Vaasan kaupungin PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Päivitetty ja hyväksytty jaostossa 22 / Päivitetty ja hyväksytty jaostossa 23 / Päivitetty ja hyväksytty jaostossa 24 / Hyväksytty jaostossa 26 /

2 VAASAN KAUPUNGIN SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE Opetussunnitelma 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen 1.2. Opetussuunnitelman sisältö 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1. Perusopetuksen arvopohja 2.2. Perusopetuksen rakenne 2.3. Oppilaan siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen 2.4. Oppilaan siirtyminen alakoulusta yläkouluun 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1. Oppimiskäsitys 3.2. Oppimisympäristö 3.3. Opetusmenetelmät ja työtavat 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4.1. Yleinen tuki 4.2. Tehostettu tuki 4.3. Erityinen tuki 4.4. Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu 5.2. Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen ja ohjaussuunnitelma Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta 5.3. Joustavan perusopetuksen toiminta 1

3 5.4. Oppilashuolto Monialainen oppilashuollon yhteistyö Yhteisöllinen oppilashuolto Yksilökohtainen oppilashuolto Oppilashuoltosuunnitelmat Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Vaasassa 7. Aihekokonaisuudet 7.1 Ihmisenä kasvaminen 7.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 7.3 Viestintä ja mediataito 7.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 7.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 7.6 Turvallisuus ja liikenne 7.7 Ihminen ja teknologia 8. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt (4. luku) 8.1 Äidinkieli ja kirjallisuus 8.2 Suomi toisena kielenä (S2) opetus Vaasassa 8.3 Toinen kotimainen kieli, ruotsin kieli 8.4 Vieraat kielet 8.5 Matematiikka 8.6 Ympäristö- ja luonnontieto 8.7 Biologia ja maantieto 8.8 Fysiikka ja kemia 8.9 Terveystieto 8.10 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot 8.11 Elämänkatsomustieto 8.12 Historia 8.13 Yhteiskuntaoppi 8.14 Musiikki 8.15 Kuvataide 8.16 Käsityö Tekstiilityö Tekninen työ 8.17 Liikunta 8.18 Kotitalous 8.19 Valinnaiset aineet 8.20 Oppilaskuntatoiminta 2

4 9. Oppilaan arviointi 9.1 Arviointi opintojen aikana 9.2 Päättöarviointi 9.3 Todistukset 10. Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus 10.1 Kielikylpyopetus 10.2 Musiikkiluokkaopetus 10.3 Vieraskielinen opetus (englanti) LIITTEET Liite 1 Oppilaiden lähikoulualueet (päivitetty 2014) Liite 2 Vaasan kaupungin perusopetuksen tuntijako oppiaineittain ja vuosiluokittain Liite 3 Nettisopimus Liite 4 Vaasan kaupungin koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 5 Koulurauhapaketti (hyväksytty jaostossa 26 / ) 3

5 VAASAN KAUPUNGIN SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen Perusopetuksen tavoitteista on säädetty perusopetuslaissa ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Vaasan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt koko kaupungin opetustoimen tavoitteet. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta hyväksyy opetustoimen vuosittaisen kehittämisohjelman tavoitteineen sekä talous- ja toimintasuunnitelman. Opetustoimen johtosääntöön sisältyy toimintaajatus. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat noudattavat Opetushallituksen vahvistamia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Vaasan opetustoimessa otetaan lisäksi huomioon kaupungin kehittämisohjelma: "Hyvä elämä Vaasassa 2015". Perusopetus on tärkeä osa yhteiskunnan ja Vaasan kaupungin sivistyspalveluja. Eri koulutusmuotojen välinen yhteistyö ja yhteisten voimavarojen tehokas hyödyntäminen on keskeistä. Yhteistyökunnille tarjotaan samalla sopimuksin laadukasta opetusta. Yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, toisen asteen koulutuksen, elinkeinoelämän, yliopistojen sekä muiden koulutusmuotojen kanssa. Vaasan seudun ja Merenkurkun alueen kuntien ja ystävyyskaupunkien valmiin verkon lisäksi yhteistyötä laajennetaan EU:n sisällä. Koulujen sidosryhmiä aktivoidaan opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen. Koti ja koulu huolehtivat yhdessä lasten ja nuorten oppimisesta, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Opetussuunnitelman sisältö Koulut laativat omat opetussuunnitelmansa, joissa kuvataan ainakin koulun toiminta-ajatus, toimintakulttuuri, oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot, aihekokonaisuuksien näkyminen koulun toiminnassa sekä koulukohtaiset sovellukset yhteisten toimenpidesuunnitelmien toteuttamisessa. Koulun tarjoamat valinnaisaineet kirjataan koulun opetussuunnitelmaan seuraavasti: aineen nimi, laajuus, luokka-aste, tavoitteet, sisällöt ja arviointi. Koulujen toiminnan vuosittaiset tavoitteet ja arviointikohteet kirjataan lukuvuosisuunnitelmiin, jotka laaditaan ennen lukuvuoden alkua. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksyy paikallisen opetussuunnitelman ja sen kehittämiseksi tehtävät muutokset. Koulutoimenjohtaja hyväksyy koulujen opetussuunnitelmat ja lukuvuosisuunnitelmat. 4

6 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohja kuvataan perusopetussuunnitelman perusteissa. Yhteinen ihmiskäsityksemme perustuu siihen, että oppilas oppii ja kehittyy koko elämänsä ajan. Erilaisuuksistamme huolimatta olemme samanarvoisia. Meillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Ihminen on sosiaalinen toimija ja hän tarvitsee toista ihmistä Perusopetuksen rakenne Perusopetuksen rakenne on kuvattu valtakunnallisissa perusteissa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on mainittu myös hyvän osaamisen kuvaukset. Vaasan kaupungissa oppilaat otetaan perusopetukseen lähikouluperiaatteen mukaisesti. Vuosiluokkien oppilaat jatkavat opintojaan heille osoitetuissa luokkien perusopetuksen kouluissa (liite 1). Perustelluista syistä koulunvaihtoa voi anoa Vaasan kasvatus- ja opetusvirastosta. Valtioneuvoston tuntijakoasetuksessa on määritelty perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako. Vaasan kaupungin perusopetuksen tuntijako oppiaineittain ja vuosiluokittain (liite 2) Oppilaan siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen Nivelvaiheen yhteistyöllä lapselle luodaan mahdollisuuksia opetusvuoden aikana tutustua koulumaailmaan ja näin annetaan lapselle turvallinen koulunaloitus. Vuosikello: syyskuu 1.luokan opettaja ja edellisen vuoden lastentarhanopettaja tapaavat o keskustelua luokanopettajalla syntyneistä kysymyksistä ja palautetta lasten koulunaloittamisesta lastentarhanopettajalle ellei 1.-luokan opettaja ole ollut keväällä tiedossa, käydään keskustellen läpi kouluun toimitetut havainnointilomakkeet niihin kouluihin, joihin siirtyy yksittäisiä lapsia, ollaan yhteydessä puhelimitse, ellei ole mahdollisuutta tavata Vuosikello: lokakuu Koulun ja lähipäiväkotien yhteistoimintasuunnitelma Suunnittelevat ja sopivat tulevan toimintavuoden yhteistyöstä Ideapankkiin on kerätty lastentarhanopettajien ja luokanopettajien toteuttamia monenlaisia yhteistyömuotoja Yhteistyötä suunnitellaan niiden yksiköiden kesken, joissa suurin osa lapsista on, mutta yhteisiin tapahtumiin kutsutaan myös yksittäiset lapset muista päiväkodeista Alueellisissa esi- ja alkuopetusryhmissä myös ideoiden vaihtoa hyvistä käytänteistä 5

7 Vuosikello: tammi - huhtikuu Suunnitelmassa vähintään kaksi tapahtumaa, joissa esikoululaisilla mahdollisuus tutustua kouluelämään / koululaisiin / koulurakennukseen / opettajaan Vuosikello: kevään aikana Luokanopettajalle on lupa palkata sijainen, jotta hän voi mennä tutustumaan tuleviin oppilaisiinsa, nähdä heidät toimimassa ryhmänä ja nähdä päiväkodin pedagogiikkaa. Tässä yhteydessä mahdollisuus käydä myös keskustelut havainnointilomakkeista lastentarhanopettajan kanssa Vuosikello: toukokuu Koulu: o Kouluun tutustumispäivä Päiväkoti: o Havainnointilomake siirretään kouluun o Lastentarhanopettajan ja tulevan 1.-luokan opettajan keskustelu, tarvittaessa mukana erityistyöntekijät 2.4. Oppilaan siirtyminen alakoulusta yläkouluun Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä järjestetään koulujen välillä yhteistyötilaisuuksia, joissa yläkoulut saavat opetuksen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot. Tiedot kirjataan. Menettelytavoista sovitaan alueittain ja ne kirjataan koulujen opetussuunnitelmiin. 6

8 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys Oppimiskäsitys vaikuttaa siihen, miten opettaja valitsee työmenetelmänsä. Miten oppilaan ajatellaan oppivan, vaikuttaa siihen, miten hänen kanssaan toimitaan. Yhteinen käsityksemme on, että oppimisprosessin tulee olla tavoitteellista ja tarpeisiin pohjautuvaa toimintaa. Kouluissa opitaan myös tekemällä, havainnoimalla ja tutkimalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset oppimistavat ja -tyylit Oppimisympäristö Vaasalainen oppimisympäristö on vahvasti kaksikielinen. Kieli- ja kulttuuriperintöä arvostetaan merenrantakaupungissa, jossa historia kohtaa nykypäivän. Koulun ilmapiirin tulee olla avoin, kannustava ja oppilaskeskeinen. Myös epäonnistuminen hyväksytään ja annetaan positiivista palautetta niin, että oppilas oppii arvioimaan itse omaa edistymistään. Vaasalainen koulu on tasa-arvoinen, monikulttuurinen ja turvallinen paikka. Tärkeää on, että jokaiselle koululle muodostuu oma toimintakulttuuri, joka määritellään yksityiskohtaisesti koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa Opetusmenetelmät ja työtavat Opetusta toteutetaan erilaisin työmenetelmin yksilöllisesti ja ryhmissä. Oppilaille annetaan vastuuta ja he saavat osallistua suunnitteluun ja toteutukseen. Opetushenkilöstö innostaa oppilasta ja opiskelijaa luovuuteen sekä omatoimisuuteen erilaisten opetusmenetelmien avulla. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Jokainen koulu määrittelee tarkemmin käyttämänsä työtavat, ja ne on esitelty koulujen omissa opetussuunnitelmissa. 7

9 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä 1. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtina ovat oppijoiden erilaisten lähtökohtien huomioiminen oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen yksilön lisäksi yhteisöön ja oppimisympäristöön liittyvien ratkaisujen huomioiminen oikeus saada tukea omassa kasvuympäristössä ja tuen seuraaminen ja arvioiminen joustavuus tuen tarpeen järjestämisessä tuen tarpeen vaihdellessa tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen yhteistyö huoltajien ja moniammatillisen verkoston kanssa tuen jatkuminen nivelvaiheissa Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen näiden lähtökohtien pohjalta edellyttää opettajilta monipuolisia työtapoja, opetus- ja arviointimenetelmiä ja yhteistyötä huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on huolehtia, että opettajan työssä on mahdollisuus järjestää tuki näiden lähtökohtien mukaisesti. Tuen järjestämisen lähtökohdat tulee huomioida opettajien ja muun henkilöstön koulutuksen suunnittelussa sekä koulun toimintatapojen- ja kulttuurin kehittämisessä. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki rakentuu yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Oppimisen ja koulunkäynnin 3 portainen tuki 1 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) 8

10 Tuki erityisissä tilanteissa Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena. Sairaalaopetus Vaasan sairaalaopetus on Vaasan kaupungin ylläpitämä opetusmuoto sairaalahoidossa oleville peruskouluikäisille lapsille ja nuorille. Sairaalaopetusta voivat saada vain ne peruskoulua käyvät oppilaat, jotka ovat osastohoidossa. Myös päiväpotilaat voivat käydä sairaalakoulua, mutta eivät ne, jotka eivät ole osastohoidossa. Sairaalaopetus palvelee lähinnä lasten- ja nuorisopsykiatrisia osastoja, mutta myös tarvittaessa aikuisosastoja sekä somaattisia osastoja, mikäli niissä on peruskoulua käyviä oppilaita. Myös esikouluopetusta tarjotaan. Sairaalaopetus palvelee Vaasan sairaanhoitopiiriä eli kuntainliittoa. Hallinnollisesti suomenkielinen sairaalaopetus kuuluu Hietalahden kouluun ja ruotsinkielinen Mussorin kouluun. Sairaalaopetusta tarjotaan Keskussairaalan Hietalahden sekä Huutoniemen yksiköissä. Painopiste on psykiatrian yksikön yhteydessä toimivien lasten- ja nuorisopsykiatrian osastojen lasten ja nuorten opettamisessa Huutoniemellä. Sairaalaopetuksen tehtävät Sairaalaopetuksen perustehtävä on turvata lapsen/nuoren koulunkäynti sairaalahoidon aikana. Sairaalaopetuksen painopiste on pakollisissa lukuaineissa. Mikäli tuntikehys ja muut puitteet sen sallivat, tarjotaan opetusta myös muissa aineissa. Sairaalaopetus on aina eriytettyä ja opetus noudattaa pääsääntöisesti oppilaan kotikoulun opetussuunnitelmaa. Sairaalaopetus on myös yhdysluokkaopetusta. Toinen sairaalaopetuksen tehtävä on osallistua psykiatriseen tutkimustyöhön. Tutkimusjakson aikana painopiste sairaalaopetuksessa on opettamisen ohella selvittää oppilaan koulunkäyntiin liittyviä voimavaroja ja vaikeuksia. Monilla lapsilla ja nuorilla on ollut nimenomaan koulunkäynnissä suuria vaikeuksia, joten sairaalaopettajan rooli saattaa tutkimusjakson aikana olla hyvinkin tärkeä. Kolmas tehtävä on hoivaava mikä tarkoittaa sitä, että sairaalaopetus omalta osaltaan tukee lapsen/nuoren hoitoa. Koska hoito on ensisijainen, täytyy opetuksen mukautua sen tarpeiden mukaan. Sairaalaopettaja osallistuu osaston viikoittaisiin erikoisraportteihin, kiertoihin, suunnitteluneuvotteluihin, hoitoneuvotteluihin ym. Tämä on edellytys sille, että sairaalaopetuksessa riittävässä määrin huomioidaan oppilaiden hoitosuunnitelmia ja hoidollisia menetelmiä. Sairaalaopetuksen erityispiirre onkin juuri hoidollisten ja opetuksellisten tavoitteiden yhteen sovittaminen. Tässä on sairaalaopetuksen ydin. Sairaalaopettajalla tulisi olla riittävästi tietoa jokaisesta oppilaastaan, jotta hän pystyisi arvioimaan missä määrin hoidolliset tavoitteet vaikuttavat opetukseen ja päinvastoin. Sairaalaopetuksen opetuksellinen vastuu sekä arviointi Sairaalaopetuksessa noudatetaan mahdollisimman suuressa määrin oppilaan kotikoulun opetussuunnitelmaa. Oppilas voi esimerkiksi tehdä oman koulunsa kokeita ja muita tehtäviä. Arvioinnista vastaa oppilaan kotikoulu yhteistyössä sairaalaopettajan kanssa. Sairaalaopetuksessa pyritään järjestämään opetus siten, että oppilaan paluu kotikouluun on mahdollisimman joustava, minkä johdosta tavoitteena on edetä kotikoulun opetussuunnitelman mukaisesti. 9

11 Sairaalaopettajan vastuulla on arvioida missä määrin tämä on mahdollista, ottaen huomioon oppilaan psyykkinen vointi, hoidon tavoitteet ja hoitotoimenpiteet. Sairaalaopettaja tiedottaa oppilaan kotikoululle missä määrin kotikoulun opetussuunnitelmaa voidaan toteuttaa. Kotikoulun kanssa voidaan myös sopia opetuksen painopisteistä eri oppiaineissa. Myös kotikoulun täytyy kuitenkin suhtautua lapsen sairaalahoitoon ymmärryksellä. Sairaalahoidosta ei saa missään nimessä tulla estettä lapsen kehitysmahdollisuuksille. Sen takia sairaalaopettaja on se, joka pääosin arvioi oppilaan kokonaistilanteen oppimisen kannalta. Sairaalaopetus ja erityisopetus Yleisopetuksessa olevia oppilaita ei sairaalatutkimuksen tai -hoidon ajaksi siirretä erityisopetukseen. Oppilaat ovat edelleen virallisesti kotikoulunsa oppilaita. Jos oppilas on erityisen tuen piirissä, huomioidaan se opetuksessa. Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan yksilökohtainen oppilashuolto Hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta ja oppilaan opetuksen järjestäjä sekä oppilaan kotikunta sopivat yhdessä opetuksen järjestämisestä oppilaalle kuultuaan ensin oppilasta, tämän huoltajaa, oppilaan opetuksen järjestäjää sekä oppilaan oppilashuollosta vastaavia henkilöitä. Opetuksen järjestäjän tulee hoidosta vastaavan sairaalan tai muun sairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnan kanssa moniammatillisessa yhteistyössä sopia ja järjestää siirtymisen kannalta välttämätön tuki opetuksen järjestämiseksi oppilaan siirtyessä opetukseen ja takaisin. POL 4 a Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta 1. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten koulunkäynti suunnitellaan yksilöllisesti. Jos oppilas on erityistä tukea tarvitseva, oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan 2 1 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) 2 Perusopetuslaki 4 1 mom. (1288/1999) 4.1. Yleinen tuki Yleisen tuen tavoitteena on, että jokainen oppilas saa koulunkäynnissään ja oppimisessaan tarvitsemaansa tukea ja ongelmien kasautumista voidaan ennaltaehkäistä varhaisella tuella. Yleiseen tukeen kuuluvat työtavat ja opetusmenetelmät sekä oppilashuollollinen tuki ovat osa kaikkien oppilaiden laadukasta perusopetusta. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa. Yleinen tuki on kaikkien oppilasta opettavien opettajien vastuulla. Luokan- ja aineenopettajan merkitys tuen antajana korostuu yleisen tuen vaiheessa. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppilaalla on oikeus tukiopetukseen jo yleisen tuen vaiheessa. Koulut kuvaavat opetussuunnitelmissaan tukiopetuksen järjestämistavan. 10

12 Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma yleisen tuen vaiheessa. Koulut määrittelevät opetussuunnitelmissaan oppimissuunnitelman käytön tuen tässä vaiheessa. Myös kotien kanssa tehtävä yhteistyö on osa yleistä tukea ja koulut tarkentavat sen osalta toimintaansa opetussuunnitelmissaan. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tuen tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain ongelmien syvenemisen ehkäisemiseksi. Yleisen tuen muotoja kuvataan tarkemmin esimerkiksi Tukitoimien seurantalomakkeessa. Sen avulla voidaan dokumentoida oppilaalle annettava tuki ja tarvittaessa arvioida, onko oppilaan kohdalla tarpeen siirtyä tehostetun tuen vaiheeseen Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita eri tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti 1. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa 2. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettuun tukeen siirtymisen syynä voivat olla oppimisen ja/tai koulunkäynnin ongelmat. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten ja on vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen, joustavien opetusryhmien käytön, kodin kanssa tehtävän yhteistyön ja oppilashuollon tuen merkitys korostuvat tehostetun tuen vaiheessa. Tehostettua tukea annetaan pääsääntöisesti oppilaan omassa opetusryhmässä. Joissakin kouluissa alkuopetuksen tehostettua tukea tarjotaan myös pienluokalla, jonka opettajana toimii erityisluokanopettaja. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tehostettua tukea annetaan vuosiluokilla 1-6 MED luokassa (maahanmuuttajataustaisten oppilaiden eriytetty opetus diagnostisin perustein). Tehostettua tukea voidaan pienluokan sijaan antaa myös erityisopettajan antamana samanaikaisopetuksena tai luokkien välisillä joustavilla ryhmittelyillä tietyissä oppiaineissa. Koulut kuvaavat tehostetun tuen järjestämisen opetussuunnitelmissaan. 1 Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (642/2010) 2 Perusopetuslaki 16 a 2 mom (1288/2013) Tehostettua tukea tarvitseville alkuopetuksen oppilaille tulee esiopetuksessa laatia pedagoginen arvio ja esiopetuksen oppimissuunnitelma, jotka siirtyvät esikouluvuoden keväällä kouluun. Tehostetun tuen antaminen perustuu pedagogiseen arvioon ja tuen kokonaisuus kuvataan oppimissuunnitelmassa (Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma -lomake). Vastuu pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laatimisesta on ryhmästä vastaavalla opettajalla (luokanopettaja tai luokanohjaaja), jollei koulu määrittele vastuuhenkilöä toisin omassa opetussuunnitelmassaan. 11

13 Pedagoginen arvio tehostettu tukea varten Oppilas tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita eri tukimuotoja. Opettaja(t) laatii pedagogisen arvion yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittaessa mukana voi olla muita asiantuntijoita. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppimisen tuen ryhmässä yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöstön kanssa. Jos tehostettu tuki aloitetaan, tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimis-suunnitelmaan. Opettaja(t) laatii oppimissuunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittaessa mukana voi olla muita asiantuntijoita Oppimissuunnitelman tavoitteiden toteutumista tulee seurata säännöllisesti. Seurannan tavat ja aikataulu kirjataan oppimis-suunnitelmaan. Tehostetun tuen päättäminen ja siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään moniammatillisesti kuten edellä Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista 1. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. 1 Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010) Erityisen tuen päätöksen tekeminen Vaasassa Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, joka tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä 1. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Kasvatus- ja opetuspäällikkö tekee erityisen tuen päätöksen. Päätöksen esittelijänä toimii erityisen tuen koordinaattori. Tarvittaessa päätös valmistellaan Erityisen tuen (Ertu) ryhmässä. Erityisen tuen ryhmään kuuluu kasvatus- ja opetuspäällikön ja erityisen tuen koordinaattorin lisäksi koulupsykologi. Erityisen tuen ryhmän tehtävänä on toimia moniammatillisena työryhmänä esimerkiksi silloin, kun muualta muuttavan erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetusjärjestelyistä päätetään. 12

14 Erityisen tuen päätöksen tekeminen Vaasassa Oppilas on saanut oppimisen/koulunkäynnin vaikeuksiin yleistä tukea ja pedagogiseen arvioon perustuvaa tehostettua tukea. Mikäli tehostettu tuki ei riitä, otetaan yhteyttä erityisen tuen koordinaattoriin erityisen tuen piiriin siirtymisestä. Erityiseen tukeen siirtyminen käsitellään moniammatillisesti oppimisen tuen ryhmässä yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöstön kanssa ja oppilaalle laaditaan pedagoginen selvitys yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Kasvatus- ja opetuspäällikkö tekee erityisen tuen päätöksen pedagogisen selvityksen perusteella. Päätös annetaan tiedoksi koululle ja huoltajille. Oppilaalle laaditaan HOJKS. 1 Perusopetuslaki 17 2 mom. ( ) Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa ja tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys 1. Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä oppilahuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta 2. Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi (Pedagoginen selvitys -lomake) 3. Vaasassa pedagogisen selvityksen laatimisesta vastaa koulun laaja-alainen erityisopettaja tai erityisluokalla opiskelevan oppilaan kohdalla erityisluokanopettaja. Pedagogisen selvityksen ja mahdollisten asiantuntijalausuntojen pohjalta erityisen tuen koordinaattori valmistelee esityksen erityisen tuen järjestämisestä erityisen tuen päätöstä varten. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava, esimerkiksi koulukuraattorin tekemä sosiaalinen selvitys. Viimeistään siinä vaiheessa, kun harkitaan oppilaan siirtämistä erityiseen tukeen, on yleensä tarpeellista arvioida oppilaan oppimisedellytyksiä ja sosioemotionaalista hyvinvointia, jos oppilas ei ole ollut aikaisemmin ollut esimerkiksi psykologisen tuen/arvioinnin piirissä tai siitä on kulunut useampi vuosi. Suositeltavaa on, että koulupsykologi on näissä arvioinneissa mukana esimerkiksi konsultatiivisen tuen muodossa. On tilannekohtaista, tarvitaanko koulupsykologin konsultatiivisen työskentelyn pohjaksi psykologiset tutkimukset ja/tai henkilökohtainen kontakti lapseen ja perheeseen. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää koulupsykologin arviota psykologisten tutkimusten tarpeellisuudesta. 13

15 Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten 4. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. 1 Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34,35 ja 36 2 Perusopetuslaki 17 2 mom. (1288/2013) 3 Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) 4 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) 4.4. Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana 1. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Vastuu oppimissuunnitelman laatimisesta määritellään tarkemmin koulujen opetussuunnitelmissa. (Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma -lomake). Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää osana yleistä tukea. Oppimissuunnitelman käyttö yleisen tuen aikana kuvataan koulujen omissa opetussuunnitelmissa. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea eli oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai useita eri tukimuotoja. Oppimissuunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen huoltajan kanssa. Nivelvaiheiden siirtokäytänteet oppimissuunnitelman osalta kuvataan tarkemmin luvussa Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen 2. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan 14

16 suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. Se on suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tukitoimista. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Laaja-alaiset erityisopettajat vastaavat yleisopetuksen ryhmissä opiskelevien erityisen tuen oppilaiden HOJKSien laadinnasta yhteistyössä luokan- tai aineenopettajien kanssa. Erityisluokilla opiskelevien oppilaiden HOJKSien laadinnasta vastaavat erityisluokanopettajat. (Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma -lomake). 1 Perusopetuslaki 16 a (642/2010) 2 Perusopetuslaki 17 a (642/2010) Seuraavat lomakkeet löytyvät osoitteesta Tukitoimien seurantalomake Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 15

17 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta 1. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Koulutyö suunnitellaan siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaan edistymistä opinnoissaan. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti kaikissa tuen muodoissa. Aloitteen tukiopetuksesta antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetuksesta vastaa pääasiassa luokanopettaja tai kyseisen aineen opettaja. Huoltaja vastaa siitä, että oppilas osallistuu tukiopetukseen. Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Huoltajalle tulee antaa tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. Koulun opetussuunnitelmassa määritellään toimintatavat tukiopetuksen järjestämisessä, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä oppilaalle ja huoltajalle tiedottamiseen ja oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa 2.Vaasan kaupungin yleissivistävässä perusopetuksessa annetaan osa-aikaista erityisopetusta niille oppilaille, jotka tarvitsevat erityisiä tukitoimia koulunkäynnissään. Perusajatuksena on tarjota yleistä / tehostettua / erityistä tukea tarvitseville oppilaille laaja-alaisen erityisopettajan tukea oppilaan lähikoulussa; tuen muotoina ovat samanaikaisopetus, pienryhmäopetus ja yksilöopetus. Osa-aikaista erityisopetusta antaa jokaisessa koulussa laaja-alainen erityisopettaja. Laaja-alainen erityisopettaja konsultoi yleisen, tehostetun ja erityisen tuen asioissa opettajia mukaan lukien pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma. 1 Perusopetuslaki 16 1 mom (642/2010) 2 Perusopetuslaki 16 2 mom (642/2010) 16

18 Laaja-alainen erityisopettaja toimii yhteistyössä Puheterapeutit Koulun ulkopuolinen tuki Laaja-alainen erityisopettaja Aineenopettajat Esikoulu Kelto Laaja-alainen erityisopettaja Oppilas ja koti Luokanopettaja Pienluokanopettaja Koulupsykologit Oppilashuoltoryhmä 2. aste Osa-aikainen erityisopetus vuosiluokilla 1-6 Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet vuosiluokilla 1 6 ovat lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan taitojen arviointi sekä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen yhdessä luokanopettajien kanssa. Tukea annetaan myös oppimaan oppimiseen ja vieraiden kielten opiskeluun. Toimintatavat Tehdään yhteistyötä esiopetuksen kanssa ja vastaanotetaan tarpeelliset tiedot oppilaan siirtyessä esikoulusta kouluun. Ensimmäisen luokan alussa tehdään alkuvalmiuskartoitus, jolla selvitetään oppilaiden lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perusvalmiuksia. Aloitetaan yleinen tuki heti ja arvioidaan tehostetun tuen tarpeita yhdessä luokanopettajan kanssa. Seurataan tehostettuun tukeen siirrettyjen oppilaiden tilannetta yhteistyössä luokanopettajan kanssa. Jos tehostettu tuki ei riitä, laaja-alainen erityisopettaja tekee pedagogisen selvityksen erityiseen tukeen siirtymiseksi. Erityisopettaja myös vastaa yleisopetuksen ryhmissä opiskelevien erityisen tuen oppilaiden HOJKSista, luokanopettajan kanssa yhteistyössä toimien. Alkuopetuksen ajan laaja-alaiset erityisopettajat, luokanopettajat ja pienluokanopettajat tekevät tiivistä yhteistyötä, jonka muodot vaihtelevat kouluittain. Lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten perusvalmiuksien tukemisessa pääpaino on alkuopetusluokilla. Koko alakoulun ajan osa-aikaisessa erityisopetuksessa annetaan mahdollisuuksien mukaan tukea luetun ymmärtämiseen, matematiikan ja vieraiden kielten opiskeluun sekä opiskelutekniikoiden harjoitteluun, sekä korjataan lieviä artikulaatiovirheitä. Koko ikäluokan luetun ymmärtämisen taso testataan 3. ja 5. luokalla sekä 6. luokalla oikeinkirjoitus sanelutestillä ja matemaattiset perustaidot. Tiedot siirretään yläkouluun lomakkeella Koulunkäynnin tukemiseksi suoritetut toimenpiteet tiedonsiirtolomake 7. luokalle. 17

19 Osa-aikainen erityisopetus vuosiluokilla 7-9 Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet vuosiluokilla 7-9 ovat yleisen/tehostetun/erityisen tuen jatkumisen varmistaminen nivelvaiheissa sekä järjestäminen yhteistyössä aineenopettajien, luokanohjaajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saavuttaa jatko-opintokelpoisuuden 2. asteelle. Toimintatavat Nivelvaihe alakoulusta yläkouluun: Alakoulun laaja-alaisen erityisopettajan kokoamat tiedot siirretään yläkoulun laaja-alaiselle erityisopettajalle lomakkeella Koulunkäynnin tukemiseksi suoritetut toimenpiteet tiedonsiirtolomake 7. luokalle. Laaja-alainen erityisopettaja osallistuu myös oppilashuollon siirtopalavereihin. Nivelvaihe yläkoulusta 2. asteelle: Yläkoulussa laaditaan erityisen tuen oppilaille yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa siirto-hojks, joka lähetetään 2. asteen oppilaitokseen. Syksyllä laaja-alainen erityisopettaja osallistuu yläkoulujen ja 2. asteen oppilaitosten yhteiseen Saattaen vaihto nivelvaihepalaveriin. Erityisen tuen päätöksen omaava oppilas pyritään pääsääntöisesti tukitoimin integroimaan yleisopetuksen ryhmiin. Laaja-alainen erityisopettaja antaa ryhmä-, samanaikais- tai yksilöopetusta; tuki on sekä oppimisen perusteisiin kohdistuvaa että ainekohtaista. Oppilasta ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämään niitä, vahvistetaan hänen opiskelutaitojaan ja motivoidaan oppilasta ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Laaja-alainen erityisopettaja vastaa yleisopetuksen ryhmissä opiskelevien erityisen tuen oppilaiden HOJKSin laatimisesta ja päivittämisestä yhteistyössä luokanohjaajan, aineenopettajien sekä tarvittaessa oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Yleinen tuki aloitetaan heti tuen tarpeen ilmetessä ja laaja-alainen erityisopettaja arvioi tehostetun tuen tarpeita yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Seurataan ja arvioidaan tehostettuun tukeen siirrettyjen oppilaiden tilannetta yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Tehostetun tuen ollessa riittämätöntä laaja-alainen erityisopettaja vastaa pedagogisen selvityksen laatimisesta yhteistyössä luokanohjaajan, aineenopettajien ja tarvittaessa oppilashuoltohenkilöstön kanssa erityisen tuen päätöstä varten. Laaja-alainen erityisopettaja testaa oppilaan, jolla on havaittu peruskoulun aikana ilmeinen LUKI-vaikeus, LUKI-testillä. Testi tehdään siinä vaiheessa, kun oppilas on täyttänyt 15 - vuotta. Myös muut oppilaat voidaan testata LUKI-vaikeustestin seulalla; Kirjoittamisen ja lukemisen perustesti Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta 1. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. 1 Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010) 18

20 Erityiseen tukeen siirretty oppilas voi saada erityisopetusta osa-aikaisena omassa lähikoulussaan. Kouluissa toimii myös pienluokkia. Alkuopetuksen pienluokat antavat pääasiassa tehostettua tukea, mutta alkuopetuksen pienluokilla voi opiskella myös oppilaita, joilla on erityisen tuen päätös. Itäisen koulupiirin alueella Nummen koulussa on lisäksi erityisopetusta antavia pienluokkia vuosiluokilla 3-6 ja Variskan koulussa vuosiluokilla 7-9. Vöyrinkaupungin koulussa pohjoisen koulupiirin alueella toimii pienluokka vuosiluokilla 7-9. Hietalahden koulussa järjestetään luokkamuotoista erityisopetusta sekä dysfasia- ja kuulovammaisten opetusta. Näillä luokilla oppilaat opiskelevat joko yleisen oppimäärän tai yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Isolahden koulussa järjestetään pysyvästi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta yhdysluokilla. Yhdysluokkien oppilaat opiskelevat joko yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan tai toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetus järjestetään huomioon ottaen oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin 1. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajille tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimääriä ei voi yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia HOJKSissa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. 1 Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003 ja 11 1 mom. (453/2001) 19

21 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä, jossa koulupsykologi on mukana. Koulupsykologi arvioi psykologisten tutkimusten tarpeellisuuden. Pedagoginen selvitys laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Erityisen tuen koordinaattori toimii esittelijänä, kasvatus- ja opetuspäällikkö tekee erityisen tuen päätöksen. Päätös annetaan tiedoksi koululle ja huoltajille. Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrä muuttuu, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta erityisen tuen päätös. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt 1. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 :ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää päätöksen merkitys muun ohella jatko-opintoihin. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Vaasassa päätös oppimäärän opiskelun vapauttamisesta tehdään tarvittaessa osana erityisen tuen päätöstä. Maahanmuuttajataustainen oppilas voidaan vapauttaa perustelluista syistä toisen kotimaisen kielen opiskelusta ainoastaan, jos kyseessä on perusopetuksen päättövaiheessa maahan muuttanut nuori, jolla ei ole lainkaan kielten opiskelutaustaa ja jonka opiskeluvalmiudet ja koulutausta ovat puutteelliset. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen tulee olla kyseiselle oppilaalle erityisen haasteellista. Vapauttamista tulee aina edeltää oppilaan opintojen seuranta. Päätöksen vapauttamisesta voi tehdä rehtori valmisteltuaan asiaa yhdessä maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin kanssa. 1 Perusopetuslaki 5 1 mom Pidennetty oppivelvollisuus Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Jos perusopetukselle 20

22 säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta 1. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta 2. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esiopetuksen alkamista tai esiopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten 3. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta 4. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. 1 Perusopetuslaki 25 2 mom. 2 Perusopetuslaki 9 2 mom. 3 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) 4 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) ja 26 a 1 mom. (1288/1999) Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Opetuslautakunnan päätöksen ( ) mukaisesti koulun velvollisuus on järjestää 6 vuotiaalle esiopetuksessa olevalle pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaalle ja esiopetuksen henkilökunnalle tarvittava tuki ja ohjaus. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen päätöksestä ilmenee, miten perusopetuksen tarjoama konsultointi järjestetään. Konsultoinnin muoto määritellään tarkemmin lapsen henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Päätöksestä ilmenee lapsen tuleva koulu. Lapsi voi aloittaa koulunsa lähikoulun yleisopetuksen luokalla, pienluokalla tai erityiskoulun erityisluokalla. 21

23 Päätöksen tekeminen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisestä tuesta Lapsella on asiantuntijan suositus pidennetystä oppivelvollisuudesta. Psykologisen tai lääketieteellisen asiantuntijalausunnon saavuttua päivähoitoon, päiväkodinjohtaja/päivähoidon ohjaaja on yhteydessä eltoon/keltoon. Lastentarhanopettaja ja elto/kelto tapaavat huoltajat. Huoltajille annetaan tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Päätyessään pidennettyyn oppivelvollisuuteen huoltajat täyttävät Huoltajan suostumus-lomakkeen Päiväkodinjohtaja/perhepäivähoidon ohjaaja kokoaa lapsen tiedot (lausunto/lausunnot ja Huoltajan suostumus -lomake) ja lähettää ne virastoon. Erityisen tuen koordinaattori esittelee ja kasvatus- ja opetuspäällikkö tekee päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisestä tuesta. Päätökseen liitetään tieto lapsen tulevasta koulusta ja esiopetuksen aikana järjestettävästä konsultoinnista. Päätös annetaan tiedoksi huoltajille, päiväkodin johtajalle/perhepäivähoidon ohjaajalle ja lapsen tulevaan kouluun. Oppilaalle laaditaan HOJKS. Pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdot Vaasassa Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetusvuosi voidaan suorittaa joko päivähoidon esiopetusryhmässä tai koulussa (ns. 0 luokat). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: 1. Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi 5 vuotias: oppivelvollisuutta edeltävä maksuton esiopetus. Lapsi 6 vuotias: oppivelvollisuus alkaa. Esiopetus päivähoidon esiopetusryhmässä tai koulussa. Koulusta konsultaatio päivähoidon esiopetukseen. Lapsi 7 vuotias: aloittaa perusopetuksen. 2. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi 6 vuotias: oppivelvollisuus alkaa. Esiopetus päivähoidon esiopetusryhmässä tai koulussa. Koulusta konsultaatio päivähoidon esiopetukseen. Lapsi 7 vuotias: aloittaa perusopetuksen. 22

24 3. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Hallintopäätöksen tekee koulun rehtori huoltajien anoessa sitä vapaamuotoisesti. Lapsi 6 vuotias: oppivelvollisuus alkaa. Esiopetus päivähoidon esiopetusryhmässä tai koulussa. Koulusta konsultaatio päivähoidon esiopetukseen. Lapsi 7 vuotias: toinen oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetusvuosi. Lapsi 8 vuotias: aloittaa perusopetuksen. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen purkaminen edellyttää asiantuntijalausuntoa Toiminta-alueittain opiskelu Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toimintaalueittain 1. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain 2. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä 3. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kongnitiiviset taidot. Näiden osa-alueiden tavoitteet määritellään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksissa ja täydennyksissä luvussa Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet, keskeiset sisällöt, edistymisen seuranta ja arviointi määritellään oppilaan HOJKSissa jokaisen oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Toiminta-alueittain järjestettävää opetusta järjestetään Isolahden koulussa pysyvästi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden yhdysluokilla luokka-asteilla Opetus on ensisijaisesti suunnattu oppilaille, jotka tarvitsevat kaikenkattavaa tukea. Toiminta-alueittain tapahtuvassa opetuksessa tukitoimet ovat luonteeltaan jatkuvia ja erittäin laaja-alaisia. Kaikessa opetuksessa painottuu toiminnallinen oppiminen. 1 Tuntijakoasetus 9 3 mom. 2 Perusopetuslaki 18 1 mom. 3 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010) Seuraavat lomakkeet löytyvät osoitteesta Koulunkäynnin tukemiseksi suoritetut toimenpiteet tiedonsiirtolomake 7. luokalle Siirto-HOJKS 23

25 5.2. Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanss 1 a*. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea 2. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa 3. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä 4. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Koulut tekevät säännöllisesti yhteistyötä kotien kanssa. Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että huoltajat voivat tutustua koulun toimintakulttuuriin, vaikuttaa ja tulla kuulluksi kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista, oppilashuollosta ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien keskinäinen kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ottaen huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Koulujen vanhempainyhdistykset voivat omalta osaltaan osallistua yhteistyön edistämiseen. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa 5. Tieto- ja viestintätekniikkaa esim. Wilma-järjestelmää käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa. Wilma poissaolojärjestelmällä seurataan oppilaan poissaoloja sähköisesti kodin ja koulun yhteistyössä. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle 6. Koulu on velvollinen tekemään opetuksen järjestäjälle kirjallisen ilmoituksen, mikäli oppilaan poissaolot ylittävät 100 tuntia lukuvuoden aikana tai oppilas on ollut koulusta pois yhtäjaksoisesti yli kolme viikkoa. 1 Perusopetuslaki 3 3 mom 2 Tuntijakoasetus 4 1 mom. 3 Perusopetuslaki 26 2 mom (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 1 mom 4 Perusopetuslaki 3 2 mom (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 ja Lastensuojelulaki 2 5 Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 15 3 ja 4 mom 6 Perusopetuslaki 26 2 mom (477/2003) 24

26 Koulun opetussuunnitelmassa määritellään kodin kanssa tehtävän yhteistyön toimintatavat, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken. Toimintatapoja määriteltäessä otetaan huomioon kodin ja koulun yhteistyö koko kouluyhteisön tasolla, luokan tasolla sekä yksittäistä oppilasta koskien. Opetussuunnitelmassa kuvataan myös huoltajan osallisuuteen että huoltajille tiedottamiseen liittyvät periaatteet, oppilaiden osuus yhteistyössä sekä poissaolojen seurantaan ja luvattomista poissaoloista ilmoittamiseen liittyvät menettelytavat. Suunnitelman tulee sisältää myös yhteistyön toteutumisen seurantaan ja arviointiin liittyvät menettelytavat sekä kuvaus menettelytavoista yhteistyöhön liittyvissä ongelma- ja kurinpitotilanteissa Ohjauksen järjestäminen ja ohjaussuunnitelma Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen kestävä jatkumo, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat ja muu ohjaushenkilöstö sekä huoltajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan onnistumista koko tämän opintopolun ajan ja vahvistaa erilaisilla menetelmillä oppilaan opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta. Ohjaus on jokaisen oppilaan oikeus ja osa yleistä tukea. Ohjaus sisältyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja esimerkiksi oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Jokaisen opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjauksen tulee osaltaan kehittää oppilaan valmiuksia tehdä omia opintojaan koskevia valintoja ja tukea jatko-opintojen valinnassa. Yläkoulussa oppilaalla on oikeus myös oppilaanohjaajan antamaan henkilökohtaiseen ohjaukseen. Ohjauksen tulee tukea myös oppilaan yhteistyötaitojen kehittymistä sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ryhmäyttämiseen tuleekin kiinnittää aktiivisesti huomiota koulun arjessa ja erityisesti nivelvaiheissa. Ohjauksen tulee näin osaltaan estää myös oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Kunkin koulun opetussuunnitelmassa määritellään ohjauksen järjestäminen ja resurssointi käytännössä kaikissa eri opintopolun vaiheissa ja tuen portaissa. Koulun ohjaussuunnitelman tulee sisältää kuvaus koulun omista ohjaustoiminnan periaatteista ja työnjaosta eri toimijoiden kesken. Yläkouluun siirryttäessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjaussuunnitelma sisältää myös työelämään tutustumisen järjestelyt ja yhteistyön työelämän kanssa, samoin yhteistyön muiden oppilaitosten kanssa. Erityinen huomio kiinnitetään ohjauksen järjestämiseen nivelvaiheissa ja yhteistyöhön huoltajien kanssa luokkien ohjaussuunnitelma Alakoulun ohjauksen tavoitteena on opettaa oppilaille oppimaan oppimisen taitojen ja valmiuksien opettelua, vastuullisuutta omasta työstä, tiedonhankintataitoja ja valmiuksia itsenäiseen päätöksentekoon. Ohjaustoiminta toteutetaan kasvatuksellisesti päivittäisen työskentelyn yhteydessä ja yhteistyössä vanhempien kanssa. Lisäksi kaikki koulun aihekokonaisuudet tukevat ohjausta. Kasvatuksellisella ohjauksella tuetaan oppilaan yksilöllisen kehittymisen lisäksi hänen kasvu aan ryhmän jäsenenä sekä sosiaalistumistaan koulutyöhön ja kouluympäristöön (esim. oppilaskunta-, kummi- ja tukioppilastoiminta). Oppilaan opetuksellinen ohjaus tarkoittaa oppimisen käytän nön tukemista, opiskelutaitojen opettamista, opiskelun suunnittelun ja ratkaisujen tekemisen harjoittelua ja oman oppimisen arviointia yhdessä opettajan kanssa. Käytännössä kasvatuk sellinen ja opetuksellinen ohjaus liittyvät toisiinsa. 25

27 Vuosiluokilla 1-6 oppilaiden kasvatuksellisen ja opetuksellisen ohjauksen päävastuu on luokanopettajalla, mutta koulukohtaisissa ohjaussuunnitelmissa tulee kuvata myös tarkempi ohjauksen työnjako eri tuen portaissa: luokanopettaja erityisopettaja rehtori kuraattori koulunkäynnin ohjaaja henkilökohtainen avustaja muu henkilökunta huoltaja tukioppilaat nivelvaiheen yhteistyö Yhteisen ohjausvastuun merkitys korostuu tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden kohdalla. Koulun sisäisen yhteisen ohjauksen kielen löytyminen juuri lasten ja nuorten takia on tärkeää. Ohjaus kestää koko alakoulun ajan, mutta erityistä huomiota kiinnitetään nivelvaiheisiin eli koulun aloitukseen, siirtymiseen alkuopetuksesta kolmannelle luokalle, opettajan vaihtuminen, pienluokalta suurempaan ryhmään tai päinvastoin, siirtymiseen kuudennelta yläkouluun. Ohjaussuunnitelmaan kirjataan myös käytännön ohjausmenetelmät valintatilanteissa (tekstiili/tekninen, kielet, painotusluokat). Näistä siirtymävaiheista ja valintatilanteista tiedotetaan vanhemmille kirjallisesti ja pitämällä vanhempainiltoja. Tarvittaessa valintojen tueksi järjestetään mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen ja ns. vanhempainvartteihin. Erityinen huomio ohjauksessa kiinnitetään maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjaukseen sekä valmistavista luokista siirtyvien oppilaiden ohjaukseen ja tämän nivelvaiheen opettajien yhteistyöhön. Työelämääntutustuminen alakoulussa Alakoulussa tutustuminen työelämään toteutetaan koulun arjessa eri oppiaineisiin integroituna. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan myös konkreettisesti työpaikkoihin vierailemalla mm. lähiyrityksissä tai vanhempien työpaikoilla. Koulun omassa luokan ohjaussuunnitelmissa kuvataan miten työelämääntutustuminen toteutetaan käytännössä. Työelämään tutustumisen menetelmäpakki koulujen avuksi löytyy Vaasan seudun TET-torilta ( luokkien ohjaussuunnitelma Yläkoulussa ja lisäopetuksessa ohjauksen tavoitteena on jatkaa alakoulussa alkanutta ohjauksen polkua. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityi sesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä kou lutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Yhteistyötä tehdään tiiviisti toisen asteen toimijoiden ja etsivän nuorisotyön kanssa. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Päävastuu perusopetuksen päättövaiheen ohjauksen erityiskysymyksistä on oppilaanohjaajalla. Työnjako yläkoulussa kirjataan koulukohtaisesti siten, että esiin tuodaan ainakin seuraavien toimijoiden ohjausrooli, vastuualueet ja työtehtävät: oppilaanohjaaja luokanohjaaja aineenopettaja 26

28 erityisopettaja MMT-opetus (valmistavat ja nivelluokat) rehtori apulais-/ vararehtori koulunkäynninohjaaja henkilökohtainen avustaja kuraattori terveydenhoitaja muu henkilökunta huoltaja tukioppilaat muu henkilökunta nivelvaiheen yhteistyö Yläkoulun ohjaussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäyn nit, projektityöt ja erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Myös eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Työelämään tutustumisjaksot ja niiden kestot määritellään koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa ja tutustumisjakso on vähintään kahden viikon työpäivien pituinen ja toteutetaan koulun hankkimassa ja/tai itse hankitussa koulun hyväksymässä työpaikassa. Kuntakohtaiset ohjeet, tavoitteet ja materiaalit sekä löytyvät Vaasan seudun TETtorilta ( Jokainen koulu kirjaa omaan opetussuunnitelmaansa tämän kuntakohtaisen opetussuunnitelman hengessä konkreettiset ohjauksen perusratkaisut tuen portaittain. Kouluasteelta toiselle siirtymisen helpottumiseksi ohjauksen prosessit kuvataan ajallisessa viitekehyksessä Ohjaus ennen yläkoulun alkua Alaluokilta tulevia oppilaita perehdytetään tulevaan yläkouluun koulukohtaisen opetussuunnitelman käytänteiden mukaisesti. Laadukkaan opetuksen järjestäminen nivelvaiheessa turvataan tiedonsiirrolla, joka voidaan toteuttaa koulualueittain suunnitellusti tiedonsiirtolomakkeilla, verkkopalavereilla, alakoulun luokanopettajien tapaamisilla ja muilla nivelvaiheen käytänteillä. Tiedonsiirron avainhenkilöitä ovat oppilashuoltoryhmään kuuluvat henkilöt, opettajat, oppilaat, vanhemmat/huoltajat ja tukioppilaat. Oppilaille ja vanhemmille annetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus tutustua uuteen kouluun, opettajiin, tulevaan luokanohjaajaan ja omaan luokkaan. Ohjaus opintojen alkaessa Yläkoulun aloitusvaiheessa ohjauksessa painotetaan tiedonsiirtoa, ryhmäyttämistä, henkilökohtaista ohjausta ja koulun käytänteisiin perehdyttämistä. Luokanohjaaja huolehtii tiiviissä yhteistyössä oppilashuollon ja kotien kanssa oppilaiden henkisesti ja fyysisesti turvallisesta koulunkäynnistä. Eri oppiaineissa ohjauksessa keskitytään uusien opiskelutapojen sisäistämiseen ja oppimaan oppimiseen. 27

29 Ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana ohjaus kulkee rinnakkain koulukohtaisten oppilashuollon suunnitelmien kanssa. Koulun ohjaussuunnitemaan kirjataan käytännön tasolla se, miten oppilaiden opintojen etenemistä seurataan, arvioidaan ja tuetaan kolmiportaisen mallin eri vaiheissa yhteistyössä kotien kanssa. Suunnitelman tulee sisältää myös kuvaus siitä miten koulun henkilökohtainen-, pienryhmä ja luokkaohjaus toteutetaan käytännössä. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otettava huomioon myös arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen ja osana pedagogista arviota, arvioidaan aina oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Arvioon kirjataan keneltä ohjausta on saatu, kuinka paljon ja mitä ohjauksessa on käsitelty. Oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Esimerkiksi oppilaan opiskelutavat, -taidot, opiskelumotivaatio, itseluottamus, tulevaisuusorientaatio, ammatinvalinnantestaus, koulutuskokeilut, TET ja muut työelämäkokeilut on hyvä kirjata oppimissuunnitelmiin. Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet kuten yhteistyö kodin kanssa, pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus prosessina. Opintojen päättövaiheessa Perusopetuksen 9. luokalla on tärkeää turvata henkilökohtaisen ohjauksen saatavuus jokaiselle oppilaalle. Lisäksi tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus on resursoitava ja suunniteltava perusteellisesti ennen viimeisen luokan alkua. Työelämääntutustuminen tulee linkittää entistä tiiviimmin osaksi koulun arkea ja oppitunteja esimerkiksi vierailujen muodossa. Opintojen päättövaiheessa ohjauksessa keskitytään yhteishakuun liittyvään suunnitteluun, oppilaitostutustumisiin ja tiedottamiseen. Koulukohtaisiin suunnitelmiin kirjataan kaikki ne toimenpiteet, joilla tuetaan oppilaiden ammatinvalintaa ja 2. asteen suunnitelmia. Siirto-HOJKS palaverit pidetään kaikkien erityisen tuen oppilaiden kohdalla, tarvittaessa myös tehostetun tuen oppilaiden kanssa. Mukaan voidaan tarvittaessa oppilashuollon harkinnan tai huoltajien toiveiden perusteella kutsua myös toisen asteen edustaja. Saattaenvaihto yläkoulusta 2. asteelle Vaasassa Saattaenvaihto aloitetaan hyvissä ajoin 9. luokan lopussa, jolloin oppilaanohjaaja antaa Perusasteelta toiselle asteelle -siirtolomakkeet kaikille oppilaille koteihin täytettäväksi. Erityisen tuen oppilaiden kanssa lomakkeet täytetään yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Koulun tulee huolehtia myös siirto-hojksien toteuttamisesta, MMT-oppilaiden lomakkeiden päivityksestä sekä muista tarpeellisista tietojen siirroista hyvissä ajoin ennen peruskoulun päättymistä. Tarvittaessa 9. luokkalaisille tulee järjestää mahdollisuus myös lukitestaukseen ennen yhteishakua. 28

30 Etsivät nuorisotyöntekijät kartoittavat yhdessä koulujen oppilashuoltotyöryhmien kanssa sellaiset oppilaat, joille olisi hyötyä tehostetusta nivelvaiheohjauksesta esimerkiksi kesävalmennuksen muodossa. Oppilaanohjaaja on yhteydessä pudokkaisiin ja huoltajiin sekä tarjoaa kesällä koululla jälkiohjausta kaikille niille oppilaille, joita ei ole valittu opiskelemaan: tavoitteena on saada jokaiselle peruskoulunsa päättäneille opiskelupaikka. Mikäli opiskelija jää ilman opiskelupaikkaa jälkiohjauksen jälkeenkin, tiedot siirretään etsivän nuorisotyöntekijöille. Oppilaanohjaaja tekee myös koonnin yhteishaun tuloksista ja osallistuu kesän aikana pudokaspalaveriin, jossa ovat mukana oppilaanohjaajat, etsivät nuorisotyöntekijät sekä 2. asteen maahanmuuttajakoordinaattori. Haun tulosten varmistuttua oppilaanohjaaja siirtää oppilaiden tiedot siirtolomakkeiden ja liitteiden (siirto-hojks, MMT-lomakkeet jne) muodossa siihen oppilaitokseen, johon oppilas on valittu erillisen ohjeen mukaisesti nimetyille henkilöille. Kesällä oppilaanohjaajat huolehtivat myös, että oppilaat ottavat opiskelupaikat vastaan ja auttavat tarvittaessa täydennyshaussa. Mikäli opiskelija ei saavu opiskelupaikkaansa tai keskeyttää opinnot varhaisessa vaiheessa, lomake palautetaan perusopetuksen oppilaanohjaajalle. Lisäksi oppilaan tiedot ilmoitetaan etsivälle nuorisotyöntekijälle, mikäli oppilas huoltajineen on siihen antanut luvan. Näin pyrimme kaikki yhdessä tukemaan niitä nuoria, jotka syystä tai toisesta putoavat heti alkuvaiheessa opiskelumaailman ulkopuolelle. Varhaisen nivelvaiheen jälkeen pudokkaiden siirtolomakkeet lähetetään välittömästi etsivälle nuorisotyöntekijälle, joka ottaa yhteyttä myös yläkoulun oppilaanohjaajaan. Tiedonsiirtolomakkeessa ei tuoda esiin poissaoloja, myöhästymisiä tai koulunkäyntiin liittyviä muita ongelmia. Niihin voidaan kuitenkin tarvittaessa paneutua syksyisessä saattaenvaihtopalaverissa, jossa perusopetuksen ja 2. asteen oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmät tapaavat varmistaakseen oppilaiden turvallisen siirtymisen 2. asteelle. Seurannassa on tärkeää myös se, että oppilaanohjaajat pystyvät seuraamaan opiskelijoiden opintojen keskeytymistä ja arvioimaan omaa ohjaustyötään. Seurannalla saadaan kartoitettua myös koko kaupungin tasolla keskeyttäneiden tilannetta, ja ohjattua pudokkaat etsivän nuorisotyön piiriin. Ohjaus opintojen jälkeen Peruskoulun päätyttyä oppilaanohjaajat seuraavat oppilaiden työhön tai jatko-opintoihin sijoittumista, yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan toisen asteen oppilaitosten sekä työvoimatoimiston kanssa. Koulukohtaisen ohjaussuunnitelman päivittäminen Koulukohtainen ohjaussuunnitelma päivitetään lukuvuosittain ja siitä tiedotetaan koko henkilökuntaa, oppilaita ja vanhempia, sillä oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevai suudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiske luun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat tämän vuoksi on tärkeää, että kunkin koulun ohjaussuunnitelmaan kuvataan selkeästi sekä ohjauksen työnjako, että menetelmät ja että ne löytyvät helposti esimerkiksi koulun verkkosivuilta tai lukuvuositiedotteesta. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Ohjaussuunnitelman toteutumista arvioidaan vähintään kahden vuoden välein. 29

31 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut 1. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tulkitsemisessa avustavan henkilön ja avustajan tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita osana yleistä tukea ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalveluiden tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista 2. Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Vaasassa tulkitsemisesta ja avustamisesta perusopetuksessa vastaavat koulunkäynnin ohjaajat. Koulukohtainen ohjaajaresurssin jakaminen perustuu luokittain tehtävään todellisen toiminnallisen avun tarpeen arviointiin. Avun tarve arvioidaan rehtorin johdolla oppilashuoltoryhmässä. 1 Perusopetuslaki mom. (477/2003) 2 Perusopetuslaki 17 2 ja 3. mom. (642/2010) Oppilashuoltoryhmä ennakoi tulevan lukuvuoden ohjaajatarpeen pedagogisten arvioiden ja selvitysten, oppimissuunnitelmien ja HOJKSien pohjalta sekä oppilashuoltoryhmän seurannan ja asiantuntijalausuntojen perusteella. Oppilashuoltoryhmä käsittelee avustajatarvetta pedagogisesti osana tukitoimien kokonaisuutta ja arvioi oppilaskohtaista tuen tarvetta. Rehtori tekee ohjaajatarpeesta koulukohtaisen yhteenvedon ja välittää laaditun esityksen jatkokäsittelyyn kasvatus- ja opetuspäällikölle. Koulukohtainen ohjaajaresurssi jaetaan koulujen kanssa yhteisesti sovittujen kriteerien perusteella Perusopetusta tukeva muu toiminta Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa 1. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja 30

32 laajudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. Kouluilla ja kirjastolla on yhteinen tietokanta, josta oppilaat voivat lainata kirjoja. Yhteistyö on tiivistä ja monipuolista. Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa 2. määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Koulut järjestävät monipuolista kerhotoimintaa oppituntien ulkopuolella joko omien työntekijöiden tai ulkopuolisten toimijoiden toimesta. Koulun opetussuunnitelmassa määritellään perusopetusta tukevan muun toiminnan tavoitteet, toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä toiminnasta tiedottaminen. 1 Perusopetuslaki 47 2 Perusopetusasetus 9 Seuraavat lomakkeet löytyvät osoitteesta Perusasteelta toiselle asteelle -siirtolomake MMT-oppilaiden lomake 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7 9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa 1. Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen 2. Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7 9 luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena 3. 1 Perusopetuslaki 5 ( 1707/2009 ) 2 Perusopetusasetus 9 a ( 1768/2009 ) 3 Perusopetusasetus 9 b 1 mom ( 1768/2009 ) Vaasan kaupungin joustavan perusopetuksen toiminta järjestetään Merenkurkun koulussa ja Variskan koulussa, joissa molemmissa on yksi JOPO- ryhmä. Kummallakin ryhmällä on oma erityisluokanopettaja sekä yhteinen nuoriso-ohjaaja. Koulut tekevät yhteistyötä. Ryhmissä olevat oppilaat ovat pääsääntöisesti tehostetussa tuessa ja heille laaditaan oppimissuunnitelma. Oppilasasioissa tehdään tiivistä yhteistyötä muun perusopetuksen sekä nuoriso- ja sosiaalitoimen kanssa. Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot sekä Jupiter-säätiö ovat mukana tukemassa nivelvaiheessa olevia oppilaita. 31

33 Tavoitteet Joustavan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä sekä vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Opintojen aikaisena keskeisenä tavoitteena on, että oppilas oppii itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä kehittää itsetuntemustaan oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja kehittää opiskelutaitojaan ja päätöksentekovalmiuttaan vahvistaa kokonaisvaltaisesti opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa oppii suunnittelemaan jatko- opintojaan, uraansa ja tulevaisuuttaan oppii arvioimaan omaa toimintaansa ja toteuttamaan suunnitelmiaan muuttuvissa olosuhteissa oppii hankkimaan opinnoissa, yhteiskunnassa ja muussa elämässä tarvittavia tietoja käyttäen hyväksi tieto- ja viestintäteknologiaa oppii kehittämään taitojaan selvitä erilaisissa elämäntilanteissa Oppilaille asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne vastaavat perusopetuksen yleisiä tavoitteita. Joustavaan perusopetukseen hakeminen Joustavaan perusopetukseen voivat hakea Vaasan yläkoulujen oppilaat 7. vuosiluokan keväällä. Jopoon haetaan Wilman kautta hakulomakkeella, jonka oppilas täyttää yhdessä huoltajan kanssa. Hakea voi myös vapaamuotoisella hakemuksella, joka toimitetaan oman koulun kuraattorille. Joustavan perusopetuksen oppilasvalintaa varten kokoontuu valintaryhmä, johon kuuluvat Merenkurkun ja Variskan koulun rehtorit, yläkoulujen kuraattorit sekä joustavan perusopetuksen opettajat. Puheenjohtajana ja koollekutsujana toimii kasvatus- ja opetuspäällikkö. Valintaryhmä käsittelee hakemukset ja valitsee haastateltavat oppilaat. JOPO- opettajat yhdessä nuoriso-ohjaajan kanssa haastattelevat hakijat huhtikuun aikana. Oppilaan lisäksi haastatteluun osallistuvat oppilaan huoltaja(t) sekä kuraattori. Valintaryhmä tekee haastattelujen perusteella esityksen JOPOlle valittavista oppilaista. Kasvatus- ja opetuspäällikkö tekee oppilaaksi ottamispäätöksen valintaryhmän esityksen perusteella toukokuun aikana. Joustavaan perusopetukseen voi hakeutua myös lukuvuoden aikana. 32

34 Joustavan Joustavaan perusopetukseen hakeminen Oppilasvalinnan perusteet Joustavan perusopetuksen oppilaaksi voidaan valita perusopetuksen vuosiluokkien syrjäytymisvaarassa olevia oppilaita. Heillä on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta tai he ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta ja heidän koulunkäyntinsä ei suju perinteisellä mallilla. Joustavaan perusopetukseen valittavalla oppilaalla on mahdollisuus hyötyä työpainotteisuudesta ja toiminnallisista työtavoista. Oppilas on riittävän aktiivinen ja pystyy jossain määrin itsenäiseen työskentelyyn, mikä on tarpeen erityisesti työpaikalla oppimisessa. Oppilas on riittävän motivoitunut ja sitoutunut aloittamaan opinnot joustavan perusopetuksen ryhmässä. Myös oppilaan perhe on sitoutunut asiaan. Oppilaiksi valituille pyritään turvaamaan peruskoulun päättötodistuksen saanti ja sitä kautta jatko-opintokelpoisuus toisella asteella. Opinnot Joustava perusopetus toteutetaan perusopetusta koskevien yleisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Koulun toimintakulttuuria, toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään vastaamaan joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityisesti huomiota kiinnitetään oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaan yhteistyöhön, oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Opetusta järjestetään koulussa lähiopetuksena, osaksi työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä kuten esimerkiksi leirikouluissa ( 2-4 kertaa vuodessa ) ja yrityskäyntien yhteydessä ohjattuna opiskeluna. Oman 33