VOIKUKKIA-ryhmämallin esittely ja käytännön toteutus

Transkriptio

1 VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus VOIKUKKIA-ryhmämallin esittely ja käytännön toteutus VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala ja Hanna Hägglund

2 SISÄLTÖ Tausta ja tarve Miksi vanhempien tukeminen on tärkeää VOIKUKKIA-verkostohankkeen tavoitteet Vertaisuuden voima VOIKUKKIA-ryhmämallin esittely Ryhmäprosessin suunnittelu Alkuhaastattelu Ryhmän kokoonpano Teemat ja tapaamiskerrat Kokemuksia hyödyistä

3 TAUSTA JA TARVE Huostaanottomäärien lisääntyminen 90-luvulta alkaen Useiden huostaanottojen epäonnistuminen: lasten ja vanhempien syrjäytyminen Kelan tutkimus Perhepiirissä (2010) Lastensuojelulain tausta-ajatus: tuetaan perheen jälleenyhdistymistä -> toteutuuko nykykäytännöissä?

4 MIKSI VANHEMPIEN TUKEMINEN ON TÄRKEÄÄ Jokainen VOIKUKKIA-ryhmänohjaaja toimii myös vanhempien tukemisen lähettiläänä Muista kertoa ja perustella miksi sijoitettujen lasten vanhempien tukeminen on tärkeää! 1) Inhimillisen kärsimyksen vähentäminen: lapsen ja perheen huolen vähentäminen ja pärjäämisen tukeminen 2) Sijoituksen onnistumisen varmistaminen ja perheen jälleenyhdistämisen mahdollistaminen 3) Yhteiskunnallisten kustannusten minimoiminen

5 VOIKUKKIA-VERKOSTO- HANKKEEN TAVOITTEET: Perustella ja vakuuttaa, miksi vanhemmuuden tukeminen huostaanoton jälkeenkin on tärkeää ja kannattavaa. Vanhempien oma ääni on tässä ratkaisevan tärkeä. Levittää hyväksi havaittua Vertaistukiryhmämenetelmää niin, että VOIKUKKIA-vertaistukiryhmiä olisi tarjolla kaikille sitä tarvitseville vanhemmille. Kouluttaa ammattilaisia ja ryhmän käyneitä vanhempia vertaistukiryhmän ohjaajiksi sekä tunnistamaan paremmin perheiden avun tarve ja kriisin vaiheet.

6 VOIKUKKIA- VERKOSTOHANKE Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton ja Sininauhaliiton yhteishanke rahoittajana RAY mukana RAY:n ja LSKL:n Emma & Elias -hankkeessa Vanhempien tukemisen ja ryhmätoiminnan varmistaminen myös hankeajan jälkeen: vaikuttamistyö, yhteistyön korostaminen, vanhempien äänen ja roolin nostaminen Missio: Ketään ei saa jättää yksin

7 VERTAISUUDEN VOIMA En olekaan ainoa, joka tämän on kokenut! Tulin kuulluksi ilman, että oli syyllinen olo, oli helpompi puhua samaa kokeneille. Ymmärrän paremmin oman tilanteen ja muiden osapuolten näkökulman. En ole täysin huono äiti/isä, omassa vanhemmuudessa on myös vahvuuksia. Tuli olo, että äitiys/isyys vahvistui. Tuli oivalluksia monista asioista. Esim. lapsen ja omasta kriisistä. Se vähensi huolta. Toisaalta kannusti ottamaan oma huoli puheeksi sijaisperheen ja sosiaalityöntekijän kanssa.

8 VERTAISTUKITOIMINNAN TAUSTAA Vertaistukiryhmämallia sijoitettujen lasten vanhemmille alettiin kehittää Eevan perhe -hankkeessa Jyväskylässä 2000-luvun alussa. Taustalla havainto siitä, että vanhemmat jäävät hyvin yksin huostaanoton tapahduttua Muita vanhempien tukemisen hankkeita: Keski-Suomen lskehittämisyksikössä, HOPE-projekti, Perhepolku-hanke jne. Koulutuksia ja ryhmämallin testausta: Virpi Kujala (Sininauhaliitto): Jaetun Vanhemmuuden Mahdollisuudet (JaVaMa) sekä Huostaanotettujen Lasten Vanhemmat (HuLaVa) Ensimmäinen VOIKUKKIA-hanke

9 VOIKUKKIA- VERTAISTUKIRYHMÄMALLI 2 koulutettua ammatillista ohjaajaa (+ mahdollinen varaohjaaja) sekä vertaisohjaaja 3-6 vanhempaa Noin 10 kokoontumiskertaa (+ mahdollinen jälkitapaaminen) Viikon tai kahden viikon välein 2-3 tuntia/ryhmäkerta

