KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISYN JA SIIHEN PUUTTUMISEN SUUNNITELMA

Transkriptio

1 KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISYN JA SIIHEN PUUTTUMISEN SUUNNITELMA 1

2 Ketään ei saa kiusata se on tärkeää. Jokaisesta sanasta meihin jälki jää. Ketään ei saa hylätä yksin pimeään Kaikilla oikeus on omaan ystävään. Tunnen oman nimeni, häpeä nyt en, minä olen ihminen, ainutlaatuinen. Kasvaa pieni delfiini kasvan minäkin. Yhdessä me leikimme, Mielin iloisin. ( Liian raskas reppu, Kaskinen Anna-Mari.) 2

3 Miksi kiinnitämme huomiota kiusaamiseen päivähoidossa Jokaisella lapsella on oikeus kokea olevansa arvostettu ja hyväksytty omana itsenään. Lapsen henkilökohtaisen hyvinvoinnin varmistaminen on varhaiskasvatuksen ydintavoite. Lapselle turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön järjestäminen on varhaiskasvatuksen arkityötä. Lapsella on oikeus turvalliseen ryhmään ja tasaveroisiin kaverisuhteisiin niin päivähoidossa kuin kotiympäristössään. Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa yksi keskeinen varhaiskasvatuksen päämääristä on lapsen henkilökohtaisen hyvinvoinnin varmistaminen Perusopetuslaki (628/1998, 29 ) edellyttää, että koulut laativat kiusaamisen ehkäisemiseksi suunnitelman. Perusopetuslaki kattaa esiopetuksen, joten myös päiväkodeilta edellytetään kyseistä suunnitelmaa Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa edellytetään, että jokaisessa päiväkodissa tehdään yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma 3

4 jatkuu OUNASRINTEEN PÄIVÄKODIN VASUSSA olemme sitoutuneet edistämään jokaisen lapsen hyvinvointia; yhteinen ajatuksemme kasvatusyhteisössämme on JOKAISELLA ON KAVERI : Tavoitteena yksilöllisyyden toteutuminen ja yhteisöllisyyden toteutuminen: lapsi yksilönä ryhmässä : arkipäivässä pyrimme siihen, että jokaisella lapsella on kaveri ja jokainen lapsi tuntee kuuluvansa ryhmään, jokainen lapsi on osa yhteisöä. Tuemme jokaisen lapsen yksilöllistä kasvua ja lapsen sosiaalisia valmiuksia yhteisön jäsenenä. Tuemme oikeudenmukaisuutta myös lasten keskinäisessä toiminnassa; esimerkiksi kukaan ei voi aina olla pomo, pelin sääntöjä ei muuteta kesken kaiken, sovimme yhteisistä säännöistä lasten kanssa isoimpien ryhmässä ja perustelemme päätökset toisillemme ja lapsille Pidämme huolta siitä, että lapsen fyysinen kasvuympäristö on turvallinen Pidämme huolta siitä, että lapsella on LÄHETTYVILLÄÄN TURVALLINEN AIKUINEN, JOHON VOI LUOTTAA Ryhmässä lapset oppivat sekä toisiltaan että aikuisten ohjauksella tärkeitä vuorovaikutus ja työskentelytaitoja. Päivittäin opetellaan tulemaan toimeen toisten kanssa, joustamaan ja odottamaan omaa vuoroa, kuuntelemaan toisia ja kertomaan omia mielipiteitä, ratkomaan erimielisyyksiä, auttamaan toisia, sietämään häviämistä ja epäonnistumista, keskittymään ja tekemään työt loppuun. ( Ounasrinteen päiväkoti, varhaiskasvatussuunnitelma) 4

5 Mitä kiusaaminen on Kiusaaminen on mitä tahansa toimintaa, joka tarkoituksella vahingoittaa tai loukkaa toista. Kaikki riidat, nahistelut ja konfliktit eivät ole kiusaamista, mutta satunnaisista riidoista saattaa pitkittyessään tulla kiusaamista. Kiusaamiselle on tyypillistä se, että se on toistuvaa, se on tarkoituksellista, siinä kiusaaja käyttää valtaa ja kiusaamisen kohteeksi joutunut on jollakin tasolla puolustuskyvytön. Kiusaamisen ja konfliktin erona on se, että kiusaajan ja kiusatun välillä on vallan epätasapaino Kiusaamisessa Konfliktissa samanvertaiset lapset, jotka ovat erimieltä, riitelevät, nahistelevat keskenään jostakin asiasta. Kiusaamisessa vahvempi henkilö kiusaa tietoisesti, kiusatulla on vaikeuksia puolustautua Kiusaaja on usein fyysisesti vahvempi, iältään vanhempi, sanallisesti taitavampi, suosittu ryhmässä ja saa tukea muilta ryhmän jäseniltä. 5

