Opetuksen TVT -strategia
|
|
- Aku Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opetuksen TVT -strategia Asiakasnäkökulma Verkko-opetustarjonta parantaa opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisiin ja joustaviin valintoihin ja tukee opintojen henkilökohtaistamista. Verkkoopetus vähentää opetusjärjestelyjen aika- ja paikkasidonnaisuutta. Oppilaitosten toimintaympäristö tukee verkko-opetusta. Oppimis/henkilöstö -näkökulma Viestintätekniikan ja verkkopedagogiikan käyttö on luontainen osa opettajan työnkuvaa. Verkko-opetus ja viestintätekniikka ovat kehittäneet opetuksen laatua ja opetusmenetelmiä. Oman henkilöstön kehittämisessä käytetään verkko-opetusta. VISIO 2010 Sisäinen tehokkuus näkökulma Verkko-opetus edistää opetuksen avoimuutta, yhteistyötä ja laatua. Verkko-opetus tehostaa koulutuksen/opintojaksojen suunnittelua, toteutusta ja dokumentaation ylläpitämista. Tietojärjestelmissä olevaa tietoa hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Tietojärjestelmiä integroidaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Taloudellinen näkökulma Hankerahoituksen tukeman käynnistysvaiheen jälkeen verkko-opetuspalvelut tuotetaan normirahoituksen turvin. Verkko-opetus mahdollistaa opetuksen yksilöllistämisen kustannustehokkaasti. TVTinvestoinnit ovat tehokkaassa käytössä. 1
2 Opetuksen TVT-strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Laadittu Visio Opetuksen TVT-strategia... 4 Verkko-oppiminen... 4 Opiskelijahallinto... 4 Opetusjärjestelyt/Opetuksen toimintaympäristö... 5 Toimenpiteet opetuksen TVT-strategian toteuttamiseksi... 6 Koulutusyhtymän yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet... 6 Henkilöstön koulutus... 6 KPEDU Verkko-opisto... 6 Koordinaattori... 7 Hanketoiminta verkko-opetuksen kehittämisen tukena... 7 Opetuksen toimintaympäristöt... 7 Opetusmateriaalit ja oppimisaihiot... 7 Tietojärjestelmät... 8 Opistot... 9 Verkko-opetuksen johtaminen... 9 Opetussuunnitelman tavoitteet... 9 Opinto-ohjaajat... 9 Opettajat... 9 Opiskelijat... 9 Laadunhallinta, tuloskortti ja mittarit Asiakasnäkökulma Oppimis/henkilöstö-näkökulma Sisäinen tehokkuus näkökulma Taloudellinen näkökulma
3 Visio 2010 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä verkko-opetus on yksi oppimisen muoto sekä opetusmenetelmä, jota käytetään kaikissa oppilaitoksissa. Verkko-opetustarjonnan avulla järjestetään koulutusta joustavasti ja monimuotoisesti useille eri kohderyhmille. Verkkokurssit tarjoavat opiskelumahdollisuuksia mm. valinnaisiin opintoihin, täydennyskoulutukseen sekä näyttötutkintoihin. Alueellinen verkko-opetustarjonta tuotetaan yhteistyössä alueen lukioiden kanssa. Koulutusmenetelmänä verkko-opetus ja viestintäteknologia tarjoavat välineitä opetuksen laadun parantamiseen. Koulutusyhtymässä toimii verkko-opetuksen palveluyksikkö, joka koordinoi oppilaitosten verkko-opetustarjontaa, kehittää verkkopedagogiikkaa, työvälineitä sekä tarjoaa koulutusta ja koulutusteknologian tukipalveluja kouluttajille ja oppilaitoksille. Palveluyksikkö toimii käynnistysvaiheessa hankerahoituksella, myöhemmin koulutusyhtymän rahoituksella, hankerahoituksella ja palvelujen myynnillä oppilaitoksille. Yhteistyötä tehdään alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä alakohtaisesti että oppilaitosten ja eri koulutusasteiden välillä. Yhteistoiminnan pelisäännöt tukevat toiminnan sujuvuutta. 3
4 Opetuksen TVT-strategia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö edistää elinikäisen oppimisen periaatetta ja mahdollista erilaiset yksilölliset koulutuspolut. Tieto- ja viestintätekniikan avulla kehitetään oppilaitoksen ja sen yhteistyökumppaneiden, opettajien, opinto-ohjaajien sekä opiskelijoiden välistä koulutuksen aikaista tiedonvälitystä ja tiedonhallintaa. Opetuksen tvt-strategia ja sen toimenpideohjelmat laaditaan tukemaan koulutusyhtymän pedagogista strategiaa ja opetussuunnitelmia. Strategisia menestystekijöitä: Opiskelijatiedon ja opetustarjonnan hallinta mm. HOPS-vaiheessa. Yksilön valinnanmahdollisuuksien lisääminen oppimistavoissa ja oppimisväylissä Yhteisöllisyyden ja työelämälähtöisyyden edistäminen Monipuolisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien hyödyntäminen. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään opetustoiminnassa seuraavilla alueilla: Verkko-oppiminen Opetusjärjestelyt/opetuksen toimintaympäristö Opiskelijahallinto Verkko-oppiminen Verkko-oppimisella käsitetään laajasti tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa ja oppimisessa. Keskeistä on oppimisprosessiin liittyvä vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä. Verkko-oppimista voidaan hyödyntää osana lähiopetusta sekä osana monimuotokoulutuksia ja etäopiskelua. Verkko-oppiminen on keskeinen työväline myös työssäoppimisen ohjauksessa. Opiskelijahallinto Opiskelijahallinto termiä käytetään niistä tietojärjestelmäratkaisuista, joiden avulla: - hallitaan opiskelijoiden ja opetuksen lukumäärätietoja ja tilastoja erilaisia raportointeja varten - kuvataan opetussuunnitelmien rakenteet ja sisällöt opetuksen ja ohjauksen suunnittelua, lukujärjestysten laatimista, opiskelijan valintoja, opiskelija-arviointia ja todistusten laatimista varten - tuetaan ja ohjataan opiskelijan oppimista (ohjaava arviointi, HOPS- ja HOJKSseuranta) ja elämänhallintaa (reaaliaikainen poissaolojen seuranta) - ollaan vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa ja tiedotetaan heille tärkeistä asioista Opiskelijahallinnon keskeinen tietojärjestelmä koulutusyhtymässä on Primus ja siihen yhteydessä oleva internet-käyttöliittymä Wilma sekä lukujärjestyksien laadintaan ja resurssienhallintaan käytettävä Kurre. 4
5 Opetusjärjestelyt/Opetuksen toimintaympäristö Opetussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet ja opetuksen toteutussuunnitelmat ohjaavat opetustilojen ja niiden varustelun suunnittelua sekä virtuaalisten toimintaympäristöjen suunnittelua Eri aloilla tieto- ja viestintätekniikan osuus ammatin hallinnassa ja työnkuvassa vaihtelee suuresti, mikä otetaan huomioon opetuksen toimintaympäristöjä suunniteltaessa. Kaikille opiskelijoille tulee kuitenkin taata mahdollisuus saavuttaa tietoyhteiskunnan kansalaisuuden ja elinikäisen oppimisen edellyttämät taidot ammatillisen koulutuksen aikana. Keskeisiä kysymyksiä opetuksen toimintaympäristöjen ja niiden tvt-ratkaisujen osalta ovat: - Oppimisalusta sekä virtuaaliset työympäristöt - Koulun opetustilojen tieto- ja viestintätekninen varustus - Miten tieto- ja viestintätekniikan avulla tuetaan oppimista eri toimintaympäristöissä (esim. työssäoppiminen kotimaassa ja ulkomailla) - Kotoa tai muuten etänä opiskelu - Alueellinen yhteistyö ja yhteinen opetustarjonta - Tietopankit ja digitaaliset aineistot 5
6 Toimenpiteet opetuksen TVT-strategian toteuttamiseksi Koulutusyhtymän yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet Henkilöstön koulutus Koulutusten tavoitteena on tukea toimintakulttuurin muutosta. Sitomalla koulutus henkilöstön omaan työhön omalla työpaikalla saadaan koulutuksesta eniten hyötyä ja koulutus voidaan myös hoitaa työn ohessa helpoiten. Henkilöstökoulutuksessa hyödynnetään verkko-oppimista. Kaikkien opettajien olisi saatava perusvalmiudet tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen osana lähiopetusta. Tähän liittyvää täydennyskoulutusta järjestetään ensisijaisesti koulutusyhtymän sisäisenä koulutuksena, jotta toimintamalleista saadaan yhteneväisiä. Monimuotokoulutusten sekä verkkokurssien järjestämistä varten tarvitaan pitempikestoista täydennyskoulutusta sekä koulutussuunnitteluun liittyvää koulutusta. Koulutus kohdennetaan ensimmäisessä vaiheessa hallintoon sekä osastojen vetäjille. Opettajat tarvitsevat valmiuksia verkkokurssien tuottamiseen sekä verkko-opintojen ohjaamiseen. Opettajien täydennyskoulutusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan opettajien työpaikoilla, niin ettei heidän tarvitse lähteä kauemmaksi opiskelemaan. IT-henkilöstöä on koulutettava, jotta he voivat opastaa ja neuvoa opettajia oppimisympäristöjen ja tietoverkkojen hyödyntämiseen. IT-palvelukeskuksen tuottamien palvelujen on vastattava opetustoiminnan tarpeita, joten vuorovaikutus opetushenkilöstön edustajien kanssa on tärkeää. Henkilökunnalle tulee taata resurssit työn ohessa täydentää ja kehittää omaa osaamistaan. Koulutuksissa hyödynnetään OPH:n tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia sekä tehdään yhteistyötä muiden alueitten ja koulutusasteiden kanssa. Täydennyskoulutusvarat tulevat todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa ja nämä on osattava hyödyntää alueella nykyistä paremmin. KPEDU Verkko-opisto Verkko-oppimista kehittää KPEDU Verkko-opisto, joka on Koulutusyhtymässä toimiva verkko-opetuksen palveluyksikkö. Verkko-opisto on keskeinen toimija opetuksen TVTstrategian toteuttajana. KPEDU Verkko-opisto: koordinoi oppilaitosten verkko-opetustarjontaa suunnittelee ja toteuttaa verkko-opetukseen liittyviä kehittämishankkeita seuraa verkko-opetuksen kehittymistä ja tiedottaa KPEDUn henkilöstölle 6
7 kehittää verkkopedagogiikkaa, käytössä olevia sähköisiä työvälineitä ja oppimateriaaleja tarjoaa tukipalveluja verkkokurssien ja oppimateriaalin tuotantoon suunnittelee ja kehittää opetuksen toimintaympäristöä yhteistyössä RegiOnlinen kanssa tarjoaa koulutusta KPEDUn henkilöstölle ja osallistuu henkilöstökoulutukseen liittyvän verkko-opetuksen toteutukseen. Verkko-opisto tekee yhteistyötä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Alueellisessa yhteistyössä tärkeimmät kumppanit ovat alueen lukiot, joiden kanssa kehitetään yhteistä alueellista opintotarjontaa. Verkko-opisto toimii toistaiseksi hankerahoituksella ja siihen kuuluvat osa-aikainen koordinaattori sekä opintosihteeri. Verkko-opistossa on jäseniä jokaisesta Koulutusyhtymän oppilaitoksesta. Mukana ovat myös kaikki verkko-opetushankkeiden parissa toimivat henkilöt. Koordinaattori KPEDU Verkko-opisto ja verkko-opetuksen koordinointi vaatii vähintään yhden henkilön kokopäiväisen työpanoksen ympäri vuoden. Työresurssia tarvitaan OPH:n rahoittamien hankkeiden koordinoimiseen, KPEDU verkko-opiston toiminnan kehittäminen ja alueelliseen yhteistyöhön. Myös verkko-opetuksen jatkuvuus ja laadunvarmistaminen vaativat työtä. Koordinaattorin tehtävinä on huolehtia verkko-opetuksen laadun valvonnasta ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja toimia tukena opistojen verkkoopetuksen kehittämisessä Verkko-opiston koordinaattori selvittää ja kerää henkilöstön koulutustarpeita ja tiedottaa koulutusmahdollisuuksista. Lisäksi koordinaattorin tehtävänä on kerätä tilastotietoja verkko-opetuksen toiminnasta, tiedottaa toiminnasta ja markkinoida verkko-opetusta yhtymän sisällä ja seudullisesti sekä valtakunnallisesti. Koordinaattori osallistuu KPEDUn tietohallintotiimin työhön. Hanketoiminta verkko-opetuksen kehittämisen tukena Verkko-opetus on uusi asia ja sen kehittämisessä voidaan hyödyntää hankerahoituksia. Rahoitusmahdollisuuksia tarjoavat mm. OPH, lääninhallitukset, maakuntaliitot sekä EU:n ohjelmat. Opetuksen toimintaympäristöt Oppilaitosten Internet-yhteydet ovat nyt jo hyvät. Toimintaympäristöä on kehitettävä siten että ATK-työpisteiden määrä vastaa opiskelijoiden määrää kaikissa opistoissa. Opetuksessa olisi myös hyödynnettävä tehokkaammin oppimisalustaa (Moodle) sekä virtuaalisia luokkahuoneita. Opetusmateriaalit ja oppimisaihiot Oppimisessa käytettäviä oppimateriaaleja ja tietolähteitä tarjotaan koulutuskirjaston kautta. Koulutuskirjaston aineistot sopivat itsenäiseen opiskeluun ja lähdemateriaaliksi. 7
8 Eri ammattialoille voidaan lisäksi koota ja hankkia erilaisia digitaalisia aineistoja sekä oppimisaihioita, jotka ovat kouluttajien käytössä opetustilanteita sekä verkkokurssien rakentamista varten. Aineiston hallinta keskitetään yhteisille palvelimille. Aineistot voivat olla kuitenkin koulutusala- ja opistokohtaisia (esim. lisenssit). Vastaavasti myös oppimisalustalle rakennetut verkkokurssit ja aineistot voidaan arkistoida ja varmuustallentaa yhteisille järjestelmille. Itsetuotettujen opetusmateriaalien suhteen tulee olla yhteisesti sovitut käytännöt, jotta varmistetaan mm. tekijänoikeudelliset asiat sekä opistojen käyttöoikeudet. Oppimateriaalien tuotantoon liittyvissä asioissa voidaan käyttää apuna myös KPEDU Verkko-opistoa. Tietojärjestelmät Opetuksen tukena käytetään useita järjestelmiä. Tärkeimmät järjestelmät ovat: Primus Opiskelijahallinto Wilma - Opiskelijaliittymä Tulevaisuudessa Kurre lukujärjestykset,resurssit Moodle Oppimisalusta Oppimateriaalien tuottamiseen ja verkkokurssien hallintaan käytettävät järjestelmät 8
9 Opistot Verkko-opetuksen johtaminen Opistoissa verkko-opetuksen edistämisestä vastaa rehtori yhdessä nimetyn verkkoopetusvastaavan ja opinto-ohjaajan kanssa. Jokainen opisto määrittelee omat tavoitteensa verkko-opetuksen kehittämiselle yhteisen vision pohjalta. KPEDUn verkko-opetuksen koordinaattori avustaa tarvittaessa opistoja. Opetussuunnitelman tavoitteet Verkko-opetus on yksi pedagoginen menetelmä, joka tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Opintojakson toteutuksessa on mainittava miten verkko-opetusta käytetään. Opintojaksojen kuvaukset ja toteutussuunnitelmat tulee kirjata myös Primukseen. Opinto-ohjaajat Opinto-ohjaajien täydennyskoulutusta on lisättävä niin, että he osaavat ohjata opiskelijoita verkko-opetuksen piirin sekä varmistaa että opiskelijoilla on verkko-opetuksessa tarvittavat opiskelutaidot. Opettajat Verkkokurssien toteutukseen ja dokumentointiin on kehitettävät omat ohjeistuksensa esimerkiksi oppilaitoskohtaisesti. Opettajan työn kannalta on tärkeää sopia oppimateriaalin tekemiseen liittyvät tekijänoikeusasiat sekä työn korvausperusteet. Näistä laaditaan erilliset toimintaohjeet. Verkko-opetusta hyödyntävät kurssit tilastoidaan Primukseen. Opiskelijat Verkko-oppimisen vaatimukset on huomioitava opiskelijan toimintaympäristössä. Lisäksi opiskelijalla tulee olla riittävät taidot verkko-opiskeluun. 9
10 Laadunhallinta, tuloskortti ja mittarit Koulutusyhtymässä päivitetään koulutuksen järjestäjän yhteinen ja opistokohtaiset tvtstrategiat vastaamaan nykyisiä tavoitteita ja toimintatapoja. Verkko-opetuksen laatua ja laajuutta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Verkko-opetusmateriaalin laatua kehitetään ottamalla huomioon opetushallituksessa kehitetyt verkko-oppimateriaalin laatukriteerit (liite I). Verkko-opetuksen ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön arvioinnin pohjaksi luodaan verkko-opetukselle oma BSC-näkökulmien mukainen tuloskortti mittareineen (liite II). Asiakasnäkökulma Verkko-opetustarjonta parantaa opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisiin ja joustaviin valintoihin ja tukee opintojen henkilökohtaistamista. Verkko-opetus vähentää opetusjärjestelyjen aika- ja paikkasidonnaisuutta. Oppilaitosten toimintaympäristö tukee verkko-opetusta. Oppimis/henkilöstö-näkökulma Viestintätekniikan ja verkko-pedagogiikan käyttö on luontainen osa opettajan työnkuvaa. Verkko-opetus ja viestintätekniikka ovat kehittäneet opetuksen laatua ja opetusmenetelmiä. Oman henkilöstön kehittämisessä käytetään verkko-opetusta. : Opetushenkilöstön suhteen menestystekijöitä ovat: Tieto- ja viestintätekniikan tehokas hyödyntäminen opetusjärjestelyissä ja opetuksen suunnittelussa. Verkkopedagogiikan hyödyntäminen kaikessa opetustoiminnassa. Laadukkaiden oppimisaihioiden laadinta Henkilöstökoulutuksen toteutus monimuotoisena verkko-opetusta hyödyntäen. Mittareita ovat OPE.FI-tasot sekä verkko-opetuksen osuus opettajan opetustyössä. Alakohtaisten oppimisaihioiden määrä. Asiantuntijatason osaamisen suhteen kriittisiä menestystekijöitä ovat: Oppimisalustan ylläpito Verkko-pedagogiikan kehittäminen Sisällöntuotanto Sisäinen tehokkuus näkökulma Verkko-opetus edistää opetuksen avoimuutta, yhteistyötä ja laatua. Verkko-opetus tehostaa koulutuksen/opintojaksojen suunnittelua, toteutusta ja dokumentaation 10
11 ylläpitämista. Tietojärjestelmissä olevaa tietoa hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Tietojärjestelmiä integroidaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Tietojärjestelmien strategisia menestystekijöitä ovat: KPEDU:n järjestelmien integrointi Järjestelmien kehittäminen raportoinnin ja sähköisen tiedonsiirron suhteen Taloudellinen näkökulma Hankerahoituksen tukeman käynnistysvaiheen jälkeen verkko-opetuspalvelut tuotetaan normirahoituksen turvin. Verkko-opetus mahdollistaa opetuksen yksilöllistämisen kustannustehokkaasti. TVT-investoinnit ovat tehokkaassa käytössä. Verkko-opetuksella haetaan mm. kustannustehokasta ratkaisua opetuksen yksilöllistämisen tarpeisiin, joten tässä tapauksessa toimintaa koordinoivalle verkkoopetuksen palveluyksikölle on olemassa myös tilaus. Pitkällä aikavälillä verkko-opetuksen hyödyntäminen tuo myös kustannussäästöjä. Etuina on mm. pienten ryhmien yhdistäminen, laajempi ja monipuolisempi asiakaskunta ja yksilöllisen ohjauksen helpottuminen. Tiedonhallinnan kehittämisellä vähennetään manuaalisesti tehtävän työn tarvetta. KPEDU Verkko-opiston toiminta mitoitetaan opistojen tarpeiden, käytössä olevien resurssien ja käynnissä olevien hankkeiden mukaisiksi. Tarvittavia ylläpitäviä toimintoja ovat tekninen ylläpito, kouluttajien tarvitsemat tukipalvelut, opintotarjottimen ylläpito ja verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa. Mahdollisuuksien mukaan resurssia voidaan varata myös laadulliseen arviointiin ja muuhun toiminnan kehittämiseen. Verkko-opetuksen kehittämiseen on todennäköisesti mahdollista saada myös uutta hankerahoitusta. Paikallisten rahoittajien lisäksi voidaan verkko-opetuksen kehittämistä rahoittaa myös KV-hankkeiden kautta. Rahoitusmahdollisuuksia tarjoavat mm. Leonardo ja Minerva-hankkeet. 11
12 LIITE I OPH: Verkko-oppimateriaalin laatukriteerit: Pedagoginen laatu 1. Verkko-oppimateriaalin tavoitteet ja opiskelun luonne ilmaistaan selkeästi 2. Verkko-oppimateriaali tukee kehittyneitä opiskelukäytäntöjä 3. Verkko-oppimateriaalin tieto on merkityksellistä ja se esitetään oppimista tukevalla tavalla 4. Verkko-oppimateriaali tukee monipuolista arviointia Käytettävyys 1. Verkko-oppimateriaali löytyy ja voidaan ottaa helposti käyttöön 2. Verkko-oppimateriaalin käyttö on nopeaa ja tehokasta 3. Verkko-oppimateriaali ohjaa käyttäjää toimimaan oikein 4. Verkko-oppimateriaalin käyttöliittymä on selkeä ja innostava Esteettömyys 1. Verkko-oppimateriaalien sisältö on kaikkien saatavissa 2. Verkko-oppimateriaalin käyttöliittymä on kaikkien käytettävissä 3. Verkko-oppimateriaalin sisältö ja käyttöliittymä ovat helppoja ymmärtää 4. Käytetyt tekniikat toimivat luotettavasti mahdollisimman monissa käyttömuodoissa Tuotannon laatu 1. Verkko-oppimateriaali tuotetaan hallitusti 2. Verkko-oppimateriaalin tuotanto pohjautuu tiedollisiin, taidollisiin ja oppimista tukeviin tavoitteisiin 3. Käyttäjäryhmä, käyttäjien tarpeet ja käyttötilanteet otetaan huomioon 4. Käytettävyys ja esteettömyys arvioidaan ja varmistetaan 5. Sisältö tuotetaan ammattimaisesti 6. Verkko-oppimateriaalin tekijän- ja käyttöoikeuksia hallitaan 7. Tuotanto on teknisesti korkealaatuista ja median mukaista 8. Verkko-oppimateriaalien turvallisuus ja tekninen laatu varmistetaan 9. Verkko-oppimateriaalia kehitetään seurannan perusteella 12
13 Tuloskortti: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa LIITE II TULOSKORTTI/ KPEDU Verkko-opetus VISIO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä verkko-opetus on yksi oppimisen muoto sekä opetusmenetelmä jota käytetään kaikissa oppilaitoksissa. Verkko-opetustarjonnan avulla järjestetään koulutusta joustavasti ja monimuotoisesti useille eri kohderyhmille. Verkkokurssit tarjoavat opiskelumahdollisuuksia mm. valinnaisiin opintoihin, täydennys-koulutukseen sekä näyttötutkintoihin. Alueellinen verkko-opetustarjonta tuotetaan yhteistyössä alueen lukioiden kanssa. Koulutusmenetelmänä verkko-opetus ja viestintäteknologia tarjoavat välineitä opetuksen laadun parantamiseen. Koulutusyhtymässä toimii verkko-opetuksen palveluyksikkö, joka koordinoi oppilaitosten verkko-opetustarjontaa, kehittää verkkopedagogiikkaa, työvälineitä sekä tarjoaa koulutusta ja koulutusteknologian tukipalveluja kouluttajille ja oppilaitoksille. Palveluyksikkö toimii käynnistysvaiheessa hankerahoituksella, myöhemmin koulutus-yhtymän rahoituksella, hankerahoituksella ja palvelujen myynnillä oppilaitoksille. Yhteistyötä tehdään alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä ala-kohtaisesti että oppilaitosten ja eri koulutusasteiden välillä. Yhteistoiminnan pelisäännöt tukevat toiminnan sujuvuutta. Missio Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen ja verkko-opetuksen missiona on edistää tietoyhteiskuntatavoitteiden toteutumista ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä. Näkökulma Asiakasnäkökulma Oppimis/henkilöstönäkökulma Sisäinen tehokkuus, Rakenteet Taloudellinen näkökulma ja prosessit Strategiset päämäärät Verkko-opetustarjonta parantaa opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisiin ja joustaviin valintoihin ja tukee opintojen henkilökohtaistamista. Verkkoopetus vähentää opetusjärjestelyjen aika- ja paikkasidonnaisuutta. Oppilaitosten toimintaympäristö tukee verkko-opetusta. Viestintätekniikan ja verkkopedagogiikan käyttö on luontainen osa opettajan työnkuvaa. Verkko-opetus ja viestintätekniikka ovat kehittäneet opetuksen laatua ja opetusmenetelmiä. Oman henkilöstön kehittämisessä käytetään verkkoopetusta. Verkko-opetus edistää opetuksen avoimuutta, yhteistyötä ja laatua. Verkkoopetus tehostaa koulutuksen/opintojaksojen suunnittelua, toteutusta ja dokumentaation ylläpitämistä. Tietojärjestelmissä olevaa tietoa hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Tietojärjestelmiä integroidaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankerahoituksen tukeman käynnistysvaiheen jälkeen verkko-opetuspalvelut tuotetaan normirahoituksen turvin. Verkko-opetus mahdollistaa opetuksen yksilöllistämisen kustannustehokkaasti. TVTinvestoinnit ovat tehokkaassa käytössä. Kriittiset menestystekijät Opetussuunnitelmien kehittäminen ja niiden vieminen verkkoon Opettajien laaja tvtperusosaaminen sekä riittävä ammattiala- ja KPEDU:n järjestelmien integrointi. Järjestelmien kehittäminen Resurssien uudelleenkohdentaminen uuden toimintatavan 13
14 opiskelijoiden ulottuville. Verkko-opintotarjonnan tuottaminen ja markkinointi. Opiskelijoiden ohjaaminen verkko-opintoihin ja opinnoissa. Toimintaympäristö tukee verkko-oppimista. asiantuntijaosaaminen tvt:n käytössä. Henkilöstökoulutuksen toteutus monimuotoisena verkkoopetusta hyödyntäen (työssäoppiminen / ohjeistukset) raportoinnin ja sähköisen tiedonsiirron suhteen mukaiseksi. TVT-teknologian käyttöasteen kasvattaminen. Strategiset mittarit Asiakkaiden näkemykset: - Opiskelijapalaute: opetusmenetelmien arviointi Suorituskyvyn mittarit: - yhteisessä tarjonnassa olevien verkkokurssien määrä/vuosi (arvioidaan Nettiluotsin kautta) Tulevaisuudessa: - verkko-opintojen määrä (ov/tutkinto, koulutus) : arvioidaan OPSeista, toteutuskuvauksista Primuksessa - verkkokursseina suoritetut opinnot ov/vuosi (kerätään Primuksesta) Henkilöstön näkemykset: - Palaute opettajilta Suorituskyvyn mittarit: - tvt-osaamisen taso itsearviointina - verkko-opetuksen osuus tällä hetkellä % opettajan opetustyössä (oma arviointi, toteutetaan kyselynä) - verkko-opetuksen osuus % opettajan työssä kahden vuoden päästä (oma arviointi, toteutetaan kyselynä) - Moodlea käyttävät opettajat hlöä (kerätään moodlesta) - verkko-opetuksen osuus henkilöstökoulutuksessa % (arviointi, koulutuspäivien määrän ja toteutusmenetelmän perusteella) - verkko-opintoina suoritetut ov:t/opiskelija - suorittaneiden määrä - tarjotut kurssit/käynnistyneet kurssit - osallistuneiden määrä/toimija/kurssi - ulkopuolisten opiskelijoiden määrä - Opettajien oma arviointi Primuksen ja Wilman hyödyntämisestä esim. mitä toimintoja käyttävät (useinharvoin-asteikolla) Kustannukset verkkoopetuksesta / tuotettua opiskelijatyöpäivää kohden opistoittain - oppimisalustan ylläpito + muut RegiOnlinen kulut - hankkeiden omarahoitusosuus - KPEDU Verkko-opiston kulut - henkilöstökoulutuksen kulut - oppimateriaalit yms. yhteistyön hyöty (itsearviointina) - synergiaetujen osoittaminen - laaja alueellinen tarjonta Toimintatavan muutos. - Oppimisalustan ja muiden työvälineiden käyttöaste, opiskelijamäärät, opettajamäärät 14
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotAlueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet
Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotOpe.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa
Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus
LisätiedotTvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta
Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotDigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21
DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
LisätiedotDigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.
DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä
LisätiedotVUOSIVÄLIRAPORTTI 2012
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
Lisätiedotyhteyshenkilö ihmeidentekijä?
eedu 2004/NRO6 VirtuaaliAMK-yhteyshenkil yhteyshenkilö ihmeidentekijä? - Ketä AMKista tarvitaan - tytti.thuren thuren@tamk.fi 1 AMKin toimijat - Opiskelija Läsnäolevana tutkinto-opiskelijana AMKissa (perus-
LisätiedotKoulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja
Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTeemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT)
Teemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT) Taustoja Interaktiivinen verkkoluento Tuotantoprosessi Protoluento Jatkohankkeet 1 Taustaa: visioita ja tavoitteita Mat-luonnont.
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotTeemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT)
Teemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT) Taustoja Interaktiivinen Tuotantoprosessi Protoluento Jatkohankkeet 1 Taustaa: visioita ja tavoitteita Mat-luonnont. tdk,
LisätiedotVerkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi
Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa
LisätiedotValitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen
PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen
LisätiedotAmmattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä
Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotVerkkokurssin suunnitteluprosessi
Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1
Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama
LisätiedotTULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET
Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus
Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö
LisätiedotMiten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?
Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon
LisätiedotYlempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa
Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin
Lisätiedotwww.helsinki.fi/yliopisto 9.12.2010 1
9.12.2010 1 Pedaali pohjaan Verkkoja kokemassa ja saalista jakamassa Verkko ja viestintä / Burman ja Antinluoma 9.12.2010 2 Toiminta-ajatuksemme Palmenia on Helsingin yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää
LisätiedotVIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla
VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan
LisätiedotDynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa
Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotTAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet
TAUSTATIEDOT Tervetuloa kehittämään ammatillisen koulutuksen digitalisaation tulevaisuutta! Kyselyllä saadaan tietoa siitä, kuinka digitalisaation vaikutukset näkyvät ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja
LisätiedotKohti ammatillista huippuosaamista
Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotSosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa
Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö
LisätiedotHankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen
Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotOrganisatorinen muutos
Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotHenkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista
Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa
LisätiedotRyhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen
Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)
LisätiedotKoulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä
Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotTyöelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?
Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja
Lisätiedoteosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre
1 eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 2 Hankkeesta lyhyesti Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima (HAMK) ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke. Projekti aloitettiin
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotSEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA
SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE 2016 Vastausprosentti: 50 % 1. Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 1. Koulutuksen sisällöt ja
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe
Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotKansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH
Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2017 Vastausprosentti: 42,4 % 1. Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet 1. Sivu 1 / 10 1. Koulutuksen sisällöt
LisätiedotPoluttamo oma digipolku oppimiseen
Poluttamo oma digipolku oppimiseen Omnian AMK-polkukokeilu Jarmo Aho 9.11.2018 Ammatillisista opinnoista korkeakouluun teknisillä aloilla Ammatilliset opiskelijat eivät ole tasasuhtaisessa asemassa kaksoistutkinnon
LisätiedotAmmatillinen reformi ja opettaja
Ammatillinen reformi ja opettaja Lauri Kurvonen OAJ 26.9.2018 26.9.2018 1 Sisällys Opettajan työn ydintehtävät Reformin tuki ja toteutus Toimintaympäristön muutokset Lähde: Kunnas 2005 Opettajan työssä
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotPääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan
Aineistokartoitustehtävä 1 - Työelämäpedagoginen osaamiskartta, osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa, 6 op - Valmiina käytettävissä oleva aineistojen sekä puuttuvan aineiston valmistaminen
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotTutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotAMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)
Ammatillinen opettajankoulutus (60 op): Ammattipedagogisen osaamisen (38 op) osaamistavoitteet ja arviointikriteerit AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt
LisätiedotOpinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa
Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotOppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta
LisätiedotETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA
ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotJukka Lerkkanen
Jukka Lerkkanen 31.8.2018 27.8.2018 1 Tarve Yliopistojen opiskelijavalintajärjestelmä uudistuu siten, että vuonna 2018 opiskelijavalinnoissa pääsääntöisesti luovutaan pitkää etukäteisvalmistelua vaativista
LisätiedotVerkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke
Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke 2004-2007 Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto VirtuaaliAMK-seminaari 11.11. 2004 Ulla Ritvanen, Kuopion yliopisto
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen
LisätiedotNäyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi
Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin
LisätiedotVankilaopetusta verkossa -hanke
Vankilaopetusta verkossa -hanke Kesto: 8/2010 5/2013 (mahd. 2013 vuoden loppuun) Hallinnoija: Bovallius-ammattiopisto Rahoittava viranomainen: Opetushallitus Kehittämisohjelma: Manner-Suomen ESR-ohjelma,
LisätiedotTyöpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN
Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,
LisätiedotUusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus
Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.
LisätiedotJyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs
LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs.201004 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.
LisätiedotOsaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
LisätiedotHyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotOPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä
OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä Yksilöllisen ja joustavan oppimisen tukeminen Sami Pirhonen projektipäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
LisätiedotLähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
Lisätiedot