Henkilöstö ja koulutussuunnitelma

Transkriptio

1 Henkilöstö ja koulutussuunnitelma

2 2 Sisältö 1 Johdanto Henkilöstön rakenne ja määrä... 3 Palvelussuhteen luonne... 3 Henkilöstön lukumäärä kustannuspaikoittain... 4 Viraston henkilöstö jakaantuu kolmelle vastuualueelle Ikä... 4 Palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla Arvio henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista... 5 Ydinosaamiset... 6 Osaamistarpeisiin vaikuttavia muutoksia... 6 Osaamisen kehittämisen tarpeita Suunnitelma osaamisen kehittämisestä vuosina Suunnitelman toteutumisen seuranta... 8 Työsuojelutoimikunta Henkilöstökokous Maakuntahallitus

3 3 1 Johdanto Säädöskokonaisuus ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan 1. tammikuuta Sääntelyn tavoitteena on kehittää osaamista palvelutoiminnan tarpeista lähtien. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat raamisopimuksessa sovitun mukaisesti laatineet henkilöstö ja koulutussuunnitelmasta yhteisen mallin. Kymenlaakson Liiton henkilöstö ja koulutussuunnitelma pohjautuu yhteiseen malliin. Työnantajan laatima suunnitelmaluonnos käsitellään yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla työsuojelutoimikunnassa, johon kuuluvat työsuojelupäällikkö ja kaksi työsuojeluvaltuutettua, sekä viraston ja kesäyliopiston henkilökuntakokouksissa. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Suunnitelma pyritään laatimaan yhteisymmärryksessä henkilöstön kanssa. Suunnitelma perustuu seuraaviin asiakirjoihin: Henkilöstökertomus 2013 Henkilöstöopas, päivitetty Työsuojelun toimintaohjelma Tulossuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014 Henkilöstön vähäisen määrän johdosta joitakin tietoja jätetään esittämättä yksilöiden tietosuojasta johtuen. 2 Henkilöstön rakenne ja määrä Henkilöstöllä tarkoitetaan Kymenlaakson Liiton palveluksessa olevaa henkilöstöä virastossa ja kesäyliopistossa. Palvelussuhteen luonne 2013 Henkilöä % Henkilöä % Toistaiseksi Kokoaikainen Määräaikaiset 3 11 Osa aikainen 1 4 Yhteensä Yhteensä Määräaikaista henkilöstöä on palkattu määräaikaisesti rahoitettuihin projekteihin (1 henkilö) ja Euroopan Unionin ohjelmakauden mittaisiin rakennerahastotehtäviin, jotka päättyvät (2 henkilöä). Rakennerahastovarat sekä teknisen tuen määrä vähenevät % ohjelmakaudella , joten määräaikaisia työsuhteita ei enää jatketa. Mahdollisiin uusiin projektitehtäviin ja sijaisuuksiin palkataan määräaikaista henkilöstöä koko tai osa aikaisena talousarvion puitteissa.

4 4 Henkilöstön lukumäärä kustannuspaikoittain 2013 Virasto 21 Viraston projektit 1 Kesäyliopisto 5 Yhteensä 27 Viraston henkilöstö jakaantuu kolmelle vastuualueelle. Aluekehitys 8 Aluesuunnittelu 6 Sisäiset tukipalvelut 6 Maakuntajohtaja 1 21 Aluekehityksen henkilöstömäärä vähenee kahdella lukien johtuen käytettävissä olevien rakennerahastovarojen, rahoituspäätösten ja teknisen tuen määrän vähenemisestä voimaantulleessa ALKE asetuksessa on määritelty ohjelmakaudella toimivat välittäjäviranomaiset. Etelä Suomen suuralueen rakennerahastohallinnon koordinointi siirtyy Uudenmaan liitolle erillisen sopimuksen mukaisesti. Henkilöstön määrä sopeutetaan jäsenkuntien talouskehityksen ja toimintaympäristön muutosten mukaisiksi. Tehtävän vapautuessa rekrytointi ja osaamistarpeet tarkastellaan aina tapauskohtaisesti. Ikä 2013 Ikä Henkilöä % alle 30 v v v v v Henkilöstön keski ikä on 50,5 vuotta. Työelämässä jaksamista ja jatkamista tuetaan muokkaamalla työtä ja työelämää tekijälleen sopiviksi mahdollisuuksien mukaan. Se tarkoittaa, että työelämässä otetaan huomioon ihmisen voimavarat ja elämäntilanteet.

