- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Transkriptio

1 Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen Iktyonomi (amk) Sivu /

2 Rehevöityminen ja sen merkit: - Rehevöityminen tarkoittaa kasvien perustuotannon kasvua - Vesistöissä se ilmenee mm: Veden samentumisena Näkösyvyyden pienenemisenä Vesikasvillisuuden lisääntymisenä Plankton- ja rihmalevien määrän kasvuna ph arvo kasvaa, eli emäksiseen suuntaan Syvänteiden happipitoisuus pienenee Ääritapauksissa talvella happikatoa ja myrkyllisiä aineita vapautuu (rikkivety, ammonium, metaani) ja johtaa kalakuolemiin Kalalajisto ja vesilinnusto alkaa muuttumaan rehevöitymisen myötä, verkot ja katiskat limoittuvat, kalat maistuvat mudalle ja uimarit saavat ihottumia ja järvisyyhyä Sivu

3 Ravintopyramidi - Vesien rehevyystaso määritellään kasviplanktonin nettotuotannon avulla Mitä suurempi perustuotanto, sitä rehevämpi vesistö (kasviplankton) rehevöityminen alkaa näkymään ravintoverkossa ja lajisto muuttuu ja tasapaino järkkyy Lisäksi myös pohjaeläimistöllä on vaikutusta ravintoketjussa, mikäli pohjaeläimistö romahtaa pohjan hapettomuuden vuoksi jää perustuotannon ylijäämä käyttämättä ja ravinteita kertyy pohja sedimenttiin Pohjaeläimet Sivu

4 Sivu Presentation name and author

5 Mitä vesistöissä tapahtuu juuri nyt: -Käynnissä on ns. kevättäyskierto - Jäiden lähdön jälkeen veden lämpötila on pinnasta pohjaan noin 4 asteista - Täyskierto kestää keskimäärin 25 päivää - Kevättäyskierron aikana vesimassa lämpenee noin 10 asteeseen - Kevättäyskierron aikana vesistöjen fosfori sitoutuu kasveihin ns. eloperäiseksi fosforiksi, koko vesimassa hapettuu talven jäljiltä Sivu

6 Järvityyppien luokittelua: Sivu

7 Rehevöityminen - Kalat Lohikalavaltainen kalasto muuttuu rehevöitymisen myötä aluksi ahvenkalavaltaiseksi ja edelleen särkikalavaltaiseksi Ahvenen taantuessa kiiski ja kuha saattavat hetkellisesti hyötyä Vastaavasti särkikaloista mm. mutu, seipi ja säyne ovat särkeä herkempiä rehevöitymisen vaikutuksille Sivu Presentation name and author

8 Rehevöityminen - Kalat Rehevöityminen vaikuttaa kalojen lisääntymiseen muuttamalla lisääntymis- ja poikasalueiden luonnetta ja vaikuttamalla mädin kehitykseen ja kuolevuuteen Hapen määrä on keskeinen tekijä Varsinkin pohjalle kutevien kalalajien kannalta (esim. muikku ja siika) Särki ja ahven kutevat rantavyöhykkeelle, joten hapen vaje ei yleensä vaikuta näihin Lämpötilaa ja happamuutta on myös kalojen menestymisen kannalta tärkeä seurata Sivu

9 Happi ja lämpötila - Kalat Sivu

10 Lämpötila - Kalat Sivu

11 ph - Kalat Sivu

12 Sivu Presentation name and author

13 Haju- ja makuhaitat rehevöityneiden vesien kaloissa: Erityisesti sinilevät ja sädesienet em. haittojen aiheuttajina Mutamainen ja maamainen haju tai maku Haju tarttuu kiduskalvojen ja ruuansulatuskanavan seinämän kautta Mitä suurempi kasviplanktontuotanto sitä suuremmat makuvirheet Haitat suurimpia kesällä lämpimän veden aikana ja erityisesti rasvaisissa kaloissa, tyypillisesti mm. lahnassa ylirehevillä alueilla joka kesäinen ilmiö Sivu

14 Pyydysten likaantuminen rehevöityneissä vesissä: Limoittuminen johtuu pääosin pintakasvustolevien (perifytonin) lisääntymisestä ja bakteeritoiminnan vilkastumisesta Bakteeritoiminnan elintoimintojen tuloksena erittyvä lima kerää itseensä helposti erilaisia kiintoainehiukkasia vedestä Aiheuttaa mm. liettymistä ja samentumista Pyydysten likaantuminen haittaa kalastusta Aiheuttaa lisätyötä pyydysten puhdistamisessa Kuluttaa pyydyksiä ja käyttöikä vähenee Kalastusteho heikkenee nopeasti Sivu

15 Kalaston rakenteen selvittäminen koeverkkokalastuksin: Sivu Presentation name and author

16 Immalanjärven koenuottaus suoritti Markku Turtiainen: Sivu

17 Hyviä oppaita kalavesien hoitoon ja kunnostukseen: Sivu

18 Vesistöjen kunnostus ja kalakantojen hoito kannattaa aina! Kiitos! Sivu Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Manu Vihtonen Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori