VESIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2016 VUOSIRAPORTTI
|
|
- Raili Parviainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala Lahden ympäristöpalvelut VESIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 1 VUOSIRAPORTTI Kuopio Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 1, 715 KUOPIO Puh Kotipaikka: Kuopio, Y-59- tiedustelut@vesieko.fi
2 1. Johdanto Vesijärven historia on varsin monivaiheinen ja sitä on kuvattu useissakin lähteissä. Tiivistetysti voidaan todeta, että järven rehevöityminen alkoi jo 1-luvulla, tilanteen heikentyessä 197-luvulle asti. Tuolloin maamme saastunein järvi alkoi toipua, sillä 1975 alkoi Lahden kaupungin jätevesien biologiskemiallinen puhdistaminen, ja puhdistetut jätevedet purettiin Vesijärven sijaan Porvoonjokeen. Ilmeisesti typpikuormituksen loppumisen seurauksena sinilevät saivat kilpailuedun ja vaikka rehevyystaso laskikin, järven käyttökelpoisuus (ja virkistysarvo) heikentyi massiivisten kukintojen seurauksena 19 luvun alussa. 19-luvun lopulla järvi oli intensiivisen hoidon ja tutkimuksen kohteena, erityisesti hoitokalastuksen osalta. Kunnostushankkeen ansiosta järven tila parantui ja leväkukinnoista päästiin käytännössä eroon. Vuosituhannen lopulla tilanne alkoi kuitenkin heikentyä uudelleen ja näin ollen kunnostustyöt jatkuivat tehostetummin muutaman vuoden hoitojakson jälkeen vuonna Kyseinen Vesijärvi II -hanke päättyi vuonna, jonka jälkeen toimintaa on jatkettu Vesijärvi-säätiön koordinoimana. Vesijärven Enonselän seurannoissa on havaittu, että hapettomien alueiden pintaalat kasvoivat -luvulle tultaessa. Näin ollen myös hapettomuuden vaikutukset (ravinteiden vapautuminen ja eliöyhteisömuutokset) lisääntyivät. Vesijärven hapetus aloitettiin talvella 7- Myllysaaren syvänteessä (kuva, kartta). Syksyllä 9 pääsyvännealueelle asennettiin kaikkiaan kpl Mixox MD 11- hapetinta. Tässä raportissa tarkastellaan hapetuksen vaikutuksia Vesijärven happitilanteeseen ja vedenlaatuun. Raportti perustuu aiempien vuosien osalta ympäristöhallinnon Hertta-vedenlaatujärjestelmästä (Oiva - ympäristö- ja paikkatietopalvelu) haettuihin vedenlaatutietoihin. Vuoden 1 tarkastelu perustuu Vesijärvitarkkailun tuloksiin (näytteenotto ja analysointi Ramboll Analytics). Lisäksi käytössä olivat Myllysaaren ja Enonselän automaattisten mittausasemien havaintoaineistot (Luode Consulting Oy). Kesällä 1 Lankiluodon automaattiasema ei ollut vian vuoksi käytössä.. Sää Vuosien välinen vaihtelu vedenlaadussa selittyy osittain säätilan vaihteluilla. Sateet lisäävät ravinnevalumia ja lämmin ja sateinen talvi näkyy vesistöissä seuraavan kesän kohonneina ravinnepitoisuuksina sekä mahdollisina voimakkaampina leväkukintoina. Vesijärvi jäätyi , noin viikko myöhemmin kuin edellisenä talvena. Jäät lähtivät 1..1, neljä päivää myöhemmin kuin keväällä 15. Jääpeitteisyyskaudesta muodostui siten yhtä pitkä kuin edellistalvena, noin 1 päivää. Talvi oli tammikuuta lukuun ottamatta tavallista leudompi, sillä kuukausikeskilämpötilat olivat helmi-huhtikuussa,9-5,5 astetta vertailukauden vastaavan ajan keskiarvoja korkeampia. Tammikuu oli puolestaan kylmä, keskilämpötilan ollessa, astetta vertailukauden vastaavaa ajankohtaa kylmempi. Tammikuussa ja maaliskuussa sademäärät jäivät pieniksi. Tammikuun pakkasjakson aikana lunta oli vain vähän, noin 15 cm. Helmikuu ja huhtikuu olivat puolestaan sateisia.
3 Vuoden keskilämpötila, o C Lahti Vuoden sadesumma (mm) Lahti Kuukauden keskilämpötila, o C Kuukauden sademäärä, mm 3 Kevät 15 alkoi hieman tavanomaista lämpimämmissä merkeissä, ja sademäärät jäivät pieniksi. Kesäkuu oli kuukausikeskilämpötilan perusteella tavanomainen, ja heinäkuu puolestaan hivenen viileä. Kesä- ja heinäkuussa satoi hieman tavanomaista enemmän. Yhteenveto vuoden 1 ilman lämpötiloista ja sadannasta Lahdessa on esitetty kuvassa 1. Lähde: Suomen Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaus. Lämpötila- ja sadantatietoja on verrattu kauden keskiarvoon ,, 5,, 3,, 1,, Kuva 1. Kuukausikeskilämpötilat ja sademäärät Lahden seudulla vuosina 1-1, sekä vertailukaudella (Ilmatieteenlaitos, kuukausitilastot) Kuukaudet 3. Hapetinlaitteiden toiminta Vesijärven hapetinlaitteet 1- (kuva ), sekä Myllysaaren syvänteen hapetin pysäytettiin syystäyskierron ajaksi Lokakuussa 15 laite nro poistettiin järvestä. Talvella 1 käytössä olivat laitteet 3, 5 ja 7 (käynnistetty 9.3.1). Keväällä laitteen pysäytettiin noin Kesähapetus laitteilla 1 ja 3-7 aloitettiin..1. Laite nro ei käynnistynyt (kaapelivika, joka korjattiin). Myllysaaren syvänteen hapetus Mixox 5- hapetinlaitteella aloitettiin Kesähapetus aloitettiin noin viikkoa aikaisemmin kuin vuonna 15. Myllysaaren hapetus aloitettiin puolestaan pari viikkoa myöhemmin kuin vuonna 15. Hapettimet pysäytettiin syystäyskierron ajaksi.9.1.
4 Taulukko 1. Hapetinlaitteiden käyntiajat vuonna 1. Laitenro Sijainti Talvi 15-1 Toukokuu 1 Kesäkuu 1 Heinäkuu 1 Elokuu 1 Syyskuu 1 Pysäytetty Huolto ja Käynnistetty noin Myllysaari Ei käytössä Ei päällä. syystäyskierron koekäyttö ajaksi Vasikkasaari Ei käytössä 3 Rautakankare (hiihtomaja) Lankiluoto, syvänne Ei käytössä Talvihapetus aloitettu 9.3.1ja lopetettu (Enonsaari S) Ei käytössä 5 Enonselkä, syvänne (Enonsaari SW) Talvihapetus aloitettu ja lopetettu (Enonsaari W) Ei käytössä 7 (Enonsaari NW) Talvihapetus aloitettu Talvihapetus lopetettu 1..1 Huolto ja koekäyttö. Huolto ja koekäyttö. Huolto ja koekäyttö. Huolto ja koekäyttö. Huolto ja koekäyttö. Huolto ja koekäyttö. Huolto ja koekäyttö. Käynnistetty..1. Havaittu vika..1. Ei käynnistynyt. Käynnistetty..1. Käynnistetty..1. Käynnistetty..1 Harusten ja kaapelin korjaus..1. Käynnistetty..1. Käynnistetty..1. Kaapelin korjaus Toiminnassa loppukuun. Pysäytetty syystäyskierron ajaksi.9.1. Pysäytetty syystäyskierron ajaksi.9.1. Pysäytetty syystäyskierron ajaksi.9.1. Pysäytetty syystäyskierron ajaksi.9.1. Pysäytetty syystäyskierron ajaksi.9.1. Pysäytetty syystäyskierron ajaksi.9.1. Pysäytetty syystäyskierron ajaksi.9.1.
5 5 Kuva. Vesijärven hapetinlaitteiden, hapetinlaitteiden sähkökeskusten ja havaintopaikkojen (Huom! kuvassa ei ole esitetty kaikkia olemassa olevia havaintopaikkoja) sijainnit. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 351/MML/1. Huom! Laite nro poistettu käytöstä lokakuussa 15.
6 . Tulokset Tarkastelu perustuu Vesijärven velvoitetarkkailun havaintopaikkojen Lankiluoto 1, Enonselkä 79 ja Kajaanselkä 3 tuloksiin (Ympäristöhallinto, Avoin tieto, ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta), sekä Lahden ympäristöpalvelujen teettämiin tarkkailutuloksiin havaintopaikoilta Enonsaaren syvänne, Satama ja Laitialanselkä (15.3.,.. ja 11..1). Kajaanselkä ja Laitialanselkä ovat hapetussyvänteiden vertailupisteitä. Avovesikauden aikana Vesijärven tilaa seurattiin lisäksi automaattisten mittauslaitteiden avulla. Vuonna 1 automaattista mittausdataa kertyi 1.5. alkaen havaintosyvänteiltä Enonselkä ja Myllysaari. Automaattimittauslautan tuloksia on tarkasteltu päiväkeskiarvoina. Aiempina vuosina mittauksia on tehty myös Lankiluodon syvänteellä, mutta vuonna 1 dataa ei ollut saatavilla laitevian vuoksi kuin vajaalta kahden viikon jaksolta..1. Talvi 1 Vesijärven talviaikainen hapetus aloitettiin 7 vrk järven jäätymisen jälkeen (9.3.1) hapetinlaitteilla nro 3 (Lankiluoto), 5 (Enonselän syvänne, Enonsaaren lounaispuoli) ja 7 (Enonsaaren luoteispuoli). Talviaikaiset vesinäytteet otettiin päivää hapetuksen aloittamisen jälkeen, Maaliskuun puolivälissä Enonsaaren syvänteen (Enonselkä) pohjanläheisen veden happipitoisuus oli 7,7 mg/l (3 m). Vesirunko oli selvästi lämpötilakerrosteinen, alusveden ollessa hieman tavanomaista viileämpää hapetuksesta johtuen (1 m:,9 o C ja p-1m (3 m),7-,9 o C. Happitilanne oli hyvä myös Lankiluodon syvänteessä (p-1 m 9 m:,1 mg/l). Päällysvesi oli lämpimämpää kuin muilla havaintopaikoilla (1 m: 1, oc). Pohjanläheinen vesi oli Enonsaaren syvänteen tavoin hieman normaalia viileämpää hapetuksesta johtuen (p-1 m 9 m:,9 o C). Molemmilla hapetussyvänteillä (Enonsaaren syvänne ja Lankiluoto) pohjanläheisen veden ammoniumtyppipitoisuus oli maaliskuun havaintokerralla pieni, µg/l. Hyvästä happitilanteesta huolimatta pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus oli molemmilla havaintopaikoilla koholla päällysveteen verrattuna (1m 17-1 µg/l, p-1 m 9-3 µg/l). Kokonaisfosforista noin 57 % oli liukoisessa fosfaattifosfori muodossa. Myös pohjanläheisen veden mangaani- ja rautapitoisuudet olivat päällysveteen verrattuna koholla (1m: Fe 1-5µg/l ja Mn,-,7 µg/l ja p-1 m: Fe 11-1 µg/l, Mn -51 µg/l). Havainnot voivat viitata näytteenottoa edeltäneeseen heikkoon happitilanteeseen, jolloin fosforia, rautaa ja mangaania on vapautunut sedimentistä. Samaan aikaan vertailusyvänteillä Laitialanselällä ja Kajaanselällä pohjanläheisessä veden happitilanne oli heikompi: Laitialanselkä,7 mg/l (17 m) ja Kajaanselkä, mg/l (9 m). Pohjanläheisen veden ammoniumtypen, mangaanin ja raudan pitoisuudet olivat jo selvästi koholla. Kajaanselällä myös fosforia oli jo ehtinyt vapautua (1 m 13 µg/l, p-1 m µg/l). Laitialanselällä
7 Kokonaisfosfori, µg/l Ammoniumtyppi, µg/l Happi, mg/l Lämpötila, o C 7 pohjanläheisen veden fosforipitoisuus oli pienempi (p-1 m 19 µg/l) paremmasta happitilanteesta johtuen. Sataman syvännettä ei hapetettu talvella 1. Pohjanläheisen veden happitilanne oli heikko. Pohjan lähellä (13,5 m) oli happea 1,9 mg/l. Vesi oli kerrostunut ja alusvesi oli lämmintä (p-1m 3, oc). Vesirungon kokonaisfosforipitoisuus kasvoi syvemmälle mentäessä (1m 1, p-1m 35). Myös raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat pohjalla moninkertainen päällysveteen verrattuna. Hapetussyvänteiden happitilanne, sataman Myyllysaaren syvännettä lukuun ottamatta, oli samaa luokkaa kuin aiempina hapetusvuosina (tarkastelujaksolla 1-1) (kuva ). Vertailuhavaintopaikalla Kajaanselällä pohjanläheisen veden happitilanne on ollut maaliskuun havaintokerroilla pääasiassa heikko, alle mg/l. Hyvän happitilanteen ja sekoittumisen seurauksena Enonselän, Lankiluodon ja sataman hapetussyvänteissä ei havaittu lopputalven aikaista pohjanläheisen veden fosforipitoisuuden nousua, kuten ei aiempinakaan hapetusvuosina Maaliskuu, pohjanläheinen vesikerros 5,5 3,5 Enonsaaren syv. 3,5 Lankiluoto 1,5 Satama 1,5 Kajaanselkä Maaliskuu, pohjanläheinen vesikerros Enonsaaren syv. Lankiluoto Satama Kajaanselkä Laitialanselkä Maaliskuu, pohjanläheinen vesikerros Enonsaaren syv. 1 Lankiluoto Satama Kajaanselkä Maaliskuu, pohjanläheinen vesikerros Enonsaaren syv. Lankiluoto Satama Kajaanselkä Laitialanselkä Kuva 3. Pohjanläheisen veden lämpötila, happi-, kokonaisfosfori ja ammoniumtyppipitoisuus maaliskuussa ja 5, sekä Avovesikausi 1 Avovesikauden mittausjakson alussa, 1.5.1, Enonselän ja Myllysaaren syvänne olivat jo kerrostuneet. Pohjanläheisen veden lämpötila oli -7 astetta. Happitilanne oli hyvä. Enonselällä pohjanläheiseen veteen (3 m) liuenneen hapen määrä väheni nopeasti (1 mg/l/d) toukokuun alkupuolella, kunnes.5.1 paikkeilla lämpötilaerot tasaantuivat ja 3 m havaintosyvyyksien välillä. Samalla pohjanläheisen veden happivarannot saivat täydennystä, happipitoisuuden noustessa, mg/l pitoisuudesta tasolle mg/l (kuva ).
8 Lämpötila, o C Happi, mg/l Tilanne pysyi hapen suhteen vakaana aina 9..1 asti, jolloin lämpötila alkoi nousta havaintosyvyydellä m, lisäten tiheyseroja havaintosyvyyksien m ja 3 m välillä. Alusveden tilavuuden pienentyessä, pohjanläheisen veden happipitoisuus alkoi jälleen heikentyä nopeasti, kulumisnopeuden ollessa aluksi luokkaa,5 mg/l/d. Enonselän hapetin käynnistettiin..1 tilanteessa, jossa pohjanläheinen vesikerros oli hapeton, metrissä oli happea 3, mg/l ja 1 metrissä 7, mg/l. Hapettimen käynnistämisen jälkeen alusvettä olivat m ja sitä syvemmät alueet. Hapettimen käynnistämisen jälkeen pohjanläheiseen veteen liuenneen hapen määrä nousi viikossa pitoisuuteen mg/l (5.7.1). Tämän jälkeen alusveden happipitoisuus määrä alkoi taas laskea tasaisesti, kulumisnopeuden ollessa, mg/l/d. Syystäyskierto alkoi noin , lämpötilaerojen tasoittuessa. Hapetuspumpun ollessa toiminnassa, lämpötilaerot pienenivät hiljalleen alusveden ja 1 m havaintosyvyyden välillä, alusveden lämmetessä hapetuksen seurauksena. Lämpötilaerot tasoittuivat , jota ennen pohjan lähellä oli happea,5 mg/l ja metrissä 1 mg/l. 1 metrin syvyydellä hapen määrä oli lähtenyt nousuun jo hieman aiemmin, pitoisuuden ollessa alimmillaan 7..1 (1, mg/l) Enonselkä Happi 1 m [mg/l] Happi m [mg/l] Happi 3 m [mg/l] Enonselkä Lämpötila 1 m [ C] Lämpötila m [ C] Lämpötila 3 m [ C] Kuva. Enonselän vesirungon lämpötila ja happipitoisuus päiväkeskiarvoina ilmoitettuna havaintosyvyyksillä 1, ja 3 m. Myllysaaren syvänteen pohjanläheisen veden (13 m) happipitoisuus heikkeni nopeasti toukokuun aikana (muutos, mg/l/d), kunnes vesirungon lämpötilaerot
9 Lämpötila, o C Happi, mg/l 9 tasoittuivat 9..1 (kuva 5). Ennen kiertoa pohjanläheisen veden lämpötila oli 9,3 o C ja happipitoisuus oli laskenut pitoisuuteen 5,9 mg/l. Kierron jälkeen pohjan lähellä oli mittaustulosten mukaan happea -9 mg/l ja lämpötila oli kohonnut 13 asteeseen. Kesäkuun alun jälkeen hapenkulumisnopeus oli,1 mg/l/d aina.7.1 asti, jolloin alusveden happitilanne parani vesirungon lämpötilaerojen tasaantuessa toistamiseen. Ennen kiertoa pohjanläheiseen veteen liuenneen hapen määrä ehti laskea pitoisuuteen 5,1 mg/l. Kierron jälkeen vesimassan lämpötila havaintosyvyyksillä 5, 1 ja 13 m oli noin 17 o C. Kierron jälkeen hapenkulutus oli voimakasta aina heinäkuun puoliväliin asti, jolloin lämpötilaerot havaintosyvyyksien välillä jälleen kasvoivat välisenä aikana happipitoisuuden muutos oli, mg/l/d pohjan lähellä oli happea noin mg/l. Hapetin käynnistettiin.7.1. Käynnistämisen jälkeen vesimassan lämpötila nousi 1 m havaintosyvyydellä, saavuttaen lähes saman lämpötilan kuin 5 m syvyydellä (1 o C). Samalla happitilanne parani 1 metrissä. Pohjanläheisen veden happitilanteessa ei havaittu muutosta parempaan, vaan hapenkulutus jatkui, tosin aiempaa hitaampana. Myllysaaren syvänteen happitilanne oli heikoimmillaan täyskierron alkaessa 9..1, jolloin 5 metrissä oli happea 3, mg/l, 1 metrissä 3 mg/l ja pohjan lähellä 1, mg/l. Hapettomuutta ei havaittu koko kesän aikana. Myllysaaren syvänne Happi 5 m [mg/l] Happi 13 m [mg/l] Happi 1 m [mg/l] Myllysaaren syvänne Lämpötila 5 m [ C] Lämpötila 13 m [ C] Lämpötila 1 m [ C] Kuva 5. Myllysaaren syvänteen vesirungon lämpötila ja happipitoisuus päiväkeskiarvoina ilmoitettuna havaintosyvyyksillä 5 m, 1 m ja 13 m. Lankiluodon hapetussyvänteellä ei ollut automaattiseurantaa kesällä 1, laiteviasta johtuen. Vesinäytteiden perusteella pohjan lähellä oli kesäkuun alussa
10 Klorofylli-a µg/l 1 (..1) happea 7 mg/l ja seuraavalla havaintokerralla kesäkuun lopulla (7..1) 1, mg/l. Hapettimien käynnistämisen jälkeen (kesäkuun lopulla) happitilanne oli heinäkuun ja elokuun havaintokerroilla (19.7. ja..1) kesäkuuta parempi (-3 mg/l). Pohjanläheisen veden happivarannot ovat täydentyneet kesän aikana, lämpötilaerojen tasaantuessa väliveden ja alusveden välillä hapetuksesta johtuen (vrt. Enonselkä ja Myllysaari). Hapettomuutta ei havaittu. Vertailuhavaintopaikalla Kajaanselällä happitilanne heikkeni kesän aikana tasaisesti, vesimassan kerrostumisolosuhteiden ollessa vakaat. Kajaanselän syvänteen pohjanläheisen veden happipitoisuus laski kesän viimeiseen havaintokertaan (..1) mennessä pitoisuuteen,3 mg/l..3. Rehevyys ja sisäinen kuormitus avovesikauden aikana Enonsaaren ja Myllysaaren syvänteen (Satama) vedenlaatua tarkkailtiin profiilinäytteiden avulla kerran kesän 1 aikana (..1). Tuolloin päällysveden fosforipitoisuus oli havaintopaikoilla 33-3 µg/l (erittäin rehevä) ja pohjanläheisen veden -5 µg/l, pitoisuuden ollessa korkeampi Enonselän syvänteellä. Perustuottajien määrää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuus vaihteli Enonselän automaattiasemalla välillä 3,-13,5 µg/l ja Myllysaaren asemalla välillä,5-13 µg/l. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin kesällä 15, edustaen lievästi rehevien ja rehevien vesistöjen arvoja (kuva ). Levämäärissä havaittiin vaihtelua kesän aikana. Klorofyllipitoisuudet olivat koholla toukokuun puolivälissä, heinäkuun lopulla ja elokuun puolivälissä, sekä Myllysaaren syvänteellä myös kesäkuun puolivälissä, ajoittuen hetkiin jolloin vesimassan lämpötilakerrostuneisuus on purkautunut osittain tai kokonaan Enonselkä Myllysaaren syvänne Kuva. Klorofyllipitoisuus Myllysaaren ja Enonselän automaattitarkkailupisteillä. Lankiluodon havaintopaikan avovesikauden aikainen päällysveden kokonaisfosforipitoisuus vaihteli kesän havaintokertojen aikana välillä 15-3 µg/l