6 Kiusaaminen on Fyysinen kiusaaminen, joka on lyömistä, potkimista, tönimistä,raapimista, esteenä olemista, vaatteiden repimistä, nipistelyä, kivien ja hiekan heittämistä, leikkien sotkemista, puremista jne. Sanallinen kiusaaminen, joka on haukkumista, nimittelyä, härnäämistä, lällättämistä, ulkonäön kommentoimista sekä selän takana puhumista jne. Psyykkinen kiusaaminen, joka on uhkailua, manipulointia, kiristämistä, ilveilyä, poissulkemista, leikin sääntöjen muuttamista, selän takana puhumista, puhumatta jättämistä, syntymäpäiville kutsumatta jättämisen uhkailua jne. 6

7 KIUSAAMISEN HUOMAAMINEN JA TUNNISTAMINEN Kiusaamisen tunnistamisen edellytyksenä on, että tiedostetaan kiusaamista olevan olemassa ja että pienetkin lapset kiusaavat Jatkuva kiusaaminen aiheuttaa vakavat seuraukset kiusaajalle ja kiusatulle: kiusatulla se alentaa itsetuntoa ja itsearvostusta, kiusaajalla on riski turvautua samaan toimintatapaan myöhemmissäkin ihmissuhteissaan Päivähoidossa n kiusaamista esiintyy yleisimmin vapaan leikin aikana silloin,kun aikuinen ei näe tai aikuisilla on kiire. Kiusaaminen on usein ryhmäilmiö, jossa lapselle tulee ryhmässä tietynlainen rooli: kiusaaja, kiusaamisen kannustaja ja siihen osallistuja, kiusaamisen hiljainen hyväksyjä, kiusattu ja kiusatun puolustaja Pienet lapset kiusaavat, koska he eivät osaa vielä muunlaisia toimintatapoja toimia ryhmässä, koska he haluavat tuntea itsensä vahvemmaksi, koska he haluavat olla ryhmässä se joku tärkeä, koska kiusaaminen tuottaa vahvuuden tunnetta ja mielihyvää, koska kiusaamisen avulla saavuttaa omat tavoitteet ( esimerkiksi saa määrätä) 7

8 Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen Kiusaamisen ennaltaehkäisemisen tavoitteena on taata lapselle hyvinvointia edistävä arki ja turvallinen olo päiväkodissa. Jokaisella lapsella on oikeus oppia sosiaalista vuorovaikutusta ja hyvät keinot toimia ryhmässä. Jokainen lapsi tarvitsee runsaasti kokemuksia myönteisestä vuorovaikutuksesta toisten ihmisten kanssa ja kokemuksia siitä, että toisten ihmisten kanssa on mukavaa ja heihin voi luottaa Kiusaamisen ennaltaehkäisyn perustana on eettinen kasvatus, joka liittyy kaikkeen päiväkodin toiminaan. Tapakasvatuksen avulla lapsi oppii kykyä empatiaan ja kykyä erottaa oikea ja väärä käyttäytyminen ja yhteistä vastuuta hyvinvoinnista. Kiusaamisen ehkäisy on vaikuttamista lapsiryhmän toimintaan ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista. Kiusaamisen ehkäisy perustuu aikuisen toimintatapoihin suhteessa lapsiin ja lapsiryhmään sekä työyhteisöön Aikuinen vaikuttaa omalla toiminnallaan ilmiön olemassaoloon Aikuisten tehtävä on ennaltaehkäistä, puuttua sekä kantaa vastuu kiusaamistilanteista. 8

9 Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen Merkittävin tekijä on kasvatusyhteisön aikuinen, joka - on oikeasti, sensitiivisesti läsnä -- silmillä, korvilla, sydämellä - on empaattinen ja tietoinen omasta roolistaan kasvattajana ja esimerkin antajana - On aktiivinen havainnoidessaan lasta ja lapsiryhmää - Tunnistaa ei-toivotun vuorovaikutuksen ja puuttuu siihen välittömästi - Tukee tietoisesti kaverisuhteiden syntymistä - Osallistuu ja ohjaa aktiivisesti lasten leikkiä - Vahvistaa lasten osallisuutta - Toteuttaa vanhempien kanssa hyvää kasvatuskumppanuutta 9

10 KIUSAAMISEN EHKÄISEMINEN ON VAIKUTTAMISTA LASIRYHMÄN TOIMINTAAN TURVALLISEN ILMAPIIRIN LUOMISTA VUOROVAIKUTUSSUHTEIDEN VAHVISTAMISTA LASTEN VÄLILLÄ JA AIKUISEN LAPSEN VÄLILLÄ RIITOJEN RATKAISEMISTA MAHDOLLISIMMAN VARHAISESSA VAIHEESSA

11 NÄILLÄ TOIMINTATAVOILLA ME PÄIVÄKODISSAMME EDISTÄMME LASTEN HYVINVOINTIA JA EHKÄISEMME KIUSAAMISTA Havainnoimme lapsia ja lasten keskinäisiä suhteita syksyllä toimintakauden alkaessa - suunnittelu alkaa aktiivisesta havainnoinnista Toteutamme ryhmäytymistä edistäviä toimintoja esim. leikit -- etenkin syksyllä toiminnan alkaessa Luomme heti syksystä ME-henkeä lapselle tunne: olen tärkeä ryhmän jäsen Huomaamme jokaisen lapsen, kiinnitämme huomiota kehumiseen, kiittämiseen, kannustamiseen Jaamme lapset pienryhmiin havainnoinnin perusteella Jaamme lapset pienryhmiin periaatteella Jokaisella on kaveri, jolloin jokainen lapsi saa myöntei sen vuorovaikutuksen kokemuksia. Lapsi tulee yksilönä kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi pienryhmässä Olemme aktiivisesti läsnä kaikissa tilanteissa ja lasten omaehtoisen ja havainnoimme toimintaa: esimerkiksi jos joku lapsi on useasti yksin, selvitämme syytä yksinoloon ja kannustamme liittymään osaksi ryhmää. Mitä pienempi lapsi tai suurempi tuen tarve, sitä enemmän kasvattaja antaa mallia ja ohjaa kädestä pitäen, jotta lapsi onnistuisi luomaan hyviä kaverisuhteita ja selviämään eri tilanteista. 11

12 NÄILLÄ TOIMINTATAVOILLA ME PÄIVÄKODISSAMME EDISTÄMME LASTEN HYVINVOINTIA JA EHKÄISEMME KIUSAAMISTA Sovimme yhdessä selkeät, johdonmukaiset säännöt ( isompien lasten ryhmissä yhdessä lasten kanssa) Periaatteenamme on varhainen puuttuminen lasten välisiin riitoihin ja konfliktitilanteisiin Suunnittelemme yhdessä tilojen käytön ja siirtymätilanteiden organisoinnin ja sovimme aikuisten työnjaosta niin, että aikuinen on paikalla eri tilanteista Havainnoimme, ohjaamme ja osallistumme leikkiin ja puutumme aktiivisesti mahdollisiin vuorovaikutusongelmiin. Huolehdimme siitä, että jokainen lapsi pääsee leikkiin mukaan Sovimme tiimisopimuksessa ja suunnittelemme ryhmävasulla, miten luomme ryhmään omalla toiminnallamme turvallisen ympäristön, jossa jokainen lapsi uskaltaa tulla kertomaan mieltä painavista ajatuksista ja mahdollisista ristiriitatilanteista Tuemme lasten vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa leikissä ja ohjaamme lapsia sopimaan riitansa. Toimimme samojen periaatteiden mukaisesti koko päiväkodissa, mutta huomioimme lasten iät ja vuorovaikutustaidot. Opetamme, kuinka pääsee mukaan leikkiin: Seuraa sivusta, Mitä te ootte?, Pääseekö mukaan?, Mikä minä voisin olla?, Mitä tämä tekis?, 12

