Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain

Transkriptio

1 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

2 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan Suomen korkeakoulututkinnon (yliopisto, ammattikorkeakoulu tai ammatillinen korkea-aste) suorittaneiden työttömyyttä vuosina Yliopistolla viitataan yliopistoihin ja teknillisiin yliopistoihin. Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon. Aineisto käsittää työttömät työnhakijat (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa Näin yksittäisten kuukausien vaihtelut on tasattu. Luvut ovat siis keskiarvoja kuukauden viimeisen päivän työttömien työnhakijoiden määrästä. Keski-Suomen korkeakoulutettuja työttömiä työnhakijoita on tarkasteltu raportissa [1]. Kuvasta 1.1 ilmenee työttömien kokonaismäärä sekä vastaavat luvut koulutustaustan osalta; yliopistollinen, ammatillinen tai opistotason tutkinto. Kuva 1.1 Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustaustoittain Suomessa oli vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 25 % vuodesta Kuvasta 1.1 havaitaan, että suurin osa (56 %) työttömyyden kasvusta aiheutui yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvusta. Kyseisen ryhmän sisällä työttömyys kasvoi 23 % kuusivuotisjakson aikana. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvu aiheutti 44 % Suomen korkeakoulutettujen työttömyyden kasvusta. Ryhmän työttömyys kasvoi kuusivuotisjakson aikana 46 %. Ammatillisen korkea-asteen suorittaneiden työttömyys ei kasvanut tarkastelujakson aikana. Kaikilla edellä mainituilla ryhmillä työttömyys laski vuoteen 2008 asti ja on sen jälkeen lähtenyt jyrkkään kasvuun. Taulukossa 1 on esitetty Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustaustoittain vuosina Luvut ovat keskiarvoja kuukauden viimeisenä

3 päivänä tammi-toukokuussa. Suurin osa (n. 60 %) korkeakoulutetuista työttömistä on yliopistotutkinnon suorittaneita. Vuosi Yliopisto Ammattikorkeakoulu Ammatillinen korkea-aste Kaikki yhteensä % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Taulukko 1 Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Taulukossa 2 on esitetty korkeakouluista valmistuneet vuosina Ammatillisen korkea-asteen tutkintoa ei ole voinut suorittaa vuoden 2003 jälkeen, joten valmistuneet jakautuvat yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Vuosi Yliopisto Ammattikorkeakoulu Kaikki yhteensä % % % % % % % % % % % % % % % Taulukko 2 Suomen korkeakouluista valmistuneet Kuvassa 1.2 on vastaava erittely koulutustason mukaan: Yliopistotutkinto: tutkijan koulutus, ylempi tutkinto, alempi tutkinto, ammatillinen koulutus: ylempi ammattikorkeakoulututkinto, alempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammatillinen korkea-asteen tutkinto.

4 Kuva 1.2 Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Vuoden 2010 korkeakoulutetuista työttömistä 41 % oli ylemmän korkeakouluasteen yliopistossa suorittaneita ja 26 % alemman korkeakouluasteen ammattikorkeakoulussa suorittaneita. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pientä työttömien määrää selittää se, ettei kyseistä tutkintoa voi suorittaa ilman useamman vuoden työkokemusta. Kyseisen ryhmän työttömien määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti vuodesta Seuraavaksi eniten työttömien työnhakijoiden määrä vuosien välillä kasvoi alemman ammattikorkeakoulututkinnon (38 %) ja tutkijankoulutuksen (33 %) suorittaneiden joukossa. Kuvassa 1.3 on esitetty työttömyyden kehitys koulutusaloittain. Suurimman ryhmän muodostavat kauppa- ja yhteiskuntatieteellinen, tekniikan ala sekä humanistinen ja taideala. Alat kattavat vuoden 2010 korkeakoulutetuista työttömistä työnhakijoista yhteensä 69 %. Näiden alojen työttömistä vuonna 2010 kaupalliselta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta 65 % on suorittanut yliopistotutkinnon ja 35 % ammatillisen koulutuksen. Tekniikan alan vuoden 2010 työttömistä työnhakijoista 72 % on suorittanut ammatillisen koulutuksen ja 28 % yliopistotutkinnon. Humanistiselta ja taidealalta vastaavasti 77 % on suorittanut yliopistotutkinnon ja 23 % ammatillisen koulutuksen.

5 Kuva 1.3 Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusaloittain Luvuissa 2 9 työttömyyden jakautumista tarkastellaan yksityiskohtaisemmin eri koulutusaloilla. Suurimmat yksittäiset oppiaineet, joissa on koko tarkastelujakson muihin aloihin verrattuna varsin korkea työttömyys ovat tradenomi sekä kone-, energia- ja kuljetustekniikka. Luvussa 10 tarkastellaan ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyyttä koulutusaloittain.

6 2. Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen ala Kaupallisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 6417 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 11 % vuodesta Kuvassa 2.1 on esitetty kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömät koulutusasteittain. Kuva 2.1 Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuvasta 2.1 havaitaan, että suurimman osan alan työttömistä vuonna 2010 muodostivat ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa ja alemman korkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa suorittaneet. Alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet myös vastasivat lähes yksinään työttömyyden noususta alalla kuusivuotisjakson aikana. Kuvassa 2.2 on esitetty kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömät työnhakijat oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista suurimmat työttömien ryhmät muodostivat tradenomit, ekonomit, yhteiskuntatieteet ja kauppatieteet. Vuonna 2010 kyseiset oppiaineet käsittivät 73 % kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömistä. Suurin osa alan työttömyyden kasvusta aiheutui työttömien tradenomien määrän noususta.

7 Kuva 2.2 Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain Kuvassa 2.3 on esitetty työttömät tradenomit koulutusasteittain. Vuosina tradenomien työttömyys nousi 40 %. Suurin osa (82 %) tästä aiheutui alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista tradenomeista. Kuva 2.3 Suomen korkeakoulutetut työttömät tradenomit koulutusasteittain

8 Kuvassa 2.4 on esitetty ekonomin tutkinnon suorittaneet työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Ekonomien työttömyys laski tarkastelujakson aikana 11 %. Suurimman osan (70 %) työttömyyden laskusta aiheutti alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien ekonomien määrän väheneminen. Kuva 2.4 Suomen korkeakoulutetut työttömät ekonomit koulutusasteittain Kuvassa 2.5 on esitetty yhteiskuntatieteiden korkeakoulututkinnon suorittaneet työttömät koulutusasteittain. Oppiaineen keskimääräinen työttömien työnhakijoiden määrä tammitoukokuussa kasvoi kuusivuotisjakson aikana 6 %. Kasvu aiheutui ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneista, joiden työttömyys kasvoi 10 %. Kuva 2.5 Suomen korkeakoulutetut työttömät yhteiskuntatieteilijät koulutusasteittain

9 Kuvassa 2.6 on esitetty kauppatieteiden korkeakoulututkinnon suorittaneet työttömät koulutusasteittain. Oppiaineen keskimääräinen työttömien työnhakijoiden määrä kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa kasvoi kuusivuotisjakson aikana 43 %. Suurin osa (85 %) kasvusta aiheutui kauppatieteiden ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneista, joiden työttömyys kasvoi tarkasteluvälillä 43 %. Kuva 2.6 Suomen korkeakoulutetut työttömät kauppatieteilijät koulutusasteittain

10 3. Tekniikan ala Tekniikan alalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammitoukokuussa 7342 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi 27 % vuodesta Kuvassa 3.1 on esitetty tekniikan alan työttömät koulutusasteittain. Kuva 3.1 Suomen tekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuvasta 3.1 havaitaan, että suurimmat työttömien ryhmät tekniikan alalla ovat ammatillisen korkea-asteen (insinööri), ylemmän yliopistotutkinnon (diplomi-insinööri) ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon (AMK-insinööri) suorittaneet. Alemman ammatillisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on ollut jyrkässä kasvussa viime vuosina. Suurin osa (80 %) tekniikan alan työttömyyden kasvusta tarkastelujakson aikana aiheutui alemman ammattikorkeakoulu- ja ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneista. Alemman korkeakouluasteen ammattikorkeakoulussa suorittaneiden työttömyys kasvoi 75 % ja ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden 26 % vuodesta Myös tutkijakoulutusasteen (tekniikan lisensiaatti, tekniikan tohtori) yliopistossa ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (ylempi AMK-insinööri) suorittaneiden työttömyys on kasvanut huomattavasti tarkastelujakson aikana. Tutkijankoulutuksen suorittaneiden työttömien määrä kasvoi 61 % ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä nousi nollasta 155:een. Myös alemman yliopistotutkinnon (tekniikan kandidaatti) suorittaneiden työttömyys kasvoi 51 % vuodesta 2005.

11 Kuva 3.2 Suomen tekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain Kuvassa 3.2 on esitetty tekniikan alan työttömät työnhakijat oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista työttömien määrään selkeästi eniten vaikutti kone-, energia- ja kuljetustekniikka. Lisäksi työttömyys on kasvanut jyrkästi tieto- ja tietoliikennetekniikan alalla. Kuvassa 3.3 on esitetty kone-, energia- ja kuljetustekniikan työttömät koulutusasteittain.

12 Kuva 3.3 Suomen kone-, energia- ja kuljetustekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kone-, energia ja kuljetustekniikan oppiaineen työttömyys kasvoi kuusivuotisjakson aikana 22 %. Kuvasta 3.3 havaitaan, että suurin osa (59 %) työttömyyden kasvusta aiheutui alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvusta. Kyseisen ryhmän työttömyys kasvoi tarkastelujakson aikana 108 %. Kuvassa 3.4 on esitetty tieto- ja tietoliikennetekniikan alan työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Oppiaineen työttömyys kasvoi vuosien aikana 75 %. Suurimman osan tästä aiheuttivat alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden työttömyys kasvoi 102 % ja ammatillisen korkea-asteen suorittaneet, joiden työttömyys kasvoi 38 % vuodesta Myös ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömien määrä kasvoi jyrkästi (76 %) tarkastelujakson aikana.

13 Kuva 3.4 Suomen tieto- ja tietoliikennetekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain

14 4. Humanistinen ja taideala Humanistisella ja taidealalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 4783 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Alan työttömyys kasvoi 18 % vuodesta Kuvassa 4.1 on esitetty humanistisen ja taidealan työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Kuva 4.1 Suomen humanistisen ja taidealan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuvasta 4.1 havaitaan, että suurin osa humanistisen ja taidealan työttömistä on ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä käsitti 55 % alan työttömistä. Ylemmän yliopistotutkinnon ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet aiheuttivat suurimman osan koko alan työttömyyden kasvusta kuusivuotisjakson aikana. Ylemmän korkeakouluasteen yliopistossa suorittaneiden työttömyys kasvoi 16 % ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden 56 % tarkastelujakson aikana. Kuvassa 4.2 on esitetty Suomen humanistisen ja taidealan työttömät työnhakijat oppiaineittain. Kuvasta havaitaan, että suurin osa alan työttömistä on kielitieteilijöitä. Oppiaineen työttömyys on kasvanut 7 % vuodesta 2005.

15 Kuva 4.2 Suomen humanistisen ja taidealan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain Kuvassa 4.3 on esitetty Keski-Suomen työttömät kielitieteilijät koulutusasteittain. Suurin osa oppiaineen työttömistä on ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä käsitti 75 % oppiaineen työttömistä työnhakijoista. Alhainen alemman yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömien määrä selittyy sillä, että yliopistokoulutus tähtää ylempään korkeakoulututkintoon.

16 Kuva 4.3 Suomen korkeakoulutetut työttömät kielitieteilijät koulutusasteittain

17 5. Luonnontieteellinen ala Luonnontieteellisellä alalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 1755 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Alan työttömyys kasvoi 20 % vuodesta Kuvassa 5.1 on esitetty luonnontieteellisen alan työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Kuva 5.1 Suomen luonnontieteellisen alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Luonnontieteellisen alan korkeakoulututkinnon voi suorittaa vain yliopistossa ja yliopistokoulutus taas tähtää lähes aina ylempään korkeakoulututkintoon. Tämä selittää kuvasta 5.1 havaittavan ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden korkean työttömyyden verrattuna muihin ryhmiin. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä käsitti 74 % luonnontieteellisen alan työttömistä Suomessa. Myös suurin osa alan työttömyyden kasvusta aiheutui ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista. Ryhmän työttömyys kasvoi 24 % vuodesta Kuvassa 5.2 on esitetty luonnontieteellisen alan työttömät työnhakijat oppiaineittain. Kuvasta havaitaan, että eniten alalla on työttömiä biologian, biokemian ja ympäristötieteiden sekä kemian oppiaineissa. Biologian, biokemian ja ympäristötieteiden työttömyys kasvoi 15 % vuodesta Kemian työttömyys pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna Jyrkintä työttömyyden kasvu luonnontieteellisellä alalla oli tietojenkäsittelyn oppiaineessa. Ryhmän työttömyys kasvoi 76 % tarkastelujakson aikana.

18 Kuva 5.2 Suomen luonnontieteellisen alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain Kuvassa 5.3 on esitetty biologian, biokemian ja ympäristötieteiden oppiaineen työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Oppiaineen sisällä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi kuusivuotisjakson aikana 15 %. Kyseinen ryhmä käsitti 74 % biologian, biokemian ja ympäristötieteiden korkeakoulutetuista työttömistä työnhakijoista vuonna Kuva 5.3 Suomen biologian, biokemian ja ympäristötieteiden oppiaineen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain

19 6. Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Kasvatustieteellisellä ja opettajankoulutusalalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 1527 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Alan työttömyys kasvoi 9 % vuodesta Kuvassa 6.1 on esitetty kasvatustieteellisen ja opettajankoulutusalan työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Kuva 6.1 Suomen kasvatustieteellisen ja opettajankoulutusalan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuvasta 6.1 havaitaan, että kasvatustieteellisen ja opettajankoulutusalan työttömyys johtuu ylemmän ja alemman yliopistotutkinnon suorittaneista. Vuonna 2010 kyseiset ryhmät käsittivät 94 % alan työttömistä työnhakijoista. Kuusivuotisjakson aikana ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi 37 %. Alemman yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyys sen sijaan laski 17 %. Kuvassa 6.2 on esitetty kasvatustieteellisen ja opettajankoulutusalan työttömät työnhakijat oppiaineittain. Kuvasta havaitaan, että eniten työttömyyttä alalla aiheuttavat kasvatustieteet, opettajankoulutus ja lastentarhanopettajat. Näistä kaksi ensimmäistä aiheuttivat myös suurimman osan alan työttömyyden kasvusta tarkastelujakson aikana. Kasvatustieteiden työttömyys kasvoi 39 % ja opettajankoulutuksen 31 % vuodesta Lastentarhanopettajien työttömyys sen sijaan laski 29 % tarkastelujakson aikana. Kasvatustieteissä ja opettajankoulutuksessa valtaosa työttömistä on ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita. Lastentarhaopettajan koulutus on alempi yliopistotutkinto.

20 Kuva 6.2 Suomen kasvatustieteellisen ja opettajankoulutusalan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain

21 7. Terveys- ja sosiaaliala Terveys- ja sosiaalialalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 1419 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Alan työttömyys laski 5 % vuodesta Kuvassa 7.1 on esitetty terveys- ja sosiaalialan työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Kuva 7.1 Suomen terveys- ja sosiaalialan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuvasta 7.1 havaitaan, että suurimman työttömien ryhmän terveys- ja sosiaalialalla muodostavat alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Myös alan työttömyyden lasku tarkastelujakson aikana johtui kyseisestä ryhmästä. Alemman terveys- ja sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys laski 15 % vuodesta Kuvassa 7.2 on esitetty Suomen terveys- ja sosiaalialan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain. Kuvasta havaitaan, että suurin osa alan työttömistä on peräisin terveydenhuollon ja sosiaalialan oppiaineista. Vuonna 2010 kyseiset oppiaineet käsittivät 72 % alan työttömistä. Terveydenhuollon työttömyys laski 15 % ja sosiaalialan työttömyys 2 % vuodesta Molemmat ovat ammattikorkeakoulun oppiaineita ja niiden työttömät koostuvat lähinnä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista.

22 Kuva 7.2 Suomen terveys- ja sosiaalialan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain

23 8. Maa- ja metsätalousala Maa- ja metsätalousalalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 803 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Alan työttömyys kasvoi 1 % vuodesta Kuvassa 8.1 on esitetty maa- ja metsätalousalan työttömät koulutusasteittain. Kuva 8.1 Suomen maa- ja metsätalousalan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuvasta 8.1 havaitaan, että suurin osa maa- ja metsätalousalan työttömistä on ylemmän yliopistotutkinnon ja alemman ammatillisen tutkinnon suorittaneita. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä käsitti 93 % alan työttömistä työnhakijoista. Ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyys laski 14 % ja ammatillisen korkea-asteen suorittaneiden 23 % tarkastelujakson aikana. Sen sijaan alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi 34 % vuodesta Kuvassa 8.2 on esitetty Suomen maa- ja metsätalousalan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain. Kuvasta havaitaan, että eniten työttömyyttä alalla aiheuttavat oppiaineet ovat metsätalousinsinöörin koulutus sekä maatalous- ja metsätieteet. Vuonna 2010 kyseiset oppiaineet käsittivät 56 % maa- ja metsätalousalan korkeakoulutetuista työttömistä työnhakijoista. Metsätalousinsinöörien työttömyys aiheutui alemman ammattikorkeakoulututkinnon ja ammatillisen korkea-asteen suorittaneista. Maatalous- ja metsätieteissä eniten työttömiä oli ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden joukossa.

24 Kuva 8.2 Suomen maa- ja metsätalousalan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain

25 9. Palveluala Palvelualalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammitoukokuussa 679 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Alan työttömyys kasvoi 35 % vuodesta Kuvassa 9.1 on esitetty palvelualan työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Kuva 9.1 Suomen palvelualan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuvasta 9.1 havaitaan, että suurin osa palvelualan työttömistä on alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä käsitti 72 % alan korkeakoulutetuista työttömistä työnhakijoista, ja ryhmän työttömyys kasvoi 64 % vuodesta Alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvu aiheutti suurimman osan palvelualan työttömyyden kasvusta. Kuvassa 9.2 on esitetty palvelualan työttömät työnhakijat oppiaineittain. Kuvasta havaitaan, että suurin yksittäinen työttömyyttä aiheuttava ryhmä on matkailu- ja ravitsemisala. Vuonna 2010 kyseinen oppiaine käsitti 66 % palvelualan korkeakoulutetuista työttömistä työnhakijoista. Matkailu- ja ravitsemisalan työttömyys kasvoi 77 % vuodesta Oppiaineen työttömät koostuvat suurimmaksi osaksi alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista.

26 Kuva 9.2 Suomen palvelualan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain

27 10. Ylempi yliopistotutkinto Suomessa oli vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa ylemmän yliopistotutkinnon suorittanutta työtöntä työnhakijaa. Ylemmän korkeakouluasteen yliopistossa suorittaneiden työttömyys kasvoi 26 % vuodesta Kuvassa 10.1 on esitetty ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneet työttömät koulutusaloittain. Kuva 10.1 Suomen ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneet työttömät työnhakijat koulutusaloittain Kuvasta 10.1 havaitaan, että suurimmat työttömien ryhmät ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden joukossa ovat kaupallisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla, humanistisella ja taidealalla, tekniikan alalla sekä luonnontieteellisellä alalla. Suurin osa ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyyden kasvusta vuosina on aiheutunut työttömyyden kasvusta näillä aloilla. Kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan ylemmän korkeakouluasteen yliopistossa suorittaneiden työttömyys on kasvanut 6 % vuodesta Humanistisella ja taidealalla vastaava työttömyyden kasvu on ollut 16 %, tekniikan alalla 26 % ja luonnontieteellisellä alalla 24 %. Suurin muutos tarkastelujakson aikana on tapahtunut muulla tai tuntemattomalla alalla, jonka työttömien määrä on kasvanut alle sadasta lähes tuhanteen.

28 Viitteet: [1] Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain , Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, ettujen_tyottomyysraportti_ pdf/view