11 Nitraattityppi (NO3-N) µg/l Ammoniumtyppi (NH- N) µg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Lämpötila oc Happi mg/l 11 (ka., µg/l), ollen alkukesällä lievästi rehevien vesien tasolla ja loppukesällä rehevien vesien tasolla (kuva 7). Pohjanläheisen veden keskikesän aikainen heikko happitilanne aiheutti sisäistä ravinnekuormitusta. Pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus lähes kolminkertaistui kesän aikana ( µg/l..1 µg/l). Myös ammoniumtyppi- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat koholla, erityisesti kesäkuun lopulla ja elokuun alussa. Fosfaattifosforin osuus pohjanläheisen veden kokonaisfosforista oli kesän aikana -7 %. Osuus oli suurin kesäkuun lopulla, jolloin myös happitilanne oli havaintohetkien heikoin (1, mg/l). Klorofyllipitoisuus vaihteli lievästi rehevästä rehevään, 5-13 µg/l. Pitoisuus oli korkein kesäkuun lopulla, jolloin päällysvedessä havaittiin lisääntyneestä perustuotannosta johtuva hapen ylikyllästystila ja korkea ph (,) Lankiluoto 1 m 15 m p-1 m (9 m) Pvm 1 Fosfaattifosfori (PO-P) µg/l Kuva 7. Lankiluodon vedenlaatu vuonna 1. Kesäaikainen hapetus aloitettiin..1. Hapetuksen vaikutus Vesijärven happi- ja kerrostuneisuusolosuhteisiin, sekä sisäiseen kuormitukseen
12 1 Hapetuksen myötä Vesijärven Enonselän alueen kerrostuneisuusolosuhteet ovat muuttuneet, vaikuttaen myös happitilanteeseen (kuvat ja 9). Koko vesirunko on ollut 1-1 avovesikausina aiempaa tasalämpöisempää Mixox - hapetuspumppauksesta johtuen. Erot 1, ja 3 metrin välillä ovat olleet pieniä ajoittain myös hapen osalta. Hapetusvuosina alusvesi (3 m) on ollut pääsääntöisesti lämpimämpää kuin vertailuvuotena 9. Enonselän tulosten perusteella Vesijärven pohjanläheisen veden hapettomat jaksot ovat hapetushoidon aikana lyhentyneet (kuva 9) keskimäärin viikon parin mittaisiksi, mutta heikkohappiset (< mg/l) jaksot voivat edelleen olla pitkiä, luokkaa 13- vrk (ka. 35 vrk), riippuen mm. täyskierron alkamisajankohdasta. Kesällä 15 Enonselän syvänteessä ei havaittu hapettomuutta ja heikkohappiset (happea < mg/l) jaksot olivat vain päivän-pari pituisia. Vuonna 1 heikkohappisia jaksoja oli kaksi, jotka molemmat olivat noin parin viikon mittaisia. Vertailuvuonna 9, jolloin Vesijärveä ei hapetettu, pohjanläheisen vesi oli hapeton 9 vrk:n ajan. Happitilanne on kohentunut myös talviaikana (kuva 11). Havaintosyvyyksien 1 m (välivesi) ja alusveden yläosan ( m) hapettomuudelta on vältytty kokonaan vuosina 1-1. Happitilanne voi kuitenkin edelleen heikentyä mm. laiterikoista johtuen. Hapetushoidon aloittamisen jälkeen pohjalta vapautuvien ravinteiden määrä on vähentynyt ja pitoisuusvaihtelu tasoittunut (kuvat 1 ja 11).
13 o C Lämpötila 1 m o C Lämpötila m o C Lämpötila 3 m Kuva. Enonselän syvänteen vesimassa lämpötila avovesikaudella 9-1. Automaattinen mittausasema, Enonselkä (Luode Consulting Oy, aineisto sivulta lahti.fi). Vuonna 9 Vesijärveä ei hapetettu.
14 mg/l mg/l mg/l Happi 1 m Happi m Happi 3 m Kuva 9. Vesijärven Enonselän syvännealueen happipitoisuudet eri syvyyksillä (1, ja 3 m) vuosina 9-1. Enonselän automaattinen mittausasema (Luode Consulting Oy).
15 Happi, mg/l Happi, mg/l Kokonaisfosfori, µg/l 15 1 Lankiluoto 1, pohjanläheinen vesikerros (heinä-elokuu) Happi p-1m Kok.P p-1m Kok-P, ka Kuva 1. Lankiluoto 1. Pohjanläheisen veden happi- ja kokonaisfosforipitoisuus heinä-elokuussa vuosina 1-1. Punainen viiva kuvaa hapetuksen aloitusta. Lankiluoto 1, pohjanläheinen vesikerros (maaliskuu) µg/l Happi p-1m Kok.P p-1m Kuva 11. Lankiluoto 1. Pohjanläheisen veden happi- ja kokonaisfosforipitoisuus maaliskuussa vuosina 1-1. Punainen viiva kuvaa hapetuksen aloitusta (talvi 1). 5. Yhteenveto Talvella 15-1 hapettimet 3 (Lankiluoto), 5 (Enonselkä) ja 7 (Enonsaaren luoteispuolella) olivat käytössä välisen ajan. Talvinäytteet otettiin noin viikkoa hapettimien käynnistämisen jälkeen. Happitilanne oli hyvä sekä Lankiluodon että Enonselän havaintosyvänteillä (p-1m luokkaa mg/l). Hyvästä happitilanteesta huolimatta ravinne- ja rauta- sekä mangaanipitoisuudet olivat koholla pohjan lähellä, viitaten hapettimien käynnistämistä edeltäneeseen heikkoon happitilanteeseen, tai vaihtoehtoisesti virtausten mukana muilta alueilta kulkeutuvaan ravinnerikkaampaan veteen.
16 1 Keväällä 1 Enonselän ja Myllysaaren havaintosyvänteet kerrostuivat lämpötilan suhteen jo toukokuun alussa. Hapettimet 1-7 käynnistettiin kesäheinäkuun vaihteessa. Myllysaaren hapetin käynnistettiin vasta heinäkuun lopulla, Hapetus aloitettiin laitteilla 1-7 aloitettiin parisen viikkoa aiemmin kuin kesällä 15. Myllysaaren hapetus aloitettiin puolestaan parisen viikkoa myöhemmin kuin edellisenä kesänä. Hapettimet olivat toiminnassa koko kesän hapetusjakson. Myllysaaren syvänteessä ei havaittu hapettomuutta kesän 1 aikana. Automaattimittauksen mukaan pohjanläheisen veden happipitoisuus oli alimmillaan 1, mg/l. Happipitoisuus oli yhtäjaksoisesti alle mg/l noin viikon ajan, ja alle mg/l noin kuukauden ajan heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Syystäyskierto aikaistui hapetuksen takia, alusveden lämpenemisen seurauksena, alkaen noin 1..1 Enonsaaren syvänteen happitilanne oli heikompi. Pohjanläheinen vesi oli käytännössä hapeton kesäkuun lopussa, mutta vain 3 päivän ajan, jonka jälkeen lämpötilaerot tasoittuivat ja happitilanne parani. Toinen pohjanläheisen veden heikkohappinen jakso ajoittui heinä-elokuun vaihteeseen, jolloin pohjanläheinen vesi kuitenkin automaattimittauksen mukaan vielä hapellinen, vaikkakin happea oli enää,5 mg/l. Pohjanläheisen veden happipitoisuus oli alle mg/l- raja-arvon kesäkuun puolivälistä kesäkuun loppuun noin kahden viikon ajan. Toinen heikkohappinen jakso ajoittui heinä-elokuun vaihteeseen, jolloin pohjanläheisen veden happipitoisuus oli alle mg/l reilun kahden viikon ajan. Kesään 15 verrattuna happitilanne oli heikompi. Kesällä 15 heikkohappiset jaksot (happea < mg/l) olivat vain muutamien päivien pituisia. Syystäyskierron alkaessa 1..1, Enonsaaren ja Lankiluodon syvänteiden pohjanläheisen veden lämpötila oli ehtinyt nousta lähes 1 asteeseen. Mixox - hapetinlaitteiden vaikutus alusveden lämpötilaan oli odotetun kaltainen. Lankiluodon syvänteen alus- ja päällysveden ravinnepitoisuudet nousivat alkukesän aikana. Osittain syynä oli pohjanläheisen veden happitilanteen heikkeneminen. Havaintojen perusteella happitilanne oli heikoimmillaan kesäkuun lopulla, jolloin pohjan lähellä oli happea 1, mg/l. Kuopio Erkki Saarijärvi Toimitusjohtaja, limnologi