5 5 Ikääntyneille työntekijöille järjestetään mahdollisuus siirtyä osa aikaeläkkeelle niin halutessaan. Palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla Palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla v Pituus vuosia Henkilöä % alle 4 v v v < Yhteensä Keskimääräinen palvelussuhteen kesto oli 13,7 vuotta. Työtehtävät pyritään organisoimaan niin, että eri sukupolvet oppivat toisiltaan tehdessään työtä yhdessä. Ydintehtävät on pystyttävä hoitamaan kaikissa tilanteissa, mistä syystä henkilöstön osaamiseen kiinnitetään jatkuvaa huomiota. Pitkäaikaisissa palvelussuhteissa työtehtäviä on hyvä kehittää myös henkilöstön työmotivaation ylläpitämiseksi. Työtehtävät ja osaamistarpeet muuttuvat myös toimintaympäristön muutoksista johtuen.työkyvyttömyysuhan alla olevien henkilöiden tehtäväjärjestelyistä, työajasta ja muista työsuhteen ehdoista sovitaan joustavasti erikseen siten, että järjestelyt edistävät työntekijän työkykyä. Kommunikointi on välttämätöntä yhteisessä oppimisprosessissa reagoitaessa nopeasti muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin. Keskusjärjestöjen yhteinen malli ikäohjelmaksi: 4 Arvio henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista Koulutustaso 2013 Henkilöä % Keskiaste 8 30 Alin korkea aste/alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste 9 33 Yhteensä Tutkinnon pohjalle rakentuvaa ammatillista osaamista ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti.

6 6 Omaehtoiseen opiskeluun suhtaudutaan myönteisesti. Opintovapaata myönnetään hakemuksesta. Opintoja tuetaan työjärjestelyillä. Tehtäväjärjestelyjä tehdään yksilön toiveiden mukaisesti aina kun se on mahdollista. Ydinosaamiset Maakuntahallinto Aluehallinto Kunnallishallinto Kansallinen hallinto ja poliittinen järjestelmä Kansallinen ohjelmatyö EU:n alue ja rakennepolitiikka Venäjä Baltian maat Pohjoismaat Itämeri Maakuntakaavoitus Liikennejärjestelmä Luonnonvarat Ilmasto Energia Valtion budjetti Elinkeinoelämä Verkostotoiminta Strateginen työskentely Aluetieto Englannin ja venäjän kielen taito Kesäyliopisto Kielitaito Ympäristö ja kestävä kehitys Osaamistarpeisiin vaikuttavia muutoksia Henkilöstöä eläköityy Teknologinen kehitys Sähköiset palvelut Venäjän kehitys Venäjän kielen, kulttuurin, hallinnon, talouden ja poliittisen järjestelmän tuntemus Julkisen hallinnon supistaminen Aluehallinto Elinkeinoelämä Viisumivapaus Ammattirakenteiden muutos Kesäyliopiston toimilupien uudelleenhaku Euroopan Unionin alue ja rakennepolitiikka Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Itämeri ohjelma Rakennemuutos Kaavoituksen muutos

7 7 Aluerakenne Liikennejärjestelmä Energia Ilmastonmuutos Luonnonvarat Sosiaalisen median käyttö Osaamisen kehittämisen tarpeita Venäjä BRIICS maat Kielitaito Sähköiset palvelut ja teknologinen kehitys ja sosiaalinen media kulttuurien välinen viestintä vuorovaikutustaidot yhteiskunnallisiin ja globaaleihin muutoksiin vastaaminen ja niiden ennakointi 5 Suunnitelma osaamisen kehittämisestä vuosina Ammatillista osaamista ylläpidetään ja kehitetään osallistumalla ydinosaamista tukeviin ajankohtaisiin koulutuksiin mm. seuraavasti: Aluesuunnittelu: maakuntakaavoitus merialuesuunnittelu liikennejärjestelmä (tie, rata, vesi) aluetieto maankäytön erilaiset tarpeet ja niiden muutosten ennakointi ympäristö Aluekehitys EU:n alue ja rakennepolitiikka kansallinen koulutuspolitiikka aluekehittäminen CPMR komission suoraan rahoittamat ohjelmat sähköiset palvelut ja teknologinen kehitys Sisäiset tukipalvelut ennakointi koulutuspolitiikka taloushallinto tiedonhallinta sihteeripalvelut Kesäyliopisto: sähköisten viestinten ja sosiaalisen median käyttö tiedotuksessa ja markkinoinnissa kielitaito yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten hallinta ja niiden ennakointi kulttuurien välinen vuorovaikutustaito asiakaspalvelu

8 8 yhteistyöverkostossa toimiminen joustavuus ja reagointiherkkyys syvällisen osaamisen kehittäminen koulutustehtävään liittyen Ammatilliseen täydennyskoulutukseen (ns. tavanomainen perustehtävän hoitoon liittyvä koulutus) osallistutaan tarpeen mukaan esimiehen luvalla. Henkilökohtaiset koulutus ja kehitystarpeet käydään läpi vuosittain kehityskeskusteluissa. Osaamisen erityisestä, ei tavanomaisesta kehittämisestä, valittavista toimenpiteistä ja niiden kohdentamisesta päätetään tapauskohtaisesti erikseen. Maakuntajohtaja voi tapauskohtaisen harkinnan perusteella myöntää muutamia päiviä kalenterivuodessa harkinnanvaraista palkallista työlomaa esimerkiksi johtamiskoulutukseen, kieliopintoihin ja ammatilliseen jatkokoulutukseen osallistumista varten. 6 Suunnitelman toteutumisen seuranta Suunnitelman toteutumisen seuranta tehdään seuraavan suunnitelman vuosittaisen käsittelyn yhteydessä. Seuranta tarkoittaa, että verrataan toteutunutta asiaintilaa tehtyihin suunnitelmiin, esimerkiksi toteutuneita koulutuksia suunniteltuihin koulutuksiin.