YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN
|
|
- Emilia Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN TOIMINTASUUNNITELMA Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio Sari Furuholm Tarja Lindgren Kirsi Lukka-Aro Minna Nevalainen
2 Sisällys 1. Johdanto Tarkennetut tavoitteet Toimenpiteiden tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Toimenpiteet ja niiden toteutusaikataulu Saumaton asiakaslähtöinen kuntoutusketju Rajapintojen solmukohtien esille tuominen Kotiutusprosessin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä Kuntoutusprosessin tehostaminen Palvelujärjestelmän päällekkäisyyksien esille tuominen Työnkuvien selkeytys Ikääntyvien asiakkaiden, omaishoitajien ja työntekijöiden voimavaralähtöisen ja kuntouttavan osaamisen vahvistaminen Kuntouttavan työotteen kehittäminen Kotihoidon tukeminen Vanhuspsykiatrisen ja geriatrisen osaamisen lisääminen Omaisten tukeminen Ikääntyvien oman osallisuuden ja vertaistoiminnan edistäminen yhteistyössä järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa Menetelmät Yhteistyö eri toimijoiden kanssa
3 1. Johdanto Ikääntyneiden määrä lisääntyy lähivuosina merkittävästi Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisillä asiakkailla on monia ongelmia, ja heidän hoitonsa on usein pirstaloitunutta, eikä eri hoitotahojen välillä ole aina toimivaa yhteistyötä. Tästä syystä saumaton, asiakaslähtöinen kuntoutusketju on hankkeen keskeisin tavoite. Perusterveydenhuollossa hoidetaan moniammatillista osaamista tarvitsevia kompleksisia potilaita, mutta hoitovastuun säilyttämiseksi perusterveydenhuollossa tarvitaan toimivaa moniammatillista yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Lisäksi järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden tarjoamia palveluita ja tukimuotoja on osattava hyödyntää aiempaa paremmin. Vanhuspalvelulaki ja hallituksen rakennepoliittinen ohjelma painottavat laitoshoidon vähentämistä ja kotona annettavan tuen lisäämistä. Ikääntyvien osallisuutta on vahvistettava ja tuettava kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa. Palvelujen rakennetta ja toimintatapoja on muutettava edelleen niin, että kotiin annettavaa tukea ja kuntoutusta lisätään ja monipuolistetaan. Toimintakykyinen vanhuus vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää ja hillitsee hoitokustannusten kasvua. Hankkeessa kokeillaan erilaisia toimintamalleja kuntoutuksen porrastuksen ja monialaisen yhteistyön kehittämiseksi. 2. Tarkennetut tavoitteet Toimenpiteiden kohderyhmänä ovat ikääntyneet ja heidän omaisensa, erityisesti kuntoutusta tarvitsevat ikäihmiset. Toiminta-alueena ovat kaikki Satakunnan kunnat. Kuntoutus nähdään tässä hankkeessa laaja-alaisesti niin fyysisenä, psyykkisenä kuin sosiaalisenakin. Tavoitteet: - Yhteistyön kehittäminen kuntoutuksen ketjun yhtenäistämiseksi ja ikääntyvän asiakkaan osallisuuden parantamiseksi - Ikääntyvien asiakkaiden, omaishoitajien ja työntekijöiden voimavaralähtöisen ja kuntouttavan osaamisen vahvistaminen - Ikääntyvien oman osallisuuden ja vertaistoiminnan edistäminen yhteistyössä järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa 2
4 3. Toimenpiteiden tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Projektisuunnitelman mukaiset tulokset ja vaikutukset: - Ikääntyvät saavat parasta mahdollista kuntoutusta ja hoitoa - Nopeasti erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirtyvien iäkkäiden potilaiden hoidon jatkuvuus ja kuntoutuksen aktiivinen ote turvataan - Ikäihminen selviytyy kuntoutuksen turvin omassa kodissaan mahdollisimman pitkään tilapäisestä toimintakyvyn laskusta huolimatta - Päällekkäisyyksien väheneminen, hoidon pirstaloitumisen estäminen, toimivat saumattomat kuntoutusketjut - Ikäihmisten ylimääräiset siirrot hoitopaikasta toiseen vähenevät - Kompleksisten tapausten yhteydessä ei toimimatonta hoitoketjua vaan toimivaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä - Vanhuspsykiatrinen ja geriatrinen osaaminen kehittyy ja vahvistuu kaikilla hoitotasoilla - Asiakasta voidaan hoitaa omassa perushoitopaikassa ja hän saa tarvitsemaansa hoitoa kokonaisvaltaisesti tutussa ympäristössä tutuilta hoitajilta ja välttyy sairaalaan toimittamisilta tai muualle siirtämisiltä - Erikoissairaanhoidossa olleiden ikääntyvien asiakkaiden kuntoutussuunnitelma toteutuu suunnitellusti ja hoidon jatkuvuus eri kuntoutusta antavissa yksiköissä toteutuu - Mentorointi laajenee työskentelymallina uusille erikoisaloille - Omaisten jaksamisen tukeminen ja tiedon lisääminen yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten kanssa - Oikea-aikaisuus ja nopea interventio parantaa yhteistyötä (perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä), lisää luottamusta ja on kustannustehokasta 4. Toimenpiteet ja niiden toteutusaikataulu 4.1 Saumaton asiakaslähtöinen kuntoutusketju Rajapintojen solmukohtien esille tuominen Toimenpiteiden tueksi toteutetaan alkukartoitus, jossa kartoitetaan nykyisen kuntoutusketjun tilanne sekä mahdolliset ongelmakohdat kehittämistoimenpiteiden tueksi. Kartoituksen 3
5 lisäksi solmukohtia pyritään tuomaan esille ja avaamaan esimerkiksi case esimerkkien avulla sekä palveluiden käyttäjiltä kartoittamalla. Saumatonta kuntoutusketjua ja yhteistyötä lisätään järjestämällä yhteistyökumppaneiden (esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja kuntien) kesken tilaisuuksia, joissa kartoitetaan nykyisen palvelujärjestelmän solmukohtia ja tunnistetaan potentiaalisia kehittämiskohteita tulevaisuutta silmällä pitäen. Toimenpiteessä etsitään yhteistyökumppaneita kunnista, valitaan case aiheet ja määritellään kriteerit tapausten valinnalle. Verkostomaisen yhteistyön hengessä kokoonpano tilaisuuksiin muokataan tapauksen sisällön pohjalta. Ketjun toimivuutta tarkastellaan myös potilaan näkökulmasta. Esimerkiksi kuntoutuksen ylemmän amk:n opinäytetyössä: Ikäihmisen kulku erikoissairaanhoidosta takaisin kotiin hoitoketjun kuvaus case pohjaisesti. Asiakkaan osallisuus palveluiden kehittämisessä voidaan toteuttaa myös asiakasraadilla tai BIKVA menetelmää hyödyntäen Kotiutusprosessin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä Kotiutusprosessin kehittäminen toteutetaan kolmessa vaiheessa. Aluksi selvitetään nykyiset kotiuttamisen käytännöt niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa, jonka jälkeen toimijat kootaan yhteen. Tarkoituksena on tehdä osapuolet ja heidän toimintansa tutuiksi sekä kehittää tapoja, jolla kotiutuminen ja yhteistyö ikäihmisen kotiutuksessa toimisivat paremmin. Vaihe 1: Perusterveydenhuollon kotiutuskäytäntöjen kartoitus Olisi hyödyllistä pystyä tunnistamaan jo sairaalatulovaiheessa ne vanhukset, joiden kotiutus on akuutin sairaalahoidon jälkeen hankalaa ja jotka selviytyvät huonosti kotiutuksen jälkeen. Tarkoituksena on haastatella Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella kotiutushoitajia, jotta saadaan tietoa miten päästään yhteistyöosaamiseen. (haastattelulomake suunnitelman liitteenä). Haastattelut kirjataan ja koostetaan yhteen. Edellisessä Toimintakykyisenä ikääntyminen-hanke on kokeiltu malleja erilaisista kotiutushoitajakäytännöistä. Näitä on muotoutunut eripuolille Satakunnan sairaanhoitopiiriä. Yhteisvoimin kotona hankkeessa on tarkoitus kartoittaa tämän hetken käytännön toimintaa. Millaisilla työtavoilla kotiutushoitajat toimivat, saavatko he riittävästi tietoa lähettävältä taholta, mitä tiedonsiirto kanavia käytetään. Samalla on hyvä selvittää keitä muita toimijoita tällä rajapinnalla on ja mitkä ovat heidän toimenkuvansa. Vaihe 2: Erikoissairaanhoidon kotiutuskäytäntöjen kartoitus Erikoissairaanhoidon kotiutuskäytäntöjä tarkastellaan samalla tavalla/lomakkeella kuin perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidossa haastatellaan kotiutushoitajat tai nimetyn henkilön puuttuessa kotiutumisen kanssa paljon työskentelevät esimerkiksi vanhuspsykiatriassa sosiaalityöntekijä. Haastattelut kirjataan ja kootaan. 4
6 Erityisenä kiinnostuksen kohteena erikoissairaanhoidon kotiutustilanteessa on päivystyksestä kotiin päin tapahtuva tiedonsiirtokäytäntö. Tätäkin toimintaa edellinen hanke kehitti ja päivystykseen laadittiin tiedonsiirtolomake. Tarkastellaan onko lomake vielä käytössä ja palveleeko se tämänhetkisessä tilanteessa (päivystyksessä toimivan geronomin haastattelu). Alkukartoitukseen liittyy myös tiedon keruuta kehittämisehdotuksista esimerkiksi muista ikähankkeista saatujen hyvien käytänteiden mukaisesti (kotiutushoitajilta, kuntoutusohjaajilta, omahoitajilta ja päivystyksen geriatriselta hoitajalta) Vaihe 3: Kotiutusvastaavien yhtyeensaattaminen ja yhteistyön kehittäminen Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kotiutushoitajien tai kotiutuksen parissa työskentelevien haastatteluita verrataan toisiinsa ja niistä kootaan raportti kehittämistoimenpiteiden tueksi. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kotiutuksesta vastaavat henkilöt kootaan yhteen. Tarkoituksena on lisätä tietoa toisten toimintatavoista sekä parantaa yhteistyötä. Menetelminä esimerkiksi case esimerkit, koulutukset ja workshopit. Toimenpiteellä tavoitellaan yhtenäisiä kotiutuskäytäntöjä tai konsensus niiden periaatteista Kuntoutusprosessin tehostaminen Kuntoutuksen ja sen porrastuksen tehostamiseksi on suunniteltu prosessi, joka alkaa erikoissairaanhoidossa ja jatkuu perustasolle. Tavoitteena on, että ikäihmiset asuvat kotona mahdollisimman pitkään ja saavat selviytymisensä tueksi oikeat palvelut oikeaan aikaan. Toimenpiteessä kartoitetaan olemassa olevat mallit ja muokataan niitä yhteistyössä pilottiosastojen kanssa. Mikäli valmiita malleja ei löydetä, aloitetaan mallin kehittäminen. Tehtävä pureutuu prosessin tehostamiseen kolmesta eri näkökulmasta: 1. Kuntoutussuunnitelmien teko alkaa heti potilaan tullessa osastolle. Tämä tehdään yhteistyössä potilaan oman kunnan hoitotahon (kotihoito, palvelutalo) kanssa esimerkiksi etämenetelmiä hyödyntämällä (yhteyden otto heti potilaan tullessa hoitoon). o Tehtävän toteuttamiseksi etsitään pilottiosastoa, jossa prosessia voidaan kehittää ja kokeilla. Lisäksi etsitään yhteistyökumppani (1-2) kunnista tai kuntayhtymistä. o Yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetään malli, jossa kokeillaan välitöntä yhteydenottoa perushoitopaikkaan. Tarkoituksena selvittää hoitoon tulon taustat, aiempi toimintakyky, voimavarat heti aloitettavan kuntoutussuunnitelman laatimiseksi. o Yhteydenotto toteutetaan etämenetelmillä. Aluksi selvitetään nykyisten etäyhteyksien hyödyntämismahdollisuus ja testataan etämenetelmien käyttöä tässä kontekstissa. Toimenpiteen tuloksena syntyy toimintamalli, jossa riittävällä tiedonsaannilla turvataan kuntoutuksen alkaminen. o Kehitettyä mallia kokeillaan mahdollisuuksien mukaan myös muilla osastoilla ja/tai kunnissa. 5
7 2. Kuntoutussuunnitelmien kehittäminen erikoissairaanhoidossa (epikriisi) - selvitetään miten potilaan kuntoutusta suunnitellaan (kuntoutussuunnitelmat) esimerkiksi osastonhoitajille osoitetulla kyselyllä - kehitetään yhteneväinen suunnitelma, joka perustuu suosituksiin sekä pilottiyksikön erityispiirteisiin - kokeillaan kuntoutussuunnitelman systemaattista käyttöä ja mahdollisuuksien mukaan levitetään muille osastoille 3. Tehdään erikoissairaanhoidon henkilökunnalle tarkastuslista asioista, joiden tulisi olla huomioituna ennen ikäihmisen kotiutusta. Listan täyttää hoitohenkilökunnan jäsen ja sen tulisi olla valmiina ajoissa ennen kotiutusta. - kartoitetaan ja kootaan olemassa olevat listat, joiden pohjalta tehdään pilottiosastojen kanssa yhteistyössä tarkistuslista, joka huomio ikäihmisten hoidon- ja kuntoutuksen erityispiirteet Arviointi: miten henkilökunta koki listan toimivuuden, jonka jälkeen jatkokehittely palautteen pohjalta Toimenpiteen lopussa olisi testausten pohjalta syntynyt toimivampi ja yhtenäisempi kuntoutussuunnitelma, jota käytetään jokapäiväisessä työssä Palvelujärjestelmän päällekkäisyyksien esille tuominen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukenttä on sirpaleinen, näin myös vanhusten hoidossa. Palveluita tuottavat niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin toimijatkin. Tärkeää työtä tehdään monella eri tasolla, mutta päällekkäisyyksiä esiintyy. Palveluita tuotetaan tietämättä muiden palvelun tuottajien palveluista sekä siitä kuinka paljon samaa työtä tehdään monissa eri paikoissa. Näiden asioiden johdosta on tärkeää pyrkiä tuomaan näitä päällekkäisyyksiä esille palveluiden ja koko palvelujärjestelmän muuttuessa tulevan SOTE uudistuksen johdosta. Päällekkäisyyksien selvittämiseksi Satakunnan alueella laaditaan kartoitus, joka kokoaa vanhusten palveluja yhteen. Kartoituksessa hyödynnetään hankkeessa kerättyjä tietoja ja tietoja täydennetään puuttuvin osin. Toimenpiteen tuloksena syntyy käsitys Satakunnan alueen vanhusten palveluista ja niiden päällekkäisyyksistä. Tiedot kootaan raporttiin, jota levitetään laajasti Satakunnan alueen toimijoille kehittämistoimenpiteiden tueksi. Jatkossa myös tietojen päivittämisessä tulisi huolehtia Työnkuvien selkeytys Vanhustyön alalla työskennellään kunnissa, kuntayhtymissä ja yksityisellä sektorilla, esim. ikäihmisten ympärivuorokautisen hoiva- ja hoitopalvelujen lisäksi kotihoito ja kotona asumista tukevat palvelut. Vanhustyön ammattilaisia työskentelee myös ikäihmisten päiväkeskuksissa ja neuvontapalveluissa, esim. kodinhoitaja, kotiavustaja, lähihoitaja, apu- 6
8 ja perushoitaja, vanhustyöntekijä ja viriketoiminnanohjaaja. Kuntoutus- ja kotiutustilanteissa mukana ovat lisäksi vielä esim. kotiutushoitaja, toimintaterapeutti, palveluohjaaja, asiakasvastaava tai kuntoutuksen ohjaaja. Päällekkäistä työtä tehdään paljon toisistaan tietämättä. Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä on tärkeää potilaan kokonaisvaltaisen kuntoutuksen toteutumisen vuoksi. Eri ammattikuntien tehtävien ja vastuualueiden määrittäminen ja päivittäminen on keino lisätä taitoja asiakastyöhön ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa sekä vahvistaa vuorovaikutusta asiakastyössä, omaisten kanssa, työyhteisössä ja yhteistyötahojen kanssa. Päällekkäisyyksiä karsimalla säästetään resursseja: eri ammattiryhmien tietotaito hyötykäyttöön tietoisuus lisääntyy eri ammattiryhmien työnkuvista käytännöt ja toimintatavat selkiytyvät ja uudistuvat geriatrinen ja psykiatrinen asiantuntemus vahvistuu ohjaus, motivointi ja kannustus tehostuu Seurauksena on ennaltaehkäisevä, tunnistava, voimavaraistava/ kuntouttava/toimintakykyä ylläpitävä sekä arvostava työote Koulutus: Potilascase kautta jokainen kuntoutukseen osallistuva ammattihenkilö kertoo omasta osuudestaan kuntoutusprosessissa, jolloin järjestelmän pirstaloituneisuus tulee näkyväksi, tieto eri toimijoiden tehtävistä ja toimenkuvista lisääntyy, päällekkäisyydet tulevat esille. 4.2 Ikääntyvien asiakkaiden, omaishoitajien ja työntekijöiden voimavaralähtöisen ja kuntouttavan osaamisen vahvistaminen Kuntouttavan työotteen kehittäminen Kuntouttavan työotteen kehittämiseksi toteutetaan Satakunnan sairaanhoitopiirin operatiivisen, konservatiivisen ja psykiatrisen toimialueen pilottiosastoilla yhtenäisten käytäntöjen kehittämisen malli. Tavoitteena on kerätä ja tiivistää näyttöön perustavan tiedon käyttöä, selvittää kuntouttavan työotteen toteutuminen ja vahvistaa henkilökunnan kuntouttavaa työotetta. Toimenpiteessä on 5 vaihetta, joka lähtee nykykäytännön kehittämistarpeiden tunnistamisella, jonka jälkeen vertaillaan nykykäytäntöä ja näyttöön perustuvaa tietoa. Tämän jälkeen kehitetään yhtenäinen näyttöön perustuva käytäntö ja käytäntöä pilotoidaan, seurataan ja arvioidaan. Vaihe 1: Näyttöön perustuvan tiedon hankinta kuntouttavasta työotteesta ja potilaan osallisuudesta omassa hoidossaan Aluksi kerätään tietoa näyttöön perustuvista käytännöstä ja nykyisistä käytännöistä. Kirjallisuuskatsaus toteutetaan yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun VATA hankkeen kanssa. Tiedonhauissa huomioidaan aiheeseen liittyvät tutkimukset, kirjallisuuskatsaukset, suositukset ja asiantuntijalausunnot. Hakusanoina käytetään mm. 7
9 kuntouttava työote, kuntouttava hoitotyö, moniammatillisuus, hoitokulttuuri, potilaan osallisuus. Projektisuunnittelijat toteuttavat kirjallisuuskatsaukset hankkeeseen liittyvistä alueista, kuten neurologia ja psykiatria, joita ei toteuteta VATA hankkeen puitteissa. Vaihe 2: Nykykäytännön kehittämistarpeet: Miten kuntouttava työote toteutuu hankeosastoilla? Osastonhoitajien haastattelut ja tilojen havainnointi, focus group haastattelut hankeosastoilla (potilaiden haastattelut), selvitetään miten kuntouttava työote toteutuu ja mitkä ovat sen reunaehdot Vaihe 3: Nykykäytännön ja näyttöön perustuvan tiedon vertailu hankeosastoilla Tutkimustiedon vieminen osastoille, tiivistelmä, tutkimusklubityyppiset workshopit Vaihe 4: Yhtenäisen näyttöön perustuvan käytännön kehittäminen Yhdistelyn perusteella luodaan yhtenäiseen käytäntöön perustuva toimintamalli huomioiden pilottiosastojen ja hoidettavat potilasryhmät. Kuntouttavan työotteen osaamisen vahvistaminen tapahtuu osana workshoppien toimintaa. Tarvittaessa järjestetään asiantuntijakoulutusta esimerkiksi geriatriseen kuntoutukseen liittyen. Tulos: toimintamalli / ohjeistus kuntouttavasta työotteesta Vaihe 5: Toimintamallin / uuden käytännön pilotointi, seuranta ja arviointi Focus group haastattelut, osastonhoitajien haastattelut, kysely osastolta kotiutuneet potilaat, käytetäänkö kuntouttavaa työotetta Menetelmät: Viitekehyksenä Hoitotyön tutkimussäätiön yhtenäisen käytäntöjen kehittämisen malli ja menetelminä; yksilö- ja focus group haastattelut, kyselyt, havainnointi, workshopit Koulutukset: kuntoutuksen käsitteen laajentaminen, asenteiden muokkaus, kuntouttava työote kuuluu kaikille, geriatrinen kuntoutus Aikataulu: Vaihe 1: Tiedonhaku ja tiivistäminen lokakuu tammikuu 2015 Vaihe 2: Nykytilan selvitys tammikuu maaliskuu 2015 Vaihe 3: Nykykäytännön ja näyttöön perustuvan tiedon vertailu helmikuu huhtikuu 2015 Vaihe 4: Näyttöön perustuvan käytännön kehittäminen huhtikuu toukokuu 2015 Vaihe 5: Uuden käytännön pilotointi, seuranta ja arviointi toukokuu marraskuu 2015 Kuntouttavan työotteen vahvistaminen on tärkeää myös perusterveydenhuollossa ja kotihoidossa, koska suurin osa käytännön kuntouttavasta työskentelystä tapahtuu siellä. Edellä mainittua erikoissairaanhoidossa testattua menetelmää kuntouttavan työotteen vahvistamisesta pyritään kokeilemaan yhteistyössä myös alueen kuntien tai kuntayhtymän kanssa Kotihoidon tukeminen Palvelurakenteen muutosten myötä vanhukset asuvat kotona pidempään. Heidän tuen, kuntouttavan toiminnan ja hoivan tarpeensa kasvavat, ja samalla kasvaa voinnin 8
10 järjestelmällisen seurannan, laaja-alaisen osaamisen sekä toimintakyvyn heikentyessä nopean reagoinnin tarve. Kotihoidon työntekijät kohtaavat päivittäin työssään haasteellisia, moniongelmaisia vanhusasiakkaita ja tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen ja osaamisen vahvistamisen voidakseen vastata entisestään kompleksisempien tapausten hoidosta. Nykyisillä toimintamalleilla ei pystytä vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Kotihoidon toimintatapojen aktiivinen kehittäminen takaa, että jatkossa kasvavalle asiakasmäärälle pystytään turvaamaan tarvittavat palvelut käytössä olevilla resursseilla. Kotihoidon verkoston luominen ja säännölliset kotihoidon päivät Alussa selvitetään olemassa olevat kotihoidon verkostot Satakunnassa esimerkiksi kotipalvelujen esimiehiltä. Tarvittaessa kokoonnutaan yhteispalaveriin. Tehdään mahdollisesti yhteistyötä perusturvakuntayhtymän (Akseli) kehittämisosion kanssa. Tehtävässä kootaan työryhmä, joka kokoaa kotihoidonverkoston. Työryhmä suunnittelee myös kotihoidon päivät ja niiden sisällön. Tavoitteena on kotihoidon osaamisen vahvistaminen, verkostoitumisen mahdollistaminen ja ammatti-identiteetin tukeminen. Hankkeen päättyessä kotihoidon päiviä toivottavasti pidetään säännöllisesti myös tämän jälkeen. Tiedon jakaminen Tarkoituksena on kartoittaa lähtötilanne ja valita kehittämiskohteet sekä kehittää toimintakäytäntöjä ja vahvistaa henkilöstön osaamista. Keskeisinä teemoina voisivat olla mm. toimintakyvyn säilyminen kotona, kuntoutuksen erityiskysymykset esim. mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä muistihäiriöt kotihoidon asiakkailla, kotihoidon työn mitoitus ja valvonta, verkostot, kuten omaishoito kotihoidon yhteistyökumppanina sekä teknologian hyödyntäminen Koulutukset: Hyödynnetään järjestöjä ja yhdistyksiä, tietoiskut täsmäaiheista Vanhuspsykiatrisen ja geriatrisen osaamisen lisääminen Tehtävässä tehdään ensin kartoitus aiemmin alueella pidetyistä koulutuksista. Tämän jälkeen kartoitetaan vanhuspsykiatrisen ja geriatrisen osaamisen taso, jonka pohjalta osaamista lisätään esimerkiksi koulutusten avulla. Tehtävän lopussa toistetaan alun osaamisen kartoitus mahdollisen osaamisen lisäämisen arvioimiseksi. Tehtävässä selvitetään ja koostetaan aiempien hankkeiden raportoinnit ja koulutuspalautteet, eri organisaatioiden järjestämät omat koulutukset ja järjestöjen koulutukset. Tuloksena kooste sairaanhoitopiirin alueen geriatrisista ja vanhuspsykiatrisista koulutuksista tulevien koulutusten suunnittelun pohjaksi. Tavoitteena on selvittää kuntien perusterveydenhuollon henkilökunnan geriatrisen ja vanhuspsykiatrisen osaamisen nykytilanne kehittämistoimenpiteiden tueksi ja toimenpiteiden arvioinnin pohjaksi. Tehtävän toteuttamiseksi selvitetään aiempia malleja, menetelmiä ja 9
11 mittareita terveydenhuollon henkilökunnan osaamisen kartoittamiseksi lisäksi määritellään geriatrinen ja vanhuspsykiatrinen osaaminen, selvitetään mahdolliset aiemmat sairaanhoitopiirin alueella tehdyt henkilökunnan osaamisen kartoitukset, erityisaloina vanhuspsykiatrian ja geriatria. Kartoitus toteutetaan Webropol - kyselynä (lomakkeen suunnittelu, testaus, luvat, toteutus, tulosten koostaminen ja raportointi). Lisäksi tietoa haetaan organisaatioiden geriatristen ja psykiatristen sairaanhoitajien lukumäärä, lisäkoulutukset / erikoistumiset, geriatrit. Tuloksena käsitys vanhuspsykiatrisen ja geriatrisen osaamisen nykytasosta SHP:n alueella kehittämistoimenpiteiden ja arvioinnin pohjaksi (kysely toistetaan hankkeen aikana). Osaamista lisätään erilaisilla koulutuksilla ja työpajoilla sekä kuntouttavan työotteen kehittämisen kautta. Eri toimijoiden ja erikoisalojen osaajien välille luodaan yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat toimijoiden osaamista kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja toteuttamisessa Omaisten tukeminen Omaishoitotilanteissa tarvitaan monenlaisia palveluja ja tukimuotoja. Kotiin saatavat palvelut, tilapäishoidon järjestäminen, päivätoiminta, hoitotarvikkeet, apuvälineet tai kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista ja suovat omaa aikaa, lepoa ja vapaata. Taloudelliset tuet turvaavat toimeentuloa ja korvaavat sairaudesta tai vammasta johtuvia kustannuksia. Tarvitaan myös henkistä tukea jaksamiseen ja hyvinvointiin sekä palveluohjausta ja tietoa jokaiseen omaishoitotilanteeseen liittyvistä asioista. Yhteistyö järjestöjen kanssa Porin perusturva on päättänyt pitää toukokuusta alkaen vuosittain ja säännöllisesti uusille omaishoidon tuen saajille infoja. Heidän kanssaan yhteistyössä seudun yhdistykset ovat koostaneet esitteen jaettavaksi. Läheskään kaikki omaistaan/läheistään hoitavat eivät saa omaishoidon tukea, siksi on tärkeää, että kaikille heille jaetaan tätä infoa olemassa olevista omaishoitajan tukimuodoista. Paljon on tarjolla kaikkea, eikä tarvitse olla sopimusomaishoitaja eikä myöskään jäsen. Tavoitteena on levittää omaishoitajille tietoa esimerkiksi esitteen avulla yhteistyössä omaisjärjestöjen kanssa. Omaishoitajat ja läheiset liiton edustajien kanssa on tarkoitus jatkossa miettiä yhdessä, voisiko sairaanhoitopiirin alueella jakaa tiedotetta yleisesti osastoilla, joilla hoidetaan ikäihmisiä sekä ollaan tekemisissä omaishoitajien kanssa. Tarkoituksena levittää tietoa sairaanhoitopiirin alueella sekä henkilökunnalle että omaishoitajille. Selvitetään mahdollisuutta tiedon kokoamiseen sairaanhoitopiirin nettisivuille. Lisäksi voidaan tehdä yhteistyötä esimerkiksi omaishoidon seminaarin puitteissa vuonna 2015 tai osallistumalla omaishoitajaviikolle. Koulutuksiin on mahdollista pyytää omaishoitajien puheenvuoroja tai hyödyntää muuten järjestön asiantuntijuutta koulutuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisesti Huittisten kehittämisosion kanssa. 10
12 4.3 Ikääntyvien oman osallisuuden ja vertaistoiminnan edistäminen yhteistyössä järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa Kokemusasiantuntijat, BIKVA, asiakasraati Verkostoidutaan alueen toimijoiden kanssa ja kehitetään yhteistyötä tämän pohjalta Lisätään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tietoisuutta järjestöjen ja yhdistysten tarjoamista palveluista esimerkiksi koulutusten ja seminaarien kautta Miten voisi paremmin hyödyntää järjestöjen ja yhdistysten tarjoamia tukipalveluita vanhuspsykiatristen kotiutusten yhteydessä 5. Menetelmät Dialogisuus Dialogisuus ja dialogisen verkostotyön käsite liittyy olennaisesti moniammatilliseen työskentelyyn. Samaan aikaan kun eri sektoreilla kehitetään yhä pidemmälle meneviä uusia työ- ja terapiamuotoja erilaisten ongelmien kohtaamiseen, lisääntyy yhteistyön tarve asiakkaiden kokonaistilanteen huomioimisen turvaamiseksi. Parhaimmillaan moniammatillinen kokonaisuus muodostuu toisiaan täydentävistä osista, jossa ammattilaiset tietävät keihin olla yhteydessä, kun täydentävää asiantuntemusta tarvitaan. Verkostojen kohtaamisessa voi muodostua jaettua asiantuntemusta, joka ylittää yksittäisten toimijoiden mahdollisuudet. Dialogisuudessa ei ole keskeisintä tekninen osaaminen vaan suhtautumistapa, perusasenne, ajattelutapa, joka parhaimmillaan edistää kunkin kuulluksi tulemista ja yhdessä ajattelemista. Dialogisuus on tapa toteuttaa asennemuutosta ja se tukee yhteistyö-osaamisen lisäämistä. Dialogista verkostotyöskentelyä harjoitellaan mahdollisuuksien mukaan hankkeen puitteissa esimerkiksi työpaja-työskentelynä. Mentorointi Mentorointi on työskentelymalli, jota enenevästi käytetään myös hoitoalalla sen joustavuuden ja tehokkuuden vuoksi. Satakunnan sairaanhoitopiirissä mentorointia käytetään parityöskentelynä esim. uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Ryhmämuotoisena mentorointi on vakiintunut työskentelytavaksi vanhuspsykiatriassa edellisen Kaste hankkeen myötä. Tässä kehittämisosiossa mentorointia käytetään osaamisen ja yhteistyön lisäämiseen sekä erikoissairaanhoidon omien yksiköiden välillä että erikoissairaanhoidon ja perustason toimijoiden välillä. Sitä voidaan hyödyntää myös case -tyyppisessä työskentelyssä perustason toimijoiden kanssa ja paikannettaessa kuntoutusketjujen heikommin toteutuvia osa-alueita. Mentorointi työmallina tukee vahvasti verkostomaista työskentelyä ja mahdollistaa dialogin eri toimijoiden välillä. Mentorointia voidaan hyödyntää useissa toimenpiteissä, esimerkiksi sisäisenä mentorointina, jolloin geriatrisen ja vanhuspsykiatrisen taustan omaavat projektisuunnittelijat jalkautuvat työparina erikoissairaanhoidon pilottiyksiköihin (esim. kuntoutus, 11
13 vanhuspsykiatria). Näissä yksiköissä järjestetään mentorointiin orientoivaa koulutusta. Avainsanoina ovat saumattomuus, oikea-aikaisuus ja verkostotyöskentely. Ulkoisena mentorointina kehittämisosiossa voitaisiin viedä geriatrista ja vanhuspsykiatrista osaamista perusterveydenhuoltoon ja erityisesti kotihoitoon sekä projektisuunnittelijoiden että myöhemmin myös pilottiyksiköiden henkilökunnan toimesta (jalkautuminen). Tämäntyyppistä toimintaa edellisessä Kaste hankkeessa vahvistettiin, ja siitä saatiin vahva myönteinen palaute. BIKVA - menetelmä Lisäksi asiakkaan osallisuus huomioidaan BIKVA (asiakaslähtöinen arviointimalli) menetelmän käyttämisessä. Asiakkailla on mallissa keskeinen rooli: he määrittelevät arviointikysymykset omien kriteeriensä perusteella. Asiakkaiden osallistamisella saadaan näkyviin ongelmakenttä, joista kenttätyöntekijät, johtajat ja poliittiset päättäjät eivät ole tietoisia. Mallissa on neljä vaihetta, joka alkaa asiakkaiden ryhmähaastattelulla. Tämän jälkeen asiakkaiden palaute esitetään kenttätyöntekijöille. Asiakkaiden ja kenttätyöntekijöiden ryhmähaastattelusta saatu palaute esitellään puolestaan hallintojohdolle. Viimeisessä vaiheessa asiakkaiden, kenttätyöntekijöiden ja hallintojohdon ryhmähaastattelusta saatu palaute esitellään poliittisille päättäjille. Tarkoituksena on saada heidän arviointinsa näiden toimijoiden palautteen syistä. BIKVA arviointi voidaan toteuttaa oppilaitosyhteistyönä alueen toimijoiden kanssa. Mallin avulla voidaan esimerkiksi arvioida palveluketjun toimivuutta sairaalasta kotiin. Asiakasraati Asiakkaan osallisuutta lisätään järjestämällä asiakasraati. Asiakasraati toteutetaan oppilaitosyhteistyönä tai yhteistyössä hankkeen muiden kehittämisosioiden kanssa, mikäli aihealueet kohtaavat. Asiakasraatien tuloksia käytetään hankkeen käytännön kehittämisen tueksi ja nostetaan esille myös henkilöstölle (esimerkiksi kotihoidolle) suunnatuista koulutuksissa. Kokemusasiantuntijat Asiakkaan osallisuus huomioidaan mahdollisuuksien mukaan myös koulutuksissa esimerkiksi kokemusasiantuntijan puheenvuorona. Lisäksi kehittämisen työvälineenä käytetään case esimerkkejä. Kokemusasiantuntijaa harkitaan myös tukiryhmän kokoonpanoon. Case työskentely Työpajat 12
14 6. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Tämä asia täydentyy vielä. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen kunnat Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) - Oppinäytetyö, VATA hanke Pikassos - asiakasraati, BIKVA Yhteistyö järjestöjen, kuten Omaishoitajat ja läheiset ry kanssa. luennon/infon pitäminen omaishoidon seminaarissa 2015 yhteistyö omaisten kanssa; paikallisyhdistyksistä omaishoitajan puheenvuoroja, omaishoitoviikko 48 Satks infoaula 13
YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN
YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN TOIMINTASUUNNITELMA Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio Sari Furuholm Tarja Lindgren Kirsi Lukka-Aro
LisätiedotYhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015
Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden
LisätiedotYhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi
Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotKotiutuksessa huomioitavia asioita
Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta
Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
LisätiedotToimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012
Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen
LisätiedotKotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka
Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotKuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote
Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,
LisätiedotGeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta
GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Mikä on GeroMetro? Pääkaupunkiseudun
LisätiedotRai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko
Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016
ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotHyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke
KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja
LisätiedotIkäihmisten palvelut
Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan
LisätiedotKatariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa
Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotSisäinen hanke/suunnitelma
Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.
Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN
IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on
LisätiedotKunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito
KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan
LisätiedotAlueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI
Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta
LisätiedotOpastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry
Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 19.5.2017 1 Mitä muutosagentti tekee? Alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen
LisätiedotHelsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö
Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen
LisätiedotMahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:
3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016
LisätiedotHankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan
Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotKOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntoutus ja ennaltaehkäisy osa-alue Ohjausryhmä Eija Janhunen, KuKo kehittämiskoordinaattori, TtM, ft
KOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntoutus ja ennaltaehkäisy osa-alue Ohjausryhmä 13.4.2018, KuKo kehittämiskoordinaattori, TtM, ft KOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntouttava arviointijakso Tehostettu
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12
LisätiedotValmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa
Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa 12.6.2017 Valmentaja toimintamallin kehittyminen Potilaan ja omaisen tukihenkilön tai rinnalla kulkijan tarve sairaalahoidon aikana tunnistettiin jo Liittyvä
Lisätiedot21702174 Mielenterveystyö
Kaupunginhallitus 30 01.02.2016 Uusien virkojen ja työsuhteiden perustaminen ja vakanssien lakkauttaminen 2016 170/01.01.00.00/2016 Kaupunginhallitus 01.02.2016 30 Valmistelijat: taloussuunnittelija Janne
LisätiedotAnitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus
Seudullisen gerontologisen sosiaalityön malli Kuusiokunnat 9.6.2010 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Yleiset valtakunnalliset tavoitteet (suluissa tilanne Kuusiokunnissa v. 2008) Palvelurakenteen
LisätiedotNäkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS
ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata
LisätiedotSKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille
SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen
LisätiedotK-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.
K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotTerveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita
Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotTukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan
Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
Lisätiedot2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)
KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)
KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu
LisätiedotVanhusten palvelut Helsinki
Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali
LisätiedotTOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa
TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa 19.9.2017 Anne-Mari Hakala & Eija Janhunen Mikä on riskimittari? Rai-pohjainen Excel-työkalu
LisätiedotKotihoito ja kotiutus -suunta yhtenäiseen toimintakulttuuriin -Toimiva kotihoito Lappiin -hanke
Kotihoito ja kotiutus -suunta yhtenäiseen toimintakulttuuriin -Toimiva kotihoito Lappiin -hanke Lahja Harju, projektipäällikkö Teija Rousu, kehittäjätyöntekijä 4.9.2018, tuloseminaari Toimiva kotihoito
LisätiedotKotikuntoutustyöryhmä
Kotikuntoutustyöryhmä Työryhmä: Päivi Saukko pj., E-P:n sote palvelurakenne uudistus, Päivi lehtimäki,siht. Epshp, Linda Rantalainen, Kaksineuvoinen, Suvi Tuomi, Seinäjoki, Hannele Vakkuri, Kaksineuvoinen,
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
LisätiedotIka ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
LisätiedotSenioridynamon tehtävänä on antaa lausunto suunnitellusta palveluketjusta seuraavia kysymyksiä painottaen:
SENIORIDYNAMO 16, 21, 24 ja 28.10.2013 LAUSUNTO: GERIATRISEN POTILAAN PALVELUKETJU 1. Johdanto Suomessa on tällä hetkellä noin 500 valmista hoitoketjua, jotka löytyvät Terveysportista, ja ovat siten avuksi
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotLähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt
Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella
LisätiedotSirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.
Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan
LisätiedotIkäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro
Ikäihmisten vaikuttajaraati 9.3.2016 Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro Sisältö: Ikääntyvät hämeenlinnalaiset / ikäihmisten vaikuttajaraati SOTE -kokonaisuus SOTE -suunnittelu 2016 Hämeenlinnan
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %
KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotIkäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta
Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Kampa III -seminaari Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki 25.10.2011, Kokkola Aijjoos-kumppanuushanke
LisätiedotKuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa
Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen
LisätiedotLAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS
LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille
LisätiedotOpas omaishoidontuesta
Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotOmaishoidon tuki asiakasohjausyksikössä
Omaishoidon tuki asiakasohjausyksikössä Omaishoidon maakuntapäivä 16.4.2019 Asiakasohjausyksikön johtaja Mirva Ämmälä Ikäkeskus- ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Mikä asiakasohjausyksikkö? Nykymuotoisena
LisätiedotKOTIHOIDON UUSI YHTEINEN VERKOSTO Toimiva kotihoito Lappiin - monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
KOTIHOIDON UUSI YHTEINEN VERKOSTO 13.2.2018 Toimiva kotihoito Lappiin - monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Webropol-kyselymme kuntien tämänhetkisistä käytössä olevista arviointimenetelmistä ikäihmisten
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotAsiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä
Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen
LisätiedotLaura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä
* Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä *Kuntoutus on jatkumoa sairauden hoidolle, toimintakyvyn merkityksen korostuminen (KELA, ICF) *Inhimillisesti tehokas uusi sairaala (ITU 2022) projektissa
LisätiedotHYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto
HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hanke Ulvilan elinkeinotiimin kokous 9.6.2015 HYVÄKSI
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)
PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu
LisätiedotWebropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta
Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotKajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.
Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)
SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453
LisätiedotKotiutuskäytännöt Kokemäellä
Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä
LisätiedotVanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)
1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen
LisätiedotEnnakoivan kotiutumisen malli ja hoitajan sähköinen lähetekäytäntö (virtu.fi) -Toimiva kotihoito Lappiin hanke
Ennakoivan kotiutumisen malli ja hoitajan sähköinen lähetekäytäntö (virtu.fi) -Toimiva kotihoito Lappiin hanke Teija Rousu, Poskelappi Kehittäjätyöntekijä 30.8.2018 Ennakoivan kotiutumisen mallin tavoitteita
Lisätiedot