ÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ. ÛÍÐÑÑÒ Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì. λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì. Õ» ² ± íïèñïì

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ. ÛÍÐÑÑÒ Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì. λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì. Õ» ² ± íïèñïì"

Transkriptio

1 ÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ Ç³ < *µ» µ«ûíðññò Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì Õ» ² ± íïèñïì

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO HAVAINTOPAIKAT JA MENETELMÄT TALVEN 1 SÄÄOLOT.... TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU....1 Kalajärvi.... Bodomjärvi Espoon Pitkäjärvi.... Lippajärvi....5 Luukinjärvi Matalajärvi Hannusjärvi Myllyjärvi, Lahnus Odilampi....1 Siikajärvi Espoonlahti YHTEENVETO TALVITULOKSISTA Happitilanteet Typpipitoisuudet Fosforipitoisuudet Muu veden laatu LIITTEET: Liite 1. Järvien tarkkailutulokset Liite. Ojien tarkkailutulokset Liite 3. Havaintopaikkakartta

4

5 Vesistöosasto/RO 1..1 Kirjenumero 31/1 Espoon kaupungin ympäristökeskus PL 7 Espoon kaupunki ESPOON JÄRVIEN TALVITUTKIMUKSET VUONNA 1 1. JOHDANTO Espoon järvien happiseuranta ja talvitutkimukset tehtiin tutkimussuunnitelman mukaisesti tammimaaliskuussa vuonna 1. Tässä väliraportissa käsitellään talvitutkimusten tulokset tiivistetysti, keskittyen järvien happitilanteeseen. Järvien tutkimustulokset on esitetty raportin liitteessä (liite 1) ja lisäksi raportin lopussa on liitteenä myös talven ojavesien tulokset (liite ), jotka käsitellään tarkemmin vuosiraportin yhteydessä. Tutkimusten havaintopaikat on esitetty liitteenä olevassa karttakuvassa (liite 3). Tutkimuksista on vastannut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry ja määritykset on tehty yhdistyksen laboratoriossa, joka on Finas-akkreditoitu testauslaboratorio T (SFS-EN ISO/IEC 175, HAVAINTOPAIKAT JA MENETELMÄT Talven happitilanteen kehitystä seurattiin tihennetysti seuraavissa järvissä: Bodomjärvi Luukinjärvi Kalajärvi Lippajärvi Espoon Pitkäjärvi Näytteet otettiin kuukausittain tammikuusta maaliskuulle. Maaliskuussa tutkittiin lisäksi seuraavat järvet: Matalajärvi Myllyjärvi, Lahnus Odilampi Sikajärvi, keskiosa Sikajärvi, pohjoisosa Hannusjärvi sekä Espoonlahti etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 3 ) PL 5, 3311 Tampere

6 Näytteenoton yhteydessä mitattiin lumen ja jäänpaksuus sekä näkösyvyys ja veden lämpötila. Laboratoriossa tehtyjen määritysten tulokset ja havaintopaikat on esitetty tämän raportin liitteissä. 3. TALVEN 1 SÄÄOLOT Vuoden 13 loppupuoli oli runsassateinen ja virtaamat lähentelivät vuodenvaihteessa tulvalukemia. Myös järvien pinnat kohosivat ja olivat poikkeuksellisen korkealla vuodenvaihteessa. Pienet järvet saivat jääkannen joulukuun alussa. Koska säätyyppi oli erittäin lauha, monet järvet sulivat uudelleen ennen vuodenvaihdetta. Isot selät lainehtivat vapaa vielä tammikuun alkupuolella. Kun virtaamat olivat lisäksi poikkeuksellisen suuria, talvesta 1 oli tulossa happitalouden kannalta ongelmaton. Toisaalta hajakuormitus lisääntyi selvästi normaaliin verrattuna ja peltoalueiden läpi virtaavat ojat ja joet olivat voimakkaasti samentuneita. Talvi oli kokonaisuutenakin leuto ja lumipeitettä ei juurikaan jään päällä ollut. Näin ollen valo pääsi jäänalaiseen veteen läpi talven ja saattoi pitää levätuotantoa yllä myös jään alla. Tällä on vaikutuksensa happipitoisuuteen, koska perustuotannossa vapautuva happi kertyy jäänalaiseen veteen ja kohottaa happipitoisuuksia.. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU.1 Kalajärvi Kalajärvi sijaitsee Pohjois- Espoossa ja kuuluu Espoonjoen vesistöalueeseen. Kalajärven pinta-ala on 1 ha ja suurin syvyys vain m. Järven eteläosan rannat ovat soistuneet. Valuma-alue on pieni, vain,7 km, ja suurin osa siitä on metsää. Happitilanne oli lopputalvella normaalia parempi eli hyvä edullisista sääoloista johtuen. Happitilanne oli selvästi vertailuvuosia parempi (kuva.1). Lähes yhtä hyvin happea oli talvella 1. Merkille pantavaa on myös happipitoisuuden nousu lopputalvella, joka johtunee levien yhteytystoiminnasta. Muutoin vesi oli kirkasta ja vain lievästi ruskeaa. Fosforipitoisuus oli alhainen (1 µg/l) runsaista loppusyksyn valumista huolimatta. Typpeä oli kohtalaisesti ( µg/l), koska vedessä on humusta ja sen myötä typpitaso hieman nousee. Ammoniumtypen pitoisuus oli nyt alhainen (19 µg/l). Yleensä ammoniumtyppeä ei järvivesissä kuitenkaan ole. mg/l Tammi Helmi Maalis Kuva.1. Kalajärven () happipitoisuudet eri talvikuukausina 1-1.

7 3. Bodomjärvi Bodomjärvi on Espoon kaupungin suurin järvi kuuluen Espoonjoen vesistöalueeseen. Järven pinta-ala on 1 ha ja suurin syvyys 13 m. Kokoonsa nähden järvi on matala. Valuma-alue on kooltaan 31,7 km. Valuma-alueesta noin 15 % on peltoa, joten hajakuormitus on merkittävää. Bodomjärven päällysveden happitilanne pysyi hyvänä läpi talven (kuva.). Alusveden puolella happi kului varsin nopeasti, mutta pysyi pohjan lähelläkin välttävänä (, mg/l). Verrattaessa talvia 9-1 havaitaan, että talvi 1 oli päällysveden osalta tavanomainen, mutta väli- ja alusvedessä happipitoisuus oli normaalia parempi. Alusveteen kohdistui kuitenkin voimakas kulutuspaine hapen vähetessä 9, mg talven aikana (,19 mg/l*d). Bodomjärven vesi oli sameaa, lievästi emäksistä ja runsasravinteista. Kokonaisfosforin perusteella järvi on rehevä. Myös typpipitoisuus on hajakuormituksen takia koholla. Vähähappisuus lisäsi pohjalla kokonaisfosforin pitoisuutta tuntuvasti. Talveen 13 verrattuna samentuneisuus oli voimakkaampaa ja päällysveden ravinnetaso hieman korkeampi johtuen syksyn runsaista valumista. Pohjalla fosforia oli vähemmän paremman happitilanteen ansiosta. mg/l m m 1, m Tammi Helmi Maalis Kuva.. Talven 1 happitilanne Bodomjärvessä. mg/l m m 1, m Kuva.3. Maaliskuun happitilanne Bodomjärvessä eri syvyyksillä 9-1.

8 .3 Espoon Pitkäjärvi Espoon Pitkäjärvi kuuluu Espoonjoen valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 17 ha ja suurin syvyys,3 m. valuma-alue on kooltaan km. Valuma-alueella on laajoja savikkoalueita ja peltoja, joiden valumavedet samentavat ja rehevöittävät järveä. Pitkäjärvellä oli toiminnassa Mixox MC 75- hapetin. Hapetus aloitettiin ja sitä tehtiin yhdellä laitteella. Laite toimi huhtikuun puoliväliin saakka. Happitilanne oli alkutalvella hyvä myös Espoon Pitkäjärvessä ja happea oli pohjallakin runsaasti vielä helmikuussa (kuva.). Päällysvedessä happivaje lisääntyi, mutta normaalia hitaammin, kyll.% % (13 3 %). Kokonaisuutena happitilanne oli tyydyttävä. Heikon jäätilanteen takia Pitkäjärveltä ei saatu lopputalven näytettä maaliskuussa. Vertailuvuosiin nähden happitilanne oli nyt keskimääräistä parempi. Fosforipitoisuus oli tutkituista järvistä korkein ( µg/l) helmikuun tilanteen perusteella. mg/l m. m Tammi Helmi Maalis Kuva.. Espoon Pitkäjärven happitilanne talvella 1 (vain tammi- ja helmikuu).. Lippajärvi Lippajärvi kuuluu Espoonjoen valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on ha ja suurin syvyys,5 m. Valuma-alue on kooltaan,5 km ja se on maakäytöltään lähinnä asuinaluetta. Järveen kohdistuu varsinkin katualueiden hulevesivalumia. Lippajärveä hapetettiin Visiox AT laitteella. Hapetus käynnistyi ja jatkui huhtikuun alkuun saakka (loppui..1). Lippajärven päällysveden happitilanne pysyi lauhan talven ja hapetuksen ansiosta hyvänä. Myös pohjalla säilyi reilusti hapellinen tila (kuva.). Vertailuvuosiin nähden happitilanne oli pohjalla selvästi normaalia parempi. Pintaveden happipitoisuus oli myös vertailuvuosia parempi. Lippajärven vesi oli lievästi sameaa, runsassuolaista ja emäksistä. Ravinnepitoisuudet olivat lievästi rehevän järven luokassa. Fosforipitoisuus laski puoleen edellistalvesta ja oli Pitkäjärveen verrattuna vain neljänneksen. Parannus johtui huomattavasti edellistalvia korkeammista happipitoisuuksista (kuva.7).

9 5 mg/l m Tammi Helmi Maalis Kuva.5. Lippajärven happitilanne talvella 1. mg/l m Kuva.. Maaliskuun happitilanne Lippajärvessä vuosina Luukinjärvi Luukinjärvi kuuluu Espoonjoen valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 3 ha ja suurin syvyys m. Valuma-alue on kooltaan, km. Valuma-alueella on metsää, suota ja harvaa asutusta. Järven rannalla on ulkoilumaja. Luukinjärveä ilmastetaan kahdella W-Rix Oy:n AIRIT 7 ilmastimella. Hapetus alkoi ja loppui huhtikuun puolivälissä 1. Tehoa tarkkailtiin laajennetulla pisteverkolla tihennetysti talven aikana. Päällysveden happivaje oli vielä tammikuussa vähäinen myöhäisen jäätymisen takia (kyll% 75-). Helmikuussakin happea oli edelleen hyvin, vaikka pitoisuus laski noin mg/l. Maaliskuussa happea oli, -,5 mg/l eikä sanottavia alueellisia eroja ollut (kuva.7). Happikyllästys oli päällysvedessä lopputalvella 7-5 (13 3- %) ja alusvedessä 7-51 % ( %). Happitilanne oli kokonai-

10 suutena tyydyttävä. Talveen 13 verrattuna happitilanne parani lievästi etenkin talven lauhuuden takia. Alusveden lämpötila oli alkutalvella yli o C, mutta laski maaliskuussa sen alle. Pintaveden lämpötila nousi vielä selvemmin. Lämpötilan nousu nopeutti hapenkulumista ja etenkin pintavedessä muutos oli selvä. Alueellisia eroja lämpötiloissa ei juurikaan ollut. Happipitoisuus laski talven aikana 5, mg/l, joka tarkoittaa kulumisnopeutta,1g/l*d. Talvella 13 kulumisnopeus oli vain, mg/l*d. Hapen kulutuksen kaksinkertaistuminen johtui huomattavasti korkeammasta talvilämpötilasta. Happiongelmilta pelasti alkutalven korkea happipitoisuus, joka johtui myöhäisestä jäiden tulosta. Tihennetyn seurannan perusteella hapettimien vaikutus jäi talvella 1 vähäiseksi, koska happipitoisuus laski kevättä kohti tasaisella nopeudella eikä hapetus pystynyt viilentämään vesimassaa. Kuten jo edellä todettiin lopputalven happitilanne oli lievästi edellistalvea parempi, mutta kuitenkin heikompi kuin talvina 9-11, jolloin hapetus-ilmastus oli vielä tehokkaampaa (kuva.1). Veden humusleima oli erittäin vahva ja ravinteita oli rehevälle järvelle tyypillisesti. Nämä piirteet vaimenivat kuitenkin edellistalvesta, vaikka loppusyksy olikin sateinen. Keskitalven pakkaset pysäyttivät kuitenkin valumat. mg/l m 3 m Piste A Piste S Piste B Piste C 3 m Kuva.7. Luukinjärven happipitoisuudet talven 1 erillisseurannassa. oc 3,5 Piste A Piste S 3 m Piste B Piste C 3 m 1,5 1 3 m, Kuva.. Luukinjärven lämpötilat talven 1 erillisseurannassa.

11 mg/l Kuva.9. Luukinjärven lopputalven happipitoisuudet Matalajärvi Matalajärvi sijaitsee Bodomjärven kupeessa. Järven pinta-ala on ha ja suurin syvyys 1,3 m. Valuma-alueen pinta-ala on noin,5 km. Valuma-alueella on metsää, peltoa, golfkenttä, puutarhakoulu ja liikennealuetta. Järvessä on runsas vesikasvillisuus. Matalajärveä hapetettiin lähtien huhtikuun puoliväliin saakka W-Rix Oy:n laitteella. Epäedullisten ominaisuuksiensa takia (mataluus ja runsas hajoava vesikasvillisuus) Matalajärven vesi on ollut talvisin hapetonta tai vähähappista. Talvi 1 oli aikaisemmasta poiketen hyvähappinen. Happipitoisuus oli maaliskuussa jopa 9,7 mg/l (kyll.% 7). Vesi oli kuitenkin sameaa ja runsassuolaista. Humusleima ei ole Matalajärvessä kovin vahva. Hapellisuuden ansiosta fosforipitoisuus laski selvästi ollen 13 µg/l (13 1 µg/l). Järvi oli silti ylirehevä. Matalajärvelle on ominaista suurehko liuenneiden suolojen määrä (mm. kloridi 5 mg/l) ja veden emäksisyys..7 Hannusjärvi Hannusjärvi sijaitsee Kaittaalla Espoossa. Järven pinta-ala on ha ja suurin syvyys vain,5 m. Valuma-alueen pinta-ala on vain,3 km. Valuma-alue on rakennettua asutusaluetta järven pohjoispuolta lukuun ottamatta. Maaperä on kalliota ja moreenia. Järven happitilanne oli tyydyttävä (5,5 mg/l). Happitilanne parani edellistalvesta lauhan säätyypin ansiosta (13,3 mg/l). Valuma-alueen karuudesta huolimatta vedessä oli voimakas humusleima ja kohonnut suolapitoisuus, joka johtunee katualueiden valumista. Ravinnetaso oli lievästi reheville järville ominainen. Fosforipitoisuus laski edellistalvesta ollen 1 µg/l (13 µg/l). Myös suolapitoisuus väheni selkeästi.. Myllyjärvi, Lahnus Myllyjärvi sijaitsee Lahnuksen alueella PohjoisEspoossa.Sen pinta-ala on 1 ha ja rantaviivan pituus,3 km. Myllyjärven suurin syvyys on lähes 7 m. Myllyjärven valuma-alueen pinta-ala on 1,1 km.

12 Maaperä on pääasiassa kallio- ja moreenimaata. Valuma-alueella on metsä- ja suoalueita. Myllyjärvi kuuluu Lepsämänjoen alaosan valuma-alueeseen (1.1). Pintavesien käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Myllyjärvi on kuulunut luokkaan tyydyttävä vuosina ja Myllyjärven vesi on kirkasta, mutta voimakkaan ruskeaa. Veden sameus oli talvella 1,1 FNU ja väriluku g Pt/l. Liuenneiden suolojen määrä oli pienivaluma-alueen luonteesta johtuen. Vesi oli hapanta eikä puskurikykyä ollut lainkaan. Happitilanne oli tyydyttävä. Pintavedessäkin oli happivajetta (kyll.% ), joka johtuu voimakkaasta humusleimasta (COD Mn 19 mg/l). Alusvedessä happea oli enää niukasti, vaikka talvi oli lauha. Ravinnetaso oli alhainen eikä sisäistä kuormitusta todettu. Ammoniumtypen esiintyminen liittyy suovesien vaikutukseen ja happivajeeseen..9 Odilampi Odilampi sijaitsee PohjoisEspoossa, Espoon ja Vantaan kuntien rajalla. Odilampi kuuluu Espoonjoen valumaalueeseen (1.55). Odilammen pinta-ala on ha, rantaviivan pituus, km ja suurin syvyys noin m. Valuma-alueen pinta-ala on, km. Valumaalueella on moreeni, savi ja turvealueita. Lammen eteläosaan laskee vesiä kahdesta ojasta, joiden vedet tulevat suoalueilta. Luusua sijaitsee lammen pohjoispäässä. Odolammen vesi on kirkasta, mutta voimakkaan ruskeaa. Veden sameus oli talvella,5 FNU ja väriluku 1g Pt/l. Liuenneiden suolojen määrä oli pienivaluma-alueen luonteesta johtuen. Vesi oli hapanta eikä puskurikykyä ollut lainkaan. Happitilanne oli tyydyttävä. Happivaje (kyll.% 5) johtuu voimakkaasta humusleimasta (COD Mn 19 mg/l) ja osin myös järven mataluudesta. Ravinnetaso oli talvella alhainen. Ammoniumtypen esiintyminen liittyy happivajeeseen ja suovesien vaikutukseen..1 Siikajärvi Siikajärvi sijaitsee Luoteis-Espoossa Mankinjoen valuma-alueella (1.57). Siikajärven pinta-ala on 7 ha ja rantaviivan pituus 7,3 km. Suurin syvyys on noin. Siikajärven valuma-alueen pinta-ala on 5,1 km. Maaperäkartan perusteella valuma-alueella on moreeni-, kallio-, savi- ja turvealueita. Valuma-alueella on yksi pieni lampi, Ahvilampi (,5 ha), joka sijaitsee Siikajärven koillispään itäpuolella. Pintavesien käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Siikajärvi on kuulunut luokkaan erinomainen vuosina ja luokkaan hyvä vuosina , ja -3. Siikajärven vesi on kirkasta, mutta selvästi humuspitoista. Pintaveden sameus oli 1,-1,9 FNU ja näkösyvyys 1,9-,. Veden väriluku vaihteli välillä 9-g Pt/l. Humusleima oli pohjoispäässä aavistuksen vahvempi. Veden ph oli happamalla puolella. Puskurikyky oli heuikohko. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus vaihteli 9-13 μg/l kuvaten karua tuotantotyyppiä. Happitilanne oli hyvä. Alusvedessäkin oli runsasti happea eikä minkäänlaista sisäistä kuormitusta todettu. Myös typpipitoisuus oli alhaisen eikä ammoniumtyppeä esiintynyt.

13 9.11 Espoonlahti Espoonlahden havaintopaikka on Kallvikin uimarannan kohdalla. Salmi jakaa lahden ko. kohdalla kahteen osaan. Alusveden laatu poikkeaa toisistaan riippuen siitä otetaanko näyte lännempää vai salmen kohdalta. Lännempänä on vettä alle etriä, mutta se on kerrostunut lämpötilan mukaan. Salmen kohdalla vesisyvyys on hieman suurempi ja pohjalla on suolaista murtovettä. Espoonjoen tuomat makeat vedet vaikuttivat tammikuussa pintaveden laatuun. Vesi oli sameaa ja suolapitoisuus oli selvästi vähäisempi kuin syvemmissä vesikerroksissa. Järvivesiin verrattuna suolapapitoisuus oli kuitenkin hieman koholla. Syvemmällä oli vallitsevana murtovesi. Maaliskuussa saatiin heikon jäätilanteen vuoksi vain pintavesinäyte. vesi oli tällöinkin sameaa. Pintaveden ravinnepitoisuudet olivat koholla Espoonjoen vaikutuksen takia. Sekä typpeä (1 µg/l) että fosforia (59 µg/l) oli noin viisinkertainen pitoisuus puhtaaseen murtoveteen verrattuna. Liuennen fosfaatin osuus oli suuri alusvedessä. Tämä tarjoaa leville hyvät kasvuolosuhteet heti, kun jääpeite alueella aukeaa. Espoonjoen vaikutus näkyi myös lievänä hygieenisenä likaantumisena (kolit 35 kpl/dl). 5. YHTEENVETO TALVITULOKSISTA Talvella 1 seurattiin tihennetysti viiden järven happitilanteen kehitystä. Maaliskuussa tutkittiin lisäksi viisi muuta järveä sekä Espoonlahti. Järvien happitilannetta helpotti huomattavasti myöhäinen jäätymisajankohta ja talven lauhuus. Myös vesimassan lämpötila pysyi normaalia alempana hidastaen hapen kulumista. Loppuvuoden runsas valuma lisäsi järvivesien humusleimaisuutta ja ravinnepitoisuuksia, etenkin typpikuormaa. 5.1 Happitilanteet Tutkituista järvistä mikään ei ollut hapeton. Matalajärvenkin happitilanne oli poikkeuksellisesti hyvä. Selvää päällysveden happivajetta esiintyi Hannusjärvessä, Odilammessa ja Luukinjärvessä. Muissa järvissä päällysveden happitilanne oli hyvä. Luukinjärvessä oli happivajetta hapetuksesta huolimatta. Hapetusta suoritettiin myös Espoon Pitkäjärvessä, Lippajärvessä ja Matalajärvessä. 1 1

14 1 Kuva 5.1. Eri järvien pintaveden happipitoisuus maaliskuussa Typpipitoisuudet Typpipitoisuus oli lähellä luonnontasoa Lahnuksen Myllylammessa ja Siikajärvessä valuma-alueen karuuden ansiosta. Typpipitoisuus 1 µg/l ylittyi vain Espoonlahdella Espoonjoen vaikutuksen takia. Muissa järvissä typpipitoisuus vaihteli välillä -1 µg/l. Luonnontaso on luokkaa -5 µg/l. 1 1 Kuva 5.. Eri järvien pintaveden typpipitoisuus maaliskuussa Fosforipitoisuudet Fosforia oli eniten Matalajärvessä, mutta myös Espoon Pitkäjärven ja Espoonlahden fosforipitoisuudet olivat korkeita. Yleisesti katsoen muiden järvien fosforitaso oli alhainen. Selitystä voidaan hakea lähinnä normaalia paremmasta happitilanteesta. 1 13

15 11 Kuva 5.3. Eri järvien pintaveden fosforipitoisuus maaliskuussa Muu veden laatu Vuodenvaihteen runsaat valumat lisäsivät järvien humusleimaa ja pääosa tutkituista järvistä oli ruskeavetisiä. Vain Bodomjärvi ja Lippajärvi olivat humusleimaltaan vähäisiä. Muissa humusleima oli kohtalainen tai voimakas Kuva 5.. Eri järvien pintaveden COD Mn -arvot maaliskuussa 1. Tutkitut järvet olivat pääosin lievästi emäksisiä tai neutraaleja ja puskurikyky oli hyvä. Lahnuksen Myllylampi, Odilampi ja Siikajärvi olivat happamia ja niissä oli heikko puskurikyky. Tämä liittyi alhaiseen liuenneiden suolojen määrään. Järvien hygieeninen veden laatu oli pääosin moitteeton. Hieman kolibakteereja todettiin Lippajärvessä ja Espoonlahdella. Vedet olivat kuitenkin uimiseen sopivia. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Limnologi, MMM Reijo Oravainen Hyväksynyt: Toiminnanjohtaja Jukka Mattila TIEDOKSI:

16 Uudenmaan ELY-keskus 1

17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO HAVAINTOPAIKAT JA MENETELMÄT TALVEN 1 SÄÄOLOT.... TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU....1 Kalajärvi.... Bodomjärvi Espoon Pitkäjärvi.... Lippajärvi....5 Luukinjärvi Matalajärvi Hannusjärvi Myllyjärvi, Lahnus Odilampi....1 Siikajärvi Espoonlahti YHTEENVETO TALVITULOKSISTA Happitilanteet Typpipitoisuudet Fosforipitoisuudet Muu veden laatu LIITTEET: Liite 1. Järvien tarkkailutulokset Liite. Ojien tarkkailutulokset Liite 3. Havaintopaikkakartta

18

19 Vesistöosasto/RO 1..1 Kirjenumero 31/1 Espoon kaupungin ympäristökeskus PL 7 Espoon kaupunki ESPOON JÄRVIEN TALVITUTKIMUKSET VUONNA 1 1. JOHDANTO Espoon järvien happiseuranta ja talvitutkimukset tehtiin tutkimussuunnitelman mukaisesti tammimaaliskuussa vuonna 1. Tässä väliraportissa käsitellään talvitutkimusten tulokset tiivistetysti, keskittyen järvien happitilanteeseen. Järvien tutkimustulokset on esitetty raportin liitteessä (liite 1) ja lisäksi raportin lopussa on liitteenä myös talven ojavesien tulokset (liite ), jotka käsitellään tarkemmin vuosiraportin yhteydessä. Tutkimusten havaintopaikat on esitetty liitteenä olevassa karttakuvassa (liite 3). Tutkimuksista on vastannut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry ja määritykset on tehty yhdistyksen laboratoriossa, joka on Finas-akkreditoitu testauslaboratorio T (SFS-EN ISO/IEC 175, HAVAINTOPAIKAT JA MENETELMÄT Talven happitilanteen kehitystä seurattiin tihennetysti seuraavissa järvissä: Bodomjärvi Luukinjärvi Kalajärvi Lippajärvi Espoon Pitkäjärvi Näytteet otettiin kuukausittain tammikuusta maaliskuulle. Maaliskuussa tutkittiin lisäksi seuraavat järvet: Matalajärvi Myllyjärvi, Lahnus Odilampi Sikajärvi, keskiosa Sikajärvi, pohjoisosa Hannusjärvi sekä Espoonlahti etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 3 ) PL 5, 3311 Tampere

20 Näytteenoton yhteydessä mitattiin lumen ja jäänpaksuus sekä näkösyvyys ja veden lämpötila. Laboratoriossa tehtyjen määritysten tulokset ja havaintopaikat on esitetty tämän raportin liitteissä. 3. TALVEN 1 SÄÄOLOT Vuoden 13 loppupuoli oli runsassateinen ja virtaamat lähentelivät vuodenvaihteessa tulvalukemia. Myös järvien pinnat kohosivat ja olivat poikkeuksellisen korkealla vuodenvaihteessa. Pienet järvet saivat jääkannen joulukuun alussa. Koska säätyyppi oli erittäin lauha, monet järvet sulivat uudelleen ennen vuodenvaihdetta. Isot selät lainehtivat vapaa vielä tammikuun alkupuolella. Kun virtaamat olivat lisäksi poikkeuksellisen suuria, talvesta 1 oli tulossa happitalouden kannalta ongelmaton. Toisaalta hajakuormitus lisääntyi selvästi normaaliin verrattuna ja peltoalueiden läpi virtaavat ojat ja joet olivat voimakkaasti samentuneita. Talvi oli kokonaisuutenakin leuto ja lumipeitettä ei juurikaan jään päällä ollut. Näin ollen valo pääsi jäänalaiseen veteen läpi talven ja saattoi pitää levätuotantoa yllä myös jään alla. Tällä on vaikutuksensa happipitoisuuteen, koska perustuotannossa vapautuva happi kertyy jäänalaiseen veteen ja kohottaa happipitoisuuksia.. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU.1 Kalajärvi Kalajärvi sijaitsee Pohjois- Espoossa ja kuuluu Espoonjoen vesistöalueeseen. Kalajärven pinta-ala on 1 ha ja suurin syvyys vain m. Järven eteläosan rannat ovat soistuneet. Valuma-alue on pieni, vain,7 km, ja suurin osa siitä on metsää. Happitilanne oli lopputalvella normaalia parempi eli hyvä edullisista sääoloista johtuen. Happitilanne oli selvästi vertailuvuosia parempi (kuva.1). Lähes yhtä hyvin happea oli talvella 1. Merkille pantavaa on myös happipitoisuuden nousu lopputalvella, joka johtunee levien yhteytystoiminnasta. Muutoin vesi oli kirkasta ja vain lievästi ruskeaa. Fosforipitoisuus oli alhainen (1 µg/l) runsaista loppusyksyn valumista huolimatta. Typpeä oli kohtalaisesti ( µg/l), koska vedessä on humusta ja sen myötä typpitaso hieman nousee. Ammoniumtypen pitoisuus oli nyt alhainen (19 µg/l). Yleensä ammoniumtyppeä ei järvivesissä kuitenkaan ole. mg/l Tammi Helmi Maalis Kuva.1. Kalajärven () happipitoisuudet eri talvikuukausina 1-1.

