Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä"

Tyyne Pesonen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven sedimentistä hapettomuudesta johtuvaa sisäistä ravinnekuormitusta. Kaukjärvessä on tavoitteena pitkäaikainen happitilanteen parantaminen: akuuttia kalakuolemavaaraa ei ainakaan toistaiseksi järvessä edes ole ollut. Hapetuksessa pyritään elvyttämään alusveden ja pohjan hapellista hajotus- ja kulutustoimintaa, ja siten purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä. Hapettaminen edistää myös ammoniumtypen hapettumista ja typen haihtumista kaasuna ilmaan.

Kaukjärvessä on tavoitteena pitkäaikainen happitilanteen parantaminen: akuuttia kalakuolemavaaraa ei ainakaan toistaiseksi järvessä edes ole ollut.

2 Mikäli pohja saadaan hapelliseksi, se vähentää myös sisäistä fosforikuormitusta, ja sitä kautta myöhemmin alentuneiden veden ravinnepitoisuuksien kautta mm. levätuotantoa. Myös sedimentin pohjaeläinyhteisö voi hapellisissa pohjissa jälleen palata, mikä myös muuttaa pohjayhteisöjen kykyä käsitellä uutta sedimentoituvaa ainesta. Hapetusmenetelmiä on tarjolla useita. Suomessa on yleisimmin käytetty alusveden Mixox- hapetusta, jossa johdetaan hyvähappista päällysvettä alusveteen. Tällä menetelmällä on mm. seuraavia hyviä puolia: lämpötilakerrostuneisuus säilyy, eikä kuplintaa juuri tapahdu. Näin ollen pohjalta ei myöskään nouse materiaalia (esim. ravinteita) päällysveteen ja levien käyttöön.

Hapetusmenetelmiä on tarjolla useita. Suomessa on yleisimmin käytetty alusveden Mixox- hapetusta, jossa johdetaan hyvähappista päällysvettä alusveteen.

3 Veden happimäärän vaikutus kaloihin Happipitoisuus on eräs tärkeä kalojen esiintymiseen vaikuttava tekijä. Vähähappisessa vedessä viihtyvät vain harvat kalalajit, ja happikadon aikana tapahtuu kalakuolemia. Taulukko 1: Eräiden kalalajien hapentarve mg/l O 2 (Myllymaa 1990) Laji hengissä viihtyy lohikalat, 1,5-2,6 7 9 siika, muikku 1,5-2,6 7 9 kuha, hauki 1,0 5 6 ahven 1,0 5 6 lahna, särki 0,6-0,9 ei tiedossa ankerias, suutari 0,1-0,3 2 4 ruutana 0,1-0,3 2 4

Taulukko 1: Eräiden kalalajien hapentarve mg/l O 2 (Myllymaa 1990) Laji hengissä viihtyy lohikalat, 1,5-2,6 7 9

4 Kaukjärvi Kaukjärvi on keskikokoinen, pitkänomainen latvajärvi, jolle tyypillinen piirre on veden savisamennus. Veden suuri kiintoainepitoisuus heijastuu järven biologisiin ominaisuuksiin ja eliöyhteisön toimintaan ennen kaikkea veden heikon valonläpäisykyvyn takia: perustuotanto keskittyy tarkasti järven pintakerroksiin ja vesikasvillisuus on suhteellisen vähäistä. Järven pinta-ala on 200 hehtaaria, suurin pituus on 5,8 km, mutta suurin leveys on vain 710 m. Rantaviivaa Kaukjärvellä on n. 13 km. Kaukjärven suurin syvyys on n. 20 m, rannat jyrkkenevät keskimäärin melko nopeasti. Kaukjärven valuma-alueella (16 km 2 ) ihmistoiminta on melko intensiivistä: erityisesti järven pohjoisrannan savimailla viljellyn peltoalan osuus maankäytöstä nousee huomattavan suureksi. Peltoprosentti koko valuma-alueella on n. 31%.

pintakerroksiin ja vesikasvillisuus on suhteellisen vähäistä. Järven pinta-ala on 200 hehtaaria, suurin pituus on 5,8 km, mutta suurin leveys on vain 710 m. Rantaviivaa Kaukjärvellä on n. 13 km.

5 Kaukjärven tila Sedimentin pintanäytteistä mitatut fosforipitoisuudet olivat korkeimmat toisaalta syvänteessä, toisaalta järven länsipäässä. Toisaalta sedimentin laatu vaihtelee alueellisesti melko vähän, pitkulainen järven muoto estää tai hidastaa aineiden kulkeutumista pääsyvänteeseen. Kaukjärven fosforin sedimenttivarasto on rautasidonnaista, ja siten alusveden happioloista pitkälti riippuu, liukeneeko fosfori takaisin veteen. Alusveden happipitoisuutta on mitattu luvun näyteenottojen yhteydessä (kerrostuneisuuden aikana maaliskuussa ja heinä- tai elokuussa), ja tulokset osoittivat alusveden olleen hapeton kaikilla näytteenottokerroilla. Pintavedessä samaan aikaan havaittiin kesäisin hapen ylikyllästystä (yli 100% kyllästys), mikä johtunee runsaasta levätuotannosta. Myös näiltä osin tilanne on siis säilynyt samankaltaisena näihin päiviin saakka.

Kaukjärven fosforin sedimenttivarasto on rautasidonnaista, ja siten alusveden happioloista pitkälti riippuu, liukeneeko fosfori takaisin veteen.

6 Kaukjärven syvänteet Kaukjärvi kerrostuu kesäisin päällys- ja alusveden lämpötilaerojen aiheuttamien tiheyserojen vaikutuksesta: Läntisessä järvialtaassa alusvettä ovat 4 metriä syvemmät alueet (noin 21% kokonaistilavuudesta) Itäisessä järvialtaassa alusvettä ovat 6 metriä syvemmät alueet (noin 31,5% kokonaistilavuudesta).

järvialtaassa alusvettä ovat 4 metriä syvemmät alueet (noin 21%

7 Hapetuslaite Laitteen toimitti Vesi-Eko Oy Teho 1,1 kw, potkurin nopeus 100 kierrosta minuutissa Mixox MC-750 hapetinlaitteen pumppausteho m3/vuorokausi => hapetusteho 298 kgo2/d Hapellinen pintavesi kulkee pressusukkaa pitkin 10 metriä alaspäin Laite asennettiin Nokkamäen syvänteeseen ja sähkö saatiin Mustialan kiinteistöstä Laite kiinnitettiin harusvaijereilla 2 metrin syvyyteen. Asennus kesti kaksi päivää sähkö maakaapelista Huoltotarve 2-3 vuoden kuluttua hinta asennuksineen euroa

alaspäin Laite asennettiin Nokkamäen syvänteeseen ja sähkö saatiin Mustialan kiinteistöstä Laite kiinnitettiin

8 Hapetuslaitteen toimintaperiaate

9 Kaukjärven hapetushanke Hapetussuunnitelma valmistui huhti-toukokuun vaihteessa Suunnitelma lähetettiin toimenpide-ehdotuksia koskevan alueen osakaskunnille. Osakaskunnilta pyydettiin lausuntoa ja ne kutsuttiin suunnittelutilaisuuteen Tammelan kunnantalolle Lopputuloksena yhteydenotoista oli, että kaikki suhtautuivat hankkeeseen myönteisesti, mutta rahallista apua ei osakaskunnilta saatu. Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys otti Kaukjärvestä ja Mustialanlmmista vesinäytteet kahtena vuotena yhteensä neljä kertaa TPKSY aloitti hapetuksen kesäkuussa Hapetuksen vaikutuksia on seurattu ja tulokset on toimitettu parhaimmillaan viikottain kotisivuillemme kiinnostuneiden nähtäviksi. Hapetuksesta ja sen vaikutuksista järjestettiin loppuseminaari, johon osallistui 23 asiasta kiinnostunutta. Hapetusta voidaan joutua jatkamaan 10 vuotta

Lopputuloksena yhteydenotoista oli, että kaikki suhtautuivat hankkeeseen myönteisesti, mutta rahallista apua ei osakaskunnilta saatu.

Samankaltaiset tiedostot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus