Arvio sulfaattikuormituksen kasvamisen vaikutuksista Sysmäjärven vedenlaatuun
|
|
- Heli Heino
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Arvio sulfaattikuormituksen kasvamisen vaikutuksista Sysmäjärven vedenlaatuun Anneli Heitto Finnoflag Oy 1. Johdanto Tässä arviossa tarkastellaan tilannetta, jossa Mondo Minerals B.V. Branch Finland Oy:n rikastamon ja talkkitehtaan sulfaattikuormitus kasvaisi nykyisen lupaehdon tasosta 1150 t/v tasolle 1600 t/a. Viimeaikojen sulfaattikuormitus, alle 1000 t/a, ei ole viimeisimmältä 20 vuoden aikajaksolta kerätyn aineiston perusteella juurikaan näkynyt Sysmäjärven tilassa. Tämä koskee erityisesti avovesiaikaa, jolloin tuulet sekoittavat matalaa Sysmäjärveä, eikä sulfaatin aiheuttamaa kerrostuneisuuden vahvistumista pääse tapahtumaan. Kuormituksen vaikutukset painottuvat siten pääasiassa jääpeiteaikaan. Sulfaattikuormituksen kasvamisen ja siitä seuraavien sulfaatin järvipitoisuuksien kasvamisen mahdollisia vaikutuksia voivat olla - Kerrostuneisuuden vahvistuminen sulfaattipitoisen, tiheämmän veden painuessa syvänteen pohjalle ja siitä seuraava happitilanteen heikkeneminen - Fosforin vapautuminen sedimentistä heikentyneen happitilanteen seurauksena, ja siitä seuraava rehevöityminen - Happamuuspiikkien muodostuminen keväällä, jolloin happitilanteen paraneminen hapettoman kauden jälkeen aiheuttaa rautayhdisteiden hapettumista ja sen myötä ph:n laskua. Veden happamuus lisääntyy mm. sedimenttiin saostuneiden rautasulfidien hapettuessa takaisin sulfaatiksi. 2. Sulfaattipitoisuudet vuosina Sysmäjärveltä on mitattu säännöllisesti sulfaattipitoisuuksia talvesta 1969 asti. Syvänneasemalla 28 pitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan aina talviaikaan. Vuosina korkein sulfaattipitoisuus mitattiin (kuva 1). Sen jälkeen pitoisuudet vähitellen laskivat. Outokummun kaivostoiminnan päätyttyä vuonna 1989 aseman 28 sulfaattipitoisuudet ovat luvun alusta alkaen olleet suunnilleen samaa tasoa vuoteen 2016 asti vaihdellen välillä mg/l. Keretinjoen suulla asemalla 30 korkein sulfaattipitoisuus, 1000 mg/l, todettiin Korkeita pitoisuuksia mitattiin myös talvina 1986 ja luvulta alkaen pitoisuudet ovat olleet alle 200 mg/l (kuva 2). Lahenjoen suualueella asemalla 234 sulfaattipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä mg/l (kuva 3). 1
2 Kuva 1. Sulfaattipitoisuudet asemalla 28 päällysvedessä (1m) ja alusvedessä (p-1m) vuosina Kuva 2. Sulfaattipitoisuudet asemalla 30 vuosina
3 Kuva 3. Sulfaattipitoisuudet asemalla 234 (vuoteen 1991 asti asemalta 29) vuosina Sulfaattikuormituksen kasvamisen vaikutus sulfaattipitoisuuksiin Sysmäjärvessä Kuormituksen lisäksi sulfaatin järvipitoisuuksiin vaikuttavat merkittävästi hydrologiset olot. Ylivirtaamien aikaan suurikaan kuormitus ei nosta sulfaattipitoisuuksia Sysmäjärvessä kovin korkeiksi, mutta alivirtaamatilanteessa selvästi pienempi kuormitus voi nostaa järvipitoisuutta merkittävästi (Heitto 2016). Kuvassa 4 on esitetty kahden hydrologialtaan erilaisen vuoden sulfaattipitoisuudet asemalla 234 sekä laskennalliset pitoisuudet lupaehdon mukaisella (1150 t/v) sekä 1600 t/v sulfaattikuormituksella. Vuoden 2011 talvella valumat olivat poikkeuksellisen matalat, kun taas talvella 2015 ne olivat keskimääräistä korkeammat. 3
4 Kuva 4. Veden sulfaattipitoisuudet Sysmäjärven asemalla 234 vuosina 2011 ja Sininen viiva näyttää mitatut pitoisuudet, punainen viiva laskennallisen pitoisuuden lupaehdon mukaisella kuormituksella (vuosikuorma 1150 t/v) ja vihreä viiva laskennallisen pitoisuuden vuosikuormalla 1600 t/v. Laskennalliset kuormitukset on laskettu vuosikuormien prosenttiosuuksilla mittausvuosien vuosikuormasta. Vuosina 2011 ja 2015 sulfaatin vuosikuorma oli hieman yli 900 t/v. 4. Sulfaattipitoisuuksien vaikutus kerrostuneisuuden vahvistumiseen Sysmäjärvessä Sysmäjärvi on matala ja avovesiaikaan tuulet sekoittavat sen vesimassan herkästi. Näin ollen sulfaattipitoisuuksien kasvaminen tasolle 900 mg/l, jollaisia on järvessä mitattu muutamia kertoja ja 1980-luvuilla, ei todennäköisesti tulisi merkittävästi muuttamaan errostuneisuustilannetta kesällä eikä heikentämään happitilannetta. Paljon tätä korkeampien pitoisuuksien vaikutuksesta kesäkerrostuneisuuteen ei Sysmäjärvessä ole aiempaa mittaustietoa. On mahdollista, että kesäkerrostuneisuus vahvistuisi ja heikkohappiset kaudet kesällä pitenisivät. Kerrostuneisuudesta ei kuitenkaan Sysmäjärven mataluuden vuoksi tulisi pysyvää, vaan syystäyskierto sekoittaisi vesimassan. Jääpeiteaikana syvännealue kerrostuu voimakkaasti, ja sulfaattipitoisen veden kertyminen alusveteen vahvistaa kerrostuneisuutta. Jäiden lähdettyä matala Sysmäjärvi on kuitenkin kiertänyt pohjia myöten myös 1970-luvulla (kuva 5), jolloin sulfaattipitoisuudet olivat suurimmillaan 1000 mg/l. Todennäköisesti pysyvän kerrostuneisuuden syntymiseen ei Sysmäjärvellä näin ollen olisi edellytyksiä, vaikka sulfaattipitoisuus ajoittain nousisi pitoisuuteen 900 mg/l. 4
5 Kuva 5. Happipitoisuudet asemalla 28 alusvedessä (p-1m) vuosina Kokonaisfosforin pitoisuudet vuosina Happitilanne heikkenee Sysmäjärven syvännealueella säännönmukaisesti varsinkin kevättalvella. Sedimentistä ei kuitenkaan heikosta happitilanteesta huolimatta useinkaan ole purkautunut fosforia. Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet hyvin laajasti viimeisen 45 vuoden aikana, asemalla 28 päällysvedessä välillä µg/l ja alusvedessä välillä µg/l (kuva 6). Kuva 6. Kokonaisfosforin pitoisuudet asemalla 28 päällysvedessä (1m) ja alusvedessä (p-1m) vuosina
6 Ajoittain, kuten talvina 1985, 1991, 1996, 1998 ja 1999, alusveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet kohonneet tilanteessa, jolloin happipitoisuus on ollut lähellä 0 mg/l ilmentäen sisäistä kuormitusta. Toisaalta alusvedestä on monesti talvella mitattu alle 15 µg/l fosforipitoisuuksia tilanteessa, joissa happipitoisuus on ollut alle 1 mg/l. Veden korkea rautapitoisuus ja humusaineet ilmeisesti vaikuttavat fosforin pysymiseen sedimentissä (Niinioja ym. 2003). Lisäksi happamuuspiikkien aikana lopputalvina 2015 ja 2016 alusveden fosforipitoisuus on laskenut alle 10 µg/l. Talvikauden alusveden happipitoisuuksien ja kokonaisfosforipitoisuuksien välillä ei siten ole suoraa riippuvuutta (kuva 7). Kuva 7. Kokonaisfosforin ja hapen pitoisuudet aseman 28 alusvedessä talvisin vuosina Kesätilanteessa happitilanne on yleensä ollut hyvä eivätkä kohonneet fosforipitoisuudet ole liittyneet heikentyneeseen happitilanteeseen ja 1980-luvuilla, jolloin sulfaattipitoisuudet olivat usein korkeita, kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat paljon ja olivat päällysvedessä ajoittain nykyistä korkeampia luvulta alkaen sekä sulfaattipitoisuudet että kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet matalammat, ja asemalla 28 fosforipitoisuuksien vaihteluväli on pienentynyt suunnilleen välille µg/l. Sulfaattipitoisuuksien pienenemiseen vaikutti silloisen kaivostoiminnan päättyminen ja fosforipitoisuuksiin Outokummun kaupungin uuden jätevedenpuhdistamon valmistuminen vuonna Sysmäjärven fosforipitoisuuksiin näyttääkin suurelta osin vaikuttavan ulkoinen fosforikuormitus. Sulfaattipitoisuuksien kasvaminen ajoittain tasolle 900 mg/l ei siten luultavasti merkittävästi lisäisi fosforin vapautumista sedimentistä eikä myöskään edistäisi rehevöitymiskehitystä. Mikäli sulfaattipitoisuudet kuitenkin kasvaisivat kesätilanteessa huomattavasti tätä korkeammiksi, kesäkerrostuneisuuden vahvistuminen ja heikkohappisten kausien pidentyminen saattaisivat johtaa myös fosforin sisäisen kuormituksen kasvamiseen. 6
7 6. ph vuosina Kevättalvella 2015 todettiin Sysmäjärven syvännealueella asemalla 28 happamoitumispiikki, jossa alusveden ph laski arvoon ph 3,9 (Heitto 2016). Ilmiö on kuvattu mm. kaivostoiminnan kuormittamalla Pyhäjärven Junttiselällä (Heikkinen ym. 2007). Vastaava tilanne toistui Sysmäjärvellä kevättalvella 2016, kun ph laski maaliskuun loppupuolella aseman 28 alusvedessä arvoon ph 3,8. Kaivostoiminnan kuormittamissa vesistöissä, joissa raudan ja sulfaatin pitoisuudet ovat korkeita, rikkiä sitoutuu hapettomissa oloissa sedimenttiin sulfideina. Kun happitilanne paranee, sulfidit alkavat hapettua, jolloin muodostuu rikkihappoa, joka laskee veden ph-arvoa. Vaikka talvien 2015 ja 2016 näytekerroilla Sysmäjärven happitilanne oli alimmassa näytesyvyydessä kohtalainen, ilmeisesti sedimentin ja veden rajapinnalla happi on kuitenkin ollut lopussa. Aikaisten sulamisvesien tai hapetuksen seurauksena syvänteeseen on valunut hapekkaampaa vettä, jolloin hapettoman ja hapellisemman veden rajapinnassa on tapahtunut rikkihapon muodostusta ja ph:n laskeminen. Sysmäjärven asemalla 30 ph-arvot ovat vuodesta 1969 pääsääntöisesti pysytelleet lähellä arvoa ph 6. Aseman 28 alusvedessä ph arvot sen sijaan olivat 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa matalat (kuva 8). Sen jälkeen ph on näytekerroilla pysytellyt yleensä arvon ph 6 yläpuolella, kunnes se yllättäen vuosina 2015 ja 2016 laski alle arvon ph 4. Samaan aikaan mm. kokonaisfosforin pitoisuudet ja veden väriarvo putosivat jyrkästi. Sulfaattipitoisuudet talvina 2015 ja 2016 olivat asemalla 28 aiempien vuosien tasolla. Maaliskuussa 1976, jolloin sulfaattipitoisuus oli 45 vuoden tarkastelujakson korkein sekä päällysvedessä (820 mg/l) että alusvedessä (980 mg/l, näytesyvyys 6m), tilanne oli ilmeisesti samankaltainen. Samalta päivältä ei ole happi-, ph- tai fosforituloksia, mutta viikkoa aiemmin 4m näytesyvyydellä happea oli 1,1 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 28 µg/l. ph-arvo oli matala, ph 5. Kuukautta myöhemmin happi oli alusvedestä (näytesyvyys 5m) kokonaan lopussa. Kokonaisfosforipitoisuus oli kuitenkin maaliskuusta pudonnut arvoon 11 µg/l. Samaan aikaan pharvo oli edelleen matala, ph 5,4. Sulfaattia ei huhtikuussa mitattu. Päällysvedessä sulamisvedet olivat tuolloin jo nostaneet happipitoisuutta ja kokonaisravinteiden pitoisuudet 1m näytesyvyydellä olivat korkeat, 62 µg/l fosforia ja 2200 µg/l typpeä, ja ph arvo oli ph 6, luvulla korkeiden sulfaattipitoisuuksien ( mg/l) aikana happamuuspiikkejä ei asemalla 28 ole näytekerroilla havaittu. 7
8 Kuva 8. ph-arvot asemalla 28 päällysvedessä (1m) ja alusvedessä (p-1m) vuosina Näyttää siltä, että jo nykyisillä rauta- ja sulfaattipitoisuuksilla Sysmäjärvessä muodostuu happamuuspiikkejä happitilanteen parantuessa talven jälkeen. On mahdollista, että talvina, jolloin happitäydennys tulee äkkiä jäiden lähdettyä ja kevättäyskierroin sekoittaessa veden, piikki häviää nopeasti eikä ole näkynyt näytteenotoissa. Talvet 2015 ja 2016 olivat sikäli poikkeuksellisia, että jo keskitalvelle ajoittui hyvin leutoja jaksoja, jolloin virtaamat kasvoivat ja hapellisia sulamisvesiä on valunut jääkannen alle. Hapetus lienee tehostanut näiden sulamisvesien joutumista syvänteen alusveteen. Happamuuspiikkien muodostumiseen ja niiden havaitsemiseen vaikuttavat siten merkittävästi hydrologiset olot. Toistaiseksi näyttää siltä, että happamuuspiikit rajoittuvat talveen ja pienelle syvännealueelle, eikä koko järven ph ole laskenut hälyttävän alas. Viitteitä vastaavan kaltaisen tilanteen muodostumisesta myös kesäaikana on kuitenkin nähtävissä asemalla 30 elokuussa Sulfaattipitoisuus oli tuolloin korkea (1000 mg/l) ja ph-arvo 5,6. Muutamaa päivää aiemmin oli mitattu ph-arvo ph 4,9, mutta sulfaattipitoisuutta ei tuolloin mitattu. Happitilanne oli havaintokerroilla hyvä, mutta on mahdollista, että vesimassa on aiemmin kesällä ollut kerrostunut ja vähähappinen, ja happitilanteen parannuttua vesimassan alettua kiertää on syntynyt samankaltainen happamoitumispiikki, joka on kuvattu talvitilanteessa. 8
9 7. Yhteenveto ja johtopäätökset Kuormituksen kasvu tasolle 1600 t/v voisi pahimmassa tapauksessa alivirtaamakaudella nostaa järvipitoisuudet karkeasti arvioiden tasolle 900 mg/l. Vastaavia pitoisuuksia on järvessä todettu aiemmin 1970 ja 80 luvuilla. 45 vuoden tarkastelujakson vedenlaatutulosten perusteella lyhytaikaiset pitoisuusnousut tasolle 900 mg/l eivät todennäköisesti tulisi merkittävästi lisäämään fosforin vapautumista sedimentistä, koska Sysmäjärven korkeat rautapitoisuudet ja runsas humuksen määrä parantavat fosforin sitoutumista sedimenttiin. Sulfaattikuormituksen kasvaminen tasolle 1600 t/v ei siten luultavasti kiihdyttäisi Sysmäjärven rehevöitymistä merkittävästi. Sulfaattipitoisuuksien kasvaminen ajoittain tasolle 900 mg/l ei myöskään sellaisenaan välttämättä aiheuta merkittäviä happamuuspiikkejä. Tähän viittaa se, että 1980-luvulla lähes vastaavalla tasolla olevien sulfaattipitoisuuksien aikana matalia ph-arvoja ei todettu. Kuitenkin talvien 2015 ja 2016 tapaisessa hydrologisessa tilanteessa happamuuspiikit syvännealueen alusvedessä ovat mahdollisia nykyisilläkin, selvästi matalammilla, sulfaattipitoisuuksilla. Syvännealueen pienialaisuudesta johtuen koko järven ph-arvot eivät tähänastisen aineiston perusteella luultavasti kuitenkaan tulisi laskemaan niin alas, että niistä seuraisi mm. kalakuolemia. Kuopiossa Anneli Heitto, MMM, limnologi Finnoflag Oy Kirjallisuus Hakalehto, E. (2015). Bacteriological indications of human activities in the ecosystems. In: Armon, R. & Hänninen, O. (eds.) Environmental indicators. Springer Verlag, Germany. Heikkinen, M-L & Väisänen (toim.), T Pyhäjärven Junttiselän tila ja kunnostusmahdollisuudet. Pohjanmaan Ympäristökeskuksen julkaisuja 7/2007, 78 s. Heitto, A Sulfaattikuormituksen vaikutukset Sysmäjärven vedenlaatuun. Finnoflag Oy. Raportti. Heitto, L., Heitto, A., Torssonen, J. & Hakalehto, E Effect of sulphate concentration on phosphate mobilization from lake sediment - an experimental study. Poster Presentation in 21 st International Conference on Environmental Indicators (ICEI 2015). Windsor, Canada. Journal of Environmental Indicators, 9: Niinioja, R., Holopainen A-L, Hämäläinen, H., Heitto, L., Hannu Luotonen, H. Mononen, P., & Rämö, A State of Lake Sysmäjärvi, Eastern Finland, after loading with mine water and municipal waste water for several decades. Hydrobiologia :
Selvitys sulfaattikuormituksen vaikutuksista Sysmäjärven vedenlaatuun
Selvitys sulfaattikuormituksen vaikutuksista Sysmäjärven vedenlaatuun Sysmäjoki (kuva: Tuomas Puranen) 1.3.2016 Anneli Heitto Finnoflag Oy Selvitys sulfaattikuormituksen vaikutuksista Sysmäjärven vedenlaatuun
LisätiedotMONDO MINERALS B.V. BRANCH FINLAND, VUONOKSEN TEHTAAT HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN
Vastaanottaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Asiakirjatyyppi Lupamääräyksen tilapäinen muutos, hakemus Päivämäärä 31.8.2016 MONDO MINERALS B.V. BRANCH FINLAND, VUONOKSEN TEHTAAT HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotTalviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä
13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotSysmäjärvi - Heposelän alueen yhteistarkkailu elokuu 2019
1 / 3 Vulcan Hautalampi LAUSUNTO 3156 Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokummun kaupunki Liperin kunta Viinijärven kalalaitos 1.10.2019 Tiedoksi: GTK Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sysmäjärvi - Heposelän
LisätiedotHAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA
HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan
LisätiedotTalvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan
Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi
LisätiedotVUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015
Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa
LisätiedotRiittääkö hapetus järvien kunnostamiseen? Jukka Horppila
Riittääkö hapetus järvien kunnostamiseen? Jukka Horppila 29.11. 2018 Hapetus on yleisesti käytetty kunnostusmenetelmä, jonka tarkoituksena on usein vähentää fosforivuota sedimentistä veteen ja alentaa
LisätiedotSYSMÄJÄRVI HEPOSELÄN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2015
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY 3156 VULCAN HAUTALAMPI OY MONDO MINERALS B.V. BRANCH FINLAND OUTOKUMMUN KAUPUNKI VIINIJÄRVEN KALALAITOS SYSMÄJÄRVI HEPOSELÄN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 215 KUOPIO 18.11.216
LisätiedotMustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?
Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan
LisätiedotCOOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN
28.8.212 19.1.212 17.4.213 25.4.213 1.5.213 3.7.213 12.8.213 25.9.213 22.1.213 2.11.213 25.3.215 28.4.215 28.5.215 24.6.215 1.8.215 3.11.215 16.11.215 Vesistöosasto/RO 23.11.215 Kirjenumero 947/15 Vanajavesikeskus/Suvi
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotJuurusveden ym. yhteistarkkailu kesältä 2017
1 / 9 LAUSUNTO A 3876 27.9.2017 Yara Suomi Oy PL 20 Tiedoksi: 71801 SIILINJÄRVI Pohjois-Savon ELY-keskus Siilinjärven kunta / Ympäristötoimisto Siilinjärven kunta Kolmisopen kyläyhdistys Tekninen osasto
LisätiedotLausunto asiasta Kuopion biotuotetehtaan ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa sekä vesitalouslupa ja valmistelulupa, Kuopio.
1 / 6 Itä-Suomen aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Lausunto asiasta Kuopion biotuotetehtaan ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa sekä vesitalouslupa ja valmistelulupa, Kuopio. 1. Yleistä (myöhemmin
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotLapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotTEERNIJÄRVEN TULOKSET JA
Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotTAMMELAN KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMIN HAPETUSSUUNNITELMA
Tilaaja: Tammelan Pyhäjärven- Kuivajärven suojeluyhdistys ry TAMMELAN KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMIN HAPETUSSUUNNITELMA Eeva Kauppinen Sisältö JOHDANTO... 3 AINEISTO... 3 I MUSTIALANLAMMIN JA KAUKJÄRVEN
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotKATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014
Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotYara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019
1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotTerrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun. Tausta
Tiedote Dnro KAIELY/632/2015 16.9.2016 Julkinen Terrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun Tausta Terrafame Oy:n kaivosalueelta johdetaan vesiä Oulujoen ja Vuoksen vesistöjen suuntiin.
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotKakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009
Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotLUUKINJÄRVEN ILMASTUKSEN TEHOKKUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI SEKÄ SUOSITUK- SET JATKOSTA/VUOSI 2013
Vesistöosasto/RO.. Kirjenumero 97/ Espoon kaupungin ympäristökeskus PL 44 7 Espoon kaupunki LUUKINJÄRVEN ILMASTUKSEN TEHOKKUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI SEKÄ SUOSITUK- SET JATKOSTA/VUOSI. JOHDANTO
LisätiedotLähetämme oheisena Sysmäjärvi - Heposelän alueen yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 2017
1 / 1 Vulcan Hautalampi 3156 Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokummun kaupunki Viinijärven kalalaitos 28.6.218 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Sysmäjärvi - Heposelän alueen
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
Lisätiedot1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
LisätiedotSekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia
Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotKYMIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2016
Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut KYMIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 26 Kuopiossa 4.3.27 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 2, 7 KUOPIO Puh. 7 279 6 Kotipaikka: Kuopio,
LisätiedotPitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018
1.11.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Pitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018 Nummen Pitkäjärven pohjoisosasta on laadittu vuonna 2015 kesäajan raportti ja samassa yhteydessä Pitkäjärven
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHouhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015
Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi 2015 yhdistyksen kuudestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin pato oli toiminnassa. Uusi pato näyttää
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotKokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut
Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut HS 11.11.2017 tiistai, 12. joulukuuta 2017 2 Kemiallisia käsittelyjä Oja Matjärvi Järvi
LisätiedotPuulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta
7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman
LisätiedotRuuhilammen veden laatu heinäkuu 2018
7.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 Ruuhilampi sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven eteläpuolella. Ruuhijärven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se kuuluu Löylymaanojan
LisätiedotTUUSULANJÄRVEN HAPETTAMINEN VUONNA 2009
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B 425 Kerava TUUSULANJÄRVEN HAPETTAMINEN VUONNA 29 Kuopiossa 8.2.21 Anneli Heitto Erkki Saarijärvi Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Yrittäjäntie 12
LisätiedotYmpäristön tila alkuvuonna 2013
NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotSOMPASEN HAPPITILANTEEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET
SOMPASEN HAPPITILANTEEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 271/214 Eeva Kauppinen ja Erkki Saarijärvi Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotPohjois-Savon ELY-keskus 1. Yleistä
1 / 7 Pohjois-Savon ELY-keskus kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, YVA-laki) mukaisesta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta:
LisätiedotTALVIVAARAN ALAPUOLISTEN VESISTÖJEN TILA SYKSYLLÄ 2012
Tiedote 19.9.212 Julkaisuvapaa 2.9.212 klo 1. TALVIVAARAN ALAPUOLISTEN VESISTÖJEN TILA SYKSYLLÄ 212 Talvivaaran kaivoksen vesistöpäästöjä ja alapuolisten vesistöjen tilaa tarkkaillaan kattavasti ympäristöluvassa
LisätiedotHirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely
Hirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely 15.11.2017 15.11.2017 Eeva Kauppinen Erkki Saarijärvi Tehdyt selvitykset 2017 Maastotarkastelu (valuma-alueen kuormituslähteet) Sedimenttikartoitus
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotLUOMIJÄRVEN VEDENLAADUN JA POHJAN KAIKULUOTAUSTUTKIMUKSET VUONNA 2018
LUOMIJÄRVEN VEDENLAADUN JA POHJAN KAIKULUOTAUSTUTKIMUKSET VUONNA 1 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 1/1 Jennifer Holmberg ja Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 AINEISTOT JA MENETELMÄT
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotVesistömalliennuste ylimääräisten vesien juoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin
YLIMÄÄRÄISTEN VESIEN JOHTAMINEN TALVELLA 2013 16X154037 7.2.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Vesistömalliennuste ylimääräisten vesien juoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin 1 Sisältö
LisätiedotIso-Antiaksen veden laatu elokuu 2018
4.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso-Antiaksen veden laatu elokuu 2018 Iso-Antias on noin 17 ha kokoinen järvi Nuuksion kansallispuistossa. Järvi sisältyy Mankinjoen valuma-alueeseen 81.057. Sen
LisätiedotKUIVASTENSUO Sijainti
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotPienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY
Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku
LisätiedotValkjärven veden laatu heinäkuu 2018
8.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkjärven veden laatu heinäkuu 2018 Valkjärvi on noin 3 ha kokoinen lampi Karkkilan länsipuolella valuma-alueella nimi (23.067). Valuma-alueesta suurin
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotJoroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v
Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v.2012 + Pertti Manninen ja Antti Haapala, Etelä-Savon ELY -keskus Kuormitusarviot/ kuormitusosuudet
LisätiedotNurmesjärven tila, kunnostus ja hoito
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke
LisätiedotJärvien happitilanne Itäisellä Uudellamaalla helmi- maaliskuussa 2019
..9 Järvien happitilanne Itäisellä Uudellamaalla helmi- maaliskuussa 9 Jäätyessään järvien vedenpinnat olivat alhaiset ja vesipatsas tavanomaista lämpimämpi vuoden 8 lopulla. Tämän pelättiin johtavan erityisen
LisätiedotHormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta ( ) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.
Hormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta (2016-17) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.2017) Hormajärven huoltokirja 2012: Hoitotoimenpiteiden tavoitteet 2012-2016
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotAhmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotSiuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018
30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotIso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
Lisätiedot