HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 2016

Transkriptio

1 yhdistys ry HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 16 Kuopiossa Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 1, 71 KUOPIO Puh Kotipaikka: Kuopio, Y

2 Sisällys HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI Johdanto 3. Mixox hapetusmenetelmä 4 3. Hapettimien toiminta 4. Sääolot 6. Tulokset 8.1. Kevättalvi Avovesikausi Hapetuksen tuloksellisuus 9.4. Hormajärven rehevyys Johtopäätökset 14

3 3 1. Johdanto on karuhko, kirkasvetinen ja pitkäviipymäinen järvi Lohjanjärven pohjoispuolella. Järven vedenpintaa on laskettu 1, m 18-luvun loppupuolella (Anttila 1967). ( ha) jakaantuu kahteen kynnysmatalikkojen erottamaan pääaltaaseen: matalampaan itäiseen altaaseen (suurin syvyys 11 m) ja syvempään läntiseen altaaseen (suurin syvyys n. m). Läntisen altaan osuus kokonaispinta-alasta on noin 7%. Valuma-alueesta (16,7 km ) noin puolet on metsää, peltojen osuuden ollessa vain 1 %. Talvella 8 9 valmistunut Helsinki-Turku moottoritie kulkee Hormajärven koillispuolelta. (Hormajärven huoltokirja). Hormajärven tilaa on seurattu vuosittain 197-luvun lopulta alkaen, satunnaisia mittauksia on tehty jo tätä ennen. Seurannan avulla voitiinkin jo 199 luvun alussa havaita alusveden kesäaikaisen happitilanteen heikentyminen niin, että vuoden 1991 jälkeen elokuisissa näytteenotoissa pohjanläheinen vesikerros on ollut lähes poikkeuksetta hapeton. Samalla alusveden fosforipitoisuudet ovat nousseet ja järvellä on havaittu sinileväkukintoja. 199-luvun alussa perustettu -yhdistys ry toteutti heti perustamisensa jälkeen toimenpiteitä, joilla järven vedenlaatu pyrittiin parantamanaan: hapetuskokeilu ( ), hoitokalastusta ja vesikasvillisuuden poistoa. Vuonna 6 laadittiin ensimmäinen hoitosuunnitelma jaksolle Tavoitteena oli vähentää ulkoista kuormitusta merkittävästi, estää uusien kuormituslähteiden synty ja vähentää sisäistä kuormitusta, sekä vähentää leväkukintoja. Järvellä toteutettiin mm. hoitokalastusta (7, 8, 9 ja 11, yht. 6,3 t, pääosa saaliista särkeä) ja ojien kautta järveen kohdistuvan kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämistä hidastusaltailla sekä vesikasvillisuuden rajallista poistoa. Osana ensimmäistä kunnostus- ja hoitosuunnitelmaa laadittiin arvio Hormajärven hapetusmahdollisuuksista (Saarijärvi 6), jonka perusteella järven läntistä pääsyvännettä (havaintosyvänne 14) päädyttiin hapettamaan kahdella Mixox MC 7-laitteella. Hapetushoito aloitettiin toukokuussa 8. Hapetinlaitteiden yhteenlaskettu pumppauskapasiteetti on noin 7 m 3 /d ja hapetusteho 6 6 kg päivässä. Hormajärven toinen hoitosuunnitelma kattoi vuodet 1-16: hoitokalastus (1, 13 ja 14, yht. 1, t), hapetuksen jatkaminen läntisessä syvänteessä, viemäriverkoston rakentaminen, jätevesien käsittely asetuksen mukaisesti viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla, rakennetaan ja kunnostetaan ojien hidastealtaita, vesikasvien niitto ja aliveden nosto pohjapadon avulla. Tässä raportissa tarkastellaan hapetuksen vaikutuksia Hormajärven tilaan. Raportti pohjautuu ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmästä haetun syvänne 14- havaintopaikan vedenlaatutietoihin (liite 1).

4 4 syvänne 14 Hiidenlahti 6 Kuva 1. Hapetinlaitteiden sijainti Hormajärvellä sekä sähkökeskuksen paikat. Maanmittauslaitos lupa 438/MML/16.. Mixox hapetusmenetelmä Hapettamisen tarkoituksena on ylläpitää pohjanläheisen veden happipitoisuutta tarpeeksi korkeana, jotta hapettomuudesta johtuvan ns. sisäisen kuormituksen seurauksena sedimentistä veteen vapautuvien ravinteiden määrä vähenisi. Pohjan pysyessä hapellisena, viihtyvät siellä myös järven kannalta tärkeät pohjaeläimet, jotka pohjaa pöyhiessään kuljettavat happea syvemmälle sedimenttiin, parantaen siten edelleen pohjan tilaa. Hapetuksen avulla pyritään myös elvyttämään pohjan aerobista (hapellinen) hajotustoimintaa, ja sitä kautta estämään anaerobisissa prosesseissa syntyvien haitallisten aineiden syntymistä (rikkivety, metaani, ammonium). Sedimentin metaanin tuotannon vähentyessä kaasukuplien aiheuttama sedimentin resuspensio vähenee, vähentäen samalla sedimentistä veteen vapautuvien ravinteiden määrää. Järvissä alusveden ja päällysveden lämpötilaerot aiheuttavat kesällä ja talvella voimakkaan tiheyseron vesikerrosten välille, estäen siten hapen luonnollisen siirtymisen pinnalta pohjalle. Mixox-hapetusmenetelmä perustuu hapekkaan ja kevyemmän päällysveden pumppaamiseen pohjan lähelle (kuva ) kerrosteisuuskausien aikana. Syksyllä ja keväällä, kun järven vesi on tasalämpöistä ja tuulet pääsevät sekoittamaan sitä, Mixox -hapetuspumppu voi olla pysähdyksissä.

5 Pohjalle pumpattavaan päällysveteen ei lisätä ilmaa tai happea kuten ilmastimissa, joten laitteen energiantarve on pienempi (Mixox MC 7 11,3 kgo /kwh (päällysveden happipitoisuuden ollessa 8, mg/l), ilmastin yleensä 1 kg/1 kwh). Menetelmän luonteesta johtuen Mixox -hapetus ei sovellu talviaikaiseen käyttöön sellaisissa järvissä, joista happi saattaa loppua kokonaan ennen kevättä. Kun hapekasta päällysvettä johdetaan vähähappiseen tai hapettomaan alusveteen, happea siirtyy virtauksen ja päällysveden happipitoisuuden tulon mukainen määrä. Alusveteen pumpattu päällysvesi sekoittuu tiheyserojen vuoksi tehokkaasti (kuva ). Kevyemmän ja raskaamman veden seos nousee väliveteen ja kääntyy horisontaalisesti aiheuttaen alusveden kiertovirtauksen. Lopputuloksen alusveden tilavuus kasvaa ja sen lämpötila laskee talvella ja nousee kesällä. Kuva. Mixox -hapetusmenetelmä. 3. Hapettimien toiminta Hormajärven hapettimet pysäytettiin syystäyskierron ajaksi Talvihapetus aloitettiin Huhtikuun lopulla laite pysähtyi, eikä enää käynnistynyt...16 tehdyn korjauksen yhteydessä selvisi, että laitteen potkurissa oli verkko. Hapettimet toimivat hyvin aina elokuun alkuun asti, jolloin ne pysähtyivät. Laitteet saatiin kuitenkin käynnistettyä uudelleen, mutta valvonta saatiin toimimaan vasta kuun puolivälissä. Hapettimet toimivat hyvin koko loppu syksyn ajan, kunnes ne pysäytettiin talveksi marraskuun lopulla 16 ( ). Talvihapetus aloitettiin Talvella 17 hapettimet toimivat hyvin, eikä katkoksia havaittu.

6 Mitattu virta-arvo, A 6, 1, 1, 1 Kuva 3. Hormajärven hapettimien toiminta (virrankulutukseen perustuva seuranta). 4. Sääolot Alkusyksy 1 oli lämmin ja kokonaisuutena melko vähäsateinen. Marras- ja joulukuu olivat hyvin lauhat. Joulukuu oli jopa poikkeuksellisen lämmin, kuukausikeskilämpötilan ollessa +,3 o C tavanomaista korkeampi. Marraskuussa satoi vähän, joulukuussa puolestaan sademäärä oli Vantaalla tavanomainen. Vuodenvaihteessa 1-16 säätyyppi muuttui. Järvet jäätyivät Etelä-Suomessa joulukuun lopulla alkaneiden pakkasten myötä. Tammikuun 16 alku oli kylmä, laskien kuukausikeskilämpötilan huomattavasti ajankohdan keskiarvoa alemmas, -,3 o C:een. Kuun loppupuoli oli lauha, ja sateet tulivat osin vetenä, nostaen virtaamia. Helmikuussa lauha säätila jatkui. Kuukauden keskilämpötila oli poikkeuksellisen korkea (-,6 o C), ollen,1 o C tavanomaista korkeampi. Helmikuussa satoi runsaasti. Vesisateet sulattivat lumia maan eteläosissa. Vesisateet ja lumien sulaminen saivat virtaamat kasvamaan ja järvien vedenpinnat nousemaan. Helmikuun lopussa järvien pinnat olivat monin paikoin huomattavasti ajankohdan keskiarvoja korkeammalla. Maalis-huhtikuussa jatkui tavanomaista lämpimämpi säätyyppi, keskilämpötilan ollessa kuitenkin lähellä vertailukauden vastaavan ajankohdan keskiarvoa. Maaliskuussa satoi vain noin kolmannes (11 mm/37 mm) tavanomaisesta ja huhtikuussa puolestaan yli kaksi kertaa enemmän kuin yleensä (79 mm/3 mm). Lumien sulaminen nosti maaliskuussa vedenkorkeuksia ja virtaamia, mutta virtaamat jäivät helmikuuta pienemmiksi. Lumet olivat jo lähes sulaneet huhtikuun alkuun mennessä. Jäät lähtivät maan eteläosasta huhtikuun alkupuolella Kokonaisuutena talvi oli leuto. Helmi- ja huhtikuussa satoi runsaasti, tammi- ja maaliskuussa puolestaan tavanomaista vähemmän. Virtaamat olivat suuria jo helmikuussa, lauhojen kelien ja vesisateiden aiheuttaessa sulamista.

7 Vuoden keskilämpötila, o C Hki-Vantaa Vuoden sadesumma (mm) Hki-Vantaa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuukauden keskilämpötila, o C Kuukauden sademäärä, mm 7 Toukokuu oli osin helteinen. Kuun keskilämpötila oli lähes 4 o C vertailukauden vastaavaa ajankohtaa korkeampi. Sadetta saatiin vähän. Toukokuussa pintavesien keskilämpötila oli kaikilla havaintopaikoilla useita asteita tavanomaista korkeampi. Kesäkuu oli keskimääräistä lämpimämpi, mutta sadetta saatiin lähes kaksi kertaa tavanomaista enemmän. Heinä- ja elokuussa kuukausikeskilämpötilat vastasivat vertailukauden vastaavan ajankohdan keskiarvoja. Sateita saatiin Vantaan seudulla runsaasti sekä heinä- että elokuussa, kasvattaen keskivirtaamia ja nostaen vedenpinnan korkeuksia. Pintavedet olivat heinäkuun lopulla yleisesti 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpiä. Syyskuu oli lämmin, lokakuu puolestaan keskimääräistä kylmempi. Molempina kuukausina satoi tavanomaista vähemmän, lokakuussa vain vajaa neljännes tavanomaisesta lokakuun sademäärästä. Lokakuun vähäiset sateet näkyivät vesistöissä selvästi ja vedenkorkeudet sekä virtaamat olivat koko maassa laskusuunnassa lokakuun alusta aina lokakuun viimeiselle viikolle. Lokakuun viimeisen viikon sateet imeytyivät suurelta osin kuivaan maaperään. Lähde: Suomen Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset. Lämpötila- ja sadantatietoja on verrattu kauden keskiarvoon Kuva 4. Kuukauden keskilämpötila ja sademäärä (Hki-Vantaa), sekä vuosien että vertailukauden vuosikeskilämpötilat ja sadesummat.

8 8. Tulokset Vuonna 16 Hormajärven hapetussyvänteen havaintopaikalta syvänne 14 (kokonaissyvyys m) haettiin vesinäytteet 18.3.,.7., ja Näytteenotosta vastasi Uudenmaan ELY -keskus..1. Kevättalvi 16 Maaliskuun havaintokerralla (1.3.16) oli jäätön ja tarkkailusyvänne 14 (hapetussyvänne) lähes tasalämpöinen. Päällysveden lämpötila oli 3,8 o C ja pohjanläheisen veden 4,1 o C. Päällysvesi oli lämmennyt maaliskuun puolivälin lämpimän jakson aikana. Happitilanne oli erinomainen. Pohjan lähellä oli happea 8, mg/l. Vesirungon kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Hyvästä happitilanteesta huolimatta pohjanläheisen veden sisältämä fosfori oli lähes täysin liukoisessa fosfaattifosforimuodossa (16 µg/l)... Avovesikausi 16 Kesän havaintokerroilla Hormajärven hapetussyvänne oli lämpötilakerrosteinen (kuva ). Alusveden ( 1 m) lämpötila nousi kesän aikana hapetuspumppauksesta johtuen, ollen heinäkuun alussa ka. 9, o C ja elokuun puolivälissä ka. 11, o C. Elokuun havaintokerralla pohjanläheisen veden ja päällysveden lämpötilaero oli noin 7 o C. Lokakuun alun havaintokerralla oli syystäyskierrossa. Heinäkuun alun havaintokerralla (.7.16) Hormajärven pääsyvänteen alusveden ( 1 m) happitilanne oli hyvä (p-1 m 7,1 mg/l) (kuva ). Happitilanne heikkeni loppukesää kohti (kuva ) siten, että elokuun puolivälin havaintokerralla ( ) pohjan lähellä oli happea 3, mg/l. Lokakuun alussa (6.1.16) happitilanne oli hyvä syystäyskierrosta johtuen. Kesän aikana päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli 8-9 µg/l (karu), nousten lokakuun havaintokertaan mennessä pitoisuuteen µg/l (rehevä). Pitoisuustason nousu johtuu täyskierron alusvedestä päällysveteen nostamista ravinnerikkaammista vesistä. Pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus nousi kesän aikana hapellisista olosuhteista huolimatta, ollen heinäkuun alussa kaksinkertainen ja elokuun puolivälissä kolminkertainen päällysveteen verrattuna (.7.16: 17 µg/l ja : 3 µg/l) (kuva ). Kesän havaintokerroilla pohjanläheisen veden kokonaisfosforista noin 4 % oli liukoisessa muodossa. Pohjanläheisen veden fosforipitoisuus oli hieman pienempi kuin edellisenä kesänä. Levien määrää kuvaava klorofylli-a:n pitoisuus oli kesän havaintokerroilla 3,-4,8 µg/l (ka. 4, µg/l), ilmentäen lievästi reheviä olosuhteita. Keskipitoisuus oli sama kuin edellisenä kesänä.

