Sisällys HENKILÖSTÖKERTOMUS

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2015

2 2

3 Sisällys Kaupunginjohtajan tervehdys...4 HENKILÖSTÖKERTOMUS Sairauspoissaolot lähes entisellä tasolla...5 Mihin suuntaan jatkamme?...5 RIITTÄVIN RESURSSEIN...7 Henkilöstön määrässä kasvua...7 AVAINLUKUJA HENKILÖSTÖSTÄ...7 Sitoutunut henkilöstö...9 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön keski-ikä kunta-alan keskiarvossa Henkilöstö ammattinimikkeiden mukaan HYVINVOIVALLA HENKILÖSTÖLLÄ Henkilöstön koulutustaso Koulutus toimialoittain Henkilöstö sopimusaloittain Sairauspoissaoloissa pientä nousua Lyhyiden sairauspoissaolokertojen määrä laskussa Työ- ja työmatkatapaturmat TOIMIVIN PROSESSEIN Työhyvinvointi Työterveyshuolto Yhteistoiminta Työsuojelutoiminta Työhyvinvointia tuetaan monin keinoin HALUTTUUN TULOKSEEN HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA HENKILÖSTÖKERTOMUS

4 Kaupunginjohtajan tervehdys Käsillä oleva vuoden 2015 henkilöstökertomus kätkee taakseen miljoonia tunteja huipputärkeää työtä. Lapsia ja nuoria on kasvatettu, ikään ehtineitä kunniakansalaisia hoivattu, terveyttä hoidettu, pidetty katuja kunnossa, vesiä juoksemassa, tiloja kunnossa ja lämpiminä, ruokittu, siivottu ja kaupunkia kehitetty. Kaupungin henkilöstö tekee maailman tärkeintä työtä. Kiitos jokaiselle tässä työssä mukana olleelle! Henkilöstökertomuksen sisältämät luvut eivät kerro suurista muutoksista. Vuoden 2015 aikana alkanut organisaatiomuutos ja talouden haasteet kuitenkin antavat perusteita ennustaa, että tulevaisuudessa muutoksia tulee enemmän. Jatkossa joudumme pärjäämään edelleen nykyistä vähemmällä väellä. Se vaatii kaiken tekemisen pohtimista ja arvioimista. Arvioinnin pohjalta työn organisointiin ja tekemisen tapaan tehdään tarvittavia muutoksia. Välineet sujuvaan työhön on saatava erinomaiseen kuntoon. Samalla on tärkeää pitää huolta, että jokainen saa oman ammattitaidon kehittymisen kannalta tärkeää koulutusta muuttuviin työtehtäviin. Lohjan kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen määrä säilyi vuonna 2015 osapuilleen edellisen vuoden tasolla, joka on edelleen selvästi kunnallisen keskiarvon alapuolella. Sen sijaan työtapaturmien määrä kasvoi. Siihen meidän on saatava parannusta. Työturvallisuus on jokaisen työpaikan ykkösasia. Lähes jokainen haaveri voidaan välttää, kun asia otetaan riittävän vakavasti. Kiinnitetään yhdessä huomiota tähän jokainen omalla kohdallamme ja omalla työpaikallamme. Maailman tärkein työ tarvitsee terveitä työntekijöitä. Kiitän Lohjan kaupungin henkilöstöä vuonna 2015 tehdystä työstä. Mika Sivula kaupunginjohtaja 4 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

5 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Vuosi 2015 oli monin tavoin jännittävä ja mietityttävä henkilöstölle. Menneenä vuonna selvitettiin laajasti palveluverkkorakennetta, joka luonnollisesti keskustelutti myös henkilöstöä. Samaan aikaan vietiin eteenpäin myös kaupungin sisäistä organisaatiouudistusta, joka edellistä konkreettisemmin koskee koko henkilöstöä. Muutoksista riippumatta henkilöstö on pääosin työhönsä sitoutunutta ja tyytyväinen työnantajaansa. Näitä ja muita tunnuslukuja on avattu tarkemmin tässä henkilöstökertomuksessa. Henkilöstökertomus on laadittu Lohjalla vuodesta 1997 alkaen, joten vertailuaineistoa henkilöstöä koskien on usealta vuodelta. Nyt laadittu henkilöstökertomus on tehty kaupungin vuosille hyväksytyn henkilöstöohjelman mukaisesti ja sen tavoitteita noudattaen. Henkilöstökertomus on tärkeä suunnittelun ja johtamisen väline poliittisille päättäjille, kaupungin johdolle, esimiehille ja henkilöstölle. Se antaa tulevan toiminnan suunnittelun pohjaksi tietoa henkilöstörakenteesta, henkilöstön tilasta ja niiden muutoksista. Koko kaupungin henkilöstömäärä oli tilanteessa yhteensä Nousua edelliseen vuoteen on 31 henkilöä ja sekä vakituisten että määräaikaisten lukumäärä nousi. Viime vuonna tapahtuneesta noususta huolimatta henkilöstön eläköityminen ja myös muu vaihtuvuus asettavat jatkossa runsaasti haasteita henkilöstösuunnittelulle. Tulevaisuudessa ennakoivan henkilöstösuunnittelun merkitys kasvaa entisestään, kun joudumme tekemään saman työn erityisesti taloudellisista syistä entistä tehokkaammin, mutta niukemmin henkilöstöresurssein. Sairauspoissaolot lähes entisellä tasolla Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä nousi edellisestä vuodesta. Luvut eivät kuitenkaan ole suoraan verrannollisia, koska laskennassa ei ole muutaman edellisen vuoden tapaan otettu huomioon kuntoutustukipäiviä. Vuonna 2015 sairauspäiviä oli 14,8 yhtä työntekijää kohden. Sairauspoissaoloja on edelleen eniten teknisellä toimialalla. Kokonaisuutena tilanne ei ole äärimmäisen huolestuttava, mutta tulevina vuosina keskeinen tehtävämme on löytää toimintamallit ja keinot sairauspoissaolojen vähentämiseksi, jotta työtekijöiden työkyky voidaan varmistaa ja sitä myöden pidentää työuria. Valtaosa sairauspoissaoloista aiheutuu edelleen tuki- ja liikuntaelinsairauksista sekä mielenterveyssairauksista. Työkyvyn parantamiseksi ja työkyvyttömyyksien ennalta ehkäisemiseksi toimitaan monin eri tavoin yhteistyössä kaupungin sisällä. Tässä työssä keskeinen rooli on esimiesten lisäksi työsuojelutoiminnalla sekä työterveyshuollolla. Mihin suuntaan jatkamme? Lohjan kaupunki on keskellä organisaatiouudistusta, jossa toimialoja ja muitakin toimintoja yhdistetään. Muutosten keskellä entistäkin suurempaan rooliin nousee koko henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen niin työntekijöiden kuin esimiestenkin. Uuden kaupunginjohtajan johdolla valmistaudumme uuden virkaorganisaation aloitukseen Keskeinen tavoite muutoksessa on uusien toimintatapojen luominen ja keskinäisen yhteistyön edistäminen. Toimimme avoimesti, yhdessä sekä toisiimme luottaen ja keskinäistä kunni- HENKILÖSTÖKERTOMUS

