Valtuusto LISTAN ASIANRO Asianro 6506 / 503 / Liitteet

Transkriptio

1 Valtuusto LISTAN ASIANRO Asianro 6506 / 503 / 2000 Liitteet KARHUSUO JA HÖGNÄS ASEMAKAAVAN (VESIRATTAANMÄKI) JA SIIHEN LIITTYVÄN MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN JA KIINTEISTÖN LUOVUTUKSEN ESISOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN, ALUE (OSITTAIN PÖYDÄLLE ) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. (09) Olli Isotalo, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Tavoitteena on Espoon pohjoisosien yleiskaavan, osa I:n mukaisesti alueen kaavoittaminen pääosin pientalovaltaiseksi alueeksi, johon sisältyy alueellinen keskustatoimintojen alue. Tavoitteena on mahdollistaa viihtyisän ja omaleimaisen asuinalueen rakentuminen lähelle palveluja ja virkistysmaastoja, hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Alue on NCC Rakennus Oy:n omistamien yhtiöiden omistuksessa. Alueen omistajayhtiöt ovat allekirjoittaneet maankäyttösopimuksen ja kiinteistön luovutusta koskevan esisopimuksen. Vesirattaanmäki - Vattenhjulsbacken, asemakaava, piirustusnumero 5740, käsittää 72. kaupunginosan Karhusuo korttelit sekä katu -, virkistys- ja erityisalueet ja 65. kaupunginosan Högnäs korttelin sekä katu- ja erityisalueet, alue Vireilletulo PMA-Invest Oy / Merita Kiinteistöt Oy on jättänyt saapuneen uudistetun anomuksen omistamansa Espoon kaupungin Bembölen kylän tilan RN:o 9:26 asemakaavoituksesta. Maanomistaja esittää alueen kaavoittamista maanomistajan kustantamana asemakaavoituksena. Vuodesta 2001 kyseinen alue on ollut NCC Rakennus Oy:n omistuksessa. Alueella on myös kolme yksityisen omistamaa tilaa sekä kaksi kylien yhteistä aluetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