10 VOIKUKKIA- VERTAISTUKIRYHMÄMALLI Vanhemman tunteiden käsittelyä jokaisessa tapaamisessa, samoin erilaiset käytännön tilanteet aina tarvittaessa Ryhmän säännöt Huostaanottokertomus Lapsesta luopuminen vanhemman kriisinä Vanhemmastaan eroon joutuminen lapsen kannalta Suhde ja yhteydenpito lapseen Vanhemmuuden osa-alueet (rinnakkais-, jaettu-, etävanhemmuus) Lapsen tapaamiset Suhteet sijaisvanhempiin ja viranomaisiin Omat voimavarat ja jaksaminen Tulevaisuuden näköalat

11 VOIKUKKIA-VERTAISTUKI- RYHMÄN PERUSTAMINEN Käynnistysprosessi vie pitkän ajan, aloitettava vähintään puoli vuotta ennen 1. ryhmäkertaa Tiedottamiseen on varattava paljon aikaa ja panostusta > vanhemmille, kollegoille, esimiehille Tarvitseeko ryhmätoimintaa perustella? > luvan saaminen, rahoituksen varmistaminen > työnantajan ja työyhteisön tuki + hyväksyntä on välttämätöntä Miettikää koko porukalla, miten ryhmätoiminta saadaan vakinaistettua! > missä kohtaa kaikki työntekijät voivat tiedottaa ryhmistä vanhemmille ja miten

12 VOIKUKKIA-VERTAISTUKI- RYHMÄN PERUSTAMINEN Työparin/työparien löytäminen Työajan irrottaminen ryhmätoimintaan > tee mahdollisimman tarkka työaikasuunnitelma! Miten ja mistä ryhmäläiset rekrytoidaan? Käytännön järjestelyt ja vastuut: sosiaalityöntekijöiden perehdytys ja esitteiden levitys markkinointikanavien valinta (kokoukset, nettisivut, paikallislehdet, kirjastot, henk. koht. tapaamiset jne.) Ryhmäläisten kutsut, haastattelut ja infokirjeet Viihtyisä tila ja tarjoilut todella tärkeitä! -> BUDJETTI!

13 RYHMÄPROSESSIN SUUNNITTELU Koko prosessin kesto, ryhmäkertojen määrä, rytmitys, aika/ryhmäkerta ja valmisteluihin kuluva aika käytä VOIKUKKIA-lomaketta apuna Ryhmäkertojen teemat ja tarkemmat kertakohtaiset suunnitelmat menetelmät, välineet, tarvikkeet, vierailijat Ryhmien välillä tapahtuva työskentely edellisen ryhmäkerran arviointi ja purku työparin kanssa seuraavan ryhmäkerran tarkempi suunnittelu yhteydenpito ryhmäläisten kanssa tarvittaessa (esim. poissaolot, muistutus ryhmästä yms.) oma työnohjaus

14 ILMOITA RYHMÄN PERUSTAMISESTA VOIKUKKIIN Koottu tieto VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä saatavilla Tee ryhmäilmoitus voikukkia.fi-sivuille Ilmoita myös jos ryhmä ei toteudukaan ja miksi! -> tärkeä tieto niin vanhemmille kuin kehittämistyön avuksi. Vaikka ryhmä olisi tarkoitettu vain omille asiakkaille (esim. lastensuojelulaitokset), alueella on tärkeää tietää, missä kaikkialla ryhmätoimintaa on tarjolla. Yksinkertainen sähköposti-ilmoitus riittää: kuka, missä, keille.

15 PANOSTA ALKUHAASTATTELUUN Korosta sosiaalityöntekijöille, että ohjaajat valitsevat ryhmäläiset. Muiden tehtävänä on tiedottaa tästä tukimuodosta KAIKILLE. Tutun työntekijän kannustus voi silti olla ratkaisevaa Ohjaajat haastattelevat kaikki ryhmästä kiinnostuneet vanhemmat Vertaisohjaaja mukaan haastatteluihin -> suuri merkitys kynnyksen madaltajana Jos mahdollista, järjestä haastattelut lähellä ryhmän alkamista Pitkän tauon aikana voi tulla elämänmuutoksia tai kynnys tulla mukaan kasvaa

16 PANOSTA ALKUHAASTATTELUUN Käyttäkää apuna VOIKUKKIA-haastattelurunkoa Haastattelu on vastavuoroinen tilanne: tutustutaan molemmin puolin ja kysytään askarruttavat kysymykset Vanhemmalle on tärkeää kertoa, että ryhmä perustuu vapaaehtoisuuteen, EI ole edellytys muiden palvelujen saamiselle. Luota myös vanhemman omaan arvioon tilanteestaan -> yleensä ihmiset tunnistavat itse, ovatko valmiita ryhmään vai eivät Jos joudutte karsimaan jonkun ryhmästä, perustelkaa selvästi ja arvostavasti sekä ohjatkaa muun tuen ääreen

17 PANOSTA ALKUHAASTATTELUUN Sopiiko ryhmän kokoontumisaika vanhemmalle? Pystyykö sitoutumaan töiden tai muiden velvoitteiden takia? Tarvitseeko kyydin tai tukea matkoihin? Tarvitseeko kotona oleville lapsille hoitajan ryhmän ajaksi? Onko joku jonka kanssa ei pysty olemaan samassa ryhmässä? Allergiat ym. huomioitavat seikat

18 RYHMÄN KOKOONPANO Mikä on ryhmänne maksimikoko? Haastateltavia kannattaa ottaa pari enemmän. Yleensä ryhmän kokoonpanosta ei pääse itse päättämään, valinnanvaraa ei yleensä ole. Jos on, kannattaa huomioida se, löytyykö ryhmäläisistä toisilleen tarpeeksi vertaistukea: lapsen ikä, sijoituksesta kulunut aika, oma/lapsen problematiikka ym. Muista että myös erilaisuus on rikkaus!