6 oitusta ruokkien. Toimintamme keskeiset tavoitteet tulevat edelleen henkilöstöohjelmasta ja sen neljästä kärjestä - osaava ja kehityshaluinen henkilöstö, oikein kohdennetut voimavarat, toimiva työyhteisö hyvinvoiva henkilöstö sekä oikeudenmukainen ja kannustava palkitseminen. Taloustilanteeseen ei ole luvassa merkittäviä parannuksia lähivuosina ja se ohjaa osaltaan henkilöstöresurssin käyttöä. Koko henkilöstöä kannustetaan kehittämään toimintaa, innovoimaan ja miettimään uusia toimintamalleja. Erinomaisista työn tuloksista tai jopa saavutetuista taloudellisista säästöistä voidaan myös palkita henkilöstöä syksyllä 2015 käyttöön otetulla kertapalkkiolla. Yhteistyö henkilöstöä edustavien luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa on sujunut erinomaisesti. Vaikeitakin asioita on käyty läpi yhdessä hyviä tuloksia saavuttaen. Molemmin puolinen kunnioitus, arvostus ja avoimuus luovat uskoa siihen, että tulevinakin vuosina saavutamme yhteistyöllä sellaisia ratkaisuja, joilla turvataan henkilöstön hyvinvointi, toiminnan kehittyminen ja kuntalaisille tarjottavat palvelut. Olen iloinen siitä mihin suuntaan Lohja on kulkemassa. Muutoksia ja vaikeitakaan hetkiä emme varmasti voi välttää, mutta ne arvot, jotka kaupunginjohtaja on nostanut esiin kantavat eteenpäin. Toivon, että teemme jatkossakin yhdessä viisaita ratkaisuja ja tämä henkilöstöraportti antaa erityisesti johdolle sekä työyksiköille perusteita toiminnan ja johtamisen kehittämiseen. Sara Rautiainen henkilöstöjohtaja 6 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

7 AVAINLUKUJA HENKILÖSTÖSTÄ Henkilöstömäärä yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset (kaikki määräaik.lajit) Määräaikaisten osuus henkilöstöstä, % 26,4 24,4 22,4 22,7 Henkilöstömäärä / 1000 asukasta 79,0 69,4 67,3 68,4 Henkilöstön keski-ikä 44,6 45,0 45,6 45,4 Sairauspäivät / työntekijä 13,8 14,3 14,1 14,8 Koulutuspäivät / työntekijä 2,5 2,2 2,5 2,6 Keskimääräinen eläköitymisikä 61,7 62,2 63,0 62,4 RIITTÄVIN RESURSSEIN Henkilöstön määrässä kasvua Vuoden 2015 lopussa Lohjan kaupungin palveluksessa työskenteli yhteensä 3240 (vuonna 2014 oli 3209) työntekijää eli 31 työntekijää enemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilökunnan lisäyksessä oli 15 vakinaista henkilöä ja 16 määräaikaista tai sijaista. Toistaiseksi voimassaolevassa palvelussuhteessa työskenteli 2506 ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 710 työntekijää. Lisäksi oppisopimuskoulutuksessa ja työllistettynä oli vuoden lopussa 24 henkilöä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenneltiin eniten sivistystoimessa ja perusturvatoimessa. Suurin osa määräaikaisesta henkilöstöstä toimii poissaolevan työntekijän sijaisena, määräaikaisessa tehtävässä tai avoimen tehtävän hoitajana. Lohja on määräaikaisen henkilöstön määrässä vielä jonkin verran yli kunta-alan keskiarvon, joka vuonna 2014 oli keskimäärin 20,5 % henkilöstöstä. Määräaikaisen henkilöstön osuus kasvoi hieman edellisvuodesta. Määräaikaisessa palvelusuhteessa oli vuonna 2015 yhteensä 734 henkilöä (ml. työllistetyt ja oppisopimussuhteessa olevat työntekijät) eli määräaikaisen henkilöstön osuus oli 22,7 % henkilöstömäärästä, kun se vielä vuonna 2014 oli 22,4 %. HENKILÖSTÖKERTOMUS

8 Yhteensä Vakinainen Määräaikainen Oppisopimussuhteinen, työllistetty, harjoittelija Kuvio 1. Henkilöstö palvelussuhteen mukaan Vakinaisista työntekijöistä kokoaikaisessa palvelussuhteessa oli 87,15 % henkilöstöstä ja osaaikaisessa palvelussuhteessa 12 % henkilöstöstä. Osa-aikaisten vakinaisten työntekijöiden määrä on hieman noussut edellisestä vuodesta. Osa-aikaisista (yhteensä 322) osa-aikaeläkkeellä olevia on 24 ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia 35. Osa-aikaeläkkeellä olevien määrä on vähentynyt ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on laskenut edellisestä vuodesta. Osa-aikaeläke ja osatyökyvyttömyyseläke ovat tapoja, joilla voidaan välttää täydelle työkyvyt- tömyyseläkkeelle joutuminen ja siitä työnantajalle aiheutuvat taloudelliset seuraukset. Kaupungin henkilöstöstä suurin osa työntekijöistä oli sivistystoimessa, jossa vuoden lopussa työskenteli yhteensä 1653 työntekijää eli yli puolet (51 %) kaupungin koko henkilöstöstä. Seuraavaksi eniten työntekijöitä oli perusturvatoimessa yli 32 % henkilöstöstä ja teknisessä toimessa 12,3 % henkilöstöstä. Keskushallinnon (2,5 %) ja ympäristötoimen (2,2 %) osuus henkilöstöstä on varsin pieni. tekninen toimi 399 ympäristötoimi 71 keskushallinto 80 perusturvatoimi 1037 sivistystoimi 1653 Kuvio 2. Henkilöstö toimialoittain 8 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