21 3. Bodomjärvi Bodomjärvi on Espoon kaupungin suurin järvi kuuluen Espoonjoen vesistöalueeseen. Järven pinta-ala on 1 ha ja suurin syvyys 13 m. Kokoonsa nähden järvi on matala. Valuma-alue on kooltaan 31,7 km. Valuma-alueesta noin 15 % on peltoa, joten hajakuormitus on merkittävää. Bodomjärven päällysveden happitilanne pysyi hyvänä läpi talven (kuva.). Alusveden puolella happi kului varsin nopeasti, mutta pysyi pohjan lähelläkin välttävänä (, mg/l). Verrattaessa talvia 9-1 havaitaan, että talvi 1 oli päällysveden osalta tavanomainen, mutta väli- ja alusvedessä happipitoisuus oli normaalia parempi. Alusveteen kohdistui kuitenkin voimakas kulutuspaine hapen vähetessä 9, mg talven aikana (,19 mg/l*d). Bodomjärven vesi oli sameaa, lievästi emäksistä ja runsasravinteista. Kokonaisfosforin perusteella järvi on rehevä. Myös typpipitoisuus on hajakuormituksen takia koholla. Vähähappisuus lisäsi pohjalla kokonaisfosforin pitoisuutta tuntuvasti. Talveen 13 verrattuna samentuneisuus oli voimakkaampaa ja päällysveden ravinnetaso hieman korkeampi johtuen syksyn runsaista valumista. Pohjalla fosforia oli vähemmän paremman happitilanteen ansiosta. mg/l m m 1, m Tammi Helmi Maalis Kuva.. Talven 1 happitilanne Bodomjärvessä. mg/l m m 1, m Kuva.3. Maaliskuun happitilanne Bodomjärvessä eri syvyyksillä 9-1.

22 .3 Espoon Pitkäjärvi Espoon Pitkäjärvi kuuluu Espoonjoen valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 17 ha ja suurin syvyys,3 m. valuma-alue on kooltaan km. Valuma-alueella on laajoja savikkoalueita ja peltoja, joiden valumavedet samentavat ja rehevöittävät järveä. Pitkäjärvellä oli toiminnassa Mixox MC 75- hapetin. Hapetus aloitettiin.1.1 ja sitä tehtiin vain yhdellä laitteella. Laite toimi huhtikuun lopulle saakka. Happitilanne oli alkutalvella hyvä myös Espoon Pitkäjärvessä ja happea oli pohjallakin runsaasti vielä helmikuussa (kuva.). Päällysvedessä happivaje lisääntyi, mutta normaalia hitaammin, kyll.% % (13 3 %). Kokonaisuutena happitilanne oli tyydyttävä. Heikon jäätilanteen takia Pitkäjärveltä ei saatu maaliskuun näytettä. Vertailuvuosiin nähden happitilanne oli nyt keskimääräistä parempi. Fosforipitoisuus oli tutkituista järvistä korkein ( µg/l) helmikuun tilanteen perusteella. mg/l m. m Tammi Helmi Maalis Kuva.. Espoon Pitkäjärven happitilanne talvella 1 (vain tammi- ja helmikuu).. Lippajärvi Lippajärvi kuuluu Espoonjoen valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on ha ja suurin syvyys,5 m. Valuma-alue on kooltaan,5 km ja se on maakäytöltään lähinnä asuinaluetta. Järveen kohdistuu varsinkin katualueiden hulevesivalumia. Lippajärveä hapetettiin Visiox AT laitteella. Hapetus käynnistyi ja jatkui huhtikuun lopulle (hapetuksessa oli tauko ). Lippajärven päällysveden happitilanne pysyi lauhan talven ja hapetuksen ansiosta hyvänä. Myös pohjalla säilyi reilusti hapellinen tila (kuva.). Vertailuvuosiin nähden happitilanne oli pohjalla selvästi normaalia parempi. Pintaveden happipitoisuus oli myös vertailuvuosia parempi. Lippajärven vesi oli lievästi sameaa, runsassuolaista ja emäksistä. Ravinnepitoisuudet olivat lievästi rehevän järven luokassa. Fosforipitoisuus laski puoleen edellistalvesta ja oli Pitkäjärveen verrattuna vain neljänneksen. Parannus johtui huomattavasti edellistalvia korkeammista happipitoisuuksista (kuva.7).

23 5 mg/l m Tammi Helmi Maalis Kuva.5. Lippajärven happitilanne talvella 1. mg/l m Kuva.. Maaliskuun happitilanne Lippajärvessä vuosina Luukinjärvi Luukinjärvi kuuluu Espoonjoen valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 3 ha ja suurin syvyys m. Valuma-alue on kooltaan, km. Valuma-alueella on metsää, suota ja harvaa asutusta. Järven rannalla on ulkoilumaja. Luukinjärveä ilmastetaan kahdella W-Rix Oy:n AIRIT 7 -ilmastimella välisenä aikana, joiden tehoa tarkkailtiin laajennetulla pisteverkolla tihennetysti talven aikana. Päällysveden happivaje oli vielä tammikuussa vähäinen myöhäisen jäätymisen takia (kyll% 75). Helmikuussakin happea oli edelleen hyvin. pintavedessä oli selviä eroja siten, että tilanne oli paras syvänteellä ja eteläpäässä olevan hapettimen lähellä. Alusvedessä erot olivat pienet. Maaliskuussa tilanne oli samankaltainen, mutta erot olivat vähäisemmät. Pohjan lähellä happitilanne oli suunnilleen sama kaikilla pisteillä läpi talven (kuva.). Happikyllästys oli päällysvedessä lopputalvella 3-

24 % ja alusvedessä 3-3 %. Happitilanne oli kokonaisuutena tyydyttävä. Talveen 1 verrattuna happitilanne parani selvästi sekä päällysvedessä että etenkin pohjan läheisyydessä. Alusveden lämpötila oli alkutalvella yli o C, mutta laski maaliskuussa sen alle. Pintaveden lämpötila putosi vielä selvemmin. Lämpötilan lasku hidasti hapenkulumisnopeutta ja etenkin pintavedessä muutos oli selvä. Alueellisia eroja lämpötiloissa ei juurikaan ollut. Tihennetyn seurannan perusteella hapettimet paransivat Luukinjärven happitilannetta. Kuten jo edellä todettiin lopputalven happitilanne oli selvästi edellistalvea parempi, mutta kuitenkin heikompi kuin talvina 9-11, jolloin hapetus-ilmastus oli vielä tehokkaampaa (kuva.1). Veden humusleima oli erittäin vahva ja ravinteita oli rehevälle järvelle tyypillisesti. Nämä piirteet voimistuivat edellistalvesta märän syksyn ja alkutalven vaikutuksesta, koska hajakuorma lisääntyi. Luukinjärven happipitoisuudet eri pisteillä talvella 13 mg/l 9 3 m 7 3 m Piste A Piste S Piste B Piste C 3 m Kuva.7. Luukinjärven happipitoisuudet talven 1 erillisseurannassa. oc 3,5 Luukinjärven lämpötilat eri pisteillä talvella 13 Piste A Piste S 3 m 3 m Piste B Piste C 3 m 1,5 1, Kuva.. Luukinjärven lämpötilat talven 13 erillisseurannassa.

25 mg/l 7 Luukinjärven lopputalven happipitoiusuudet Kuva.9. Luukinjärven lopputalven happipitoisuudet Matalajärvi Matalajärvi sijaitsee Bodomjärven kupeessa. Järven pinta-ala on ha ja suurin syvyys 1,3 m. Valuma-alueen pinta-ala on noin,5 km. Valuma-alueella on metsää, peltoa, golfkenttä, puutarhakoulu ja liikennealuetta. Järvessä on runsas vesikasvillisuus. Epäedullisten ominaisuuksiensa takia (mataluus ja runsas hajoava vesikasvillisuus) Matalajärven vesi on ollut talvisin hapetonta tai vähähappista. Talvi 1 oli aikaisemmasta poiketen hyvähappinen. happipitoisuus oli maaliskuussa jopa 9,7 mg/l (kyll.% 7). Vesi oli kuitenkin sameaa ja runsassuolaista. Humusleima ei ole kovin vahva. Hapellisuuden ansiosta fosforipitoisuus laski selvästi ollen 13 µg/l (13 1 µg/l). Järvi oli silti ylirehevä. Matalajärvelle on ominaista suurehko liuenneiden suolojen määrä (mm. kloridi 5 mg/l) ja veden emäksisyys..7 Hannusjärvi Hannusjärvi sijaitsee Kaittaalla Espoossa. Järven pinta-ala on ha ja suurin syvyys vain,5 m. Valuma-alueen pinta-ala on vain,3 km. Valuma-alue on rakennettua asutusaluetta järven pohjoispuolta lukuun ottamatta. Maaperä on kalliota ja moreenia. Järven happitilanne oli tyydyttävä (5,5 mg/l). Happitilanne parani edellistalvesta lauhan säätyypin ansiosta (13,3 mg/l). Valuma-alueen karuudesta huolimatta vedessä oli voimakas humusleima ja kohonnut suolapitoisuus, joka johtunee katualueiden valumista. Ravinnetaso oli lievästi reheville järville ominainen. Fosforipitoisuus laski edellistalvesta ollen 1 µg/l (13 µg/l). Myös suolapitoisuus väheni selkeästi.. Myllyjärvi, Lahnus Myllyjärvi sijaitsee Lahnuksen alueella PohjoisEspoossa.Sen pinta-ala on 1 ha ja rantaviivan pituus,3 km. Myllyjärven suurin syvyys on lähes 7 m. Myllyjärven valuma-alueen pinta-ala on 1,1 km. Maaperä on pääasiassa kallio- ja moreenimaata. Valuma-alueella on metsä- ja suoalueita. Myllyjärvi kuuluu Lepsämänjoen alaosan valuma-alueeseen (1.1).

26 Pintavesien käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Myllyjärvi on kuulunut luokkaan tyydyttävä vuosina ja Myllyjärven vesi on kirkasta, mutta voimakkaan ruskeaa. Veden sameus oli talvella 1,1 FNU ja väriluku g Pt/l. Liuenneiden suolojen määrä oli pienivaluma-alueen luonteesta johtuen. Vesi oli hapanta eikä puskurikykyä ollut lainkaan. Happitilanne oli tyydyttävä. Pintavedessäkin oli happivajetta (kyll.% ), joka johtuu voimakkaasta humusleimasta (COD Mn 19 mg/l). Alusvedessä happea oli enää niukasti, vaikka talvi oli lauha. Ravinnetaso oli alhainen eikä sisäistä kuormitusta todettu. Ammoniumtypen esiintyminen liittyy suovesien vaikutukseen ja happivajeeseen..9 Odilampi Odilampi sijaitsee PohjoisEspoossa, Espoon ja Vantaan kuntien rajalla. Odilampi kuuluu Espoonjoen valumaalueeseen (1.55). Odilammen pinta-ala on ha, rantaviivan pituus, km ja suurin syvyys noin m. Valuma-alueen pinta-ala on, km. Valumaalueella on moreeni, savi ja turvealueita. Lammen eteläosaan laskee vesiä kahdesta ojasta, joiden vedet tulevat suoalueilta. Luusua sijaitsee lammen pohjoispäässä. Odolammen vesi on kirkasta, mutta voimakkaan ruskeaa. Veden sameus oli talvella,5 FNU ja väriluku 1g Pt/l. Liuenneiden suolojen määrä oli pienivaluma-alueen luonteesta johtuen. Vesi oli hapanta eikä puskurikykyä ollut lainkaan. Happitilanne oli tyydyttävä. Happivaje (kyll.% 5) johtuu voimakkaasta humusleimasta (COD Mn 19 mg/l) ja osin myös järven mataluudesta. Ravinnetaso oli talvella alhainen. Ammoniumtypen esiintyminen liittyy happivajeeseen ja suovesien vaikutukseen..1 Siikajärvi Siikajärvi sijaitsee Luoteis-Espoossa Mankinjoen valuma-alueella (1.57). Siikajärven pinta-ala on 7 ha ja rantaviivan pituus 7,3 km. Suurin syvyys on noin. Siikajärven valuma-alueen pinta-ala on 5,1 km. Maaperäkartan perusteella valuma-alueella on moreeni-, kallio-, savi- ja turvealueita. Valuma-alueella on yksi pieni lampi, Ahvilampi (,5 ha), joka sijaitsee Siikajärven koillispään itäpuolella. Pintavesien käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Siikajärvi on kuulunut luokkaan erinomainen vuosina ja luokkaan hyvä vuosina , ja -3. Siikajärven vesi on kirkasta, mutta selvästi humuspitoista. Pintaveden sameus oli 1,-1,9 FNU ja näkösyvyys 1,9-,. Veden väriluku vaihteli välillä 9-g Pt/l. Humusleima oli pohjoispäässä aavistuksen vahvempi. Veden ph oli happamalla puolella. Puskurikyky oli heuikohko. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus vaihteli 9-13 μg/l kuvaten karua tuotantotyyppiä. Happitilanne oli hyvä. Alusvedessäkin oli runsasti happea eikä minkäänlaista sisäistä kuormitusta todettu. Myös typpipitoisuus oli alhaisen eikä ammoniumtyppeä esiintynyt.

27 9.11 Espoonlahti Espoonlahden havaintopaikka on Kallvikin uimarannan kohdalla. Salmi jakaa lahden ko. kohdalla kahteen osaan. Alusveden laatu poikkeaa toisistaan riippuen siitä otetaanko näyte lännempää vai salmen kohdalta. Lännempänä on vettä alle etriä, mutta se on kerrostunut lämpötilan mukaan. Salmen kohdalla vesisyvyys on hieman suurempi ja pohjalla on suolaista murtovettä. Espoonjoen tuomat makeat vedet vaikuttivat tammikuussa pintaveden laatuun. Vesi oli sameaa ja suolapitoisuus oli selvästi vähäisempi kuin syvemmissä vesikerroksissa. Järvivesiin verrattuna suolapapitoisuus oli kuitenkin hieman koholla. Syvemmällä oli vallitsevana murtovesi. Maaliskuussa saatiin heikon jäätilanteen vuoksi vain pintavesinäyte. vesi oli tällöinkin sameaa. Pintaveden ravinnepitoisuudet olivat koholla Espoonjoen vaikutuksen takia. Sekä typpeä (1 µg/l) että fosforia (59 µg/l) oli noin viisinkertainen pitoisuus puhtaaseen murtoveteen verrattuna. Liuennen fosfaatin osuus oli suuri alusvedessä. Tämä tarjoaa leville hyvät kasvuolosuhteet heti, kun jääpeite alueella aukeaa. Espoonjoen vaikutus näkyi myös lievänä hygieenisenä likaantumisena (kolit 35 kpl/dl). 5. YHTEENVETO TALVITULOKSISTA Talvella 1 seurattiin tihennetysti viiden järven happitilanteen kehitystä. Maaliskuussa tutkittiin lisäksi viisi muuta järveä sekä Espoonlahti. Järvien happitilannetta helpotti huomattavasti myöhäinen jäätymisajankohta ja talven lauhuus. Myös vesimassan lämpötila pysyi normaalia alempana hidastaen hapen kulumista. Loppuvuoden runsas valuma lisäsi järvivesien humusleimaisuutta ja ravinnepitoisuuksia, etenkin typpikuormaa. 5.1 Happitilanteet Tutkituista järvistä mikään ei ollut hapeton. Matalajärvenkin happitilanne oli poikkeuksellisesti hyvä. Selvää päällysveden happivajetta esiintyi Hannusjärvessä, Odilammessa ja Luukinjärvessä. Muissa järvissä päällysveden happitilanne oli hyvä. Luukinjärvessä oli happivajetta hapetuksesta huolimatta. Hapetusta suoritettiin myös Espoon Pitkäjärvessä, Lippajärvessä ja Matalajärvessä. 1 1 Kuva 5.1. Eri järvien pintaveden happipitoisuus maaliskuussa 1.

28 1 5. Typpipitoisuudet Typpipitoisuus oli lähellä luonnontasoa Lahnuksen Myllylammessa ja Siikajärvessä valuma-alueen karuuden ansiosta. Typpipitoisuus 1 µg/l ylittyi vain Espoonlahdella Espoonjoen vaikutuksen takia. Muissa järvissä typpipitoisuus vaihteli välillä -1 µg/l. Luonnontaso on luokkaa -5 µg/l. 1 1 Kuva 5.. Eri järvien pintaveden typpipitoisuus maaliskuussa Fosforipitoisuudet Fosforia oli eniten Matalajärvessä, mutta myös Espoon Pitkäjärven ja Espoonlahden fosforipitoisuudet olivat korkeita. Yleisesti katsoen muiden järvien fosforitaso oli alhainen. Selitystä voidaan hakea lähinnä normaalia paremmasta happitilanteesta Kuva 5.3. Eri järvien pintaveden fosforipitoisuus maaliskuussa 1.

29 11 5. Muu veden laatu Vuodenvaihteen runsaat valumat lisäsivät järvien humusleimaa ja pääosa tutkituista järvistä oli ruskeavetisiä. Vain Bodomjärvi ja Lippajärvi olivat humusleimaltaan vähäisiä. Muissa humusleima oli kohtalainen tai voimakas Kuva 5.. Eri järvien pintaveden COD Mn -arvot maaliskuussa 1. Tutkitut järvet olivat pääosin lievästi emäksisiä tai neutraaleja ja puskurikyky oli hyvä. Lahnuksen Myllylampi, Odilampi ja Siikajärvi olivat happamia ja niissä oli heikko puskurikyky. Tämä liittyi alhaiseen liuenneiden suolojen määrään. Järvien hygieeninen veden laatu oli pääosin moitteeton. Hieman kolibakteereja todettiin Lippajärvessä ja Espoonlahdella. Vedet olivat kuitenkin uimiseen sopivia. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Limnologi, MMM Reijo Oravainen Hyväksynyt: Toiminnanjohtaja Jukka Mattila TIEDOKSI: Uudenmaan ELY-keskus

ÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ. ÛÍÐÑÑÒ Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì. λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì. Õ» ² ± íïèñïì

ÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ. ÛÍÐÑÑÒ Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì. λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì. Õ» ² ± íïèñïì ÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ Ç³ < *µ» µ«ûíðññò Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì Õ» ² ± íïèñïì SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1. HAVAINTOPAIKAT JA MENETELMÄT... 1 3. TALVEN 14 SÄÄOLOT... 4. TULOKSET

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014 Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen

Lisätiedot

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

LUUKINJÄRVEN ILMASTUKSEN TEHOKKUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI SEKÄ SUOSITUK- SET JATKOSTA/VUOSI 2013

LUUKINJÄRVEN ILMASTUKSEN TEHOKKUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI SEKÄ SUOSITUK- SET JATKOSTA/VUOSI 2013 Vesistöosasto/RO.. Kirjenumero 97/ Espoon kaupungin ympäristökeskus PL 44 7 Espoon kaupunki LUUKINJÄRVEN ILMASTUKSEN TEHOKKUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI SEKÄ SUOSITUK- SET JATKOSTA/VUOSI. JOHDANTO

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Järvien tarkkailutulokset Liite 2. Ojien tarkkailutulokset Liite 3. Havaintopaikkakartta

SISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Järvien tarkkailutulokset Liite 2. Ojien tarkkailutulokset Liite 3. Havaintopaikkakartta SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. HAVAINTOPAIKAT JA MENETELMÄT... 1 3. KESÄN 2014 SÄÄOLOISTA... 2 4. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 2 4.1 Kalajärvi... 2 4.2 Bodominjärvi... 3 4.3 Espoon Pitkäjärvi... 5 4.4

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 15 Espoon vesistötutkimus vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä 13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 1 Elina Meriluoto 24.9. Kirje no 692 HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY Jätevesilaitos Paroistentie 7 136 HÄMEENLINNA ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 1. JOHDANTO Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2011

Espoon vesistötutkimus 2011 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 2011 Talven 2011 happiraportti Katja Pellikka Sisällysluettelo 1 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 2 Sääolot talvella 20 11...

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010 Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia

Lisätiedot

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa

Lisätiedot

3.10 Sorvalampi Velskolan Pitkäjärvi Espoonlahti JOKI/OJATULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

3.10 Sorvalampi Velskolan Pitkäjärvi Espoonlahti JOKI/OJATULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Pantone 3 SISÄLTÖ 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS... 1 2. VUODEN 215 SÄÄOLOT... 4 3. JÄRVITULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 5 3.1 Bodominjärvi... 5 3.1.1. Talvitulokset... 6 3.1.2. Kesätulokset... 7 3.1.3. Pitkän

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l

Lisätiedot

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMEN KUNNOS- TUS/TULOKSET VUOSIEN 2012 JA 2014 NÄYTTEIS- TÄ SEKÄ NIIDEN TARKASTELU

KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMEN KUNNOS- TUS/TULOKSET VUOSIEN 2012 JA 2014 NÄYTTEIS- TÄ SEKÄ NIIDEN TARKASTELU Vesistöosasto/RO 15.1.214 Kirjenumero 814/14 Tammelan kunta Kaukjärvi kirkkaammaksi-hanke Jenni Kemppi Hakkapeliitantie 2 313 TAMMELA KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMEN KUNNOS- TUS/TULOKSET VUOSIEN 212 JA 214

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset

SISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 1 2.1 Iso-Inha... 1 2.2 Onkemäenjärvi... 2 2.3 Pikku-Inha... 3 2.4 Pyhäjärvi, Vakkalanselkä... 3 2.5 Ruokojärvi... 4 2.6 Suonojärvi... 4 2.7

Lisätiedot

VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.10.2007 Kirje nro 651 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

COOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN

COOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN 28.8.212 19.1.212 17.4.213 25.4.213 1.5.213 3.7.213 12.8.213 25.9.213 22.1.213 2.11.213 25.3.215 28.4.215 28.5.215 24.6.215 1.8.215 3.11.215 16.11.215 Vesistöosasto/RO 23.11.215 Kirjenumero 947/15 Vanajavesikeskus/Suvi

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

Kesätulokset Odilampi Talvitulokset Kesätulokset Siikajärvi Talvitulokset...

Kesätulokset Odilampi Talvitulokset Kesätulokset Siikajärvi Talvitulokset... SISÄLTÖ 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS... 1 2. VUODEN 214 SÄÄOLOT... 4 3. JÄRVITULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 5 3.1 Bodominjärvi... 5 3.1.1. Talvitulokset... 6 3.1.2. Kesätulokset... 8 3.1.3. Pitkän aikavälin

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. SÄÄ- JA VALUMAOLOT... 1 3. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 3 3.1 Iso Oravajärvi... 3 3.2 Kivilahtijärvi...

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012 LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin

Lisätiedot

ÕÊÊÇ ÌÛÎÊßÕÑÍÕ ÑÇ ÔÑÐÛÒ ÕËÒÌß. ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÔÑÐÐ Ö\ÎÊÛÒô ÒËÓÓ ÍÌÛÒÖÑÛÒ Öß ÕÛÍ Ö\ÎÊÛÒ ÇØÌÛ ÍÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïì.

ÕÊÊÇ ÌÛÎÊßÕÑÍÕ ÑÇ ÔÑÐÛÒ ÕËÒÌß. ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÔÑÐÐ Ö\ÎÊÛÒô ÒËÓÓ ÍÌÛÒÖÑÛÒ Öß ÕÛÍ Ö\ÎÊÛÒ ÇØÌÛ ÍÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïì. ÕÊÊÇ Pantone 3 ÌÛÎÊßÕÑÍÕ ÑÇ ÔÑÐÛÒ ÕËÒÌß ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÔÑÐÐ Ö\ÎÊÛÒô ÒËÓÓ ÍÌÛÒÖÑÛÒ Öß ÕÛÍ Ö\ÎÊÛÒ ÇØÌÛ ÍÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïì λ ± Ñ ª ²»² îðïë ÍÍÒ ðéèïóèêìë Ö«µ «² ± éîê SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTE

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 LUVY/108 22.3.2012 Erkki Selin Kirkkonummi/ympäristönsuojelu KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 Kirkkonummen järvitutkimus perustuu kunnan ympäristönsuojeluyksikön toimeksiannosta tehtävään, joka

Lisätiedot

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017

Lisätiedot

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0

Lisätiedot

Kesätulokset Pitemmän aikavälin tarkastelu VUOHILAMPI Talvitulokset Kesätulokset

Kesätulokset Pitemmän aikavälin tarkastelu VUOHILAMPI Talvitulokset Kesätulokset SISÄLTÖ 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS... 1 2. VUODEN 213 SÄÄOLOT... 4 3. JÄRVITULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 5 3.1 Kalajärvi... 5 3.1.1. Talvitulokset... 6 3.1.2. Kesätulokset... 6 3.1.3. Pitkän aikavälin

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TULOSTEN TARKASTELU... 3 3.1 Mommilanjärvi... 3 3.2 Ansionjärvi... 4 3.3 Koiranvuolle... 4 3.4 Kolmilammi, pohjoinen... 5 3.5 Kolmilammi,

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Pauliina Salmi & Kalevi Salonen 31st Congress of SIL, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 17.8.21 Mukailtu suomeksi Tavoitteet

Lisätiedot

Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017

Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017 8.8.2017 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017 Siuntion Kynnarissa Tjusträskin itäpuolella sijaitsevan Kynnarträskin vesinäytteet otettiin 18.7.2017 Siuntion kunnan

Lisätiedot

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset

SISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄOLOT... 1 3. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 2 3.1 Iso-Tappuri... 2 3.2 Kivikesku... 3 3.3 Koukkujärvi... 4 3.4 Pikku-Koukkujärvi... 4 3.5 Sanasjärvi...

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018

Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. HYDROLOGISET TIEDOT... 1 3. VEDEN LAADUN ARVOSTELUPERUSTEET... 2 4. JÄRVILAUSUNNOT... 4 4.1 HÄMEENLINNAN A (35.233)...

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

ÕÊÊÇ ÌÛÎÊßÕÑÍÕ ÑÇ ÔÑÐÛÒ ÕËÒÌß. ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÔÑÐÐ Ö\ÎÊÛÒô ÒËÓÓ ÍÌÛÒÖÑÛÒ Öß ÕÛÍ Ö\ÎÊÛÒ ÇØÌÛ ÍÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïì.

ÕÊÊÇ ÌÛÎÊßÕÑÍÕ ÑÇ ÔÑÐÛÒ ÕËÒÌß. ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÔÑÐÐ Ö\ÎÊÛÒô ÒËÓÓ ÍÌÛÒÖÑÛÒ Öß ÕÛÍ Ö\ÎÊÛÒ ÇØÌÛ ÍÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïì. ÕÊÊÇ Pantone 3 ÌÛÎÊßÕÑÍÕ ÑÇ ÔÑÐÛÒ ÕËÒÌß ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÔÑÐÐ Ö\ÎÊÛÒô ÒËÓÓ ÍÌÛÒÖÑÛÒ Öß ÕÛÍ Ö\ÎÊÛÒ ÇØÌÛ ÍÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïì λ ± Ñ ª ²»² îðïë ÍÍÒ ðéèïóèêìë Ö«µ «² ± éîê SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTE

Lisätiedot