19 RYHMÄKERTOJEN TEEMAT Keskeisimpiä teemoja ovat Ohjaajan oppaassa mainitut Teemoja voi valita ja lisätä ryhmän tarpeiden mukaisesti Ennakkohaastattelussa voi saada tietoa tärkeistä teemoista Ryhmäläisille voi antaa materiaalia kotiin luettavaksi ja kotitehtäviä Ryhmäläisillä voisi olla ryhmäkansio, johon kokoavat ryhmässä jaetun aineiston ja omien työskentelyjensä tuotokset sekä muun aiheeseen liittyvän materiaalin Myös vihko omien ajatusten ja tunteiden kirjaamisen on hyvä

20 TAPAAMISKERRAN KULKU Aloituskierros kuulumiset Alustus päivän aiheesta ja keskustelua Tauko, jonka aikana välipalatarjoilu (tai tarjoilu ryhmän alussa) Keskustelu jatkuu Tunnelmakierros Toiminnallisia ja virittäviä harjoituksia Aina sama aika ja viihtyisä, rauhallinen ja neutraali paikka Tuttu rakenne luo turvaa -> ennakoitavuus, valmistautuminen

21 ENSIMMÄINEN RYHMÄKERTA Hyvän ilmapiirin luominen - turvallisuus, hyväksyvyys Viihtyisä tila, johon on helppo tulla Ryhmäläisten vastaanottaminen on tärkeää! -> keskittyminen ryhmäläisiin, ei järjestelyihin Tarjoilu voi olla heti tullessa tai tutustumisen ja yhteisten pelisääntöjen jälkeen Tutustuminen Ohjaajat kertovat itsestään > mallin merkitys Saa kertoa mitä haluaa ei pakkoa kertoa mitään paitsi nimi, jolla haluaa itseään kutsuttavan

22 ENSIMMÄINEN RYHMÄKERTA Yhteisten pelisääntöjen luominen yhdessä (jaetaan seuraavalla kerralla paperiversiot) varaa tähän paljon aikaa, että jokainen voi rauhassa pohtia ja sisäistää, mistä sovitaan Yhdessä tehdyt selkeät säännöt ovat elintärkeät luottamuksen syntymiselle ja onnistuneelle työskentelylle! Muut huomioitavat käytännön asiat (tupakkapaikka, wc yms.) Seuraavat ryhmäkerrat Tunnelmat ja odotukset ryhmään tullessa, miksi olen nyt tässä? Millä mielellä lähden tästä tapaamisesta?

23 VIIMEINEN RYHMÄKERTA Ryhmän päättymiseen on valmistauduttava hyvissä ajoin tiiviistä porukasta on haikea erota pelko jäämisestä vaille tukea ohjaajien oma kiinnittyminen ryhmään Juhliminen ja ryhmäläisten huomioiminen Kannustavan palautteen antaminen Palautteen läpikäyminen ryhmäläisten kanssa ja prosessin arviointi Mahdollisesta jatkotapaamisesta sopiminen Tarkemmin ryhmän päättämisestä ja palautteen keräämisestä 4. koulutuspäivässä

24 RAJAT SUOJAAVAT RYHMÄÄ Jokaisella oltava turvallinen olo ryhmässä Yhteiset pelisäännöt = rajojen määrittely ja valvonta Ohjaajien vastuu: o Selkeä työnjako, vertaisohjaajien rooli, hyvä valmistelu o Sitoutuminen ryhmään ja työskentelyyn o Tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja pelisääntöjen valvonta Ryhmäläisten vastuu: o Tilan ja hyväksynnän antaminen kaikille, kuuntelu o Sitoutuminen ryhmään o Pelisääntöjen noudattaminen

25 KOKEMUKSIA VOIKUKKIA- RYHMÄN HYÖDYISTÄ Monen vanhemman kohdalla yhteistyö eri tahojen kanssa parani Ymmärrys lisääntyi : itseen, lapseen ja muihin osallisiin Ymmärrys siitä, että on hyvä hoitaa itseään nyt lisääntyi. Lapsenkin kannalta se on hyvä asia. Tukea omien voimavarojen ja mahdollisuuksien pohtimiseen Vertaisohjaajan esimerkin tärkeys! Merkitystä sosiaalityön kannalta > vanhemman voimaantuminen, elämänhallinta, vanhemman ja lapsen suhde, vanhemman äänen kuuleminen