9 Taulukossa 3 on kuvattu asukasmäärään suhteutettu henkilöstömäärä toimialoittain ja sen kehitys. Palveluksessamme oli vuonna 2015 tuhatta asukasta kohti 68,4 työntekijää. Määrä on noussut edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 työntekijällä. Nousu selittyy tietohallinnon henkilökunnan siirtymisellä takaisin kaupungin palvelukseen. Siirtyneitä työntekijöitä oli 9. Henkilöstömäärä suhteessa asukaslukuun on laskenut sivistystoimen toimialalla. Suhdeluku on vertailukelpoinen vain palvelurakenteen pysyessä samana. 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 keskushallinto sivistystoimi tekninen toimi perusturvatoimi ympäristötoimi ,0 25,4 36,6 10,3 74, ,1 27,1 39,3 10,5 79, ,7 21,7 36,0 8,4 1,5 69, ,6 20,9 35,1 8,3 1,4 67, ,7 21,9 34,9 8,4 1,5 68,4 yhteensä Kuvio 3. Henkilöstömäärä toimialoittain 1000 asukasta kohti Sitoutunut henkilöstö Tasan puolet vakinaisesta henkilöstöstä on ollut kaupungin palveluksessa 10 vuotta tai enemmän. Alle 10 vuotta vakinaisessa palveluksessa olleiden osuus on eläkkeelle siirtymisen myötä pikku hiljaa kasvanut. Pisimpään kaupungin palveluksessa olevat löytyvät sivistystoimesta. Yli 29 vuotta olleita on yhteensä 227 henkilöä eli kaikkiaan 9 % kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä. 9 % 4 % 9 % 23 % alle 5 v. 5-9 v v v. 12 % v v. 27 % yli 29 v. 16 % Kuvio 4. Palveluaika kaupungin palveluksessa 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS

10 Henkilöstön vaihtuvuus rusturvatoimeen 98, tekniseen toimeen 16 ja ympäristötoimeen 5 ja keskushallintoon 12. tekninen toimi 16 ympäristötoimi 5 Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa on vuonna 2015 aloittanut 199 henkilöä. Uusia työntekijöitä tuli sivistystoimeen 68, pekeskushallinto 12 sivistystoimi 68 perusturvatoimi 98 Kuvio 5. Palvelukseen tulleet vakinaiset työntekijät toimialoittain 2015 Vuoden 2015 aikana päättyi kaikkiaan 171 toistaiseksi voimassa olevaa palvelussuhdetta. Kokoaikaeläkkeelle lähti vuoden 2015 aikana yhteensä 80 henkilöä ja muun syyn vuoksi palvelussuhteita päättyi 91. Tästä luvusta eniten lähteneitä on yleissivistävässä opetuksessa (14), seuraavina tulevat ikääntyneiden palvelut (13), terveyspalvelut (11). Ison haasteen riittäviin resursseihin luo henkilöstön kiihtyvä eläkkeelle siirtyminen. Keva myönsi vuonna 2015 kokoaikaeläkkeen 80 työntekijälle. Työntekijöistä jäi vanhuuseläkkeelle 67, osa-aikaeläkkeelle 25 ja kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle 13. Loput ovat osatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osakuntoutustuelle siirtyneitä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä 22 oli perusturvan, 23 sivistystoimen, 15 teknisen toimen, 3 ympäristötoimen ja 4 keskushallinnossa tehtävissä. Pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle jäi teknisestä toimesta 5 ja sivistystoimesta 8 työntekijää. Kevan ennusteen mukaan Lohjan kaupungin henkilöstöstä eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana noin 1164 työntekijää, keskimäärin yli 100 henkilöä vuodessa. Näistä 860 on vanhuuseläkkeitä ja loput ennusteen mukaan joko työ- tai osatyökyvyttömyyseläkkeitä. Joustavan eläkeiän (63 68 vuotta) myötä tarkkoja ennusteita eläköitymisestä on mahdotonta tehdä. Vuonna 2017 tulee voimaan uusi eläkelaki ja vanhuuseläkeikää nostetaan vähän kerrallaan. Ammattiryhmittäin tehdyn ennusteen mukaan suurimmat eläkkeelle jäävät ammattiryhmät Lohjalla ovat lähivuosina opetushenkilöstö, lähihoitajat, laitoshuoltajat ja päiväkotien henkilökunta. 10 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

11 Henkilöstön keski-ikä kunta-alan keskiarvossa Vakinaisten työntekijöiden keski-ikä vuonna 2015 oli 46,7 vuotta. Miehet ovat hieman naisia vanhempia, keskimäärin 47,3-vuotiaita, kun taas naisten keski-ikä oli 46,5 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä oli 45,4 vuotta. Keski-ikä on hieman noussut edellisestä vuodesta (45,6 vuotta). Määräaikaiset työntekijät olivat nuorempia, keski-ikä oli määräaikaisilla 40,85 vuotta. Henkilöstöstä lähes 60 % on alle 50-vuotiaita ja alle 40-vuotiaiden osuus on lähes kolmannes henkilöstöstä. Vähintään 60-vuotiaita on taas yli 11 %. Keskimäärin vanhinta henkilöstö on keskushallinnossa (50,7 vuotta) ja teknisessä toimessa (49,5 vuotta), nuorinta puolestaan sivistystoimessa (45,3 vuotta) ja perusturvatoimessa (45,8 vuotta). Ikärakenteen tasaisuuden ansiosta myös henkilöstön eläköityminen on tulevina vuosina kohtuullisen tasaista, mutta kuitenkin aikaisempia vuosia suurempaa v 9,72 % 65 69v 1,27 % 70+ 0,09 % alle 20v 0,68 % 20 24v 3,52 % 25 29v 6,76 % 55 59v 14,81 % 30 34v 9,23 % 35 39v 11,64 % 50 54v 15,25 % 40 44v 12,35 % 45 49v 14,69 % Kuvio 6. Henkilöstön ikärakenne 2015 Henkilöstö ammattinimikkeiden mukaan Nimikkeittäin eniten työskennettiin lähihoitajina, tuntiopettajina, lastenhoitajina ja luokanopettajina. HENKILÖSTÖKERTOMUS

12 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 lähihoitaja tuntiopettaja lastenhoitaja sairaanhoitaja luokanopettaja lastentarhanopettaja laitoshuoltaja toimistosihteeri koulunkäyntiavustaja perhepäivähoitaja ,44 7,20 5,22 4,19 3,91 3,14 2,71 2,53 1,93 1, ,67 6,31 4,88 3,35 3,90 2,79 2,68 2,08 2,52 1, ,23 6,27 4,97 3,67 3,27 2,68 2,56 2,43 2,16 1, ,13 5,72 5,03 3,23 3,65 2,62 2,55 2,11 2,47 1,18 Kuvio 7. Henkilöstön määrä ammattinimikkeittäin 1000 asukasta kohti HYVINVOIVALLA HENKILÖSTÖLLÄ Henkilöstön koulutustaso Lohjan kaupungin henkilöstö on varsin hyvin koulutettua. Vakinaisesta henkilöstöstä lähes 40 %:lla on korkeakoulututkinto ja puolella keski- tai perusasteen koulutus. Vajaan 1 % (34 henkilöä) osalta tietoja ei ollut saatavilla Lohjan kaupungin henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä tai heillä ei ole suoritettuna ammatillista tutkintoa. Vailla ammatillista tutkintoa olevien määrä on vähentynyt merkittävästi vuosittain eläkkeelle siirtymisen seurauksena. 1% 1% 6% 23% 15% 11% 43% Alempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Ei tietoa Kuvio 8. Henkilöstön koulutustaso HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

13 Työntekijät, joilta ammattitutkinto puuttui, työskentelivät enimmäkseen ruoka- ja siivouspalvelutehtävissä, varhaiskasvatuksessa ja kunnallistekniikassa. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden suurimmat tutkintonimikeryhmät olivat terveyden- ja sosiaalialan perustutkinto, majoitus-, ravitsemis- ja talousalan perustutkinto sekä terveys- ja sosiaalialan ammattitutkinto. Alimman korkea-asteen suorittaneet olivat pääosin merkonomeja, teknikoita ja terveydenhuollon koulutuksen saaneita (sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, fysioterapeutteja). Alemman korkeakouluasteen suorittaneista suurimmat ryhmät olivat peruskoulun luokanopettajat, lastentarhanopettajat, sosionomit, tradenomit ja sairaanhoitajat (amk). Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita olivat muun muassa filosofian, kasvatustieteiden, taloustieteiden, yhteiskuntatieteiden ja hallintotieteiden maisterit, diplomi-insinöörit, arkkitehdit sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatit. Kaupungin työntekijöiden yleisin koulutusala oli sosiaali- ja terveysalan koulutus, joka on lähes 45 %:lla vakinaisesta henkilöstöstä. Kasvatustieteellinen ja opettajakoulutus on yli 22 %:lla ja kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutuksen suorittaneita työntekijöitä on lähes 9 % henkilöstöstä. palvelualojen koulutus 214 ei tietoa 25 yleissivistävä koulutus 5 kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus 514 humanistinen ja taidealan koulutus 194 terveys- ja sosiaalialan koulutus 1126 kaupallinen ja yhteiskunta-tieteellinen koulutus 211 maa- ja metsätalousalan koulutus 14 tekniikan koulutus 137 luonnontieteellinen koulutus 66 Kuvio 9. Vakinainen henkilöstö koulutusaloittain 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS

14 Koulutus toimialoittain Henkilöstön koulutukseen käytetty aika lisääntyi jonkin verran vuonna 2015 ja sen osuus henkilöstömäärään suhteutettuna on noussut. Kun vuonna 2014 jokainen työntekijä oli keskimäärin 2,5 päivää koulutuksessa, vuoden 2015 vastaava luku oli 2,6 päivää. Eniten kouluttaudutaan perusturvatoimessa ja sivistystoimessa, jossa tietyissä tehtävissä on lakisääteinen täydennyskoulutusvelvoite. Lakisääteinen koulutusvelvoite koskee hoitohenkilökuntaa ja varhaiskasvatusta. Vuonna 2015 laadittiin ensimmäisen kerran koko kaupunkia koskeva koulutussuunnitelma ja suunnitelma hyväksyttiin yhteistyötoimikunnassa. Kaupungilla on mahdollisuus saada Työttömyysvakuutusrahastosta korvausta henkilökunnan koulutuksesta, jos koulutussuunnitelma on tehty ja hyväksytty. 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 keskushallinto perusturvatoimi sivistystoimi tekninen toimi ympäristötoimi yhteensä ,7 3,1 2,6 0,4 2, ,9 2,6 2,4 0,2 1,6 2, ,5 3,0 2,6 0,6 2,1 2, ,2 2,8 3,0 0,3 1,8 2,6 Kuvio 10. Koulutuspäivät toimialoitain/työntekijä 2015 Erityisiä esimieskoulutuksia ei toteutettu vuonna Sen sijaan pidettiin säännöllisesti esimiesiltapäiviä, joissa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita ja syksyllä 2016 erityisesti tulevaa organisaatiouudistusta. Tavoitteena niissä oli erityisesti verkostoituminen ja yhdessä tekeminen. Organisaatiouudistukseen liittyen pidettiin lisäksi kolme koko henkilöstölle tarkoitettua tilaisuutta, joissa asiaa käytiin yhdessä läpi. Koulutuksen osalta iso panostus vuonna 2015 oli tuotekehittäjän ammattitutkintoon johtavan koulutuksen toteuttaminen. Koulutukseen osallistui noin 20 työntekijää jokaiselta toimialalta. Lopputyönään he tekivät kehittämishankkeen omaan työhönsä liittyen tuotekehittäjän näkökulmasta. Koulutus ja tehdyt lopputyöt tuovat paitsi konkreettista muutosta eri toimintoihin, myös näkymätöntä pääomaa tulevaisuuden kehittämistyöhön. Kaupunki tukee työntekijöidensä kouluttautumista myöntämällä sovituin edellytyksin palkallista virkavapaata koulutuksen lähiopetuspäiviin sekä tarvittaessa osallistumalla koulutuksen kustannuksiin. Tätä mahdollisuutta hyödynnettiin vuonna 2015 useamman kerran erityisesti lakimuutoksista johtuviin kelpoisuusehtomuutoksiin vastaamiseksi sekä tilanteissa, joissa Lohjalla tarvitaan tiettyä erityisosaamista, jota ei muutoin saada. 14 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

