Työterveyshuollon merkitys terveydenhuollossa

Transkriptio

1 Työterveyshuollon merkitys terveydenhuollossa Timo Hujanen Kelan tutkimusosasto Kelan seminaari Helsinki 1

2 Kommentteja julkisesta keskustelusta Hyvää palvelua nopeasti ja vaivattomasti? Kaikille työterveyshuollon tasoinen perusterveydenhuolto? Työterveyshuolto (tth) on asiakkailleen maksutonta? Silmätikku? Syntipukki? Eriarvoistumisen syy? Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksilla rahastetaan? Työnantajilla/palveluntuottajilla ei ole riittävästi resursseja? Monikanavarahoitusta? Osaoptimointia? Hoitovastuun siirtoa? Taso/laatu vaihtelee työnantajittain? Tuottajittain? Alueellisesti? 2

3 Lähde: Raha ratkaisee sittenkin. Suomen Lääkärilehti 44/2010 vsk 65, s

4 Mitä me tiedämme? Suomalaisten työ, työkyky ja terveys 2000-luvun alkaessa. Loppuraportti Työsuojelurahastolle. A. Aromaa, S. Koskinen (toim.) THL Raportti 11/2010. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys tutkimuksen tuloksia. R. Gould, J. Ilmarinen, J. Järvisalo, S. Koskinen (toim.) Eläketurvakeskus, Helsinki Terveyspalvelujen käyttö ja sen väestöryhmittäiset erot. Terveys tutkimus. Kansanterveyslaitos, Helsinki Työ ja terveys T. Kauppinen, R. Hanhela, I. Kandolin ym. (toim.). Työterveyslaitos. Helsinki Työstä terveyttä. K-P. Martimo, M. Antti-Poika, J. Uitti (toim.) Duodecim. Helsinki

5 Miksi työterveyshuoltoa pitäisi tutkia? 1) Voimavarojen alueellista jakautumisesta ei tunneta ja terveystaloustieteellistä tutkimusta on vähän. > tth jätetään alueellisista arvioinneista pois, koska voimavaroista ei tiedetä yhtä paljon kuin terveydenhuollosta yleensä 2) Sairausvakuutuslain muutos v alusta. Kela korvaa 60 % ennaltaehkäisevästä tth:sta, jos työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto sopivat käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja tth:n yhteisenä toimintana > työpaikalla tulee olla sairauspoissaolojen seurantajärjestelmä 5

6 6

7 7

8 8

9 9 Taloussuunnittelu

10 Työterveyshuollon rahoitus Poikkeaa muun terveydenhuollon rahoituksesta Korvaukset maksetaan Kelan työtulovakuutusrahastosta, jonka työterveyshuollon 286 milj. rahoituksesta maksoivat v. 2010: Työnantajat 198 milj. (69 %) Työntekijät ja yrittäjät 85 milj. (30 %) Valtio 2,1 milj. (0,7 %) (yrittäjien ja maatalousyrittäjien tth:sta) 10

11 Tutkimuksen tavoite Tuottaa aineisto työterveyshuollon voimavarojen alueellisesta jakaumasta saatavissa olevien aineistojen avulla Arvioida alustavasti alueellisten erojen syitä Arvioida miten aineistoa voi hyödyntää työterveyshuollon kehittämisessä 11

12 Työterveyshuollon kustannuksia ja korvauksia määrittävät enimmäismäärät tilikaudella 2008 Kustannukset, /työntekijä Korvaukset, /työntekijä Korvausluokka I 145,50 87,30 Korvausluokka II 218,30 109,15 Korvausluokan I ehkäisevässä ja työkykyä ylläpitävässä toiminnassa Kela maksaa työnantajille 60 % ja korvausluokan II yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta ja muusta terveydenhuollosta 50 % aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. 12 Enimmäismäärät määritellään hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen toiminnan toteuttamiseksi tarpeellisten voimavarojen perusteella. Määriä tarkistetaan vuosittain yleistä kustannuskehitystä vastaavasti. (Kelan työterveyshuoltotilasto SVT. Sosiaaliturva 2010.)

13 13

14 Aineisto ja menetelmät 1 Työnantajien Kelalle lähettämät hakemukset työterveyshuollon (tth) kustannusten korvaamiseksi kpl (KL I: 1,86 milj. ja KL II: 1,72 milj. työntekijää) Hakemuksissa on eritelty esim. - oman ja työnantajien yhteisen työterveysaseman työpaikkaselvitysten ja sairaanhoidon lääkärikustannukset -terveydenhoitajille kohdistuneiden terveystarkastusten määrät ja sairaanhoitokäyntien määrät Kelan asiakkaana on työnantaja, joten henkilötason tietoa ei kerry Kelalle eikä työnantajille. Kela ei saa kerätä työnantajilta tietoa, joka ei ole korvausmenettelyn kannalta välttämätöntä 14

15 Aineistot ja menetelmät -rajaukset Tutkimusaineistossa työnantajien postinumerot (ei y-tunnuksia ym.). Osa hakemuksista oli suurilta valtakunnallisilta työnantajilta, jotka toimivat usean kunnan alueella ja työntekijöiden kotikunnat eivät ole riippuvaisia työpaikkojen sijainnista, päädyttiin rajauksiin: 1) arviota ei voi tuottaa kunnittain, vaan laajemmin alueittain sairaanhoitopiireittäin tai seutukunnittain 2) koska työntekijöiden asuinkuntia ei ollut saatavissa, arvioitiin että voimavarojen alueellinen jakauma voidaan tehdä alle 500 hengen yritysten kustannus- ja toimintatietojen avulla (paikallisesti toimivia yrityksiä) > arvioinnissa mukana 98,8 % eli kpl hakemusta, jotka edustivat työterveyshuollon korvausluokan I piirissä olevista 50 % (0,93 milj.) ja 48 % (0,82 milj.) korvausluokan II piirissä olevista työntekijöistä. 15

16 Aineisto ja menetelmät 2 Hakemuksittain laskettiin kustannukset, korvaukset ja käyttötiedot työntekijää kohti toimialoittain, tuottajittain ja yritysten henkilömäärän ja sijainnin mukaan Tilastokeskuksen työllisyystietojen avulla arvioitiin, että 86,9 % työntekijöistä on tth:n ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (KL I) ja 80,6% yleislääkäritasoisen avosairaanhoidon (KLII) piirissä sekä arvioitiin työntekijämäärät alueittain Kustannus- ja korvaustiedoista laskettiin keskiarvot, keskiarvojen keskivirheet ja 95 % luottamusvälit Aineistoon yhdistettiin kunnallisen perusterveydenhuollon avohoidon nettokustannukset (pl. hammashoito) ja väestötiedot 16

17 Työnantajien työterveyshuollon korvatut ja ei-korvatut kustannukset yhteensä, milj., sairaanhoitopiireittäin v Korvatut ja ei-korvatut kustannukset yhteensä ovat kokonaiskustannukset (=koko palkki) Koko maa yht. 562,3 milj. 17

18 Työnantajien ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän tth:n (KL I) korvatut ja ei-korvatut kustannukset /työntekijä v

19 Työnantajien työterveyspainotteisen avosairaanhoidon ja muun tth:n (KL II) korvatut ja ei-korvatut kustannukset /työntekijä v

20 Terveydenhoitajakustannukset ( /työntekijä) työnantajien tth:n ehkäisevässä ja työkykyä ylläpitävässä toiminnassa (KLI) v.2008 Koko maan keskiarvo 29,4 /työntekijä 20

21 Laboratoriokustannukset ( /työntekijä) työnantajien tth:n yleislääkäritasoisessa avosairaanhoidossa (KLII) v.2008 Koko maan keskiarvo 38,8 /työntekijä 21

22 Työterveyshuollon korvausten osuus (%) perusterveydenhuollon avohoidon menoista pl. suun terveydenhuolto v.2008 Koko maan asukaskohtainen keskiarvo 13,4 % 22

23 Työterveyshuollon kustannusten osuus (%) perusterveydenhuollon avohoidon menoista pl. suun terveydenhuolto v.2008 Koko maan asukaskohtainen keskiarvo 24,9 % 23

24 Pohdintaa Voimavarojen jakautumisessa on paljon alueellisia eroja Kelan määrittämät enimmäismäärät rajaavat korvaustasoa Työnantajien maksaman työterveyshuollon kustannuksissa on suuria vaihteluita sairaanhoitopiireittäin Tiedot ovat alustavia ja ne on validoitava Tilastokeskuksen yritysrekisterin/verohallinnon yritysten työntekijöiden asuinkuntatiedoilla Arvioinnin avulla saadaan aikaisemmin julkaisematonta tietoa tth:sta, mikä voi mahdollistaa uusien kehittämisehdotusten tuottamisen eri tahoille 24

25 Kysymyksiä Miksi tth:n voimavarat poikkeavat alueellisesti? - ovatko tietomme nykyisellään riittäviä? Onko tth on ottanut terveyskeskuksille kuulunutta kansanterveystyön roolia vai jotain muuta? Onko tth:lla erilainen tehtävä maan eri osissa? Onko työterveyshuolto syntipukki vai ongelmien ratkaisija? 25

26 Kiitos! 26