9 Fosfaattifosfori, suodattamaton µg/l Nitriitti-nitraatti suodattamaton µg/l Kokonaisfosfori, µg/l Kokonaistyppi, µg/l Lämpötila o C Happi, mg/l m 1 8 m 6 1 m 4 1 m 18- m 1 m m 1 m 1 m 18- m m 1 m 18- m m 1 m 18- m Kuva. Hormajärven pääsyvänteen ( syvänne 14) vedenlaatu vuonna Hapetuksen tuloksellisuus Hormajärvellä toukokuussa 8 aloitettu hapetushoito on kohentanut hapetus- /tarkkailusyvänteen 14 tilaa 199-lukuun ja -luvun alkuun verrattuna. Pohjanläheisen veden happitilanne on ollut parempi, vähentäen pohjalta vapautuvien ravinteiden (kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi) määrää sekä talvi- että kesäaikana (kuvat 6, 7 ja 8). Tulosten perusteella pohjanläheisen vesikerroksen fosforipitoisuudet kohoavat talvella happipitoisuuden laskiessa alle 4 mg/l tason ja kesällä alle mg/l tason (kuva 9). Vuosien 11 ja 1 tulosten perusteella sedimentin kyky pidättää ravinteita on kuitenkin parantunut aiempiin vuosiin verrattuna (kuva 9).

10 Kok. N µg/l Kok. P µg/l O mg/l Lämpötila o C 1 4, 4 3, 3, 1, 1, Lämpötila 1m Lämpötila 1 m Lämpötila p-1 m Happi, liuk 1m Happi, liuk. 1 m Happi, liuk. p-1 m Kok.P 1m Kok.P 1m Kok.P p Kok.N 1m Kok.N1m Kok.N p-1m Kuva 6. Hormajärven pääsyvänteen ( syvänne 14) lopputalviaikainen vedenlaatu Sininen katkoviiva kuvaa hapetuksen aloitusta toukokuussa 8. Maaliskuussa 1 ei otettu vesinäytteitä.

11 Kok.N µg/l Kok.P µg/l Kok.P µg/l Happi mg/l Lämpötila o C Lämpötila 1m Lämpötila 1m Lämpötila p Happi, liuk 1m Happi, liuk. 1m Happi, liuk. p-1 m Kok.P 1m Kok.P 1m Kok.P p Kok.P 1m Kok.P 1m Kok.P p Kok.N 1m Kok.N 1m Kok.N p-1m Kuva 7. Hormajärven pääsyvänteen ( syvänne 14) loppukesän aikaiset (elokuu) lämpötilat sekä happi-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet vuosina Sininen katkoviiva kuvaa hapetuksen aloitusta toukokuussa 8. Huom! Kokonaisfosforia (Kok.P) esittävät kuvat kuvaavat samaa asiaa, mutta kuvien pitoisuusakselin asteikko on eri.

12 Kokonaisfosfori µg/l Kokonaisfosfori, µg/l O mg/l Lopputalvi Loppukesä Kuva 8. Happipitoisuus pohjan lähellä ja 1 metrin syvyydellä lopputalvella ja loppukesällä Hapetus aloitettu toukokuussa 8 (sininen katkoviiva). Kevättalvella 1 ei otettu vesinäytteitä. P-1m (1976 alk.) elokuu Happi mg/l (1969 alk.) lopputalvi (maaliskuu) Happi, mg/l P-1m Pot. (P-1m) Kuva 9. Alusveden happipitoisuuden vaikutus havaittuun kokonaisfosforipitoisuuteen loppukesällä ja lopputalvella Havaintopaikka syvänne 14.

13 Klorofylli-a, µg/l Kokonaisfosfori ja klorofylli-a, µg/l Hormajärven rehevyys Hormajärven rehevyystasossa on tapahtunut varsin vähän muutoksia koko tarkkailuhistorian aikana, 7-luvulta lähtien. Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava näytteenottotiheydessä tapahtuneet muutokset. Ennen 199-luvun puoliväliä näytteitä otettiin vain kerran kesässä ja myöhemmin pääsääntöisesti -3 kertaa avovesikauden aikana, vähentäen satunnaisvaihtelua. Happitilanteessa havaittiin kuitenkin selkeä heikkeneminen 1 Vuodesta 199 lähtien avovesikauden (touko-lokakuu/marraskuun alku) aikaiset kokonaisfosforin keskipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 1-3 µg/l (ka. 14 µg/l, 199-1), vastaten lievästi rehevien järvien arvoja. Vuoden 16 keskipitoisuus (13, µg/l) edusti samaa tasoa. Huomionarvoista on, että vuosina 1 ja 16 keskipitoisuudet ovat olleet pienempiä kuin edellisenä viitenä vuotena (1-14) (kuva 1) Perustuottajien määrää kuvaavan klorofylli-a:n avovesikauden aikainen keskipitoisuus on ollut 197-luvulta lähtien karujen tai lievästi rehevien järvien tasolla. Koska keskipitoisuus on ollut lähes säännönmukaisesti alle µg/l hydrologialtaan ja lämpötilaolosuhteiltaan vaihtelevien kesien aikana, voidaan Hormajärven tilan sanoa olevan rehevyyden suhteen vakaa. Paranemiskehitystäkin vaikuttaisi tapahtuneen, sillä vuosina 1-14 klorofyllin vuosikeskipitoisuus vaihteli varsin vähän, ollen tasolla 3 µg/l (karu-lievästi rehevä). Samaan aikaan kuitenkin kokonaisfosforin keskipitoisuuskissa havaittiin nousua. Järven eläinplanktonyhteisö vaikuttaisi siten pystyvän säätelemään kasviplanktonbiomassaa aiempaa paremmin. Vuosina 1 ja 16 klorofyllin keskipitoisuudet olivat sitä vastoin hieman edellisvuosia korkeampia, vaikka toisaalta samaan aikaan kokonaisfosforin keskipitoisuudet olivat laskusuunnassa. Tulosten perusteella Hormajärven rehevyystilanne vaikuttaisi vakaalta. Vesikirput pieniä Vesikirput suuria 1 1 Kokonaisfosfori, µg/l CHL yläraja CHL alaraja Kok.P Kok.P keskiarvo CHL-a chl-a keskiarvo Kuva 1. Hormajärven avovesikauden aikaiset päällysveden kokonaisfosforin ja klorofyllin keskipitoisuudet. Sininen katkoviiva oikeanpuoleisessa kuvassa kuvaa hapetuksen aloittamista (8).

14 14 6. Johtopäätökset Hormajärven syvännealueiden happitilanne heikentyi hiljalleen 197-luvulla alkaneen tarkkailun aikana. Vuoden 199 tienoilla hapettomat jaksot muuttuivat toistuviksi ja hapettomuuden seurauksena alusveden kokonaisfosforipitoisuudet kohosivat jopa 1 -kertaisiksi päällysveteen verrattuna. Järven tila oli kuitenkin päällisin puolin edelleen hyvä, sillä kokonaisfosforipitoisuuden perusteella luokitus oli lievästi rehevä ja klorofylli-a -pitoisuuden perusteella hyvä. Alusveden hapettaminen aloitettiin ennakoivasti toukokuussa 8. Hapetushoito on selvästi parantanut Hormajärven pääsyvänteen alusveden talvi- ja kesäaikaista tilaa. Talvella hapetusteho on ollut riittävä. Kesällä kapasiteetti on äärirajoilla, vaikka neljän viime vuoden aikana kapasiteetti vaikuttaisi riittäneen hieman paremmin. Hapetuksen aloittamisen jälkeen kesäaikaiset pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuudet eivät ole kohonneet hapetusta edeltäneiden vuosien tasolle, vaikka happitilanne onkin ajoittain ollut heikko. Sisäistä kuormitusta havaitaan kuitenkin edelleen, pohjanläheisen veden fosforipitoisuuden kohotessa -3-kertaiseksi päällysveteen verrattuna. Lisäksi alusvedessä on merkittäviä määriä liukoista fosforia. Järven rehevyystason vaihtelu on kuitenkin tasaantunut ja vaikuttaa vakaalta. Näyttäisi siltä, että käytössä olevat kaksi Mixox MC 7 -hapetinlaitetta riittävät pitämään alusveden hapellisena ja estämään hapettomuudesta johtuvaa voimakasta ravinteiden vapautumista. Pysyvämmät vaikutukset saadaan kuitenkin aikaan vasta pidemmän hapetushoitojakson avulla. Pysyvämmät tulokset edellyttävät myös muiden hoitotoimien onnistumista, mm. ulkoisen kuormituksen vähentämistä. Pysyvämpien vaikutusten saavuttamista voidaan arvioida mm. koeluonteisten hapetuskatkosten avulla, tarkkaillen samalla vedenlaadussa tapahtuvia muutoksia. Tämänhetkisen tilanteen perusteella sedimentin ravinteidensitomiskyky ei vielä vaikuta riittävän vakaalta hapetuskatkoskokeiluja ajatellen. Kuopio Erkki Saarijärvi Toimitusjohtaja, limnologi Lähteet: Anttila, V Järvenlaskuyhtiöt Suomessa. Kansatieteellinen Arkisto 19.P.36. German summary: Die Seesenkungsgenossenschaften in Finnland. Suomen muinaismuistoyhdistys.

15 1 Hormajärven huoltokirja. Ladattu Kauppinen, E. 7: Lohjan Hormajärven sisäisen kuormituksen vähentäminen eri kunnostusvaihtoehdot. Vesi-Eko Oy. 18 s. Saarijärvi, E. 6: Hormajärven happitilanne ja sen parantaminen. Vesi-Eko Oy. s. Valjus, J. 3: Hormajärven kuormitusselvitys. Lohjan ympäristönsuojelulautakunta Valjus, J. : Hormajärven tila, kehitys ja kunnostus. yhdistys ry.

16 Paikan IDnumero Paikan ETRSkoord itä Paikan ETRSkoord pohj Kok. syv, m Näytteenottoaika Näytesyvyys, m Näkösyv., m Jää, m Lämpötila C Alkaliniteetti mmol/l NH4-N suodattamaton µg/l Fosfaatti fosforina, suodattamat on µg/l Paikan nimi ph syvänne ,8, ,9 4, , 86,6 8,4 syvänne ,8 syvänne ,44 8,3 7 9, 3, , 84 1,7 8,7 1 syvänne , syvänne ,1, ,8 6 8, 3, , 9 9,3 1 syvänne ,-,,, 3,8 syvänne ,,4 1 1,4 1 9, 3,7 8,1 31 7,7 39,7 8 8 syvänne , 93 9,1 syvänne ,8, ,3 67 7, 3, ,1,8 7,9 8 syvänne , 6 7,4 syvänne ,1 8,,43 8 8, 7,8 6 7,1 3, ,1 61,8 8,1 1 syvänne ,1,-, 3, 3, syvänne ,,43 9 1,3 81 7,7 3, 9,4 3 7, 38 1,3 8 8 syvänne ,3 8 7,9 syvänne ,8, , ,3 13,3 8,1 syvänne , 3 3,8 syvänne ,, , 3, ,1 8, syvänne ,-, 3 17, 4,8 syvänne ,1,4 6 6,,9 77 8,3 3,8 39 7,3 1 1,9 8,4 1 syvänne ,1 76 8, syvänne ,1, 8 7,6 76 8,1 3, ,4 1 1,8 9, 1 syvänne ,1 76 8,1 syvänne ,47 7 8, 6,8 7 8,1 3,8 38 7,3 3,3 8,7 1 syvänne ,-, 3 1,1 4,3 Fosfaatti fosforina, suodatus polykarb.,4 µm µg/l Hapen kyll.% Happi, liuk. mg/l Kem. hapen kulutus mg/l Klorof. -a µg/l Koko.P suodattamaton µg/l Kok.Ni, suodattamaton µg/l Nitriittinitraatti typpenä, suodattamat on µg/l Rauta, hajotus µg/l Sameus FNU Sähkönjoht. ms/m Väriluku mg/l Pt