15 Henkilöstö sopimusaloittain yleinen osa, tuntites kansalais-/työväenopistot perhepäivähoitajat yleinen osa, tes 1990 musiikkioppilaitokset aikuisoppilaitokset lukio peruskoulu 487 kunnalliseläinlääkärit terveyskeskushammaslääkärit terveyskeskuslääkärit yleinen osa, ves teknisten sopimus Kuvio 11. Henkilöstön määrä virka- ja työehtosopimuksittain Lohjan kaupungin henkilökuntaa koskevat seuraavat valtakunnalliset virka- ja työehtosopimukset: - kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus - kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus - kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus - kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus - kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus - kunnallinen muusikoiden virka- ja työehtosopimus Virka- ja työehtosopimukset sisältävät liitteitä, joissa on tarkempia määräyksiä eri toimintoihin. Lisäksi kunta-alalla on lukuisia yhteistoimintaa koskevia sopimuksia, suosituksia ja ohjeita. Lohjalla on tehty myös paikallisia virka- ja työehtosopimuksia, joiden pääasiallinen tarkoitus on ollut sujuvoittaa ja kehittää toimintaa. HENKILÖSTÖKERTOMUS

16 Sairauspoissaoloissa pientä nousua Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä nousi hieman edellisestä vuodesta. Kaikkiaan sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2015 yhteensä (vuonna ) eli 2767 päivää enemmän kuin vuonna Tässä esitetyt vuoden 2014 ja vuoden 2015 luvut ovat ilman kuntoutustukipäiviä. Keskimäärin poissaoloja työkyvyttömyyden johdosta oli 14,81 (vuonna ,1) päivää työntekijää kohti. Kunta-alan keskimääräinen sairauspoissaololuku henkilötyövuotta kohden oli 16,9 vuonna Toimialoittain tarkasteltuna nousua viime vuoteen verrattuna on keskushallinnossa ja perus- turvatoimessa. Sivistystoimen ja teknisen toimen luvat ovat pysyneet saman tasoisina. Ympäristötoimessa on pystytty vähentämään sairauspoissaoloja. Sairauspoissaoloja vähentää erityisesti työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen. Työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2015 jäi 13 henkilöä. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle (sisältää myös täyden kuntoutustuen) jääneiden keskiikä vuonna 2015 oli 58,2 vuotta. Kaikkien eläkepäätösten vuoden 2015 aikana saaneiden työntekijöiden keski-ikä oli 59,8 vuotta. Keski-ikä on laskenut hieman vuoden 2014 vastaavasta luvusta (62,3 vuotta) keskushallinto perusturvatoimi sivistystoimi tekninen toimi ympäristötoimi yhteensä ,62 16,15 12,04 21,53 5,44 14, ,05 15,33 12,11 21,5 8,14 14, ,08 17,17 12,02 21,98 7,86 14,81 Kuvio 12. Sairauspoissaolot toimialoittain/työntekijä HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

17 Seuraavassa taulukossa on esitetty sairauspoissaolot vuonna 2015 tulosalueittain/työntekijä. Kaaviota tulkittaessa on otettava huomioon, että tulosalueet ovat henkilöstömääriltään hyvin erikokoisia. Pienillä tulosalueilla yhdenkin työntekijän pidempi työkyvyttömyysaika nostaa keskiarvoa merkittävästi. ympäristöterveyspalvelut rakennusvalvonta ympäristönsuojelu kiinteistö- ja kartastopalvelut kaavoitus ympäristötoimen hallintopalvelut vesihuolto ruoka- ja siivouspalvelut tilapalvelut kunnallistekniikka teknisen toimen hallintopalvelut nuorisopalvelut kasvatuksen ja opetuksen tukipalv. kulttuuripalvelut yleissivistävä opetus varhaiskasvatus sivistystoimen hallintopalvelut erityispalvelut terveyspalvelut sosiaalipalvelut ikääntyneiden palvelut perusturvatoimen hallintopalvelut talouspalvelut tietohallinto henkilöstöpalvelut keskushallinnon hallintopalvelut kehittämis- ja elinkeinopalvelut 2,00 3,14 2,00 3,21 2,33 13,44 12,78 11,50 16,39 24,87 10,93 20,67 10,00 10,87 23,65 7,60 17,52 15,00 19,00 10,92 11,67 21,31 7,40 10,64 6,39 12,05 36,50 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 40,00 Kuvio 13. Sairauspoissaolot/työntekijä tulosalueittain 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS

18 Pidemmällä aikavälillä tarkastelua voidaan suorittaa vain muutamien suurimpien tulosalueiden osalta, jotka eivät ole olennaisesti muuttuneet organisaatiomuutosten johdosta. Ruoka- ja siivouspalveluissa on koko tarkastelu- jakson keskimääräinen sairauspäivien määrä ollut lähellä 25 päivää työntekijää kohden, mutta ei olennaisesti poikkea näiden alojen keskimääräisistä sairauspoissaolopäivistä kuntatasolla. 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 ikäänty- neiden palvelut yleissivistävä opetus varhaiskasvatus terveyspalvelut kulttuuripalvelut kasv. ja opetuksen tukipalv. tilapalvelut ,90 8,98 17,32 9,63 4,68 23,29 19,18 8,65 9,03 20,80 14,47 35, ,67 8,16 18,82 12,24 2,68 26,36 21,27 10,63 9,16 17,08 10,30 17, ,31 7,60 17,52 10,92 3,21 24,87 23,65 11,67 10,87 20,67 10,93 19,00 ruoka- ja siivouspalvelut sosiaalipalvelut nuorisopalvelut kunnallistekniikka erityispalvelut Kuvio 14. Sairauspoissaolot, suurimmat tulosalueet Lyhyiden sairauspoissaolokertojen määrä laskussa Kaupungin palveluksessa olevat voivat olla omalla ilmoituksella sairauslomalla 1 5 päivää/ työntekijä. Omalla ilmoituksella sairauspoissaoloja on ollut keskimäärin 2,67 päivää/työntekijä. Esimies voi kuitenkin aina yksittäistapauksessa vaatia terveydenhuollon ammattilaisen todistuksen jokaisesta sairauspoissaolopäivästä. Henkilöstökertomukseenkin on koottu erikseen lyhyiden, eli 1 5 päivää kestäneiden sairauspoissaolokertojen määrä työntekijää kohden. 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 keskushallinto perusturvatoimi sivistystoimi tekninen toimi ympäristötoimi yhteensä ,73 2,73 2,06 2,71 1,49 2, ,84 2,87 2,19 2,88 1,78 2, ,15 2,60 2,22 2,52 1,68 2,37 Kuvio 15. Lyhyet sairauspoissaolokerrat HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

19 Lyhyiden sairauspoissaolokertojen määrä henkilöstömäärään suhteutettuna on koko kaupungin tasolla pysynyt edellisvuoden tasolla. Vuonna 2015 on 4 29 päivän mittaisten sairauspoissaolojen lukumäärä pysynyt vuoden 2014 tasolla. Kokonaisuutena sairaudesta johtuvien poissaolojaksojen lukumäärä ei ole muuttunut vuoden 2014 tasosta. Niiden osuus, joilla ei ole yhtään sairauspoissaoloja, on hieman alentunut, vuonna 2015 luku on yli 200 päivää päivää päivää päivää 4-29 päivää 1-3 päivää 0 päivää Kuvio 16. Sairauden luonteiset poissaolot (sis. sairaus, tapaturma, ammattitauti, kuntoutus, kuntoutustuki tilanteen mukaan) Lähtökohtaisesti sairauspoissaolojen määrä kasvaa jonkin verran henkilöstön ikääntyessä, ja eniten sairauspoissaoloja on ikäryhmässä vuotta. Toiseksi sairaimmat työtekijät olivat ikäryhmässä vuotta. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa sairausja kuntoutustukityöpäivät on laskettu suhteessa henkilöstömäärään ikäryhmittäin ja toimialoittain. HENKILÖSTÖKERTOMUS

20 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 alle 20 v v v v v v v v v v v keskushallinto 0,00 1,00 16,00 3,20 3,13 36,88 11,80 9,28 8,92 10,38 18,00 perusturvatoimi 3,45 13,18 11,17 23,87 14,19 16,01 21,64 13,57 19,70 23,71 4,94 sivistystoimi 10,25 12,50 12,62 10,97 10,57 12,82 12,39 10,90 15,04 11,04 4,62 tekninen toimi 18,00 28,36 33,14 18,64 18,75 15,39 15,26 18,81 20,63 32,52 60,00 ympäristötoimi 0,00 0,00 3,00 3,83 5,50 6,69 11,22 2,00 11,53 13,00 0,00 Kuvio 17. Sairauskalenteripäivät / henkilö ikäryhmittäin toimialoittain 2015 Työ- ja työmatkatapaturmat Työtapaturmalla tarkoitetaan sekä työssä että työmatkalla sattuneita tapaturmia. Vuonna 2015 kaupungin henkilöstölle sattui yhteensä 185 tapaturmaa, mikä on 57 edellistä vuotta enemmän. Ilman työmatkoja luku oli 143. Kaikkinensa suunta on huolestuttava. Työtapaturmataajuus on työ-, työmatka- ja työliikennetapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden. Lohjalla luvut olivat 2015 yhteensä 47,2 miljoonaa työtuntia kohden. Ilman työmatkoja luku oli 36,5 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Korvaussumma oli ,08 euroa sekä korvatut sairaspäivät voidaan laskea kerroin/miljoona työtuntia. Vakuutusyhtiöt laskevat omien keskimääräisten arvioidensa mukaan, jos oikeata määrää ei ole ilmoitettu. Lohjan kaupunki on ollut mukana kampanjassa Lohjan turvallisin työnantaja, jossa oli mukana Lohjan lisäksi 19 lohjalaista yritystä. Lukuja ei voi verrata edellisvuosiin, koska Lohjalta ei ole aiemmin lähetetty vakuutusyhtiölle tehtyjen työtuntien vuotuista määrää, joista 20 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

21 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 keskushallinto perusturvatoimi sivistystoimi tekninen toimi ympäristötoimi yhteensä ,44 0,74 0,38 0,82 0, ,11 0,64 0,49 0,42 0,11 0, ,08 0,51 0,40 0,34 0,30 0, ,00 0,85 0,49 1,04 0,00 0,65 Kuvio 18. Työ- ja työmatkatapaturmat TOIMIVIN PROSESSEIN Työhyvinvointi Henkilöstön työkykyä ylläpidetään ja kehitetään yhdessä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Tavoitteena on, että työntekijät tunnistaisivat itse oman työkykynsä esteitä ja toimisivat aktiivisesti esteiden poistamiseksi. Työhyvinvointiin liittyviä asioita käsitellään luontevimmin työyksiköissä osana työyhteisön normaalia toimintaa, työpaikkakokouksia ja kehityskeskusteluja. Lähimpänä työhyvinvoinnin asiantuntijana jokaisella työntekijällä on oma esimies. Esimiesten ohella ja tukena työhyvinvoinnin edistämisen eteen työtä tekevät työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon ammattilaiset. Sairauspoissaoloja pyritään vähentämään Varhaisen tuen mallin mukaisella menettelyllä. Tämän mukaisesti, kun tietty määrä sairauspoissaoloja täyttyy tai esimerkiksi esimies havaitsee ongelmia työntekijän työkyvyssä tai työn tekemisessä, esimiehellä on velvollisuus ottaa asia keskusteluun työntekijän kanssa. Tavoitteena on nostaa ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esiin ja etsiä yhdessä työntekijän kanssa ongelmiin ennakoivasti ratkaisuja niin, että työkyky säilyisi ja sairauspoissaoloilta ja ennenaikaisilta eläkkeiltä vältyttäisiin. Työkuntoisuusneuvottelun tarkoituksena on moniammatillisen (työntekijä itse, esimies, työterveyshoitaja ja/tai työterveyslääkäri, henkilöstöpalveluiden edustaja ja työntekijän niin halutessaan myös ammattijärjestön pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu) ryhmän avulla neuvotella työntekijän työn suorittami- HENKILÖSTÖKERTOMUS

22 seen liittyvistä rajoitteista ja pohtia yhdessä, miten työntekijä voisi jatkaa työssään mahdollisimman pitkään mm. lääkinnällisen tai ammatillisen kuntoutuksen, työkokeilun tai työn keventämisen avulla. Lohjalla kaupunki tekee aktiivista yhteistyötä Kevan kanssa erilaisten ammatillisten kuntoutuspalvelujen hyödyntämiseksi. Työnantaja myös kannustaa työntekijöitä omasta työhyvinvoinnista huolehtimiseen. Vuodelle 2016 suunniteltu teemavuosi on osa tätä toimintaa ja työhyvinvoinnin näkyvyyden parantamista. Työnantaja edesauttaa henkilöstön työkyvyn ylläpitoa myös tukemalla sen liikuntamahdollisuuksia esimerkiksi tarjoamalla uintia, kuntosaleja ja erilaisia liikuntaryhmiä joko maksuttomana tai tuettuna etuutena. Lisäksi työyksiköissä järjestetään henkilöstölle kaksi liikuntailtapäivää vuosittain. Kaupunki julistautui Savuttomaksi työnantajaksi lukien. Kaikissa työpaikkailmoituksissa on maininta, että kaupunki on Savuton työnantaja. Työterveyshuolto Lohjan kaupungin työterveyspalvelut tuottaa pääosin kaupungin oma työterveyskeskus. Vähäisessä määrin työterveyspalveluja ostettiin vuonna 2015 Lohjan työterveys ry:ltä ja loppuvuodesta myös Mehiläiseltä, Perusturvakuntayhtymä Karviaiselta sekä Turun työterveystalosta. Työterveyshuolto sisältää sekä lakimääräisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon että yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja erikoislääkärikonsultaatiot. Kaupungin henkilökunnan käytettävissä oli lääkäripalvelujen lisäksi työterveyshoitajan, työfysioterapeutin ja työpsykologin palveluja. Työterveyshuollon palvelut painottuvat ennaltaehkäisyyn, työperäisten sairauksien hoitoon ja työkyvyn ylläpitoon ja seurantaan. Varsin hyvän lääkäritilanteen takia työterveyshuollon lääkäri- ja hoitajakäyntimäärät lisääntyivät edellisestä vuodesta. Vuonna 2015 työterveyshuollon kustannukset nousivat. Erityisen paljon työterveyshuolto panosti sisäilmaongelmien selvittämiseen ja työkuntopalavereiden pitämiseen. 22 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

23 Työterveyshuollon käynti- ja tutkimusmäärät Lääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Muut asiantuntijat Yksityislääkärit/erikoislääkärit Työpaikkaselvitykset ja ohjaus/h Laboratoriotutkimukset Radiologia Yhteensä Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kustannukset Sairaanhoidon kustannukset Kustannukset yhteensä Yhteistoiminta Kaupungin yhteistoiminta järjestettiin yhteistoimintalain ja kaupungin yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Yhteistyötoimikunta koostuu työntekijöiden sekä työnantajan edustajista. Yhteistyötoimikunnan asettamia jaostoja olivat työsuojelujaosto, virkistysjaosto ja Halstarin asiakastoimikunta. Vuoden 2015 aikana yhteistyötoimikunta kokoontui 9 kertaa. Yhteistyötoimikunta käsitteli asioita laajalla kirjolla. Erityisesti esiin voi nostaa toistuvana asiana käsitellyn organisaatiouudistuksen. Lisäksi käsittelyssä olivat mm. kehityskeskustelut, merkkipäivä muistamisen periaatteet ja kertapalkkion ohje. Lisäksi yhteistyötoimikunta hyväksyi osaltaan teemavuoden Työkyky 2016, jonka puitteissa edistetään työhyvinvointia monin eri tavoin vuoden 2016 aikana. Kaupunginjohtaja piti jokaisen kokouksen yhteydessä ajankohtaiskatsauksen, jossa hän käsitteli henkilökunnan kannalta tärkeitä valmistelussa olevia ja käsittelyyn tulevia asioita. Edustuksellisen yhteistoiminnan lisäksi henkilökunnalla oli edustajat kaupungin johtoryhmässä, toimialojen johtoryhmissä ja muissa erilaisissa valmistelutyöryhmissä. Työpaikkojen yhteistoimintaa toteutettiin erityisesti työpaikkakokouksissa. HENKILÖSTÖKERTOMUS

24 Työsuojelutoiminta Työsuojelutoimintaa on kehitetty aktiivisesti ja yhteistoiminnallisesti edistämään henkilöstön fyysistä ja psykofyysistä työhyvinvointia sekä yleistä työturvallisuutta. Työsuojeluvaltuutetut ja työterveyshuolto ovat suorittaneet vuoden aikana työpaikkakäyntejä yhdessä ja erikseen kaupungin eri työyksiköissä. Työsuojelu on tehnyt myös tarkastuksia kaupungin kiinteistöjen teknisissä tiloissa (toiminnot sisältävät mm. työpaikkaselvitykset, seurantakäynnit, pyyntöperusteiset sisäilmakäynnit, teknisen työn luokkiin, teknisiin tiloihin liittyvät käynnit, riskiarviointien opastukset työpaikalla, varhainen tuki- ja päihdeneuvonta, AVI:n tarkastuksilla mukana olot, työkykyarvioinnit sekä erittelemättömät muut käynnit). Työsuojelu on lisäksi osallistunut aluehallintoviraston tekemiin 11 työsuojelutarkastukseen. Työpaikkakäyntien yhteydessä on myös päivitetty kyseisen kohteen vaarojen tunnistaminen ja riskiarviointi. Niitä on työsuojeluun lähetetty yhteensä 116 kpl (riskien arvioinnin suunnittelu, arviointi sekä kemikaaliluetteloita). Työsuojelu seuraa aktiivisesti työyhteisöjen tilaa seuraamalla mm. sairauspoissaoloja, tapaturmia, läheltä piti -ilmoituksia ja työsuojelutoimikunnan antamien toimenpide-ehdotusten toteutumista. Työsuojeluhenkilöstöä työllistävät myös työyhteisöjen ristiriitatilanteet, joiden selvittelyyn työsuojelu pyynnöstä osallistuu. Työsuojelujaosto järjesti ensiapukoulutusta kaupungin henkilöstölle yhteistyössä SPR:n kanssa. Koulutuksia pidettiin seuraavasti: EA1, 10 koulutusta á 16 tuntia/koulutus, EA täydennyskoulutuksia 7 kertaa á 4 tuntia/koulutus. Työsuojelujaosto kokoontui 10 kertaa ja käsitellyt yhteensä 119 pykälää. Työsuojeluhenkilöstö osallistuu myös kaupungin yhteistyötoimikunnan kokouksiin. Työsuojelutoimintaa kehitettiin kahdessa kehittämispäivässä vuoden 2015 aikana. Työsuojelu on myös tehnyt työhygieenisiä mittauksia, jatkanut koulujen teknisten töiden työtilojen, koneiden ja laitteiden riskien ja vaarojen kartoitusta, osallistunut työmaakokouksiin, tiedottanut ajankohtaisista työsuojeluasioista, osallistunut pyynnöstä työyhteisöpalavereihin, laatinut ohjeet väkivalta- ja uhkatilanteiden ja yksintyöskentelyn varalle sekä antanut erilaisia työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä suosituksia. Työsuojeluvaltuutetut Kirsi Hietanen ja Satu Manner kävivät itse TTK:n työhyvinvointikorttikoulutus koulutuksen ja saivat oikeudet kouluttaa kaupungin työntekijöitä. Koulutusta on annettu 259 henkilölle. Lisäksi työsuojeluvaltuutetut Kirsi Hietanen ja Jari Åström ovat antaneet 10 henkilölle työturvallisuuskorttikoulutuksen. Työhyvinvointia tuetaan monin keinoin Henkilökunnan virkistystoiminnasta vastasi yhteistyötoimikunnan alainen virkistysjaosto. Vuonna 2015 se järjesti mm. erilaisia retkiä, joihin henkilöstö sai ilmoittautua kiinnostuksensa mukaan. Henkilöstöetuina jaettiin myös alennuslippuja Lohjan teatteriin ja Lohjan orkesterin esityksiin, elokuvateatteri Vaakunaan, Tanhuhovin tansseihin, keilaukseen ja iltarasteille sekä lohjalaisten yrittäjien tuotteisiin ja palveluihin. Kaikilla Lohjan kaupungin työntekijöillä oli mahdollisuus työpaikkaruokailuun joko kaupungin omissa ruokaloissa tai sopimusruokapaikoissa. Kaupungin kompensaatio ruokalipuista oli enintään 1,30 euroa/ateria ja työntekijät maksoivat aterian hinnasta verotusarvon mukaiset korvaukset. 24 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

25 Kaupunki myös palkitsee pitkään palvellutta henkilöstöään. Vähintään 20 tai 40 vuotta Lohjan kaupungin palveluksessa olleet Lohjan kaupungin työntekijät olivat oikeutettuja saamaan viikon mittaisen vapaan. Vuonna 2015 vapaa myönnettiin 53 työntekijälle. Lisäksi muistettiin 50 ja 60 vuotta täyttäneitä sekä eläkkeelle jääviä. Osana henkilöstön jaksamisen tukemista kaupunki pyrkii mahdollistamaan erilaiset työajan joustot. Työnantaja mahdollistaa mm. vuorotteluvapaalle tai opintovapaalle jäämisen. Työajan joustoja pyritään mahdollistamaan entisestään erilaisten perheeseen liittyvien työajan ositusvaihtoehtojen lisäksi mahdollistamalla liukuvan työajan käyttö sellaisissa tehtävissä, joissa se on toiminnallisesti mahdollista. Keskitetyssä sisäisessä viestinnässä pääasiallinen väline oli sähköinen viestintä; Intranetin etusivu, sähköposti ja Hjalmar-henkilöstöintra. Tärkeimpänä sisäisen viestinnän välineenä oli kuitenkin suora henkilökohtainen viestintä työpaikoilla. Kaikilla työpaikoilla on velvollisuus järjestää säännöllisiä työpaikkakokouksia. HALUTTUUN TULOKSEEN Henkilöstöpalveluissa toiminnan painopisteenä vuonna 2015 oli työyksiköiden toiminnan kehittämisen tukeminen. Tähän liittyen tarkasteltiin mm. työaikamuotoja ja tehtiin paikallisia sopimuksia. Lisäksi panostettiin henkilöstön kehittämiseen erityisesti päivittämällä kehityskeskustelujen sisältö sekä ottamalla käyttöön kertapalkkio, jolla kannustetaan henkilöstöä oman työn ja työyksikön kehittämiseen. ja tulospalkkausjärjestelmän luominen sekä työllisyystoimintojen kehittäminen. Osaamiskartoitus päätettiin siirtää tehtäväksi osana organisaatiouudistusta ja tulospalkkion käyttöönottoa valmistellaan myöhemmin, kun uusi organisaatio on vakiintunut. Työllisyystoimintojen kehittämisessä onnistuttiin ja valittu työllisyysasiantuntija aloitti Henkilöstöpalveluiden sitovina tavoitteina oli mm. henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien uudistaminen, osaamiskartoituksen tekeminen HENKILÖSTÖKERTOMUS

26 HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA Henkilöstömenojen kehitystä on vertailtu neljän edellisen vuoden osalta. Viime vuoden henkilöstömenot olivat hieman suuremmat kuin edellisenä vuonna. Syynä tähän oli varsinaisesti palkkojen nousu. Henkilöstömenojen kasvun hillinnässä työkyvyttömyyden kustannusten pienentäminen on avainasemassa. Työkyvyttömyyseläkkeelle (luvussa on mukana myös täydet kuntoutustuet) siirtyneitä vuonna 2015 oli 13. Sairauspoissaolojen ajalta maksetut palkat olivat noin 3,0 milj euroa Palkat ja palkkiot Luottamushenkilöiden kokous-palkkiot Viranhaltijoiden kokouspalkkiot Viranhaltijoiden kuukausipalkat Työsuhteisten kuukausipalkat Tunti- ja urakkapalkat Tilapäiset työntekijät Vuosilomasijaiset ja muut sijaiset Sairauslomasijaiset Koulutussijaiset Erilliskorvaukset Erityistehtävät Ylitunnit Lisä/ylityöt Työllisyystyöt Ansionmenetyskorvaukset Asiantuntijapalkkiot Varahenkilöpalkat Tukiopetuspalkkiot Kerhopalkkiot LV-työt, tuntipalkat Sähkötyöt, tuntipalkat Varallaolokorvaukset Vuosipalkkiot Lomapalkkajaksotukset Nuorisotyöllistetyt Siviilipalvelukorvaus Yhteensä Eläkekulut Eläkevakuutusmaksut Kunnan maksamat eläkkeet Eläkevarauksen purkaminen Yhteensä Muut henkilökulut Sosiaaliturvamaksut Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Yhteensä Palvelujen ostot, henkilökunta Koulutuspalvelut Henkilökunnan ruokailu Henkilökunnan terveydenhoito Henkilökunnan virkistys Tyky-toiminta Yhteensä Henkilöstömenot yhteensä HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

27

28 LOHJAN KAUPUNKI / LOJO STAD Karstuntie 4 / PL 71 / Lohja Karstuvägen 4 / PB 71 / Lojo