S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Transkriptio

1 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta ( ) A Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta ( ) Pohjois-Savon ELY-keskus ( ) Lähetämme oheisena Tervon kunnan jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailun vuosiyhteenvedon 22. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi Toimisto ja Kuopion laboratorio Joensuun laboratorio Y-tunnus Yrittäjäntie 24 Jokikatu Kuopio 822 Joensuu Puhelin: Puhelin: Sähköposti: vsy@skvsy.fi Sähköposti: laboratorio.joensuu@skvsy.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@skvsy.fi

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 776 TERVON KUNTA TERVON KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN TARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 22 JOENSUU 4..2 MINNA I. KUKKONEN

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy TIIVISTELMÄ Savo-Karjalan Ympäristötutkimus toteutti vuonna 22 Tervon kunnan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun ohjelman mukaisesti näytteenotoilla purkuojasta ja alapuolisilta järviasemilta. Vuoden 22 tarkkailussa puhdistamon purkuvesien vaikutus näkyi alapuolisessa purkuojassa edellisvuosien tapaan molemmilla havaintokerroilla korkeina ravinteiden pitoisuuksina, sähkönjohtavuutena ja bakteerien määränä. Puron virtaama on usein hyvin vähäistä, mikä aiheuttaa ravinteiden konsentroitumista veteen ja rikastumista maaperään. Lisäksi puro kulkee soisessa maastossa, missä orgaanisen aineksen hajotus on runsasta. Seisovassa vedessä se lisää hapen kulutusta ja hapettomissa tilanteissa saattaa myös lisätä sinne rikastuneiden ravinteiden vapautumista ojasta. Heikko virtaama ja runsas hajotustoiminta näkyivät elokuussa veden alhaisena happipitoisuutena. Sateinen kesä lisäsi myös hajakuormitusta. Purkuojan laskualueella Pienilahdessa (asema ) happipitoisuudet olivat hyvällä tasolla ja typpipitoisuudet alhaisia. Rasvangin asemilla ja mahdollinen jätevesivaikutus oli havaittavissa alusvedessä lievänä kokonaistypen nousuna päällysveteen verrattuna. Sitä esiintyi syvänteissä, missä happitilanne oli huono ja on täten yhdistettävissä myös hapen vähyyden aiheuttamaan lievään sisäiseen kuormitukseen. Fosforin pitoisuudet olivat hieman koholla. Kaikilla järviasemilla esiintyi pieniä määriä enterokokkeja maaliskuussa ja asemalla myös elokuussa. Levämäärä oli elokuussa klorofyllia:n perusteella hieman koholla, rehevän veden tasolla. Rehevyyteen vaikuttaa osaltaan sateinen kesä, joka lisäsi hajakuormituksen määrää.

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy TERVON KUNTA A 776. JOHDANTO Tarkkailu perustui aiemmin Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen n:o 57/Va II/88, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys laati vesioikeuden päätökseen perustuvan purkuvesistön tarkkailuohjelman , jonka Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri hyväksyi Pohjois-Savon ympäristökeskus antoi Tervon kunnan jätevedenpuhdistamolle uuden ympäristöluvan päivätyllä päätöksellään Dnro PSA-22-Y Uuden lupapäätöksen mukaisesti puhdistamon vesistövaikutuksia tarkkaillaan kolmella havaintopaikalla Rasvangissa ja uudessa havaintopaikassa jätevesien purkuojassa. 2. SÄÄOLOT 2. Säätila Loppuvuoden 2 sekä tarkkailuvuoden 22 sääoloja Pohjois-Savossa on arvioitu Kuopiossa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat ja 2). Vuosi 22 oli tavanomaista sateisempi: elokuu oli ainoa kuukausi, jolloin sademäärä jäi reilusti alle pitkän ajan keskiarvon (vuosilta 98-2). Tiedot ovat Pohjois- Savon ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Kuva. Kuopion kuukausittainen keskilämpötila 2-22 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon.

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 2. Kuopion kuukausittainen sademäärä 2-22 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuu oli lämpötilaltaan ja sademäärältään pitkän ajan keskiarvoon nähden normaali. Maaningan mittausasemalla lumen syvyys nousi pitkän ajan keskiarvon tasalle, noin cm:iin. Helmikuu alkoi kireillä pakkasilla. Paikoin Itä-Suomessa lähenneltiin 4 pakkasastetta. Lumitilanne oli Ilmatieteenlaitoksen Maaningan mittauspisteellä pitkän ajan keskiarvoa vastaava ja yleisesti Itä-Suomessa noin puolisen metriä. Kuun loppupuolella sää lauheni ja sateli lunta, lumensyvyydet kasvoivat monin paikoin 6 cm:iin. Maaliskuussa alku- ja loppukuusta suojasäät sulattelivat hieman lumia, ja Maaningan Halolassa lumen syvyys oli 5 cm. Lumien esiintyminen helmi-toukokuussa 22 on esitetty kuvassa. Huhtikuussa lumien sulaminen alkoi kunnolla viikolla 5. Kuun alku oli hieman pitkän ajan keskiarvoja kylmempi. Lumien sulaminen ajoittui hieman vuotta 2 myöhemmäksi. Toukokuussa lämpötila nousi tyypilliseen tapaan, ja vuotovesikausi jatkui vielä kuun loppupuolelle. Sateita saatiin jonkin verran viikoilla 8-2. Lumien sulamisvedet nostivat vesistöjen vedenkorkeuksia, koska pohjavedet olivat syksyn jäljiltä korkealla, ja routaakin oli maassa vielä toukokuun lopulle. Kuva. Lumen esiintyminen helmi-toukokuussa 22.

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kesäkuun alku oli viileähkö, kuun puolen välin paikkeilla ilma oli lämpimimmillään. Sateita saatiin reilusti pitkin kesäkuuta. Heinäkuu alkoi viileänä, mutta oli kuitenkin keskiarvoltaan tavanomainen. Itä-Suomessa oli sateista ja paikoin tuli ukkosmyrskyjäkin. Sademäärä Kuopiossa oli pitkän ajan keskiarvoon nähden jopa,5-kertainen. Elokuun oli lämpötilaltaan vaihteleva, mutta keskiarvoltaan tavanomainen. Sateita tuli pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Syyskuun alku oli lämpötiloiltaan pitkän ajan keskiarvoa vastaava, vain toisella viikolla oli hieman viime vuosia viileämpää. Sateita saatiin tasaisen runsaasti. Lokakuun alkupuoli oli hiukan tavanomaista lämpimämpää, mutta sademäärät olivat selvästi runsaammat. Loppukuusta lämpötila painui jo hieman pakkasen puolelle. Loka-marraskuun vaihteessa Savo-Karjalan alueelle satoi ensilumi. Lumi suli kuitenkin parin päivän sisällä pois. Marraskuun alkupuolella lunta satoi lisää ja lämpötila laski pari astetta normaalia keskilämpöä alemmaksi. Lumi suli kuitenkin pois kolmannen viikon aikana ja lämpötila nousi selvästi plussan puolelle. Joulukuu alkoi huomattavasti viime vuosia kylmempänä. Lämpötila vaihteli reilusti koko kuukauden nollakelistä lähes - asteen pakkasiin. Lunta satoi melko tasaiseen tahtiin. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa vuonna 22 on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Lumen paksuus Pohjois-Savossa ylitti talvella 2-22 keskimääräiset arvonsa, vaikka lumen kertyminen alkoi hieman keskimääräistä myöhemmin. Paikalliset vaihtelut ovat suuria. Kallaveden pinta oli alkuvuonna noin -2 cm yli ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon. Toukokuulla Kallaveden vedenpinnat lähtivät nopeaan nousuun ja Konnuksen kanavasta jouduttiin tekemään jopa lisäjuoksutuksia. Sateet nostivat vedenpinnat kesäelokuussa jopa yli 4 cm pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalle. Elokuun lopussa vedenpinnan nousu tasaantui, mutta pinnat pysyttelivät keskiarvoa korkeampina koko loppuvuoden.

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Onki- ja Porovedellä vedenkorkeudet nousivat nopeasti huhti-toukokuun vaihteessa ja Pohjois-Savon ELY-keskus antoi tulvariskivaroituksen. Haukiveden pinnankorkeus oli alkuvuonna lähellä ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa, kunnes se heinä-elokuussa nousi ennätyskorkealle. Nilsiän reitillä vedenkorkeudet olivat 2- cm viime vuosien keskiarvoa korkeampia. Vedenkorkeudet nousivat keväällä ja pysyivät säännöstelylupien ylärajojen tietämillä koko kesän. Loppuvuosi pysyi säännöstelylupien mukaisena, mutta virtaamat olivat korkeita. Myös Rautalammin reitin järvistä Pielaveden ja Iisveden pinnat pysyttelivät koko vuoden keskimääräistä korkeammalla. Pohjavesien pinnat olivat alkuvuonna pitkäaikaisvertailussa hieman keskimääräistä korkeammalla ja pinnat laskivat vuodenajalle tyypilliseen tapaan. Pohjavedet nousivat huhtikuussa voimakkaasti lumien sulamisen myötä. Kesän ja syksyn ajan runsaat sateet pitivät pinnat edelleen korkealla koko loppuvuoden. Pohjois-Savon järvien jäät olivat tammikuussa poikkeuksellisen ohuita. Jäät sulivat monin paikoin huhti- toukokuun vaihteessa. Jäänlähdön ajankohta oli melko tavanomainen. Loppuvuonna Pohjois-Savon järvet jäätyivät marras-joulukuun vaihteessa.. KUORMITUS Kuormitustietojen perusteella puhdistamo toimi vuonna 22 lupaehtojen mukaisesti. Jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus on ollut viime vuosina seuraava: jätevesi- BOD7 fosfori typpi määrä ATU Vuosi m /d kg/d kg/d kg/d 22 7,9,9 2,8 2 5,6,2 6, ,7,6 6, ,5,7 4,7 26 8,9,4 5, 27 2,7,4 4, 28 6,,5 4,6 29 9,64, 4, 2 22,89,4,9 2,74,2 5,2 22 5,72,, 4. TARKKAILUN TOTEUTUS Näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuoden 22 aikana eli lopputalvella (Oja 6.. ja loput 7..) ja loppukesällä (oja 2.8. ja loput 27.8.). Näytteenottopaikat on esitetty kuvan 5 kartassa niiden tunnukset ja koordinaatit ovat seuraavat:

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Purkuoja Rasvanki, Pienilahti Rasvanki Rasvanki syvvys, m,, 9, 9, koordinaatit Kuva 5. Vesistöhavaintoasemien sijainti. 5. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Maaliskuussa purkuojan happitilanne oli tyydyttävä. Jätevesivaikutus näkyi selvästi korkeina ravinnepitoisuuksina ja sähkönjohtavuusarvona sekä heikkona veden hygieenisenä laatuna. Kokonaisfosforin pitoisuus oli selvästi ylirehevän veden tasoa. Veden ph-arvo osoitti lievää emäksisyyttä. Pienilahden aseman happitilanne oli päällysvedessä hyvä. Veden ph-arvo, humusleimaisuus ja ravinnepitoisuudet olivat lähes samaa tasoa kuin ulompana Rasvangin päällysvedessä, kokonaisfosforin perusteella asema luokittui karuksi (kuva 6). Hygieenistä laatua heikensi pieni määrä enterokokkeja (8 kpl/ ml), joka saattaa viitata jätevesien vaikutukseen. Muuten selvää jätevesien vaikutusta ei ollut havaittavissa.

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Rasvangin asemalla alusveden happitilanne oli selvästi heikentynyt. Alusveden happitilanne oli myös vastaavan ajankohdan keskimääräistä tilannetta heikompi. Alusvedessä jätevesien vaikutukseen viittaa kokonaistypen nousu päällysveteen verrattuna, kokonaistypen pitoisuus oli kuitenkin pidemmän ajan keskiarvoa pienempi. Kokonaistypen nousuun vaikuttaa mahdollisesti myös heikentyneestä happitilanteesta johtuva sisäinen kuormitus. Sähkönjohtavuuden nousu alusvedessä oli lievää. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli karun veden tasoa. Hygieenistä laatua heikensi aseman tavoin enterokokkien esiintyminen (5 kpl/ ml). Syvänneasemalla oli myös havaittavissa voimistunutta hapen kulumista pohjanläheisessä vesikerroksessa, alusveden happitilanne oli keskimääräistä tilannetta heikompi. Alusvedessä oli havaittavissa aseman tavoin kokonaistypen nousua, joka saattaa viitata jätevesien vaikutukseen. Kokonaistypen pitoisuus oli myös vastaavan ajankohdan keskimääräistä tasoa suurempi. Päällysvedessä kokonaisfosforin pitoisuus oli karun veden tasoa. Hygieenistä laatua heikensi enterokokkien esiintyminen (4 kpl/ ml). Elokuussa purkuojassa ei havaittu selvää virtausta. Jätevesien vaikutus näkyi aiempaan tapaan selvästi kohonneina ravinnepitoisuuksina sekä heikentyneenä hygieenisenä laatuna. Kokonaisfosforipitoisuus oli selvästi ylirehevän veden tasoa. Sähkönjohtavuus osoitti lievää suolojen vaikutusta. Happitilanne oli selvästi heikentynyt ja veden ph-arvo osoitti lievää happamuutta. Pienilahden kokonaisfosforin pitoisuus luokitti aseman lievästi reheväksi. Happitilanne oli erinomainen (kuva 6) ja hygieeninen laatu moitteeton. Jätevesien vaikutusta ei ollut näytteenottohetkellä havaittavissa. Rasvangin asemalla lämpötilakerrostuneisuus oli jo lähes purkautunut. Happitilanne oli alusvedessäkin hyvä ja veden laatu oli koko vesirungossa hyvin tasalaatuinen (kuva 6). Kokonaisfosforin pitoisuus oli lievästi rehevän veden tasoa. Vesi oli lievästi humuspitoista ja veden ph-arvot olivat lähellä neutraalia. Hygieeninen laatu oli moitteeton. Selvää jätevesien vaikutusta ei ollut näytteenottohetkellä havaittavissa. Syvänneasemalla A vesi oli vielä lämpötilakerrostunut, alusveden happitilanne oli erittäin heikko, happea oli enää,2 mg/l jäljellä (kuva 6). Heikko happitilanne ei kuitenkaan näkynyt fosforin sisäisenä kuormituksena. Typen osalta oli havaittavissa pitoisuuksien lievää nousua alusvedessä päällysveteen nähden (kuva 6), joka todennäköisesti johtuu heikentyneestä happitilanteesta ja lievästä sisäisestä kuormituksesta. Kokonaisfosforin pitoisuus oli päällysvedessä aseman tavoin lievästi rehevän veden tasoa. Hygieeninen laatu oli lähes moitteeton. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuus osoitti vesistöasemilla voimistunutta levätuotantoa, pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa. Klorofylli-a:n pitoisuudet olivat keskimääräistä tasoa suuremmat (kuva 7). Levämäärän lisäksi myös kokonaisfosforin pitoisuudet olivat päällysvedessä vastaavaa ajankohtaa suuremmat, joka johtunee sateisesta kesästä ja kuormituksen kasvusta.

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Happi mg/l 4 Sähkönjohtavuus ms/m m p m p- Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l m p m p- 5 2 Kuva 6. Rasvangin havaintoasemien, ja veden laatutietoja vuoden 22 havaintokerroilla, 7.. ja Vaaleat kuviot ovat pintanäytteitä ( m näytesyvyys) ja tummat kuviot pohjan läheisestä vesikerroksesta (p- m). Kuva 7. Rasvangin vesistöasemien klorofylli-a:n pitoisuudet vuosina 22()-22.

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Havaintoasemien veden laatu vuoden 22 havaintokerroilla: Pvm HavPaik Syvyys Lämpöti Happi Happi ph Sähkönj. CODMn Kok. N Kok. P m C mg/l Kyll % ms/m mg/l O2 µg/l µg/l E.kokit, a E. kokit kpl/ml kpl/ml 6..2 Oja, 6,7 47 7, Oja, 5 2,9 29 6, ,2 2,8 88 6,9,9 9, ,2 8,9 9 7,2,8 9, ,2 2,5 86 6,9 4 9, Klorof.-a µg/l 9,9 7..2,5, 2, 5 6, 5, ,2 8,9 9 7,,7 9, ,9 6,9 8,5 88 7,,8 9, ,2 2,9 89 6,9 4 9, ,8 2,2 86 6,8 4 8, ,6, 74 6,6 4, 8, ,2, 2 6,5 5, , 8,6 89 7,7 8, , 8,6 89 7,,8 9, ,9 8,5 87 7,,8 9, ,5,5,2 2,9 6,4 4, 7, Yhteenvetona vuoden 22 tarkkailusta voidaan todeta puhdistamon purkuvesien vaikutusten näkyneen alapuolisessa purkuojassa molemmilla havaintokerroilla korkeina ravinteiden pitoisuuksina, sähkönjohtavuutena ja bakteerien määränä. Elokuussa puron virtaama oli lähes olematonta, mikä aiheuttaa ravinteiden konsentroitumista veteen ja rikastumista maaperään. Puro kulkee soisessa maastossa, missä orgaanisen aineksen hajotus on runsasta. Seisovassa vedessä hapen kulutus on nopeaa ja hapettomuus saattaa lisätä ravinteiden vapautumista ojasta. Heikko virtaama ja runsas hajotustoiminta ja mahdollinen jäteveden ammoniumtypen nitrifikaatio (hapetus) näkyivät elokuussa veden alhaisena happipitoisuutena. Sateinen kesä lisäsi myös hajakuormitusta. Pienilahdessa happipitoisuudet olivat hyvällä tasolla ja typpipitoisuudet alhaisia. Rasvangissa mahdollinen jätevesivaikutus oli havaittavissa alusvedessä lievänä kokonaistypen nousuna päällysveteen verrattuna. Sitä esiintyi syvänteissä, missä happitilanne oli huono ja on täten yhdistettävissä myös hapen vähyyden aiheuttamaan lievään sisäiseen kuormitukseen. Fosforin pitoisuudet kohosivat jonkin verran vähähappisuudesta johtuen. Kaikilla järviasemilla esiintyi pieniä määriä enterokokkeja maaliskuussa ja asemalla myös elokuussa. Levämäärä oli elokuussa klorofylli-a:n perusteella hieman koholla, rehevän veden tasolla. Rehevyyteen vaikuttaa osaltaan sateinen kesä, joka lisäsi hajakuormituksen määrää.

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Minna I. Kukkonen, FL Tuomas Puranen, MMM