13 NÄILLÄ TOIMINTATAVOILLA ME PÄIVÄKODISSAMME EDISTÄMME LASTEN HYVINVOINTIA JA EHKÄISEMME KIUSAAMISTA Opetamme keinoja, joilla saa hyvän leikin: Lelujen jakaminen, vaihtaminen ja vuorottelu, ehdottaminen, joustaminen Kasvattaja kysyy lapsilta aktiivisesti päivittäin, miten kavereiden kanssa ovat leikit sujuneet Vanhemmat kertovat aina lapsensa oman ryhmän aikuisille, jos he epäilevät tai havaitsevat kiusaamista. He kuuntelevat kotona lapsensa huolen ja kertovat lapselle, että asia selvitetään päiväkodissa Opetamme lapsille, että itkevää kaveria ei jätetä yksin, vaan häntä lohdutetaan. Opetamme lapsille, miten he toimivat, jos näkevät jotakuta kiusattavan: Mene kiusatun puolelle ja sano Et kiusaa Annia, hae aikuinen apuun, jos et yksin selviä. Erilaisella toiminnalla vahvistamme lasten itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja: apuna käytämme erilaisia teemoja, kuten ystävyys, kaverisuhteet, me-henki ja erilaisuus. Kehumme kuuluvasti kaunista ja epäitsekästä käytöstä (kiitokset, anteeksi, jakaminen, vuorottelu, vaihtaminen, joustaminen, ehdottaminen..) Erityisesti huomioimme ne lapset, joilla on ollut vaikeuksia leikkitilanteissa. 13

14 NÄILLÄ TOIMINTATAVOILLA ME PÄIVÄKODISSAMME EDISTÄMME LASTEN HYVINVOINTIA JA EHKÄISEMME KIUSAAMISTA Opetamme lapselle kykyä asettua toisen asemaan : Mitä luulet, miltä toisesta tuntuu, kun sanoit / otit jne? Opetamme lapsille päiväkodin säännöt (piha- ja ryhmäsäännöt) ja mitä niiden rikkomisesta seuraa. Lapset myös osallistuvat sääntöjen laatimiseen taitojensa mukaan. Sääntöjä voidaan tukea kuvin. Säännöt ovat kaikille samat ja niiden rikkomisesta tulee aina johdonmukaisesti seuraamus (esim. anteeksipyyntö, miettiminen omassa rauhassa aikuisen kanssa). Säännöillä kerrotaan, mitä ei hyväksytä. Esimerkiksi lyöminen tai toisen satuttaminen eivät kuulu mihinkään leikkiin. Päiväkodissamme otetaan aina vakavasti tilanteet, joissa lapsi kokee tulleensa loukatuksi. Rohkaisemme lapsia kertomaan kiusaamisesta sen sattuessa. Emme "leimaa" lapsia ja pyrimme puolueettomaan lähestymistapaan kiusaamistilanteissa Kuuntelemme lasta ja puutumme tilanteisiin, selvitellään yhdessä mitä tapahtui ja miksi. Kiusaamistilanteen selvittely päätetään positiivinen vahvistamisella: Miten toimit vastaavassa tilanteessa seuraavalla kerralla? Hyvä! :) Keskustelemme aktiivisesti vanhempien kanssa yhteinen linja 14

15 NÄILLÄ TOIMINTATAVOILLA ME PÄIVÄKODISSAMME EDISTÄMME LASTEN HYVINVOINTIA JA EHKÄISEMME KIUSAAMISTA ISOMMILLE LAPSILLE OPETAMME PERUSSÄÄNNÖT: kysyn toiselta: haluatko tulla mukaan leikkiin? otan kaikki leikkiin mukaan autan toisia puhun kauniisti toisille enkä nimittele jaksan odottaa vuoroani. etuilu ei ole reilua annan toisille toiminta - ja leikkirauhan potkiminen, nimittely, haukkuminen, lyöminen ja töniminen satuttaa. en halua satuttaa ketään. pidän leluista ja kavereiden rakennelmista hyvää huolta, varon etten riko niitä. riidat selvitän puhumalla aikuisen avulla kerron, jos minulle tulee paha mieli kerron aikuiselle jos näen että kaveria satutetaan ja hänelle tulee paha mieli Ounasrinteen päiväkoti,ts

16 NÄIN ME PÄIVÄKODISSAMME PUUTUMME KIUSAAMISTILANTEISIIN Aikuinen puuttuu välittömästi jokaisen ristiriitatilanteeseen Tilanteeseen puuttuu se aikuinen, joka näkee tilanteen. Tilanne tutkitaan ja selvitetään tuoreeltaan. Muistamme empaattisuuden asian käsittelyssä. Miltä kiusatusta/ kiusaajasta tuntuu? Emme etsi syntipukkia. Kasvattaja kuuntelee tilanteessa molempia osapuolia ja auttaa lapsia nimeämään tunteensa aukaisee tilanteen; mitä tapahtui? mitkä teot ja tunteet johtivat riitaan? Mitä olisi voinut tehdä toisin? Aikuinen ohjaa lapsia tekemään sovinnon ja huomioi lasten omat näkemykset ja ehdotukset siitä, miten teot voisi hyvittää ( anteeksipyyntö/ rikotun leikin korjaaminen/joku muu tilanteesen sopiva) Mikäli lapselta vaaditaan anteeksipyyntöä, täytyy varmistaa, että lapsi ymmärtää mitä hän on pyytämässä anteeksi. Myös anteeksi antamisen tärkeydestä puhutaan lasten kanssa siirtyy sivummalle tarkkailemaan sovinnontekoa. tarkistaa hetken kuluttua, miten sopu löytyi ja mitkä ovat tunnelmat. Jos lapset eivät ole löytäneet sopua, kasvattaja liittyy avuksi. 16

17 NÄIN ME PÄIVÄKODISSAMME PUUTUMME KIUSAAMISTILANTEISIIN Pidämme tärkeänä, että lasta ei koskaan hyljätä pois kaverisuhteista, vaikka hän olisikin käyttäytynyt sopimattomasti. Riidat sovitaan ja sitten aloitetaan tyhjältä pöydältä ; ollaan taas kavereita ja lapsiryhmän jäseniä. Kiusaamistilannetta selvittänyt aikuinen kertoo tilanteesta lapsen ryhmän kasvattajille, jotka päättävät, kuka, milloin ja miten asiasta kerrotaan vanhemmille. Periaatteena on, että kerromme asiasta molempien osapuolten vanhemmille samana päivänä, myös sen, miten tilanteessa on toimittu Oman ryhmän kasvattajat seuraavat tilannetta pidemmällä aikavälillä. Keinoja ryhmän sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi käsitellään tiimipalaverissa ko. asiasta juttelemme vielä kaikkien lasten kanssa, kertaamme yhteisiä sääntöjä toisten kohtelemisesta sekä ystävyydestä Jos kiusaaminen jatkuu, oman ryhmän aikuinen vie kiusaamistilanteen käsiteltäväksi koko päiväkodin vastuuryhmään ( liite ) 17

18 KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ KIUSAAMISEN EHKÄISYYN JA TILANTEIDEN SELVITTELYYN Näin ohjaamme lapsia sopimaan riitojaan; EI RIIDELLÄ! -sääntö sano heti Ei riidellä!, kun huomaat, että teille on tullut/tulossa riita Jos olet itse käyttäytynyt huonosti, pyydä anteeksi. Jos kaveri on käyttäytynyt huonosti, kerro mistä sinä et pidä Sano selkeästi EI!, jos kaverin teot tuntuvat sinusta pahoilta. Keksikää yhdessä, miten leikkiä pitäisi muuttaa, että se tuntuisi molemmista mukavalta. Hae aikuinen apuun, jos sinusta tuntuu, että et yksin selviä TAI sinua suututtaa kovasti ja tekee mieli esim. lyödä. 18

19 KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ KIUSAAMISEN EHKÄISYYN JA TILANTEIDEN SELVITTELYYN Lapsi on käyttäytynyt aggressiivisesti tai esimerkiksi rikkonut toisten leikin? Tilanne pysäytetään, lapsen kanssa siirrytään muualle rauhoittumaan. Aikuinen sanoittaa lapsen tunteita lapsen kanssa - piirtäminen ja kuvat apuna. Aikuinen asettuu lapsen asemaan, vaikka tämä olisi toiminut väärin. Sinua suututtaa. Selvitetään lapselle tunteen ja toiminnan välinen ero. Jos suututtaa, saako hajottaa toisen tekemän tornin Aikuinen ohjaa lasta asettumaan toisen lapsen asemaan Miltähän Miskasta tuntui, kun. Autetaan lasta korjaamaan väärin tehty asia, autetaan ymmärtämään ja hyvittämään se. Asianosaiset voivat pohtia hyvittämistapaa yhdessä. Lapset jättävät pari lasta leikin ulkopuolelle? Aikuinen juttelee kaikkien osapuolten kanssa. Sanoitetaan leikin ulkopuolelle jääneen lapsen tunteita muille. Kerrotaan, että leikin ulkopuolelle on ikävää jäädä. Aikuinen tarvittaessa ohjaa ja leikkii mukana: Tarvittaisko tähän kotiin vaikka apulainen? Seurataan tilanteen etenemistä: onnistuuko leikki yhdessä? Hox! Lapsilla on kuitenkin oikeus leikkirauhaan, joten aina ei kaikkia tarvitse ottaa mukaan leikkiin. Tällöin on aikuisen vastuulla keksiä leikin ulkopuolella oleville jotain muuta leikkiä/ mielekästä tekemistä. 19

20 KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ KIUSAAMISEN EHKÄISYYN JA TILANTEIDEN SELVITTELYYN KASVATUSKUMPPANEINA VANHEMPIEN KANSSA Suunnitelma on tehty prosessina, jossa vanhemmat ovat olleet osallisina. Esittelemme suunnitelman vuosittain ja sitä päivittäessämme pyydämme kommentit vanhemmilta. Päivittäisessä yhteistyössä keskustelemme vanhempien kanssa avoimesti lasten päivästä. Myös pienistä nahisteluista. Jos joku lapsi joutuu usein ristiriitatilanteisiin, pohdimme yhdessä vanhempien kanssa, miten ehkäistä lapsen joutumista ristiriitatilanteisiin ja miten voisimme yhdessä toimia, jotta tilanteilta jatkossa vältyttäisiin. Kannustamme vanhempia kertomaan avoimesti, jos lapsi kertoo tai heistä itsestään tuntuu, että lapsi on joutunut kiusaamisen kohteeksi tai osallistunut kiusaamistilanteeseen Jos vanhempi kertoo kiusaamisesta reagoimme siihen välittömästi: tilannetta havainnoidaan aktiivisesti, jatkossa kysytään miten on mennyt? Onko lapsi puhut kiusaamisesta? Vanhempia pyydetään pitämään henkilökunta ajan tasalla tapahtumista. Tiedostamme päiväkodissa, että synttäri- ja kyläilykutsuja voidaan käyttää vallan välineenä. Emme jaa kutsuja päiväkodissa, vaan luomme yhteystietolistan niitä varten. Tiedotamme asiasta vanhempia, jotta he voivat halutessaan antaa tietonsa listaa varten 20

21 SUUNNITELMAN KÄYTTÄMINEN JA ARVIOINTI Suunnitelmat muuttuvat teoiksi arjessa, edellyttää jokaisen työntekijän sitoutumista ja vanhempien ja henkilöstön kasvatuskumppanuutta Suunnitelma käydään läpi syksyisin koko työyhteisön suunnittelupäivänä ja Oula ryhmän ensimmäisessä palaverissa Suunnitelma esitellään vanhemmille syksyisin, vanhempainilta/ etukäteistiedote ja kommentointi. Jokainen ryhmä tekee oman ryhmänsä suunnitelman loka-marraskuussa, kun lasten ryhmäytyminen tapahtunut ( liitteeksi ryhmävasuun) Ryhmän suunnitelmassa: Ryhmän rakenne Ryhmän ominaispiirteet kiusaamisasiassa Miten ryhmän arjessa ehkäistään kiusaamista ja puututaan kiusaamistilanteisiin Arviointi ( tehdään vähintään kerran toimintakaudessa) 21

22 SELVITYS KIUSAAMISTAPAHTUMASTA Paikka Aika Paikalla olijat aikuiset lapset Tapahtuman kuvaus Kiusaamisen ehkäisemiseksi tehdyt toimenpiteet: Kiusaamiseen puuttuminen Jatkotyöskentely Ounasrinteen päiväkoti,ts

23 Suunnitelman prosessi Haastattelut lapsille : mitä on kiusaaminen v Henkilökunnan näkemykset : mitä on kiusaaminen, miten voimme omassa ryhmässämme edistää lasten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä kiusaamista, miten puutumme kiusaamiseen v OULAryhmän (oppilashuolto-laatu) tekemä kysely päiväkodin vanhemmille v Käsittely päiväkodin OULAryhmässä -> puhtaaksikirjoitus v.2013 Jakelu: päiväkodin www-sivut, Muksunet, lapsiryhmät (ilmoitustaululle) v.2014, päiväkodin perehdytyskansio Lähteet: Kirves, L. & Stoor-Grenner, M Kiusaavatko pienetkin lapset? Ladattavissa pdf-muodossa internetistä. Kirves, L. & Stoor-Grenner, M Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatiminen Ounasrinteen päiväkodin laspet, henkilöstö ja vanhemmat 23