Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Transkriptio

1 Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi

2 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat linnut nimialalajiin carbo. Selkämeren 1. pesimäkolonia 2002 Merikarvialla. Kolonioita ollut yhteensä kuudessa paikassa. Vuonna 2011 neljä pesimäkoloniaa.

3 Selkämeren merimetsot Pesiviä pareja 5186 kpl (2010) ja 6297 kpl (2011). Selkämerellä noin 35 % Suomen pesimäkannasta. Kannankasvu oli viime vuonna 21 %. Edellisenä vuonna parimäärä pieneni 8 %.

4 Ravintotutkimusmenetelmät: oksennuspallot ja tuore oksennus Oksennuspallo sisältää merimetson syömien kalojen luutumia. Luutumista tunnistetaan syödyt ravintokohteet ja niiden mittojen avulla lasketaan kalojen pituudet ja massat. Palloja muodostuu yksi vuorokaudessa.

5 Ravintotutkimusmenetelmät: oksennuspallot ja tuore oksennus Tuoreoksennus koostuu pelästyneiden ja pakenevien lintujen syömistä osittain sulaneista kaloista. Suurin osa materiaalista on lentokyvyttömien poikasten tuottamaa ja koostuu viimeisimmästä ateriasta. Kalat mitataan ja punnitaan. Osittain sulaneista arvioidaan pituus ja lasketaan kaavojen avulla.

6 Ravintotutkimusmenetelmät: oksennuspallot ja tuore oksennus Näytteitä kerättiin kahdesta koloniasta. Oksennuspalloja kerättiin 9 kertaa kolmen viikon välein ja tuore oksennusta 3 kertaa välisenä aikana. Oksennuspalloja kertyi yhteensä 235 kpl (172 kpl (2011) ja 63 kpl (2010)). Tuore oksennusnäytteitä kertyi yhteensä 192 kpl (100 kpl (2011) ja 96 kpl (2010)).

7 Tulokset Saaliskalalajeja löytyi yhteensä 20 kpl. Puskakarilta 16 kpl ja Marjakarilta 20 kpl. Pääosa ravinnosta koostui viidestä lajista. Laji Marjakari Puskakari kiiski x x ahven x x kuha x x särki x x lahna x x säyne x silakka x x kilohaili x x kivinilkka x x teisti x x hauki x x kuore x x siika x x kirjolohi x kolmipiikki x x mustatokko x x pikkutuulenkala x x härkäsimppu x kivisimppu x hieta/liejutokko x x

8 Tulokset Kokonaismassan prosenttiosuudet Kappalemääräiset prosenttiosuudet 100 % 100 % 90 % muut 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % tunnistamaton särkikala kivinilkka silakka särki kuha ahven 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % muut pikkutuulenkala kuore kolmipiikki kivinilkka silakka särki kuha ahven kiiski 10 % kiiski 10 % 0 % Selkämeri (n=439) 0 % Selkämeri (n=439)

9 Tulokset Ajallinen vaihtelu kokonaismassan prosenttiosuuksissa % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % muut tunnistamaton särkikala siika kuore kivinilkka silakka särki ahven kiiski 0 % vk 18, 2.5. (n=29) vk 21, (n=40) vk 24, (n=40) vk 27, 4.7. ja 30, (n=35) vk 33, ja 36, 5.9. (n=12) vk 39, ja 42, (n=16)

10 Tulokset Koloniakohtaiset kokonaismassan prosenttiosuudet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % muut härkäsimppu kivinilkka silakka lahna särki kuha ahven kiiski 10 % 0 % Marjakari (n=237) Puskakari (n=195)

11 Tulokset Saaliin valinta Ravintokohteen valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat kalan koko ja muoto, esiintymisrunsaus ja pyydystämisen helppous. Syö pääsääntöisesti 6 25 cm pitkiä kaloja. Käyttää ravinnokseen ruokailualueella runsaana esiintyviä kalalajeja. Kalastaa yksin ja ryhmässä. Yksin kalastaessaan suosii pohjan tuntumassa oleilevia kalalajeja. Ryhmäsaalistus kohdistuu enemmän vapaanveden lajeihin.

12 frekvenssi Tulokset Ahvenen, särjen ja kivinilkan pituusjakauma Selkämerellä ahven 30 särki kivinilkka pituusluokka (cm)

13 Vesistövaikutukset Merimetso kulutti viime vuonna n tonnia kalaa pesimäaikana (SYKE). Kalassa on fosforia 0,45-1,1 % ja typpeä 2,1-3,1 %. Keskiarvoilla laskettuna merimetson ravinto sisälsi 9,5 tonnia fosforia ja 31 tonnia typpeä. Pääosa ravinteista poistuu ulosteiden mukana ympäristöön. Osa sitoutuu kolonian maaperään ja osa liukenee takaisin mereen. Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto ja Turun amk selvittivät vuonna 2010 merimetson merkitystä ravinteiden vähentäjänä Saaristomerellä. Merimetso ei poikkea taudinkantajana muista merellä elävistä villeistä linnuista.

14 Kiitos!