Lestijärven tila (-arvio)

Transkriptio

1 Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60- luvun alussa - eroosiolähtöisen ka lisääntymine alkanut lukujen vaihteessa Muuttuneisuus - pohjaeläimet, v-laatu, kalasto Tavoitetila oltava nykyistä parempi! Väärä VHS-tyyppi Kuormitusta 1

2 Lestijärven tilan muutos oligotrofiasta eutrofiaan Valuma-alueen metsäojitukset alkoivat luvulla (Granberg, 1986 ja Jokela 1988) Eroosioperäisen aineksen kulkeutumien järveen alkoi/voimistui v /- 2,5 v. (Tolonen, 1984) Lestijärvi oli kasviplanktonhavaintojen mukaan oligotrofinen vielä 1963 (Heinonen, 1980) Sedimentin piileväanalyysien perusteella tehty arvio ph-luvun kasvusta kertoo rehevöitymisen alkaneen hitaasti 1960-luvulla (Tolonen, 1984) 2

3 Lestijärven tilan muutos oligotrofiasta eutrofiaan Kasviplanktonhavaintojen mukaan järven selvä rehevöityminen alkanut 1960-luvun lopulla tai 1970-luvun alussa (Heinonen, 1980) Vuoden 1981 sinileväkukinta oli suuren sadannan (800 mm) aiheuttaman ravinnehuuhtouman sekä Teerinevan ravinnekuormituksen tulos (Granberg, 1986) Veden orgaanisen aineen pitoisuus noussut; väriluku 10 mgpt/l Humuksen ja raudan lisääntyminen laskenut pintaveden ph luvun jopa 5,5 yksikköön 3

4 Lestijärven tilan muutos oligotrofiasta eutrofiaan Yhteyttämisen seurauksena pintaveden happipitoisuus ajoittain korkea (ja ph-arvo) Alusveden happipitoisuus laskenut (ajoitt. pelkistyneet olosuhteet, mädän haju) Syvännealueiden pohjaeläimistön muutos 1970-luvun tilanteesta huonompaan(hyytiäinen, 2005) Rantavyöhykkeen, litoraalin pohjaeläimistön taantuminen (VHS) Siikojen loisittuminen (lokin lapamato, Diphyllopothrium dendricum) - onko seurausta rehevöitymisestä? - loisen väli-isäntä on eläinplaktonäyriäinen, joiden kannat muuttuvat rehevöitymisen seurauksena 4

5 Lestijärven tilan muutos oligotrofiasta eutrofiaan Järvi ei mataluutensa vuoksi kerrostu - hyvä vai huono asia! - syvännealueen (1/3 osa järvestä) happipitoisuus laskenut selvästi 1980-luvun alusta lähtien; vaarana sisäkuormitus Piililevän (2016) ja mahd. koristelevän (2011) aiheuttama haitta kalastukselle ja muulle vesistön käytölle Riittävän voimakas kalastus on kalakantojen ja järven hoitoa 5

6 Lestijärven tila ja vesienhoidon suunnittelu (VHS); ristiriita Lestijärven virallinen tyyppi on Matalat humusjärvet ; - pinta-ala, keskisyvyys, humuspitoisuus - fosforipitoisuuden raja 20 ug/l (jos alle niin erinomainen) Oikea tyyppi tulisi olla esim. Matalat vähähumuksiset järvet ; - sijainti karulla Suomen-selän latvoilla, pitkä viipymä 3 v., peltojen väh määrä, historia - fosforipitoisuuden raja 11 ug/l Lestijärven fosforipitoisuus on nyt ug/l Lestijärven tulisi luokitella luokkaan hyvä ekologinen tila ja nimetä riskivesistöksi (vrt. Lestijoki) 6

7 Lestijärven tavoitetila tulisi olla Lähes luonnontilainen, 1960-luvun tilan järvi? Veden väriluku mgpt/l? Veden fosforipitoisuus alle 10 ug/l! Ei haitallisia leväkukintoja! Monipuolinen pohjaeläimistö ja vesikasvillisuus! Kalaston rakenne (peto-/saaliskalat), tyypillinen lajisto! 7

8 VHS kuormituksen vähentämistavoite ja toimenpiteet Lestijoen vesistöalueen ravinnekuormituksen vähentämistavoite on 35 % Kiintoainekuormituksen (sis humus) vähentäminen, eroosion torjunta Kaikkien sektorien toimenpiteet Elinympäristöjen kunnostus Lestijärven valuma-alueen kuormitus pääosin hajakuormitusta, peltoja suhteellisen vähän 8

9 Lestijärven tilan muutos 9

10 f/32170fe0-175e d bd231 10

11 Teerinevan onnettomuus 11

12 Lestijärven verkko

13 Lestijärven muikkuverkko lokakuussa

14 Levänäyte Lestijärven muikkuverkoista syksyllä 2016 Diatoma sp. Fragilaria sp. 14

15 Veden tummuminen eli ruskettuminen 15

16 Vesitalous 6/

17 17

18 18

19

20

21

22

23 Ruskettumisen syitä Ilmastonmuutos Happamien sateiden vähentyminen Paikalliset olosuhteet ja maankäyttö 23