KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMEN KUNNOS- TUS/TULOKSET VUOSIEN 2012 JA 2014 NÄYTTEIS- TÄ SEKÄ NIIDEN TARKASTELU
|
|
- Teemu Halttunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vesistöosasto/RO Kirjenumero 814/14 Tammelan kunta Kaukjärvi kirkkaammaksi-hanke Jenni Kemppi Hakkapeliitantie TAMMELA KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMEN KUNNOS- TUS/TULOKSET VUOSIEN 212 JA 214 NÄYTTEIS- TÄ SEKÄ NIIDEN TARKASTELU Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on tutkinut Kaukjärven ja Mustialanlammen veden laatua vuosina 212 ja 214. Tutkimukset liittyvät järvien kunnostushankkeeseen. Tulokset ovat liitetaulukossa. 1. KATSAUS AIKAISEMPAAN TUTKIMUSHISTORIAAN Kaukjärven tilasta oltiin huolestuneita jo 196-luvun lopulla, jolloin tehtiin seurantoja vuosina 1968, 1971 ja 1973 (Kokemäenjoen vesistön vsy). Silloinen Helsingin vesipiiri teki Kaukjärven kuormituskartoituksen keväällä 1978, jolloin tutkittiin myös kaikki järveen laskevat purot sekä Mustialanlammi. Kuormittajiksi mainittiin mm. kolme sikalaa, puunkyllästämö ja neljä kpl ennakkoilmoitusvelvollisia laitoksia (mm. Kohon mailatehdas, kansakoulu, taidekievari ja motelli). Myös valuma-alueen laajat viljelymaat ja tiheä asutus todettiin kuormittaviksi tekijöiksi. Kaukjärven tilaa seurattiin tiiviisti vuosina liittyen sen toimimiseen tarvittaessa Forssan kaupungin tekopohjaveden raaka-aineena. Myöhemmin seuranta on ollut satunnaista ennen nykyistä hanketta. Näytetuloksia on vuosilta 24, 29 ja 21. Kokonaisuutena tutkimusaineisto on varsin laaja ja antaa hyvän kokonaiskuvan järven tilasta ja sen kehityksestä viimeisen 4-vuoden aikana. 2. KAUKJÄRVI Kaukjärven veden laadun ongelmat todettiin jo 197-luvun alkupuolella lähes samoiksi kuin nykyään eli rehevyys oli voimakasta ja happitilanne oli alusvedessä ajoin heikko. Hapettomassa alusvedessä mitattiin korkeita fosforipitoisuuksia eli sisäinen kuormitus oli jo tuolloin todettavissa. Tutkimusten etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 3 ) PL 265, 3311 Tampere
2 2 perusteella vaadittiin kuormituksen vähentämistä mm. liittämällä pistekuormittajat viemäriverkoston piiriin viemäröintialuetta laajentamalla. Nämä toimet ovat sittemmin toteutuneet, mutta merkittävää käännettä parempaan järven tilassa ei ole tapahtunut. Olennaisena syynä on ollut mm. hajakuormituksen jatkuminen. Kaukjärven luontainen sietokyky on varsin heikko huonon veden vaihtumisen, suojaisan sijainnin ja epäedullisten syvyyssuhteiden takia. Hienojakoinen maa-aines aiheuttaa lisäksi voimakasta samennusta, joka näkyy myös talvella alhaisina näkösyvyyksinä. 198-luvulla tehdyssä seurannassa tilanne pysyi vakaana eikä suuria muutoksia ole todettavissa 21-luvullakaan. 2.1 Kaukjärven länsipää Kaukjärven länsipäässä oleva syvänne (syvyys 9 metriä) on hyvin pienialainen ja jyrkästi lämpötilan mukaan kerrostuva. Syvänteen pohjalla vallitsee kerrosteisuusaikoina lähes jatkuva hapeton tila. Erittäin lauhan talven 214 lopulla syvänteessä oli hieman happea ja se näkyi heti ravinnepitoisuuksien laskuna pohjan lähellä. Pintaveden fosforipitoisuus on pysynyt koko aika voimakkaasti rehevällä tasolla. Kesätuloksissa näkyy laskeva suunta, mutta talvipitoisuudet ovat olleet viime vuosina aikaisempaa korkeampia (kuva 1). Onkin ilmeistä, että kesäajan tilanne on parantunut viemäröinnin ansiosta. Talvi 214 oli poikkeuksellisen lauha, joten runsastuneet valumat kohottivat tilapäisesti pintaveden fosforipitoisuutta. Pohjallahan pitoisuudet laskivat lauhasta talvesta ja myöhäisestä jäätymisestä johtuen. µgp/l talvi kesä Lin. (talvi) Lin. (kesä) Kuva 1. Kaukjärven länsipään pintaveden fosforipitoisuuksia talvella ja kesällä. 2.2 Kaukjärven itäpää Kaukjärven pääsyvänne sijaitsee järven itäpäässä, jossa kokonaissyvyys on 19 metriä. Myös tämä alue kerrostuu jyrkästi lämpötilan mukaan. Alusveden lämpötila on talvella lähellä neljää astetta, mikä johtuu osittain pohjavesien vaikutuksesta. Lämpötila on korkea jo viidessä metrissä. Korkeasta lämpötilasta johtuen hapen kuluminen on talvella normaalia nopeampaa, mikä johtaa koko alusveden vähähappisuuteen. Totaalinen hapettomuus on kuitenkin ollut alusvedessä harvinaista.
3 3 Kaukjärvelle tyypillisesti pintavesi pysyy talvellakin sameana ja siinä on ravinteita runsaasti, sekä fosforia että typpeä. Ravinnetaso vaihtelee valumatilanteen mukaan. Talvia 212 ja 214 edelsivät runsaat syysvalumat, mikä näkyi pintaveden korkeina fosforipitoisuuksina (kok.p µg/l). Taso on nelinkertainen hyvään tilaan verrattuna. Typpipitoisuus vaihteli µg/l ollen sekin yli kaksinkertainen hyvään tasoon verrattuna. Typpi esiintyy talvella nitraattina. Koska ammoniumtypen osuus on hyvin pieni, jätevesillä ei ole suoraa vaikutusta typpitasoon. Pohjan lähellä vähähappisissa oloissa fosforipitosudet kohoavat voimakkaasti. Typpi esiintyy siellä ammoniumtyppenä hapettomuuden takia. Fosforista on suuri osa liukoisena fosfaattifosforina. Fosfaatin osuus on talvella pintavedessä noin puolet kokonaisfosforista. Tämä mahdollistaa nopean levätuotannon käynnistymisen keväällä heti jääpeitteen auettua Happitilanteen kehitys Pohjan läheinen vesi on ollut lopputalvella koko ajan vähähappista tai hapetonta. Väliveden happitilanne on vaihdellut sää- ja kerrosteisuusolojen mukaan. Viime vuosina tilanne on kohentunut hapetuskierrätyksen ansiosta, sillä syvänteeseen on asennettu kesäkuussa 21 MIXOX 75- hapetinlaite. Hapetinlaite siirtää kylmää, hapekasta pintavettä syvänteeseen, jolloin veden lämpötila laskee ja happipitoisuus nousee. Muutoksen paljastaa lämpötilan aleneminen alusvedessä. mgo2/l Lin. (1) Kuva 2. Kaukjärven happipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella. mgo2/l Lin. (1) Kuva 3. Kaukjärven happipitoisuus eri syvyyksillä loppukesällä.
4 4 Loppukesän tuloksissa pohjanläheinen vesi on pysynyt koko ajan vähähappisena tai hapettomana. Kymmenen metrin syvyydellä on tapahtunut happitilanteen kohentumista. Pintaveden happipitoisuuden lasku viittaa rehevyyden vähenemisen ts. levät tuottavat vähemmän happea päällysveteen Fosforipitoisuus/rehevyys Fosforipitoisuus on ollut koko ajan rehevien järvien luokassa. Kohonnut taso havaittiin jo 197-luvun alussa tehdyissä mittauksissa. Lievä aleneva suunta on kuitenkin olemassa. 198-luvulla keskipitoisuus oli pintavedessä 64 µgp/l ja viime vuosina 54 µgp/l. Prosentuaalinen alenema on fosforipitoisuudessa 15 %. Talvipitoisuuksissa ei ole tapahtunut päällysveden osalta alenemaa. Pohjalla oli 198- luvun puolivälissä jätevesimäisiä pitoisuuksia johtuen täysin hapettomista oloista (kuvat 2 ja 4). Näitä ei enää havaita. Alusveden fosforipitoisuudet ovat laskeneet myös pohjalla selvästi (kuva 5). µgp/l Lin. (1) Kuva 4. Kaukjärven fosforipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella (19 m oikeanpuol. asteikko). µgp/l Lin. (1) Kuva 5. Kaukjärven fosforipitoisuus eri syvyyksillä loppukesällä (19 m oikeanpuol. asteikko).
5 Typpipitoisuudet Kaukjärven typpipitoisuudet ovat normaalia korkeampia mm. hajakuormituksen takia. Talvella typpeä on varsin runsaasti (noin 1 µg/l). Typpitaso on loivassa nousussa (kuva 6). Kesällä levätuotanto käyttää nitraatit pois päällysvedestä, jolloin typpitaso laskee sedimentaation kautta (kuva 7). Loppukesän typpipitoisuus on loivassa laskussa. Tämä liittyy rehevyyden ja leväbiomassan vähenemiseen. Matalin pitoisuus mitattiin kesällä 214, johon vaikutti kevätvaluman niukkuus ja pitkä tyyni hellejakso. µgn/l Lin. (1) Kuva 6. Talviajan typpipitoisuudet Kaukjärvessä. µgn/l Lin. (1) Kuva 7. Loppukesän typpipitoisuudet Kaukjärvessä.
6 Muut veden laatua kuvaavat suureet 6 Veden sameusarvoissa, sähkönjohtavuudessa tai humusleimassa ei ole havaittavissa muutoksia. Kaukjärvi on poikkeuksellisen sameavetinen. Vesi ei selkene edes talvella, vaan näkösyvyydet ovat alle metrin. Sähkönjohtavuus on ollut tasaisesti välillä 1-12 ms/m. Humusleimaa kuvaava COD Mn - pitoisuus on 8-12 mg/l välillä. Tämä kuvaa lievää humusleimaa. Happamuudeltaan Kaukjärvi on lievästi emäksinen ja veden puskurikyky on erittäin hyvä. Väriarvot eivät ole relevantteja, koska voimakas samennus vääristää tuloksia. 3. MUSTIALANLAMMI Mustialanlammi saa pääosan vesistään suoraan Kaukjärvestä, jonka veden laatu määrää pitkälle myös Mustialanlammen tilan. Mustialanlammi onkin Kaukjärven tapaan sameavetinen ja rehevä kärsien alusveden happivajeesta. Happitilanteen parantamiseksi lampeen on asennettu Aqua Turbo ilmastin syyskuussa 213, joten sillä oli vaikutusta vasta talven 214 tuloksiin. Vuosien 212 ja 214 tulokset osoittivat Mustialanlammen tilan säilyneen edelleen heikkona. Vuonna 212 alusvesi oli vähähappista ja pohjan pinta oli hapeton. Fosforipitoisuus oli tästä johtuen pohjalla erittäin korkea (5-56 µg/l). Myös pintavesi oli runsasravinteista. Tilanne parani vuonna 214, koska talvikerrosteisuus oli heikompi. Tähän vaikutti lauha talvi, mutta myös hapetuksen aloitus. Osaltaan tilannetta on voinut parantaa myös laaja sula-alue, joka oli muodostunut talviuimareiden avannon yhteyteen. Pinnan ja pohjan lämpötilaero oli vain,4 astetta. Aikaisemmin ero on ollut 2-3 astetta. Vesi oli hapellista pohjaan saakka ja kalkituksen seurauksena muodostunut suolakerrosteisuus oli heikentynyt. Sähkönjohtavuus oli pohjalla 21,1 ms/m (29 26,6 ms/m). Pinnan ja pohjan välillä ei olut eroja ravinnepitoisuuksissa. Toki fosforipitoisuus (95 µg/l) ja typpipitoisuus (16 µg/l) olivat korkeita. Pitoisuuksia tasasi vesimassan sekoittuminen pohjaan saakka. Loppukesällä alusvesi oli lähes hapetonta, mutta selvää suolakerrosteisuutta ei enää todettu. Näin ollen ainepitoisuudet laskivat tuntuvasti vuoteen 212 verrattuna. Päällysvedessä oli fosforia 43 µg/l (Kaukjärvi 63 µg/l) ja typpeä 5 µg/l (Kaukjärvi 38 µg/l)., joten rehevyystaso oli edelleen korkea, vaikkakin hieman Kaukjärveä matalampi.
7 7 4. OJAVESIEN LAATU Kaukjärveen laskevat ojat tutkittiin yhteensä seitsemän (7) kertaa vuosina 211, 212 ja 214. Ojia oli yhteensä seitsemän kpl ja ojapisteitä 13 kpl. Tulokset ovat liitteenä. 4.1 Sameus ja kiintoaine Sameus oli voimakkainta Kurjenojassa ja Riuskanojassa, joissa ylittyi säännöllisesti taso 5 FNU (kuva 8). Maksimit esiintyivät Riuskanojan yläjuoksulla elokuussa vähävirtaamaisena aikana. Silloin myös kiintoainetta oli runsaasti. Ojavesien voimakas samennus on eittämättä syynä myös Kaukjärven sameuteen *Sameus FNU *K-aine mg/l Järvenpäänoja Kaakkolamminoja Kaukjärvenoja Kuva 8. Sameus ja kiintoaine ojavesissä. 4.2 Sähkönjohtavuus Luonnonvesien sähkönjohtavuus on luokkaa 5-1 ms/m. Peltovalumissa taso 2 ms/m on tavallinen. Sen ylimenevissä lukemissa jätevesillä on jo osuutta. Sipilänojassa ja Riuskanojassa oli viitteitä jätevesien vaikutuksesta (kuva 9). Maksimi mitattiin Järvenpäänojassa *Sähkonj ms/m Järvenpäänoja Kaakkolamminoja Kaukjärvenoja Kuva 9. Sähkönjohtavuus ojavesissä.
8 8 4.3 Kokonaisfosfori ja fosfaatti Luonnonpurojen fosforipitoisuus on tasolla 2 µg/l. Peltovalumissa kokonaisfosforia on yleensä 5-1, mutta jopa pitoisuudet 1-5 µg/l ovat mahdollisia. Kaukjärven ojavedet olivat selvästi kuormittuneita Sipilänojan yläjuoksua lukuun ottamatta. Maksimit mitattiin Riuskanojan yläpäässä ja ne liittyivät voimakkaaseen sameuteen. Fosfaattifosforin osuus oli noin puolet kokonaisfosforista, joten liukoista fosforia valuu Kaukjärveen huomattavia määriä *Kok.P µg/l *PO4-P µg/l Järvenpäänoja Kaakkolamminoja Kaukjärvenoja Kuva 1. Kokonais- ja fosfaattifosfori ojavesissä. 4.4 Kokonaistyppi Luonnonpurojen typpipitoisuus on tasolla 5-1 µg/l. Peltovalumissa kokonaisfosforia on yleensä 1-3, mutta jopa pitoisuudet 3-5 µg/l ovat mahdollisia. Typpipainotteisia olivat Sipilänoja ja Riuskanoja. Kurjenoja oli lievemmin kuormittunut. Maksimi miattiin Kaakkolamminojassa eli keväällä. Vuoden 214 typpipitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin vuoden 212. Sipilänojassa muutos ei ollut yhtä selvä. *Kok.N µg/l Järvenpäänoja Kaakkolamminoja Kaukjärvenoja Kuva 11. Kokonaistyppi ojavesissä.
9 9 4.5 Hygieeninen likaantuminen Luonnonvesissä ei ole juuri lainkaan suolistobakteereja (-1 kpl/dl). Jätevesikuormitus näkyy hyvin selvästi fekaalisten kolien runsastumisena. Myös enterokokkibakteerit kuvaavat hygieenistä kuormituta. Hygieeninen likaantuminen oli ajoittain voimakasta kaikissa ojissa. Voimakkaimmillaan likaantuminen oli kesäalivirtaaman aikana, jolloin laimennusolot olivat heikoimmat. Tulokset kertovat ojiin kohdistuvasta jätevesikuormituksesta. Ravinnekuormitus oli tällöin vähäistä, joten sen lähteenä on pääasiassa hajakuormitus. Voimakkainta hygieeninen kuormitus oli Kurjenojassa (kuvat 11 ja 12). *Lämpkolif pmy/1 ml Kaukjärvenoja Kaakkolamminoja Järvenpäänoja Kuva 12. Fekaaliset kolibakteerit ojapisteillä. *Al.entero pmy/1 ml Kaukjärvenoja Kaakkolamminoja Järvenpäänoja Kuva 13. Suolistoenterokokit ojapisteillä.
10 5. MÄÄRÄLLISEN RAVINNEKUORMITUKSEN ARVIOINTI 1 Määrällistä ravinnekuormaa on arvioitu kertomalla virtaama samaan aikaan mitatuilla pitoisuuksilla. Arvio on hyvin karkea, koska se perustuu hetkellisiin mittauksiin, mutta kuitenkin suuntaa antava. Tuloskooste ojamittauksista on liitetaulukkona. Virtaamahuiput todettiin huhtikuun lopulla 212 ja kesäkuun alussa 214. Luonnollisesti myös hajakuormituksen maksimit sijoittuivat samoihin ajankohtiin. Alivirtaamien aikana kuormitus laski 1-2 % maksimitasosta. Havaintoajankohtien keskimääräinen virtaama oli 58 l/s, keskimääräinen fosforiainevirtaama,52 kg/d ja keskimääräinen typpiainevirtaama 8,2 kg/d. Riuskanojan arvot olivat noin puolet Kaukjärveen laskevien ojien tuomasta kokonaiskuormasta. Keväällä 212 tuli hetkellisesti runsas ravinnevaluma myös Kaukjärvenojasta ja Kaakkolamminojasta. Taulukko 1. Eri ajankohtien virtaamat ja ravinnekuormat virtaama kok.p kok.n Kaukjärvi m3/s g/d g/d , , ,1 166, ,7 64, ,92 572, , 1, ,1 12,7 13 keskiarvo,58 517,8 821 virtaama kok.p kok.n Riuskanoja m3/s g/d g/d ,8 76, ,15 349, ,1 11, ,35 163, ,, , 3,6 31 keskiarvo,22 214, Kaukjärveen laskevista ojista Kurjenoja oli selvästi suurin kuormittaja eli lähes 1- kertainen muihin verrattuna (kuormitusosuus 86 %). Riuskanoja oli lähes Kurjenojaa vastaava. Taulukko 2. Eri ojien keskimääräinen kuormitus. virtaama kok.p kok.n m3/s g/d g/d Sipilänoja,1 6,3 26 Kurjenoja,51 445, Kaakkolamminoja,3 17,7 115 Kaukjärvenoja,3 43,2 864 Riuskanoja,22 215, 4872 Virtaamalla painotettu keskipitoisuus oli Kaukjärveen laskevissa ojissa seuraava: fosfori 13 µg/l ja typpi 164 µg/l. Riuskanojassa vastaavat lukemat olivat 113 µgp/l ja 257 µgn/l. Pitoisuudet ovat peltovaltaisille valuma-alueille tyypillisiä.
11 11 Tämän mukaan Kaukjärveen valuu vuodessa fosforia 189 kg ja typpeä 299 kg. Mustialanlampiin tulee fosforia Riuskanojan kautta 78 kg/a ja typpeä 178 kg/a. Näistä luvuista ei ole vähennetty luonnonhuuhtoutumaa. Sen osuus on kuitenkin tässä kokonaisuudessa varsin pieni. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Limnologi Reijo Oravainen LIITTEET: Tarkkailutulokset Havaintopaikkakartat Ojavesitaulukko Tulokset ja lasku talven 214 näytteenotosta sekä raportointi
12
13
14
15
16
17
18
19
KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014
Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotTalviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä
13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli
LisätiedotTEERNIJÄRVEN TULOKSET JA
Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotRAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA
Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus
LisätiedotCOOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN
28.8.212 19.1.212 17.4.213 25.4.213 1.5.213 3.7.213 12.8.213 25.9.213 22.1.213 2.11.213 25.3.215 28.4.215 28.5.215 24.6.215 1.8.215 3.11.215 16.11.215 Vesistöosasto/RO 23.11.215 Kirjenumero 947/15 Vanajavesikeskus/Suvi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotKAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014
Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotVUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotKESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010
Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotSISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 1 2.1 Iso-Inha... 1 2.2 Onkemäenjärvi... 2 2.3 Pikku-Inha... 3 2.4 Pyhäjärvi, Vakkalanselkä... 3 2.5 Ruokojärvi... 4 2.6 Suonojärvi... 4 2.7
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotYara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019
1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotLUUKINJÄRVEN ILMASTUKSEN TEHOKKUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI SEKÄ SUOSITUK- SET JATKOSTA/VUOSI 2013
Vesistöosasto/RO.. Kirjenumero 97/ Espoon kaupungin ympäristökeskus PL 44 7 Espoon kaupunki LUUKINJÄRVEN ILMASTUKSEN TEHOKKUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI SEKÄ SUOSITUK- SET JATKOSTA/VUOSI. JOHDANTO
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotÕÊÊÇ ÌÛÎÊßÕÑÍÕ ÑÇ ÔÑÐÛÒ ÕËÒÌß. ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÔÑÐÐ Ö\ÎÊÛÒô ÒËÓÓ ÍÌÛÒÖÑÛÒ Öß ÕÛÍ Ö\ÎÊÛÒ ÇØÌÛ ÍÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïì.
ÕÊÊÇ Pantone 3 ÌÛÎÊßÕÑÍÕ ÑÇ ÔÑÐÛÒ ÕËÒÌß ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÔÑÐÐ Ö\ÎÊÛÒô ÒËÓÓ ÍÌÛÒÖÑÛÒ Öß ÕÛÍ Ö\ÎÊÛÒ ÇØÌÛ ÍÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïì λ ± Ñ ª ²»² îðïë ÍÍÒ ðéèïóèêìë Ö«µ «² ± éîê SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTE
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotSammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.
LisätiedotÕÊÊÇ ÌÛÎÊßÕÑÍÕ ÑÇ ÔÑÐÛÒ ÕËÒÌß. ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÔÑÐÐ Ö\ÎÊÛÒô ÒËÓÓ ÍÌÛÒÖÑÛÒ Öß ÕÛÍ Ö\ÎÊÛÒ ÇØÌÛ ÍÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïì.
ÕÊÊÇ Pantone 3 ÌÛÎÊßÕÑÍÕ ÑÇ ÔÑÐÛÒ ÕËÒÌß ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÔÑÐÐ Ö\ÎÊÛÒô ÒËÓÓ ÍÌÛÒÖÑÛÒ Öß ÕÛÍ Ö\ÎÊÛÒ ÇØÌÛ ÍÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïì λ ± Ñ ª ²»² îðïë ÍÍÒ ðéèïóèêìë Ö«µ «² ± éîê SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTE
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotSISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset
SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TULOSTEN TARKASTELU... 3 3.1 Mommilanjärvi... 3 3.2 Ansionjärvi... 4 3.3 Koiranvuolle... 4 3.4 Kolmilammi, pohjoinen... 5 3.5 Kolmilammi,
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ. ÛÍÐÑÑÒ Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì. λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì. Õ» ² ± íïèñïì
ÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ Ç³ < *µ» µ«ûíðññò Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì Õ» ² ± íïèñïì SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1. HAVAINTOPAIKAT JA MENETELMÄT... 1 3. TALVEN 1 SÄÄOLOT.... TULOKSET
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ. ÛÍÐÑÑÒ Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì. λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì. Õ» ² ± íïèñïì
ÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ Ç³ < *µ» µ«ûíðññò Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì Õ» ² ± íïèñïì SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1. HAVAINTOPAIKAT JA MENETELMÄT... 1 3. TALVEN 14 SÄÄOLOT... 4. TULOKSET
LisätiedotHARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006
HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2
LisätiedotALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008
1 Elina Meriluoto 24.9. Kirje no 692 HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY Jätevesilaitos Paroistentie 7 136 HÄMEENLINNA ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 1. JOHDANTO Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotPIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007
Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi
LisätiedotVihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016
28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotSIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006
No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotHausjärven järvitutkimukset vuonna 2018
Liite nro 6 16.1.2019 Ympla 13 Hausjärven järvitutkimukset vuonna 2018 Riina Ruususaari RAPORTTI 2018 nro 1009/18 Hausjärven järvitutkimukset vuonna 2018 Tutkimusraportti nro 1009/18, 28.11.2018 Ruususaari,
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotVUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
LisätiedotVihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu
27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. SÄÄ- JA VALUMAOLOT... 1 3. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 3 3.1 Iso Oravajärvi... 3 3.2 Kivilahtijärvi...
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotIso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA
HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotLittoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta
1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja-
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan
LisätiedotSammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014
7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotSISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄOLOT... 1 3. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 2 3.1 Iso-Tappuri... 2 3.2 Kivikesku... 3 3.3 Koukkujärvi... 4 3.4 Pikku-Koukkujärvi... 4 3.5 Sanasjärvi...
LisätiedotJouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan
LisätiedotVesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla
Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
LisätiedotAhmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013
25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.
1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan
LisätiedotOsa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO
Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden
LisätiedotHARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2017 JA 2018
HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2017 JA 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 411/2018 Jennifer Holmberg ja Marja Anttila-Huhtinen TIIVISTELMÄ Hartolan, Heinolan
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotYHTEENVETO NUUTAJÄRVEEN LASKEVIEN OJIEN TARKKAILUSTA SYKSYLLÄ 2017
Vesiosasto/EH 4.12.2017 Kirjenumero 1118/17 Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry c/o Leena Leppänen Heinämiehen tie 3 31760 URJALA YHTEENVETO NUUTAJÄRVEEN LASKEVIEN OJIEN TARKKAILUSTA SYKSYLLÄ
LisätiedotKolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
Lisätiedot