2 Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt Alueen kuvaus Alue rajautuu etelässä Kehä III:n liikennealueeseen pohjoisessa, voimalinja-alueeseen sekä idässä Kunnarlantiehen ja lännessä Glomsinjokeen. Alue on pääosin rakentumatonta lehtometsää ja kalliometsää sekä niittyä. Glomsinjoen varressa on valaistu pääulkoilureitti Nuuksion suuntaan. Voimassa oleva asemakaava ja yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaavassa, osassa I alue on pääosin asuinpientalojen aluetta (AP). Kehä III:n ja Kunnarlantien risteykseen on osoitettu keskustatoimintojen alue (C) ja Kunnarlantien itäpuolelle julkisten palvelujen alue (PY). Glomsinjoen purolaakso on osoitettu virkistysalueeksi (V), jossa sijaitsee pääulkoilureitti. Osa jokilaaksoa on raidoitettu, mikä tarkoittaa kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä. Alueella ei ole asemakaavaa. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot ja kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan sekä Säteilyturvakeskukselta, Turvatekniikan keskukselta ja Fingrid Oyj:ltä. Ehdotuksesta saatiin lausunnot ja kannanotot E.On Finland Oyj:ltä, Säteilyturvakeskukselta, YTV:ltä, Museovirastolta, Turvatekniikan keskukselta, Fingrid Oyj:ltä, Kanta-Espoon alueneuvottelukunnalta, Espoon Vedeltä, tekniseltä keskukselta, sivistystoimelta, ympäristölautakunnalta, Uudenmaan ympäristökeskukselta, kiinteistöpalvelukeskukselta, kaupunkimittaukselta, sosiaali- ja terveystoimelta sekä Uudenmaan tiepiiriltä. Asemakaavaehdotuksesta saatiin neljä kirjallista muistutusta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen ja lausuntoihin perustuen asemakaavaehdotukseen tehtiin tarkistuksia. Päiväkodin piha-alueet suunniteltiin kauemmas voimajohdosta, jolloin korttelin toiminnat suunniteltiin uudelleen. A- korttelialue pieneni hieman, jolloin VL-1-alue laajeni. Mäkikorttelit suunniteltiin siten, että Kunnarlantien suuntainen notkelma jäi korttelialueiden ulkopuolelle ja pysäköinti suunniteltiin uudelleen. Samalla katualue lyheni. AR korttelialue pieneni hieman ja EV-1-alue laajeni vastaavasti. Lisäksi tehtiin pieniä tarkistuksia: mm. Y-1 alueen pysäköintimääräystä tarkistettiin ja rasitealue korttelissa poistettiin (kunnallistekniikan yleissuunnitelma). Kaava-alueen rakennusoikeus laski 1750 kem2. Tarkistuksista keskusteltiin Espoon ympäristökeskuksen, sosiaali- ja terveystoimen, rakennusvalvontakeskuksen, kaupunkimittauksen ja NCC:n edustajien kanssa. Tarkistukset katsottiin luonteeltaan vähäisiksi, eikä asemakaavaehdotusta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan esittelijän ehdotuksen lisäksi, että - korttelin asemakaavaa sekä kortteli- ja lähiympäristösuunnitelmaa muutetaan siten, että länsi- ja pohjoisosan rakennusalojen maksimikerrosluku pudotetaan kolmeen sekä Kunnarlantien ja Vesirattaanmäen risteyksen maksimikerrosluku on neljä. - korttelin kortteli- ja lähiympäristösuunnitelmassa tulisi määrätä julkisivumateriaaliksi puu, jonka väritys on perinteinen punamulta-sävy. - että korttelin kortteli- ja lähiympäristösuunnitemassa autopaikat osoitetaan ARpientaloasuntojen yhteyteen asuntokohtaisina. Lautakunnan päättämät muutokset tehtiin sekä kaavakarttaan, selostukseen että lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmaan. Vesirattaanmäen suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 25 hehtaaria, josta on kaavoitettu korttelialueiksi noin 9 ha, katualueeksi noin 2 ha, virkistysalueiksi noin 5 ha ja suojaviheralueiksi (erityisalueiksi) noin 9 ha. Laskennallisesti alueelle tulee noin 440 asukasta (50 kem2/as) ja noin 8 työpaikkaa (päiväkoti ja liiketila). Asemakaavaehdotuksen rakennusoikeus on kem2, josta asuinrakennusoikeutta kem2. Asuinrakennusten korttelialue (A 72201) Korttelialueen asuntokerrosala on 5100 kem2. Päiväkotitiloille varataan 650 kem2 ja myymälätilalle 200 kem2. Lisäsi korttelialueelle saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi kerroskohtaisesti porrashuoneiden 15 m2 ylittävän osan, sivukäytävätiloja, teknisiä tiloja, asunnon ulkopuolisia, asumista palvelevia yhteistiloja kerroksiin sekä yksikerroksisen varastotilan asuntopihoille kuitenkin enintään 20 % kaavaan merkitystä asuntorakennusoikeudesta. Korttelissa on neljä pienkerrostaloa, joiden kerrosluvut ovat III ja IV sekä pääosin tai kokonaan yksikerroksinen päiväkoti. Rakennukset muodostavat keskelleen liikennemelulta ja voimalinjan visuaaliselta häiriöltä suojatun sisäpihan. Asuinpientalojen korttelialue kytkettyjä tai erillisiä yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja varten (AP , 72203) Korttelialueiden yhteenlaskettu kerrosala on 3300 kem2. Korttelialueelle saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi asuntoihin liittyviä viherhuonetiloja sekä yksikerroksisia erillisiä tai asuntoon kytkettyjä talousrakennuksia enintään 20 % kaavaan merkitystä asuntorakennusoikeudesta. Asuinrakennukset ovat kaksikerroksisia pari- tai erillistaloja, jotka voivat olla yhteen liitettyjä yksikerroksisilla varasto-, viherhuone- tai autosuojilla. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuintalojen korttelialueet (AR 72204, 72205, 72206) Vesirattaantien varressa olevan korttelin kerrosala on 3800 kem2. Korttelialueelle saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi asuntoihin liittyviä viherhuonetiloja sekä yksikerroksisia erillisiä tai asuntoon kytkettyjä talousrakennuksia enintään 20 % kaavaan merkitystä asuntorakennusoikeudesta. Korttelialue muodostuu pohjois eteläsuuntaisesta rivitalorivistä, jonka länsipuolelle sijoittuvat asuntojen pihat. Asuinrakennukset ovat kaksikerroksisia. Mäen päällä olevien korttelialueiden ja yhteen laskettu kerrosala on 9800 kem2. Korttelialueille saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi asuntoihin

4 liittyviä viherhuonetiloja sekä yksikerroksisia erillisiä tai asuntoon kytkettyjä talousrakennuksia enintään 20 % kaavaan merkitystä asuntorakennusoikeudesta. Kortteleiden kehämäinen rakenne luo alueelle yhtenäisiä pihatiloja. Kehämäisellä rakenteella suojaudutaan myös Kehä III:n liikennemelulta. Etelä- ja lounaissuunnan liikennemelusuojaus toteutetaan tiivisseinäisillä ja riittävän korkeilla autokatoksilla sekä pysäköintikatoksen jatkeena olevan meluaidan avulla. Korttelialueiden rakennukset ovat rivitaloja ja atriumrivitaloja. Asuinrakennukset ovat pääosin kaksikerroksisia. Toimitilarakennusten korttelialue (KTY ) Korttelialue sijaitsee Kunnarlantien melualueella, johon on osoitettu pieni toimitilarakennusten korttelialue kahdelle yksityisten omistamien tilojen alueelle. Korttelialueen tehokkuudeksi on merkitty e=0,30, joka vastaa 811 kem2. Alueelle saa sijoittaa myös liike- ja näyttelytiloja sekä kiinteistön hoidon kannalta välttämättömän asunnon. Alueelle ei saa sijoittaa avovarastointia. Maataloutta palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (EM 72208) Yksityisen tilan alueella oleva viljankuivaaja on merkitty omalle korttelialueelleen. Korttelialueen kerrosala on 250 kem2. Yleisten rakennusten korttelialue (Y ) Alue sijaitsee Kunnarlantien itäpuolella ja on suunniteltu väljästi, koska hanke ei ole ajankohtainen. Korttelialueen kerrosala on 7500 kem2. Alueelle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia julkisten palveluiden tiloja. Liikenne Katuyhteys Vesirattaanmäen asuntoalueelle on ohjattu kaava-alueen pohjoisosaan. Liittymän lähelle sijoitetaan linja-autopysäkit. Kaavan myötä Kunnarlantien kaava-alueella sijaitseva osuus muuttuu kaupungin kaduksi ja sen tasausta muutetaan, jotta näkyvyydet paranevat. Kaava-alueen sisäinen katuverkko muodostuu Vesirattaanmäki-kadusta sekä Vesirattaantiestä. Vesirattaanmäki-katu jatkuu mäen laella sijaitseviin rivitalokortteleihin. Vesirattaantietä laskeudutaan puolestaan alempana sijaitseviin rivi- ja pientalokortteleihin. Alueen kunnallistekniikan yleissuunnittelu käynnistyi vuoden 2005 alussa. Suunnitelman laati JP-Transplan Oy. Kevyt liikenne Kaava-alueen sisäinen katuverkko on toteutettu siten, että katujen tilavaraukset mahdollistavat kevyen liikenteen erottamisen autoliikenteestä. Tämän lisäksi kaavan viheralueille toteutetaan erillisiä raitteja jalankulkua ja pyöräilyä varten. Kaava-alueen länsilaidassa kulkee seudullisesti tärkeä pääulkoilureitti, joka on osoitettu omalla kaavamerkinnällä. Alueen eteläosan Alamyllynpolku (nykyinen Myllytie) tulee osaksi kevyenliikenteen verkkoa siten, että mm. viljankuivaajan tontille ajo on sallittu. Pysäköinti

5 Asuinkortteleihin on järjestetty monipuoliset ja korkeatasoiset paikoitusratkaisut, jotka mahdollistavat paikoituksen asuinrakennuksen pohjakerroksen autotalleissa, erillisten autotallien ja -katosten rakentamisen maantasoon, asuntokohtaisen paikoituksen rivitaloasuntojen yhteyteen sekä tavanomaisen maantasopaikoituksen. Y-1-korttelialueella mahdollistetaan maan- tai pihakannenalainen pysäköinti. Viheralueet Kaava-alueella on lähivirkistys- ja suojaviheralueita yhteensä noin 14 ha, joista tärkeimmät ovat nimeltään Vesirattaanmäki ja Purohyrränniitty. Alueelta on hyvät ja luontevat yhteydet ympäröiviin, laajoihin virkistys- ja viheralueisiin. Luonnonympäristö, erityispiirteet ja suojelukohteet Kaava-alueen länsireunassa sijaitseva Glomsinjoen arvokas purolaaksomiljöö, jossa on sijainnut kaksi vesimyllyä (sm-2) ja josta on löydetty kivikautinen asuinpaikka (sm-1), on säilytetty yhtenäisenä viheralueena. Miilukorven kaava-alueella sijaitseva purohyrrän (Bembidion Monticola) rauhoitusalue on huomioitu asemakaavassa siten, että Vesirattaanmäellä rauhoitusaluetta sivuavat laajat viheralueet, VL-1 ja EV-1. Liito-oravan elinalueet on osoitettu alueen osina (s-1) Liito-oravaselvityksessä esitettyjen aluevarausten mukaisesti. s-1-alueet ovat osa laajempia virkistys- ja suojaviheralueita, VL- 1 ja EV-1. EV-1 ja VL-1-alueiden asemakaavamääräykset edellyttävät alueen eri suojelunäkökohdat huomioivan viheralueiden hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista. Ympäristön häiriötekijät Melun leviämistä tutkittiin pohjoismaisen laskentamallin mukaisesti kahden metrin korkeudella maanpinnasta. Maankäyttösuunnitelma laadittiin meluselvityksen ja maastoolosuhteiden pohjalta niin, että 55 db:n ylittävä melualue on jätetty pääosin suojaviheralueeksi. Nimistö Vesirattaanmäen alue kuuluu Glomsinjoen vanhojen myllyjen kulttuurimaisemaan. Alueelle on annettu nimeksi myllyihin liittyvä Vesirattaanmäki-Vattenhjulsbacken ja muille kohteille päänimeen liittyviä nimiä (Vesirattaantie, -mäki). Lisäksi alueen nimistössä on tuotu esiin alueen luonnonarvoja ja kulttuuriarvoja: Purohyrränniitty, Alamyllynpolku, Malmsténin metsätie. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Kaava-alueelle on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma, joka sisältää ohjeita ja suosituksia alueiden toteuttamiseen. Suunnitelmassa määritellään myös rakennusten julkisivujen luonne ja niiden kaupunkikuvalliset tavoitteet. Suunnitelman toteuttamisvelvoite sisällytetään kaupungin ja sopimuskumppanien väliseen yhteistoimintasopimukseen. Sopimusneuvottelut

6 Asemakaavan toteuttamiseksi on allekirjoitettu maankäyttösopimus ja kiinteistön luovutusta koskeva esisopimus. Sopimuksessa sovitaan yleisten alueiden ja yleisten rakennusten tonttien luovutuksesta kaupungille ja kunnallistekniikan rakentamisesta maanomistajan kustannuksella. Ympäristövaikutusselvitys Alustavasta asemakaavaluonnoksesta on Maa ja Vesi Oy laatinut Ympäristövaikutusselvityksen, , jossa on arvioitu asemakaavasta aiheutuvat taloudelliset, liikenteelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä ympäristö- ja kulttuurivaikutukset. Selvityksestä saatuja tietoja ja tuloksia on huomioitu suunnittelussa koko valmistelun ajan. Lisäksi alueelle on laadittu Liito-oravaselvitys, Luontotieto Keiron Oy, Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Päätöshistoria Kh Ehdotus Teknisen toimen johtaja: Kaupunginhallitus 1 esittää, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun piirustus numero 5740 mukaisen asemakaavan (Vesirattaanmäki - Vattenhjulsbacken), joka käsittää 72. kaupunginosan Karhusuo korttelit sekä katu -, virkistys- ja erityisalueet ja 65. kaupunginosan Högnäs korttelin sekä katu- ja erityisalueet, alue hyväksyy liitteen mukaisen maankäyttösopimuksen ja kiinteistön luovutusta koskevan esisopimuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KV Ehdotus Kaupunginhallitus:

7 Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun piirustus numero 5740 mukaisen asemakaavan (Vesirattaanmäki - Vattenhjulsbacken), joka käsittää 72. kaupunginosan Karhusuo korttelit sekä katu -, virkistys- ja erityisalueet ja 65. kaupunginosan Högnäs korttelin sekä katu- ja erityisalueet, alue Käsittely Honkanummi puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Heidi Mikkola teki seuraavan pöydällepanoehdotuksen: "Asia pannaan pöydälle valtuuston seuraavaan kokoukseen. Pöydälläolon aikana selvitellään voidaanko asutusta siirtää kauemmaksi voimalinjasta ja kehittää aluetta pientalovaltaisemmaksi." Puheenjohtaja totesi, että Heidi Mikkolan pöydällepanoehdotus kannatuksen puuttuessa raukeaa. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Honkanummen pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus Ehdotus Teknisen toimen johtaja: Kaupunginhallitus 1 poistaa asianosaisten sopimuskumppanien suostumuksella hallintolain 50 :n perusteella kokouksessaan kohdassa 2 tekemänsä päätöksen maankäyttösopimuksen ja kiinteistön luovutuksen esisopimuksen hyväksymisestä, koska kaupunginhallituksella ei kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 16 kohdan mukaan ole toimivaltaa hyväksyä maankäyttösopimusta, jolla sopijakumppanille tuleva rakennusoikeus ylittää k-m2 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteen mukaisen maankäyttösopimuksen ja kiinteistön luovutuksen esisopimuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. OHEISMATERIAALI Asemakaava ja kaavamääräykset Havainnekuva Muistutusten lyhennelmät ja vastineet

8 Asian päätöshistoria LIITE Maankäyttösopimus ja kiinteistön luovutusta koskeva esisopimus Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen nähtävänä kokouksessa. Ympäristövaikutusselvitys nähtävänä kokouksessa. Liito-oravaselvitys nähtävänä kokouksessa. LIITE 11 Ehdotus Kaupunginhallitus: Valtuusto 1 hyväksyy päivätyn ja muutetun piirustus numero 5740 mukaisen asemakaavan (Vesirattaanmäki - Vattenhjulsbacken), joka käsittää 72. kaupunginosan Karhusuo korttelit sekä katu -, virkistys- ja erityisalueet ja 65. kaupunginosan Högnäs korttelin sekä katu- ja erityisalueet, alue hyväksyy liitteen mukaisen maankäyttösopimuksen ja kiinteistön luovutuksen esisopimuksen. KÄSITTELY Molander Bymanin ja Pietikäisen kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: "Valtuusto palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Palautuksen aikana korttelin A asemakaavaa sekä kortteli- ja lähiympäristösuunnitelmaa muutetaan siten, että rakennusalojen maksimikerrosluku pudotetaan kahteen. Nykyisessä muodossaan kaavaehdotus ei perustu voimassa olevaan Espoon pohjoisosien yleiskaavaan. Kaavaehdotuksessa ei huomioidu Nuuksion järviylängön periaatepäätöstä." Heidi Mikkola Bymanin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: "Valtuusto palauttaa asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi pientalokaavana siten, että kerrosneliömetrien määrää pienennetään." Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Molanderin palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Heidi Mikkolan palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

9 Äänestyksessä valtuusto 29 äänellä 5 ääntä vastaan, 28 äänestäessä tyhjää ja 5 ollessa poissa hyväksyi Molanderin palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Molanderin palautusehdotusta ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 52 äänellä 12 ääntä vastaan ja 3 ollessa poissa hylkäsi Molanderin palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Johansson Bymanin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Johansson pöydällepanoehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 49 äänellä 14 ääntä vastaan ja 4 ollessa poissa hylkäsi Johanssonin pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: "1 Y-1 -kortteli nro rajataan kaavasta pois Kunnarlantien pohjoispuolisten alueiden käytön tulevaa suunnittelua ja kaavoitusta haittavana. 2 A-korttelissa (72201) muutetaan pientalo-/rivitalotontiksi (AR) lautakunnan päätöksen , 10 :n mukaisesti." Ellei em. muutosehdotusta hyväksytä, Byman esitti, että asia hylätään. Byman teki lisäksi seuraavan pöytäkirjamerkinnän: "Mielestäni Vesirattaanmäen kaavaprosessissa ei ole noudatettu maankäyttöja rakennuslain edellyttämää avointa ja vuorovaikutteista suunnittelua. Kaava on syntynyt maanomistajakaavoituksen seurauksena. Jälkikäteen tehdyt ympäristövaikutus- ja luonnonvarojen selvitykset ja liito-oravatutkimukset on vain nimeksi otettu huomioon. Mm. ensimmäisen kaavaluonnoksen pohjalta tehty ympäristövaikutusselvitys (v. 2000) käytettiin ilmeisesti lähinnä 'perustelukeinoina', ettei kaavan rakennusoikeutta tarvitsisi juuri laskea. Joskin kaavan sisältö jossakin määrin on viime vuoden aikana parantuntu, niin minusta voidaan edelleen perustellusti väittää sen olevan osittain Pohjois-Espoon osayleiskaavan vastainen, ja että kaavan terveellisyys- ja turvallisuusnäkökohdat on puutteellisesti otettu huomioon. Lisäksi on epävarma, onko purohyrrän rauhoitusalue ja liito-oravan lisääntymisja levähdysalueiden heikentämiskielto riittävästi otettu huomioon kaavassa."

10 Heidi Mikkola kannatti Bymanin esityksiä ja yhtyi pöytäkirjamerkintään. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotuksen kohtaa 1, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 59 äänellä 4 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää ja 3 ollessa poissa hylkäsi Bymanin muutosehdotuksen kohdan 1. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotuksen kohtaa 2, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 57 äänellä 4 ääntä vastaan, 2 äänestäessä tyhjää ja 4 ollessa poissa hylkäsi Bymanin muutosehdotuksen kohdan 2. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin hylkäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 59 äänellä 4 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää ja 3 ollessa poissa hylkäsi Bymanin hylkäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin.