Simpelejärven verkkokoekalastukset

Transkriptio

1 Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari

2 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven osa-alueella Kurhonselällä vuonna 2007 Kukkarolahdella vuosina 2009, 2012 ja 2015 Kukkarolahti on maa- ja metsätalouden hajakuormituksen seurantaohjelman kohde Järven itäosassa 2016 Koekalastusalueena itäisen selkäalueen pohjoispuolisko Koekalastusten tavoitteena on arvioida kalaston perusteella järven ekologista tilaa, kalasto on yksi sen biologisista mittareista kasviplanktonin, pohjaeläinten ja vesikasvien ohella

3 Simpelejärvi on monimuotoinen ja moniosainen järvi Järvi on jaettu kaikkiaan seitsemään eri vesimuodostumaan Niiden vesistötyypit ja ekologinen tila vaihtelevat Kurhonselkä on erinomaisessa ekologisessa tilassa Itäosa ja Kirkkoselkä ovat hyvässä ekologisessa tilassa Haapalahti, Lemmikonselkä ja Kukkarolahti ovat tyydyttävässä ekologisessa tilassa Lahdenpohja on välttävässä ekologisessa tilassa Järven eri osien kuormitus vaihtelee Lehtokeskusalueen järvenä Simpelejärvessä on myös luontaista rehevyyttä

4 Järvien kalaston seurantamenetelmä CEN-standardi (SFS-EN 14757, 2005) Nordic-yleiskatsausverkko (5-55 mm) Verkkokoekalastus syvyysvyöhykkeittäin ositetulla satunnaisotannalla (n. 12 tunnin verkotus, heinä-elokuussa) Pyyntiponnistus (6-68 verkkoyötä) suhteutettu järven pinta-alaan ja syvyyteen Indeksitietoa yleisimmistä pyydystettävistä lajeista: yksikkösaaliit, lajiosuudet, kokorakenne, kuntokerroin, näytekalat Aineisto: yli 500 järveä (1996 alkaen) Aineisto tallennetaan koekalastusrekisteriin (osa YH:n Hertta-ympäristötietojärjestelmää) 1.5m 2.5m <3 m Syvyysvyöhykkeet 3-10 m <3 m 3-10 m m >20 m 30m 33m m Kuva: Jukka Ruuhijärvi >20 m Satunnaisesti valitut pyyntipaikat

5 Järvet luokittelu ELS4-indeksillä Tyyppikohtaiset vertailuarvot ja luokkarajat ELS4:n tavoitteena on tunnistaa kalaston vasteet rehevöitymispaineelle Neljä muuttujaa, verkkokoekalastus BPUE: biomassayksikkösaalis, g/verkko/yö NPUE: lukumääräyksikkösaalis, kpl/verkko/yö Särkikalojen osuus: % biomassasta Indikaattorilajit: herkkien lajien esiintyminen (kaikki tieto) ELS=1 0,8 0,6 0,4 0,2 ELS=0 EQR Kriteeri, >200 ha järvet Kriteeri, <200 ha järvet Luontainen populaatio: nieriä, siika, mutu, kivennuoliainen, härkäsimppu >1 laji -> 0.05 lisäpistettä kustakin Luontainen populaatio: made, taimen, muikku, harjus, kivisimppu, kirjoeväsimppu, kymmenpiikki >1 laji -> 0.05 lisäpistettä kustakin 0.4 Normaali populaatiorakenne: ahven, hauki ja/tai särki 0.2 Epänormaali populaatiorakenne: ahven, hauki ja/tai särki kuten >100 ha järvissä Normaali populaatiorakenne: ahven, hauki ja/tai särki Epänormaali populaatiorakenne: ahven, hauki ja/tai särki Hyvin epänormaali populaatiorakenne: ahven, hauki ja/tai särki

6 Koekalastusten tulokset, Kurhonselkä g/verkko kpl/verkko g/verkko Kpl/verkko Ahven Kuha Kiiski Kuore Muikku Made Särki Salakka Lahna Säyne Kivennuoliainen Monilajinen, ahvenvaltainen saalis, keskimäärin 883 g ja 39 kpl/verkko Myös kalasto ilmentää erinomaista ekologista tilaa Petokalojen osuus korkea, 48 % yksikkösaaliin painosta

7 Itäosa 2016 Kg/verkko 0,50 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 Kg/verkko Yks./verkko Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Särki Salakka Lahna Suutari Säyne Yksilöä/verkko Yksikkösaalis 1053 g ja 47 kpl, särkien osuus suurempi kuin Kurhonselällä Kalasto ilmentää tyydyttävää ekologista tilaa, johtuu nimenomaan rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen runsastumisesta Petokalojen osuus korkeahko, 31 % yksikkösaaliin painosta Kuhan osuus saalista korkea

8 Kukkarolahti 2009, 2012 ja 2015 Kg/verkko Yksilöä/verkko 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0, Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Särki Salakka Pasuri Lahna Ruutana Suutari Säyne Särkikalar. Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Särki Salakka Pasuri Lahna Ruutana Suutari Säyne Särkikalar saaliit muun järven tasolla, 2012 ja 2015 huomattavasti korkeammat Särki ja ahven yhtä runsaita, kuhaa paljon etenkin 2012 Yksikkösaalis viime vuosina noin 2 kg ja 130 kpl/verkko Saalis ilmentää rehevöitymistä ja tyydyttävää ekologista tilaa

9 Mitä koekalastukset kertovat kuhakannasta, Itäosan kuhien pituusjakauma 2016 koekalastuksessa Kuhakanta on runsas, yksikkösaaliit samaa luokkaa kuin monissa hyvissä kuhajärvissä (esim. Lahden Vesijärvi) Kuhan pituusjakauma painottuu pieniin kaloihin, lisääntyminen on onnistunut säännöllisesti

10 Kiitos!