HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 2017

Transkriptio

1 yhdistys ry HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 1, 71 KUOPIO Puh Kotipaikka: Kuopio, Y

2 Sisällys HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI Johdanto 3. Mixox-hapetusmenetelmä 3. Hapettimien toiminta. Sääolot 6. Hormajärven muut kunnostustoimet Tulokset Talvi Avovesikausi Hapetuksen tuloksellisuus Hormajärven rehevyys 1 7. Johtopäätökset 13

3 3 1. Johdanto on karuhko, kirkasvetinen ja pitkäviipymäinen järvi Lohjanjärven pohjoispuolella. Järven vedenpintaa on laskettu 1, m 18-luvun loppupuolella (Anttila 1967). ( ha) jakaantuu kahteen kynnysmatalikkojen erottamaan pääaltaaseen: matalampaan itäiseen altaaseen (suurin syvyys 11 m) ja syvempään läntiseen altaaseen (suurin syvyys n. m). Läntisen altaan osuus kokonaispinta-alasta on noin 7%. Valuma-alueesta (16,7 km ) noin puolet on metsää, peltojen osuuden ollessa vain 1 %. Talvella 8 9 valmistunut Helsinki-Turku moottoritie kulkee Hormajärven koillispuolelta. (Hormajärven huoltokirja). Hormajärven tilaa on seurattu vuosittain 197-luvun lopulta alkaen, satunnaisia mittauksia on tehty jo tätä ennen. Seurannan avulla voitiinkin jo 199 luvun alussa havaita alusveden kesäaikaisen happitilanteen heikentyminen niin, että vuoden 1991 jälkeen elokuisissa näytteenotoissa pohjanläheinen vesikerros on ollut lähes poikkeuksetta hapeton. Samalla alusveden fosforipitoisuudet ovat nousseet ja järvellä on havaittu sinileväkukintoja. 199-luvun alussa perustettu -yhdistys ry toteutti heti perustamisensa jälkeen toimenpiteitä, joilla järven vedenlaatu pyrittiin parantamanaan: hapetuskokeilu ( ), hoitokalastusta ja vesikasvillisuuden poistoa. Vuonna 6 laadittiin ensimmäinen hoitosuunnitelma jaksolle Tavoitteena oli vähentää ulkoista kuormitusta merkittävästi, estää uusien kuormituslähteiden synty ja vähentää sisäistä kuormitusta, sekä vähentää leväkukintoja. Järvellä toteutettiin mm. hoitokalastusta (7, 8, 9 ja 11, yht. 6,3 t, pääosa saaliista särkeä) ja ojien kautta järveen kohdistuvan kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämistä hidastusaltailla sekä vesikasvillisuuden rajallista poistoa. Osana ensimmäistä kunnostus- ja hoitosuunnitelmaa laadittiin arvio Hormajärven hapetusmahdollisuuksista (Saarijärvi 6), jonka perusteella järven läntistä pääsyvännettä (havaintosyvänne 1) päädyttiin hapettamaan kahdella Mixox MC 7-laitteella. Hapetushoito aloitettiin toukokuussa 8. Hapetinlaitteiden yhteenlaskettu pumppauskapasiteetti on noin 7 m 3 /d ja hapetusteho 6 6 kg päivässä. Hormajärven toinen hoitosuunnitelma kattoi vuodet 1-16: hoitokalastus (1, 13 ja 1, yht. 1, t), hapetuksen jatkaminen läntisessä syvänteessä, viemäriverkoston rakentaminen, jätevesien käsittely asetuksen mukaisesti viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla, rakennetaan ja kunnostetaan ojien hidastealtaita, vesikasvien niitto ja aliveden nosto pohjapadon avulla. Tässä raportissa tarkastellaan hapetuksen vaikutuksia Hormajärven tilaan vuonna 17. Raportti perustuu ympäristöhallinnon Oiva-tietokannasta haetun syvänne 1 -havaintopaikan vedenlaatutietoihin (liite 1).

4 syvänne 1 Hiidenlahti 6 Kuva 1. Hapetinlaitteiden sijainti Hormajärvellä sekä sähkökeskuksen paikat. Maanmittauslaitos 18.. Mixox-hapetusmenetelmä Hapettamisen tarkoituksena on ylläpitää pohjanläheisen veden happipitoisuutta tarpeeksi korkeana, jotta hapettomuudesta johtuvan ns. sisäisen kuormituksen seurauksena sedimentistä veteen vapautuvien ravinteiden määrä vähenisi. Pohjan pysyessä hapellisena, viihtyvät siellä myös järven kannalta tärkeät pohjaeläimet, jotka pohjaa pöyhiessään kuljettavat happea syvemmälle sedimenttiin, parantaen siten edelleen pohjan tilaa. Hapetuksen avulla pyritään myös elvyttämään pohjan aerobista (hapellinen) hajotustoimintaa, ja sitä kautta estämään anaerobisissa prosesseissa syntyvien haitallisten aineiden syntymistä (rikkivety, metaani, ammonium). Sedimentin metaanin tuotannon vähentyessä kaasukuplien aiheuttama sedimentin resuspensio vähenee, vähentäen samalla sedimentistä veteen vapautuvien ravinteiden määrää. Järvissä alusveden ja päällysveden lämpötilaerot aiheuttavat kesällä ja talvella voimakkaan tiheyseron vesikerrosten välille, estäen siten hapen luonnollisen siirtymisen pinnalta pohjalle. Mixox-hapetusmenetelmä perustuu hapekkaan ja kevyemmän päällysveden pumppaamiseen pohjan lähelle (kuva ) kerrosteisuuskausien aikana. Syksyllä ja keväällä, kun järven vesi on tasalämpöistä ja tuulet pääsevät sekoittamaan sitä, Mixox-hapetuspumppu voi olla pysähdyksissä.

5 Mitattu virta-arvo, A Pohjalle pumpattavaan päällysveteen ei lisätä ilmaa tai happea kuten ilmastimissa, joten laitteen energiantarve on pienempi (Mixox MC 7 11,3 kgo /kwh (päällysveden happipitoisuuden ollessa 8, mg/l), ilmastin yleensä 1 kg/1 kwh). Menetelmän luonteesta johtuen Mixox-hapetus ei sovellu talviaikaiseen käyttöön sellaisissa järvissä, joista happi saattaa loppua kokonaan ennen kevättä. Kun hapekasta päällysvettä johdetaan vähähappiseen tai hapettomaan alusveteen, happea siirtyy virtauksen ja päällysveden happipitoisuuden tulon mukainen määrä. Alusveteen pumpattu päällysvesi sekoittuu tiheyserojen vuoksi tehokkaasti (kuva ). Kevyemmän ja raskaamman veden seos nousee väliveteen ja kääntyy horisontaalisesti aiheuttaen alusveden kiertovirtauksen. Lopputuloksen alusveden tilavuus kasvaa ja sen lämpötila laskee talvella ja nousee kesällä. Kuva. Mixox-hapetusmenetelmä. 3. Hapettimien toiminta Hormajärven hapettimet pysäytettiin syystäyskierron ajaksi Talvihapetus aloitettiin Laitteet olivat toiminnassa koko talven 17 ja kesän 17. Hapettimet huollettiin Hapettimet pysäytettiin syystäyskierron ajaksi.9.17 ja käynnistettiin taas talven ajaksi , 1 1, 1, Kuva 3. Hormajärven hapettimien toiminta vuonna 17 (virrankulutukseen perustuva seuranta).

6 6. Sääolot Loppuvuonna 16 loka- ja marraskuu olivat tavanomaista kylmempiä, kuukausikeskilämpötilan ollessa 1-1, o C alle vastaavan ajankohdan pitkänajan keskiarvon (kuva ). Joulukuu sen sijaan oli lämmin, keskilämpötilan ylittäessä 3, asteella pitkänajan keskiarvon. Syyskuusta joulukuuhun yltävällä jaksolla satoi vähän, erityisesti lokakuussa ja joulukuussa, jolloin satoi vain noin neljänneksen tavanomaisesta. Pienemmät vesistöt jäätyivät kylmän marraskuun seurauksena aikaisin, jo marraskuun puolella. Hormajärvessä oli ohut jääpeite joulukuun alussa. Alkuvuosi 17 oli tammikuusta maaliskuuhun lauha. Keskilämpötilat olivat,1-,7 o C tavanomaista korkeampia. Alkuvuonna myös satoi vähän, erityisesti tammikuussa, jolloin satoi mm vähemmän kuin keskimäärin samaan aikaan. Huhtikuulta alkoi tavanomaista viileämpi jatko, joka jatkui heinäkuulle. Kuukausikeskilämpötilat olivat,-1,8 o C tavanomaista matalampia. Huhtikuussa satoi noin 1 mm tavanomaista enemmän ja kesäkuussa jopa 37 mm enemmän kuin yleensä. Toukokuu ja heinäkuu olivat puolestaan vähäsateisia. Elo-, syys- ja lokakuussa kuukausikeskilämpötilat olivat hyvin lähellä keskimääräistä. Myös sademäärät noudattelivat elo-syyskuussa pitkänajan keskiarvoa, tosin elokuu oli hieman vähäsateisempi kuin yleensä. Lokakuussa satoikin sitten kaksi kertaa enemmän kuin yleensä. Kuukauden sademäärä oli 169 mm (yleensä noin 8 mm). Marras- ja joulukuussa kuukauden keskilämpötilat olivat,3-3,9 o C pitkänajan keskiarvoa korkeampia. Loppuvuosi 17 jatkui sateisena, sademäärien ollessa marraskuussa 3 mm ja joulukuussa 3 mm keskimääräistä suurempia. Loppuvuoden sateisuus on lisännyt syksyllä järveen tulleita kuormitusmääriä, vaikuttaen mahdollisesti heikentävästi talviaikaiseen happitilanteeseen ja ravinnepitoisuuksiin. jäätyi joulukuun lopulla. Lähde: Suomen Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset. Lämpötila- ja sadantatietoja on verrattu kauden keskiarvoon.

7 Vuoden keskilämpötila, o C Hki-Vantaa 17; 6, Vuoden sadesumma (mm) Hki-Vantaa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuukauden keskilämpötila, o C Kuukauden sademäärä, mm Kuva. Kuukauden keskilämpötila ja sademäärä (Hki-Vantaa), sekä vuosien 1-17 että vertailukauden vuosikeskilämpötilat ja sadesummat.. Hormajärven muut kunnostustoimet 17 Hormajärvellä nuotattiin Nuottausten kokonaissaalis oli 17 kg, josta yli 8% oli särkeä. Nuottausurakoitsijana oli Jomiset Oy. 6. Tulokset Vuonna 17 Hormajärven hapetussyvänteen havaintopaikalta ( syvänne 1, kokonaissyvyys m) haettiin vesinäytteet.3., 3.7., 7.9. ja Näytteenotosta vastasi Eurofins Environment Testing Finland Oy Talvi 17 Maaliskuun havaintokerralla (.3.17) oli jäässä. Jään paksuus oli 33 cm. Vesi oli tasalämpöistä, noin 3 o C. Happitilanne oli erinomainen pinnasta pohjaan (9,- 1, mg/l). Vesirungon kokonaisfosforipitoisuus (suodattamaton) oli 16- µg/l, pitoisuuden ollessa korkein pohjan lähellä. Fosforista 1-39 % (3,-7,8 µg/l) oli fosfaatti fosforia (suodattamaton).

8 8 6.. Avovesikausi 17 Heinäkuun alun havaintokerralla (3.7.17) Hormajärven syvännehavaintopaikka 1 oli lämpötilakerrosteinen (kuva ). Päällysveden lämpötila oli 16,7 o C, ja alusveden ( 1 m) 9,1-1,1 o C. Happitilanne oli hyvä, sillä pohjan lähellä oli happea 7, mg/l. Hyvästä happitilanteesta huolimatta alusveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat päällysveteen verrattuna korkeita (1m 7,9 µg/l, alusvesi -8 µg/l). Alusveden kokonaisfosforipitoisuus oli korkein 1 syvyydellä. Kokonaistyppeä vedessä oli vähän, päällysvedessä 8 µg/l ja pohjan lähellä 38 µg/l. Päällysveden kokonaisravinnesuhde heinäkuun alussa oli n. 3, fosforin ollessa perustuotantoa säätelevä minimiravinne. Heinäkuun alussa päällysvesikerroksen (- m) perustuotannon määrää kuvaava klorofylli-a pitoisuus oli pieni, 1, µg/l, karujen järvien tasoa. Syyskuun alkuun (7.9.17) mennessä alusveden lämpötila oli noussut hapetuspumppauksesta johtuen 1,-13 asteeseen. Päällysveden lämpötila oli 1, o C, joten vesirunko oli edelleen lämpötilakerrosteinen. Alusveden happitilanne heikkeni kesän aikana siten, että syyskuun alussa pohjan lähellä oli happea 3,1 mg/l ja koko alusvedessä ( 1 m) 3,1-, mg/l. Pohjanläheinen vesi oli selvästi hapellinen ja tilanne siten kohtalainen. Syyskuun alun havaintokerralla päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli yli kaksinkertaistunut heinäkuun alkuun verrattuna (1 m 18 µg/l), edustaen rehevyysluokituksen mukaan lievästi rehevien vesistöjen tasoa. Myös pohjanläheisen veden fosforipitoisuus oli noussut, ollen nyt lähes kaksinkertainen päällysveteen verrattuna (3 µg/l). Kokonaistyppeä vedessä oli 3-37 µg/l, ja kokonaisravinnesuhde oli laskenut arvoon 17 (fosfori tai typpi minimiravinne), lisäten sinilevien kukintariskiä. Havaintohetkellä päällysveden klorofylli-a pitoisuus oli, µg/l, vastaten lievästi rehevien vesistöjen tasoa. Marraskuun alun havaintokerralla ( ) oli täyskierrossa ja happitilanne oli erinomainen. Veden lämpötila oli ka. 6,3 o C. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli samalla tasolla kuin syyskuun alussa (1m 18 µg/l), mutta pohjanläheisen veden pitoisuus oli hieman pienentynyt vesimassojen sekoittumisen myötä (p-1m µg/l). Kokonaistyppeä vedessä oli 9-3 µg/l. Kokonaisravinnesuhde oli 16, jolloin sekä typpi että fosfori voivat olla minimiravinteena. Havaintohetkellä perustuotannon määrää kuvaava klorofylli-a -pitoisuus oli µg/l. Avovesikauden havaintokerroilla 13-3 % päällysveden fosforista (suodattamaton) ja 1-71 % pohjanläheisen veden fosforista oli fosfaattifosforina (suodattamaton). Päällysveden fosfaattifosforipitoisuus ja osuus nousi loppukesää kohti, ollen suurin marraskuun havaintokerralla, täyskierron sekoitettua vesimassan. Pohjanläheisen veden fosfaattifosforipitoisuus ja osuus kokonaisfosforista oli korkein syyskuun alun havaintokerralla, jolloin happitilanne oli havaintokertojen heikoin.

9 Fosfaattifosfori suodattamaton, µg/l Ni triitti- nitraattityppi, suodattamaton, µg/l Kokonaisfosfori (suodattamaton), µg/l Kokonaistyppi (suodattamaton), µg/l Lämpötila oc Happi, mg/l 9 Kesän 17 klorofyllihavaintojen keskipitoisuus oli 3,6 µg/l, edustaen karujen vesistöjen tasoa. Keskipitoisuus oli viime vuosien tasoa p-1 m (17,6-19,) p-1 m (17,6-19,) Kuva. Hormajärven pääsyvänteen ( syvänne 1) vedenlaatu vuonna Hapetuksen tuloksellisuus Hormajärvellä toukokuussa 8 aloitettu hapetushoito on kohentanut hapetus- /tarkkailusyvänteen 1 tilaa 199-lukuun ja -luvun alkuun verrattuna. Pohjanläheisen veden happitilanne on ollut parempi, vähentäen pohjalta vapautuvien ravinteiden (kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi) määrää sekä talviettä kesäaikana (kuvat 6, 7 ja 8). Päällysveden fosforipitoisuudessa ei ole havaittavissa muutosta verrattaessa hapetusta edeltävää aikaa nykytilanteeseen.

10 Kok. N µg/l Kok. P µg/l O mg/l Lämpötila o C 1, 3, 3, 1, 1, Lämpötila 1m Lämpötila 1 m Lämpötila p-1 m Happi, liuk 1m Happi, liuk. 1 m Happi, liuk. p-1 m Kok.P 1m Kok.P 1m Kok.P p Kok.N 1m Kok.N1m Kok.N p-1m Kuva 6. Hormajärven pääsyvänteen ( syvänne 1) lopputalviaikainen vedenlaatu Sininen katkoviiva kuvaa hapetuksen aloitusta toukokuussa 8. Maaliskuussa 1 ei otettu vesinäytteitä.

11 Kok.N µg/l Kok.P µg/l Kok.P µg/l Happi mg/l Lämpötila o C Lämpötila 1m Lämpötila 1m Lämpötila p Happi, liuk 1m Happi, liuk. 1m Happi, liuk. p-1 m 3 1 Kok.P 1m Kok.P 1m Kok.P p Kok.P 1m Kok.P 1m Kok.P p Kok.N 1m Kok.N 1m Kok.N p-1m Kuva 7. Hormajärven pääsyvänteen ( syvänne 1) loppukesän aikaiset (elokuu) lämpötilat sekä happi-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet vuosina Sininen katkoviiva kuvaa hapetuksen aloitusta toukokuussa 8. Huom! Kokonaisfosforia (Kok.P) esittävät kuvat kuvaavat samaa asiaa, mutta kuvien pitoisuusakselin asteikko on eri.

12 O mg/l Lopputalvi Loppukesä Kuva 8. Happipitoisuus pohjan lähellä ja 1 metrin syvyydellä lopputalvella a loppukesällä Hapetus aloitettiin toukokuussa 8 (sininen katkoviiva). Kevättalvella 1 ei otettu vesinäytteitä. 6.. Hormajärven rehevyys Hormajärven rehevyystasossa on tapahtunut varsin vähän muutoksia koko tarkkailuhistorian aikana, 7-luvulta lähtien. Selvää trendiä ei ole havaittavissa. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että ennen 199-luvun puoliväliä näytteitä otettiin vain kerran kesässä ja myöhemmin pääsääntöisesti -3 kertaa avovesikauden aikana, vähentäen satunnaisvaihtelua. Vuodesta 199 lähtien avovesikauden (touko-lokakuu/marraskuun alku) aikaiset päällysveden kokonaisfosforin keskipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 1-3 µg/l, vastaten lievästi rehevien järvien arvoja. Vuosien kaikista avovesikauden päällysvesihavainnoista laskettu keskiarvo on 13,7 µgkok.p/l. Vuoden 16 keskipitoisuus oli 13, µgkok.p/l ja vuoden 17 1,6 µgkok.p/l, edustaen aiempien vuosien tasoa (kuva 1). Perustuottajien määrää kuvaavan klorofylli-a:n avovesikauden aikainen keskipitoisuus on ollut 197-luvulta lähtien karujen tai lievästi rehevien järvien tasolla, keskipitoisuuden ollessa lähes säännönmukaisesti alle µg/l hydrologialtaan ja lämpötilaolosuhteiltaan vaihtelevien kesien aikana. Hormajärven tilan voidaan sanoa olevan rehevyyden suhteen vakaa. Hormajärven rehevyystilanne vaikuttaa vakaalta.

13 Klorofylli-a, µg/l Kokonaisfosfori ja klorofylli-a, µg/l Vesikirput pieniä Vesikirput suuria 1 1 Kokonaisfosfori, µg/l CHL yläraja CHL alaraja Kok.P Kok.P keskiarvo CHL-a chl-a keskiarvo Kuva 1. Hormajärven avovesikauden aikaiset päällysveden kokonaisfosforin ja klorofyllin keskipitoisuudet. Sininen katkoviiva oikeanpuoleisessa kuvassa kuvaa hapetuksen aloittamista (8). 7. Johtopäätökset Hormajärven syvännealueiden happitilanne heikentyi hiljalleen 197-luvulla alkaneen tarkkailun aikana. Vuoden 199 tienoilla hapettomat jaksot muuttuivat toistuviksi ja hapettomuuden seurauksena alusveden kokonaisfosforipitoisuudet kohosivat jopa 1 -kertaisiksi päällysveteen verrattuna. Järven tila oli kuitenkin päällisin puolin edelleen hyvä, sillä kokonaisfosforipitoisuuden perusteella luokitus oli lievästi rehevä ja klorofylli-a -pitoisuuden perusteella hyvä. Alusveden hapettaminen aloitettiin ennakoivasti toukokuussa 8. Käytössä olevien kahden Mixox MC 7 -hapetinlaitteen teho vaikuttaa riittävältä, vaikkakin kesällä teho on niukempi. Hapetushoito on parantanut Hormajärven pääsyvänteen alusveden talvi- ja kesäaikaista tilaa: happitilanne on kohentunut ja sedimentistä vapautuvien ravinteiden määrä vähentynyt. Ravinteita vapautuu kuitenkin edelleen, pohjanläheisen veden fosforipitoisuuden kohotessa loppukesäisin -3-kertaiseksi päällysveteen verrattuna. Lisäksi alusvedessä on merkittäviä määriä liukoista fosforia. Järven rehevyystason vaihtelu on kuitenkin tasaantunut, ja vaikuttaa vakaalta. Pysyvämmät vaikutukset saadaan aikaan pidemmän hapetushoitojakson avulla, edellyttäen myös muiden hoitotoimien onnistumista, mm. ulkoisen kuormituksen vähentämistä. Pysyvämpien vaikutusten saavuttamista voidaan arvioida mm. koeluonteisen hapetuskatkoksen avulla, tarkkaillen samalla vedenlaadussa tapahtuvia muutoksia. Parin viime vuoden tulosten perusteella sedimentin ravinteidensitomiskyky on ollut aiempaa parempi, joten hapetuskatkoskokeilu voisi olla mahdollinen.

14 1 Kuopiossa Erkki Saarijärvi Toimitusjohtaja, limnologi Lähteet: Anttila, V Järvenlaskuyhtiöt Suomessa. Kansatieteellinen Arkisto 19.P.36. German summary: Die Seesenkungsgenossenschaften in Finnland. Suomen muinaismuistoyhdistys. Hormajärven huoltokirja. Ladattu Kauppinen, E. 7: Lohjan Hormajärven sisäisen kuormituksen vähentäminen eri kunnostusvaihtoehdot. Vesi-Eko Oy. 18 s. Saarijärvi, E. 6: Hormajärven happitilanne ja sen parantaminen. Vesi-Eko Oy. s. Valjus, J. 3: Hormajärven kuormitusselvitys. Lohjan ympäristönsuojelulautakunta Valjus, J. : Hormajärven tila, kehitys ja kunnostus. yhdistys ry.

15 Ammonium typpenä, ei suod. µg/l Fosfaatti fosforina, suodatus polykarb., Hapen µm µg/l kyll.% Kem. hapen kulutus mg/l Paikan Paikan IDnumero syvyys Näytteen Näyte Alkaliniteetti Alumiini Fosfaatti fosforina, ei Happi, liuk. Klorofylli a KokP, ei suod. Lämpö Natrium Piidioksidi Rauta, hajotus Sameus Sähkönjoht. Väriluku Jää, Näkö Paikan nimi (m) ottoaika syvyys mmol/l µg/l suod. µg/l mg/l µg/l µg/l tila C mg/l ph mg/l µg/l FNU ms/m mg/l Pt m syvyys m syvänne ,, 3,1 syvänne , 33 3,, , 3, ,9 9 7,1,,8 8,7 1,33,6 syvänne ,3 3 syvänne ,,7, , ,1 61 1,1 8,9 1 syvänne syvänne ,, 7 7,8, , 3,,19 1 3,1, ,3 8,9 1 syvänne ,, 1, 16,7 syvänne , 8 1 1,7 96 9,3 3,7 7,9 8 16,7, 7,6,19 3,7 8, syvänne ,3 16,7 syvänne , 3 6,9 7 7,8 3, 8 3 1, 11 7, 86 1, 8, 1 syvänne ,9 9,1 syvänne ,6, , 3,, 38 9,1,1 7,1 1, 17 8,6 1 syvänne ,,, 1, syvänne , 17 3, ,8 3, , 3,9 7,,89 6 1, 8,6 1 3,3 syvänne ,8 1, syvänne , 13, 3,6 3 13, ,7 8,7 1 syvänne ,9 syvänne , ,1 3, , 3,8 8 6,9 3,8 19,7 8,8 syvänne ,7 syvänne ,, 6, syvänne ,,8, 8 1, 3, , 9 7, 8 1,6 8, 1 syvänne ,7 6,3 syvänne , 38 8,, 86 1,6 3, ,3 3, 8 7, 1,8 83 1,6 8,6 1 syvänne , 6, syvänne ,3 11 8,8,7 81 1,1 3, , 13,1 8, KokN, ei suod. µg/l Nitriittinitraatti typpenä, suodattamat on µg/l