HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 2018
|
|
- Ritva Jurkka
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hormajärvi yhdistys ry HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 1, 715 KUOPIO Puh Kotipaikka: Kuopio, Y-59- tiedustelut@vesieko.fi
2 Sisällys HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI Johdanto 3. Hapettimien toiminta 3. Sääolot 5. Tulokset.1. Talvi 1.. Avovesikausi Hormajärven rehevyys 1 5. Johtopäätökset 1 Mixox-hapetusmenetelmä 13
3 3 1. Johdanto Hormajärvi (5 ha) on karuhko, kirkasvetinen ja pitkäviipymäinen järvi Lohjanjärven pohjoispuolella. Järven vedenpintaa on laskettu 1,5 m 1-luvun loppupuolella (Anttila 197). Hormajärvi jakaantuu kahteen kynnysmatalikkojen erottamaan pääaltaaseen: matalampaan itäiseen altaaseen (suurin syvyys 11 m) ja syvempään läntiseen altaaseen (suurin syvyys n. m). Läntisen altaan osuus kokonaispinta-alasta on noin 75%. Valuma-alueesta (1,7 km ) noin puolet on metsää, peltojen osuuden ollessa vain 1 %. Talvella 9 valmistunut Helsinki-Turku moottoritie kulkee Hormajärven koillispuolelta. (Hormajärven huoltokirja). Hormajärven tilaa on seurattu vuosittain 197-luvun lopulta alkaen, satunnaisia mittauksia on tehty jo tätä ennen. Seurannan avulla voitiinkin jo 199 luvun alussa havaita alusveden kesäaikaisen happitilanteen heikentyminen niin, että vuoden 1991 jälkeen elokuisissa näytteenotoissa pohjanläheinen vesikerros oli lähes poikkeuksetta hapeton. Samalla alusveden fosforipitoisuudet nousivat ja järvellä havaittiin sinileväkukintoja. 199-luvun alussa perustettu Hormajärvi-yhdistys ry toteutti heti perustamisensa jälkeen toimenpiteitä, joilla järven vedenlaatu pyrittiin parantamanaan: hapetuskokeilu ( ), hoitokalastusta ja vesikasvillisuuden poistoa. Vuonna laadittiin ensimmäinen hoitosuunnitelma jaksolle Tavoitteena oli vähentää ulkoista kuormitusta merkittävästi, estää uusien kuormituslähteiden synty ja vähentää sisäistä kuormitusta, sekä vähentää leväkukintoja. Järvellä toteutettiin mm. hoitokalastusta (7,, 9 ja 11, yht.,3 t, pääosa saaliista särkeä) ja ojien kautta järveen kohdistuvan kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämistä hidastusaltailla sekä vesikasvillisuuden rajallista poistoa. Osana ensimmäistä kunnostus- ja hoitosuunnitelmaa laadittiin arvio Hormajärven hapetusmahdollisuuksista (Saarijärvi ), jonka perusteella järven läntistä pääsyvännettä (havaintosyvänne Hormajärvi 15) päädyttiin hapettamaan kahdella Mixox MC 75-laitteella. Hapetushoito aloitettiin toukokuussa. Hapetinlaitteiden yhteenlaskettu pumppauskapasiteetti on noin 7 m 3 /d ja hapetusteho 5 kg päivässä. Hormajärven toinen hoitosuunnitelma kattoi vuodet 1-1: hoitokalastus (1, 13 ja 1, yht. 1, t), hapetuksen jatkaminen läntisessä syvänteessä, viemäriverkoston rakentaminen, jätevesien käsittely asetuksen mukaisesti viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla, rakennetaan ja kunnostetaan ojien hidastealtaita, vesikasvien niitto ja aliveden nosto pohjapadon avulla. Kunnostustoimia on sittemmin jatkettu, mm. syksyllä 1 aloitettiin Koivulan kosteikon rakentaminen. Loppuvuodesta 1 valmistui uusi kunnostus- ja hoitosuunnitelma vuosille Tässä raportissa tarkastellaan hapetuksen vaikutuksia Hormajärven tilaan vuonna 1. Raportti perustuu ympäristöhallinnon Oiva-tietokannasta haetun Hormajärvi syvänne 15 -havaintopaikan vedenlaatutietoihin (liite ).
4 Mitattu virta-arvo, A Hormajärvi syvänne 15 Hormajärvi Hiidenlahti Kuva 1. Hapetinlaitteiden sijainti Hormajärvellä sekä sähkökeskuksen paikat. Maanmittauslaitos 1.. Hapettimien toiminta Hormajärven hapettimet pysäytettiin syystäyskierron ajaksi ja käynnistettiin talveksi Laitteet olivat toiminnassa koko kesän 1. Syksyllä laitteet pysäytettiin.1.1 ja käynnistettiin Hormajärven jäätymisen jälkeen taas talviajaksi.1.19.,5 1,5 1,5 Syystauko Syystauko Hormaj1 Hormaj Kuva. Hormajärven hapettimien toiminta vuonna 1 (virrankulutukseen perustuva seuranta).
5 Vuoden keskilämpötila, Vuoden sadesumma (mm) Hki-Vantaa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuukauden keskilämpötila, o C Kuukauden sademäärä, mm 5 3. Sääolot Kesä 17 oli touko-heinäkuun osalta tavanomaista viileämpi ja kesäkuun osalta sateinen. Syksy oli loka-joulukuun osalta sateinen, sekä marras- ja joulukuun osalta tavanomaista hieman lämpimämpi. Alkuvuosi 1 oli tammikuun osalta, o C keskimääräistä lämpimämpi. Helmi- ja maaliskuu olivat puolestaan,7-, o C tavanomaista kylmempiä ja vähäsateisia. Huhtikuusta lokakuuhun kuukausikeskilämpötilat olivat pitkänajan vastaaviin keskiarvoihin verrattuna tavanomaista korkeampia. Erityisen lämpimiä olivat toukokuu (+,9 o C) ja heinäkuu (+3,5 o C). Toukokuussa järviveden lämpötilat nousivatkin paikoin ajankohdan ennätyslukemiin erityisesti maan eteläosissa. Kevät, kesä ja syksy olivat heinäkuuta lukuun ottamatta kuivia, sademäärien jäädessä 7,7-3, mm (ka.-, mm) tavanomaista pienemmiksi. Vähäsateisen ja lämpimän kesän jäljiltä pohjavedet sekä jokien ja järvien pinnat ovat monin paikoin hyvin alhaalla etenkin maan länsi- ja keskiosassa. Lähde: Suomen Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset. Lämpötila- ja sadantatietoja on verrattu kauden keskiarvoon o C Hki-Vantaa Kuva 3. Kuukausikeskilämpötilat ja kk-sademäärät (Hki-Vantaa) 1-1, sekä vuosien 1-1 keskilämpötilat ja sademäärät.
6 Nitriitti-nitraattityppi, µg/l Fosfaattifosfori, µg/l Ammoniumtyppi, µg/l Kokonaisfosfori, µg/l Kokonaistyppi, µg/l Lämpötila o C Happi, mg/l. Tulokset Vuonna 1 Hormajärven hapetussyvänteen havaintopaikalta (Hormajärvi syvänne 15, kokonaissyvyys m) haettiin vesinäytteet 9.3.,.7., 3.9. ja Näytteenotosta vastasi Eurofins Environment Testing Finland Oy m m 1m 15 m 5 1m 3 1 m 1 p-1m (1-19 m) 1m 5m 1 m 15 m p-1m (1-19 ) 1m 1 m p-1m (1-19) m5 1 3 m p-1m ( m) 1m 1 m p-1m (1-19) m 1 m p-1m (1-19) Kuva. Hormajärven pääsyvänteen (Hormajärvi syvänne 15) vedenlaatu vuonna Talvi 1 Lopputalven havaintokerralla (9.3.1) Hormajärvi oli jäässä ja havaintosyvänne Hormajärvi 15 oli kerrostunut lämpötilan suhteen (kuva ). Päällysveden lämpötila oli 1 o C ja pohjanläheisen veden o C. Happitilanne oli erinomainen pinnasta pohjaan (9,3-
7 7 1,3 mg/l). Happitilanne oli yhtä hyvä kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan, vaikka tuolloin vesimassa olikin tasalämpöistä. Vesirungon kokonaisfosforipitoisuus (suodattamaton) oli 1-1 µg/l, pitoisuuden ollessa korkein 1 m havaintosyvyydellä. Fosforista huomattava osa (-7 %, ka. 55 %) oli fosfaattifosforina (suodattamaton). Kokonaistyppeä vedessä oli 37- µg/l, josta noin kolmannes oli nitriitti-nitraattityppeä... Avovesikausi 1 Heinäkuun alun havaintokerralla (.7.1) Hormajärven syvännehavaintopaikka 15 oli lämpötilakerrosteinen (kuva ). Syvyyksillä 1-5 m veden lämpötila oli 1,7-17,3 o C ja alusvedessä (>5 m),-9, o C. Happitilanne oli hyvä, sillä pohjan lähellä oli happea 7,5 mg/l. Happitilanne vastasi vuoden 17 tasoa. Hyvästä happitilanteesta huolimatta alusveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat koholla päällysveteen verrattuna (1m 1µg/l, alusvesi 1- µg/l). Kokonaistyppeä vedessä oli vähän, päällysvedessä µg/l ja alusvedessä 3-3 µg/l. Päällysveden kokonaisravinnesuhde heinäkuun alussa oli, fosforin ollessa perustuotantoa säätelevä minimiravinne. Heinäkuun alussa päällysvesikerroksen (- m) perustuotannon määrää kuvaava klorofylli-a:n pitoisuus oli karujen järvien tasoa, 1,7 µg/l. Pitoisuus oli samaa tasoa kuin heinäkuun alussa 17 (1,5 µg/l). Syyskuun alun havaintokerralla (.9.1) Hormajärvi oli vielä tiukasti kerrostunut. Alusveden lämpötila oli noussut hapetuspumppauksesta johtuen. 15 metrin syvyydellä veden lämpötila oli 1,5 o C ja päällysveden 19, o C. Pohjanläheisen veden (19, m) lämpötilatulos puuttui. Alusveden happitilanne oli heikentynyt kesän aikana. Pohjan lähellä oli kuitenkin happea jopa, mg/l, kun taas 1-15 m syvyydellä selvästi vähemmän,,3 mg/l. Syyskuun alun havaintokerralla päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli 1 µg/l, samaa tasoa kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan (17: 1m 1 µg/l), edustaen rehevyysluokituksen mukaan lievästi rehevien vesistöjen tasoa. Pohjanläheisen veden fosforipitoisuus oli noussut, ollen nyt kaksinkertainen heinäkuun alussa vallinneeseen tasoon verrattuna (7 µg/l) ja lähes kolminkertainen päällysveteen verrattuna. Happitilanne oli ilmeisesti ollut pohjan lähellä välillä heikompi, aiheuttaen fosforin vapautumista. Kokonaistypen osalta pitoisuuksissa ei ollut juuri havaittavissa muutosta heinäkuuhun verrattuna (33-37 µg/l). Kokonaisravinnesuhde oli nyt, fosforin ollessa edelleen minimiravinne. Havaintohetkellä päällysveden klorofylli-a pitoisuus oli 3,3 µg/l, vastaten lievästi rehevien vesistöjen tasoa. Pitoisuus oli hieman pienempi kuin syyskuun alussa 17 (, µg/l). Lokakuun havaintokerralla (3.1.1) Hormajärvi oli tasalämpöinen (1,1 o C) ja lähes täyskierrossa. Happitilanne hyvä (7,-,3 mg/l). Pohjan lähellä oli happea,1 mg/l. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli noussut µg/l syyskuun alun tasosta,
8 Kok. N µg/l Kok. P µg/l O mg/l Lämpötila o C ollen 1 µg/l. Pohjanläheisen veden pitoisuus oli edelleen lähes kaksinkertainen päällysveteen verrattuna (p-1m 35 µg/l). Kokonaistyppeä vedessä oli 3-3 µg/l. Kokonaisravinnesuhde oli nyt noin 17, jolloin sekä typpeä että fosforia voidaan pitää minimiravinteena, lisäten sinileväkukintariskiä. Havaintohetkellä perustuotannon määrää kuvaava klorofylli-a -pitoisuus oli, µg/l. Pitkällä aikajänteellä tarkasteltuna Hormajärvellä toukokuussa aloitetun hapetushoidon jälkeen pohjanläheisen veden happitilanne on ollut aiempaa parempi niin lopputalvella kuin loppukesälläkin, vähentäen pohjalta vapautuvien ravinteiden määrää (kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi) (kuvat 5, ja 7).,5 3,5 3,5 1,5 1,5 Lämpötila 1m Lämpötila 1 m Lämpötila p-1 m Happi, liuk 1m Happi, liuk. 1 m Happi, liuk. p-1 m Kok.P 1m Kok.P 1m Kok.P p Kok.N 1m Kok.N1m Kok.N p-1m Kuva 5. Hormajärven pääsyvänteen (Hormajärvi syvänne 15) lopputalviaikainen vedenlaatu 199 alk.. Sininen katkoviiva kuvaa hapetuksen aloitusta toukokuussa. Maaliskuussa 15 ei otettu vesinäytteitä.
9 Kok.N µg/l Kok.P µg/l Kok.P µg/l Happi mg/l Lämpötila o C Lämpötila 1m Lämpötila 1m Lämpötila p Happi, liuk 1m Happi, liuk. 1m Happi, liuk. p-1 m Kok.P 1m Kok.P 1m Kok.P p-1 1 Kok.P 1m Kok.P 1m Kok.P p Kok.N 1m Kok.N 1m Kok.N p-1m Kuva. Hormajärven pääsyvänteen (Hormajärvi syvänne 15) loppukesän aikaiset (elokuu/syyskuun alku) lämpötilat sekä happi-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet vuosina 199 alk.. Sininen katkoviiva kuvaa hapetuksen aloitusta toukokuussa. Huom! Kokonaisfosforia (Kok.P) esittävät kuvat kuvaavat samaa asiaa, mutta kuvien pitoisuusakselin asteikko on eri.
10 O mg/l Lopputalvi Loppukesä Kuva 7. Happipitoisuus pohjan lähellä ja 1 metrin syvyydellä lopputalvella ja loppukesällä 197 alk. Hapetus aloitettiin toukokuussa (sininen katkoviiva). Kevättalvella 15 ei otettu vesinäytteitä..3. Hormajärven rehevyys Päällysveden avovesikauden aikaisten kokonaisfosforin keskipitoisuuksien perusteella tarkasteltuna Hormajärven tila oli heikkenevä Hapetuksen aloittamisen jälkeen () heikkenemiskehitys pysähtyi ja keskipitoisuudet jäivät vallinneelle tasolle. Perustuottajien määrää kuvaavan klorofylli-a:n keskipitoisuuksien perusteella tarkasteltuna Hormajärvi oli hieman rehevämpi (1,7-, µg/l, ka., µg/l) kuin (1,-5, µg/l, ka. 3, µg/l). Hapetuksen aloittamisen jälkeen klorofylli-a:n keskipitoisuudet ovat olleet 1,9-5,5 g/l (ka. 3, µg/l), eli samaa tasoa kuin Hormajärven tila vaikuttaa varsin vakaalta hydrologialtaan ja lämpötilaolosuhteiltaan vaihtelevista kesistä huolimatta. Vakautta ilmentää myös kokonaisfosfori-klorofyllisuhde, jonka mukaan kalaston merkitys Hormajärven sinileväkukintariskiä ajatellen vaikuttaisi varsin pieneltä.
11 CHL-a µg l Klorofylli-a, µg/l m Kok.P µg/l, avovesikauden keskipitoisuus (touko-lokakuu) Lin. (193-7) Lin. (-1) Lin. (9-1) Lin. (1-1) Klorofylli-a keskipitoisuus (touko-lokakuu) Lin. (197-7) Lin. (-1) Vesikirput pieniä 191 Hormajärvi Kok.P µg l-1 Vesikirput suuria Hormajärvi CHL yläraja CHL alaraja ,,7,,5,,3,,1 Hormajärvi 15 Chl-a/Kok.P-suhde Lin. (Chl-a/Kok.P-suhde) >, sinileväkukintariski kasvaa <, sinileväkukintariski pienenee Kuva. Hormajärven avovesikauden aikaiset päällysveden kokonaisfosforin ja klorofyllin keskipitoisuudet. Alimmissa kuvissa on kuvattu kalaston vaikutusta rehevyyteen ja sinileväkukintariskiä Kok.P-Chl-a-suhteen avulla.
12 1 5. Johtopäätökset Hormajärven syvännealueiden happitilanne heikkeni hiljalleen 197-luvulla alkaneen tarkkailun aikana. Vuoden 199 tienoilla hapettomat jaksot muuttuivat toistuviksi ja hapettomuuden seurauksena alusveden kokonaisfosforipitoisuudet kohosivat jopa 1 -kertaisiksi päällysveteen verrattuna. Järven tila oli kuitenkin päällisin puolin edelleen hyvä, sillä kokonaisfosforipitoisuuden perusteella luokitus oli lievästi rehevä ja klorofylli-a -pitoisuuden perusteella hyvä. Alusveden hapettaminen aloitettiin kuitenkin ennakoivasti toukokuussa. Käytössä olevien kahden Mixox MC 75 -hapetinlaitteen teho vaikuttaa riittävältä, vaikkakin kesällä teho on niukempi. Hapetushoito on parantanut Hormajärven pääsyvänteen alusveden talvi- ja kesäaikaista tilaa: happitilanne on kohentunut ja sedimentistä vapautuvien ravinteiden määrä vähentynyt. Ravinteita vapautuu kuitenkin edelleen, pohjanläheisen veden fosforipitoisuuden kohotessa loppukesäisin -3-kertaiseksi päällysveteen verrattuna. Lisäksi alusvedessä on merkittäviä määriä liukoista fosforia. Järven rehevyystason vaihtelu on kuitenkin tasaantunut ja vaikuttaa vakaalta. Pysyvämmät vaikutukset saadaan aikaan pidemmän hapetushoitojakson avulla, edellyttäen myös muiden hoitotoimien onnistumista, mm. ulkoisen kuormituksen vähentämistä. Koska Hormajärven tila vaikuttaa vakaalta, voidaan kunnostustoimien vähentämistä testata mm. koeluonteisen hapetuskatkoksen avulla, tarkkaillen samalla vedenlaadussa tapahtuvia muutoksia. Kuopiossa Erkki Saarijärvi Toimitusjohtaja, limnologi Lähteet: Anttila, V Järvenlaskuyhtiöt Suomessa. Kansatieteellinen Arkisto 19.P.3. German summary: Die Seesenkungsgenossenschaften in Finnland. Suomen muinaismuistoyhdistys. Hormajärven huoltokirja. Ladattu Kauppinen, E. 7: Lohjan Hormajärven sisäisen kuormituksen vähentäminen eri kunnostusvaihtoehdot. Vesi-Eko Oy. 1 s. Saarijärvi, E. : Hormajärven happitilanne ja sen parantaminen. Vesi-Eko Oy. 5 s. Valjus, J. 3: Hormajärven kuormitusselvitys. Lohjan ympäristönsuojelulautakunta Valjus, J. 5: Hormajärven tila, kehitys ja kunnostus. Hormajärvi yhdistys ry.
13 13 LIITE 1. Mixox-hapetusmenetelmä Hapettamisen tarkoituksena on ylläpitää pohjanläheisen veden happipitoisuutta tarpeeksi korkeana, jotta hapettomuudesta johtuvan ns. sisäisen kuormituksen seurauksena sedimentistä veteen vapautuvien ravinteiden määrä vähenisi. Pohjan pysyessä hapellisena, viihtyvät siellä myös järven kannalta tärkeät pohjaeläimet, jotka pohjaa pöyhiessään kuljettavat happea syvemmälle sedimenttiin, parantaen siten edelleen pohjan tilaa. Hapetuksen avulla pyritään myös elvyttämään pohjan aerobista (hapellinen) hajotustoimintaa, ja sitä kautta estämään anaerobisissa prosesseissa syntyvien haitallisten aineiden syntymistä (rikkivety, metaani, ammonium). Sedimentin metaanin tuotannon vähentyessä kaasukuplien aiheuttama sedimentin resuspensio vähenee, vähentäen samalla sedimentistä veteen vapautuvien ravinteiden määrää. Järvissä alusveden ja päällysveden lämpötilaerot aiheuttavat kesällä ja talvella voimakkaan tiheyseron vesikerrosten välille, estäen siten hapen luonnollisen siirtymisen pinnalta pohjalle. Mixox-hapetusmenetelmä perustuu hapekkaan ja kevyemmän päällysveden pumppaamiseen pohjan lähelle (kuva ) kerrosteisuuskausien aikana. Syksyllä ja keväällä, kun järven vesi on tasalämpöistä ja tuulet pääsevät sekoittamaan sitä, Mixox-hapetuspumppu voi olla pysähdyksissä. Pohjalle pumpattavaan päällysveteen ei lisätä ilmaa tai happea kuten ilmastimissa, joten laitteen energiantarve on pienempi (Mixox MC 75 11,3 kgo /kwh (päällysveden happipitoisuuden ollessa,5 mg/l), ilmastin yleensä 1 kg/1 kwh). Menetelmän luonteesta johtuen Mixox-hapetus ei sovellu talviaikaiseen käyttöön sellaisissa järvissä, joista happi saattaa loppua kokonaan ennen kevättä. Kun hapekasta päällysvettä johdetaan vähähappiseen tai hapettomaan alusveteen, happea siirtyy virtauksen ja päällysveden happipitoisuuden tulon mukainen määrä. Alusveteen pumpattu päällysvesi sekoittuu tiheyserojen vuoksi tehokkaasti (kuva). Kevyemmän ja raskaamman veden seos nousee väliveteen ja kääntyy horisontaalisesti aiheuttaen alusveden kiertovirtauksen. Lopputuloksen alusveden tilavuus kasvaa ja sen lämpötila laskee talvella ja nousee kesällä. Kuva. Mixox-hapetusmenetelmä.
14 pvm Hormajärvi syvänne 15, ID nro 119 Kok. syv m Näytesyv, m Näkösyv m Lämpötila C Hapen kyll.% Happi, liuk mg/l NH-N,ei suod µg/l Kem. hapen kulutus mg/l Alkaliniteetti mmol/l Levärunsaus / ,-, 1,3 3, Klorof.- a µg/l PO-P, ei suod µg/l PO-P, suodatus polykarb., µm µg/l Kok.P, ei suod µg/l Kok.N, ei suod µg/l Nitriittinitraatti N, ei suod µg/l ,3,,5,5, , 1, , 7 1, , 7 9,3 3,, ,5 13 1,7, ,9 9, ,3 3,, , 1, ,-, 1, , 17,3 97 9,3 5 3,7,3, , 1, ,7 9 9, , 75, 19 3,7,, ,1 5 1,, , 75, ,3 1,3, 7,5 3,, ,, ,-, 3, , 19, 1 9,3 3,,5 1, ,7,,5 7 1, ,5 3, , 5,3 3,7, ,, ,5 3, , 19,, 11 3,7, ,, ,-, 1,1, ,1 1,1 77,3 3,9,3 5,, ,3 1,, ,1 7 7, , ,,3, , 1,7, ,1 73 7, ,7 1,7 1,1 75,1 3,9, 9,, , 5,,3 1 ph Rauta, hajotus µg/l Sameus FNU Sähk joht. ms/m Väriluku mg/l Pt Kiintoaine, hieno, suod. polykarb., µm mg/l
HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 2017
yhdistys ry HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 17 31..18 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 1, 71 KUOPIO Puh. 17 79 86 Kotipaikka: Kuopio, Y-96-8 tiedustelut@vesieko.fi www.vesieko.fi Sisällys HORMAJÄRVEN
LisätiedotHORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 2016
yhdistys ry HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 16 Kuopiossa 1.6.17 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 1, 71 KUOPIO Puh. 17 79 86 Kotipaikka: Kuopio, Y-96-8 tiedustelut@vesieko.fi www.vesieko.fi Sisällys
LisätiedotKYMIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2016
Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut KYMIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 26 Kuopiossa 4.3.27 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 2, 7 KUOPIO Puh. 7 279 6 Kotipaikka: Kuopio,
LisätiedotVESIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2016 VUOSIRAPORTTI
Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala Lahden ympäristöpalvelut VESIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 1 VUOSIRAPORTTI Kuopio 1.11.1 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 1, 715 KUOPIO Puh. 17 79 Kotipaikka: Kuopio,
LisätiedotVESIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2017 VUOSIRAPORTTI
Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden ympäristöpalvelut VESIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 17 VUOSIRAPORTTI Kuopio.9.17 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 1, 715 KUOPIO Puh. 17 79 Kotipaikka: Kuopio,
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotTalviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä
13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli
LisätiedotHirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely
Hirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely 15.11.2017 15.11.2017 Eeva Kauppinen Erkki Saarijärvi Tehdyt selvitykset 2017 Maastotarkastelu (valuma-alueen kuormituslähteet) Sedimenttikartoitus
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotYara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019
1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotVesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin
Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Pauliina Salmi & Kalevi Salonen 31st Congress of SIL, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 17.8.21 Mukailtu suomeksi Tavoitteet
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotTAMMELAN KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMIN HAPETUSSUUNNITELMA
Tilaaja: Tammelan Pyhäjärven- Kuivajärven suojeluyhdistys ry TAMMELAN KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMIN HAPETUSSUUNNITELMA Eeva Kauppinen Sisältö JOHDANTO... 3 AINEISTO... 3 I MUSTIALANLAMMIN JA KAUKJÄRVEN
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotHormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta ( ) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.
Hormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta (2016-17) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.2017) Hormajärven huoltokirja 2012: Hoitotoimenpiteiden tavoitteet 2012-2016
LisätiedotSekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia
Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotOsa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO
Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden
LisätiedotJouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan
LisätiedotTUUSULANJÄRVEN HAPETTAMINEN VUONNA 2009
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B 425 Kerava TUUSULANJÄRVEN HAPETTAMINEN VUONNA 29 Kuopiossa 8.2.21 Anneli Heitto Erkki Saarijärvi Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Yrittäjäntie 12
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotAhmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotSammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotLammaslammen vedenlaatu vuonna 2017
Lammaslammen vedenlaatu vuonna 217 Lammaslammen vedenlaatu vuonna 217 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Näytteenotto... 3 3. Ilmastus vuonna 217... 3 4. Sääolosuhteet sekä virtaama- ja näkösyvyyshavainnot...
LisätiedotSYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016
VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotTEERNIJÄRVEN TULOKSET JA
Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotSyvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHaukiveden yhteistarkkailu talvi 2018
1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 20.4.2018 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk.
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotCOOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN
28.8.212 19.1.212 17.4.213 25.4.213 1.5.213 3.7.213 12.8.213 25.9.213 22.1.213 2.11.213 25.3.215 28.4.215 28.5.215 24.6.215 1.8.215 3.11.215 16.11.215 Vesistöosasto/RO 23.11.215 Kirjenumero 947/15 Vanajavesikeskus/Suvi
LisätiedotEspoon vesistötutkimus 2011
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 2011 Talven 2011 happiraportti Katja Pellikka Sisällysluettelo 1 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 2 Sääolot talvella 20 11...
LisätiedotYhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus
Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotSAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
LisätiedotRuuhilammen veden laatu heinäkuu 2018
7.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 Ruuhilampi sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven eteläpuolella. Ruuhijärven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se kuuluu Löylymaanojan
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotPuulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta
7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman
LisätiedotIso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena
Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
LisätiedotViidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotKokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut
Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut HS 11.11.2017 tiistai, 12. joulukuuta 2017 2 Kemiallisia käsittelyjä Oja Matjärvi Järvi
LisätiedotLapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotVihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu
27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotEspoon vesistötutkimukset vuonna 2017
Tutkimusraportti 1 / 1 Espoon vesistötutkimukset vuonna 17 Eurofins Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 JOHDANTO... 1 TUTKIMUSALUE JA HAVAINTOPAIKAT... 1 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 VUODEN 17 SÄÄ- JA VESIOLOT....1
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan
LisätiedotNurmesjärven tila, kunnostus ja hoito
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke
LisätiedotPitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018
1.11.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Pitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018 Nummen Pitkäjärven pohjoisosasta on laadittu vuonna 2015 kesäajan raportti ja samassa yhteydessä Pitkäjärven
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotJäälinjärvi-seminaari klo 9.00
Jäälinjärvi-seminaari 13.11.212 klo 9. Avaus: Eero Laine Timo Yrjänä Jäälinjärven yleistilanne: Analyysit, Birger Ylisaukko-oja Pohjasedimentti, Kari Kainua Rauta-humus, Kaisa Heikkinen Allaskoe: Limalevä:
Lisätiedot