyen liikenteen väylien kunnossapidon vaikutus kävelyn ja pyöräilyn määrään koetaan merkittäväksi Opiskelijoiden ja työpaikkojen liikkumiskyselyn mukaan kävelyn ja pyöräilyn osuutta työmatkoilla voitaisiin parantaa ennen kaikkea väylien paremmalla talvikunnossapidolla yli kolmannes vastaajista koki, että parempikuntoiset pyörätiet lisäisivät heidän kävelyä ja pyöräilyä työ- ja opiskelumatkoilla. Talvikunnossapidon ohella tärkeimpinä pyöräilyä lisäävinä tekijöinä pidettiin parempikuntoisia kävely- ja pyöräteitä sekä pyöräreittien kunnostamista tai uusien rakentamista. Myös työnantajan kustantama vuosittainen pyöränhuolto koettiin tekijäksi, joka lisäisi pyörän käyttöä. Valtaosa (n. 80 %) opiskelijoista ja työssäkäyvistä koki, että polkupyörälle löytyvät helposti pysäköintipaikat työ- tai opiskelupaikkojen läheisyydestä. Vain 4 5 % koki pyörän säilytyspaikan löytämisen vaikeaksi. Myöskään reittien puutteellista valaistusta, suojateiden vähyyttä tai peseytymistilojen puutetta ei koettu merkittäviksi kevyenliikenteen käyttöä hankaloittaviksi tekijöiksi. Tienvarsihaastatteluilla kuva ulkoisen liikenteen määrästä ja luonteesta Liikennetutkimuksen osana toteutettujen ajoneuvoliikenteen tienvarsihaastatteluiden avulla kartoitettiin Rovaniemen läpiajoliikenteen ja muualta saapuvien matkojen määrää ja tarkoitusta. Haastattelupisteet sijaitsivat Rovaniemen eteläpuolella Alakorkalossa sekä pohjoispuolella Vikajärvellä. Molemmat haastattelupisteet sijaitsivat valtatiellä 4 ja näin ollen tulokset antavat hyvän kuvan paitsi Rovaniemelle suuntautuvien matkojen ominaisuuksia myös valtatiellä 4 tapahtuvan liikenteen luonteesta. Läpikulkuliikenne pääasiassa loma-, mökki- ja muuta vapaa-ajan matkailua Alakorkalon ja Vikajärven tutkimuspisteissä havaitusta läpikulkuliikenteestä yli puolet on loma-, mökki- tai muita vapaa-ajanmatkoja. Läpikulkumatkoissa päivittäisten työmatkojen osuus on pieni, mutta muiden työhön liittyvien matkojen osuus merkittävä (30 %). Rovaniemen ja muiden alueiden välisistä matkoista päivittäisiä työmatkoja on 16 % ja muita työhön liittyviä matkoja 41 %. Loma-, mökki- tai muita vapaa-ajanmatkoja on noin viidennes matkoista. Ostosmatkojen osuus on noin 10 %.