17 17 LIITE 1. Mixox hapetusmenetelmä Hapettamisen tarkoituksena on ylläpitää pohjanläheisen veden happipitoisuutta tarpeeksi korkeana, jotta hapettomuudesta johtuvan ns. sisäisen kuormituksen seurauksena sedimentistä veteen vapautuvien ravinteiden määrä vähenisi. Pohjan pysyessä hapellisena, viihtyvät siellä myös järven kannalta tärkeät pohjaeläimet, jotka pohjaa pöyhiessään kuljettavat happea syvemmälle sedimenttiin, parantaen siten edelleen pohjan tilaa. Hapetuksen avulla pyritään myös elvyttämään pohjan aerobista (hapellinen) hajotustoimintaa, ja sitä kautta estämään anaerobisissa prosesseissa syntyvien haitallisten aineiden syntymistä (rikkivety, metaani, ammonium). Sedimentin metaanin tuotannon vähentyessä kaasukuplien aiheuttama sedimentin resuspensio vähenee, vähentäen samalla sedimentistä veteen vapautuvien ravinteiden määrää. Järvissä alusveden ja päällysveden lämpötilaerot aiheuttavat kesällä ja talvella voimakkaan tiheyseron vesikerrosten välille, estäen siten hapen luonnollisen siirtymisen pinnalta pohjalle. Mixox-hapetusmenetelmä perustuu hapekkaan ja kevyemmän päällysveden pumppaamiseen pohjan lähelle kerrosteisuuskausien aikana. Syksyllä ja keväällä, kun järven vesi on tasalämpöistä ja tuulet pääsevät sekoittamaan sitä, Mixox-hapetuspumppu voi olla pysähdyksissä. Pohjalle pumpattavaan päällysveteen ei lisätä ilmaa tai happea kuten ilmastimissa, joten laitteen energiantarve on pieni. Menetelmän luonteesta johtuen Mixox-hapetus ei sovellu talviaikaiseen käyttöön sellaisissa järvissä, joista happi saattaa loppua kokonaan ennen kevättä. Kun hapekasta päällysvettä johdetaan vähähappiseen tai hapettomaan alusveteen, happea siirtyy virtauksen ja päällysveden happipitoisuuden tulon mukainen määrä. Alusveteen pumpattu päällysvesi sekoittuu tiheyserojen vuoksi tehokkaasti (kuva ). Kevyemmän ja raskaamman veden seos nousee väliveteen ja kääntyy horisontaalisesti aiheuttaen alusveden kiertovirtauksen. Lopputuloksena alusveden tilavuus kasvaa ja sen lämpötila laskee talvella ja nousee kesällä. Vesijärvellä olevien kpl Mixox MD 11 laitteen yhteenlaskettu veden pumppausteho on noin m 3 /päivä, lisäksi Myllysaaren syvänteessä oleva Mixox MC 5 -laite pumppaa noin 15 m 3 / päivä. Kuva Mixox -hapetusmenetelmä.
VESIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2017 VUOSIRAPORTTI
Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden ympäristöpalvelut VESIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 17 VUOSIRAPORTTI Kuopio.9.17 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 1, 715 KUOPIO Puh. 17 79 Kotipaikka: Kuopio,
LisätiedotKYMIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2016
Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut KYMIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 26 Kuopiossa 4.3.27 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 2, 7 KUOPIO Puh. 7 279 6 Kotipaikka: Kuopio,
LisätiedotHORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 2018
Hormajärvi yhdistys ry HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 1 17..19 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 1, 715 KUOPIO Puh. 17 79 Kotipaikka: Kuopio, Y-59- tiedustelut@vesieko.fi www.vesieko.fi Sisällys
LisätiedotHORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 2017
yhdistys ry HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 17 31..18 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 1, 71 KUOPIO Puh. 17 79 86 Kotipaikka: Kuopio, Y-96-8 tiedustelut@vesieko.fi www.vesieko.fi Sisällys HORMAJÄRVEN
LisätiedotHORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 2016
yhdistys ry HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 16 Kuopiossa 1.6.17 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 1, 71 KUOPIO Puh. 17 79 86 Kotipaikka: Kuopio, Y-96-8 tiedustelut@vesieko.fi www.vesieko.fi Sisällys
LisätiedotTalviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä
13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotVesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena
Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi
LisätiedotTAMMELAN KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMIN HAPETUSSUUNNITELMA
Tilaaja: Tammelan Pyhäjärven- Kuivajärven suojeluyhdistys ry TAMMELAN KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMIN HAPETUSSUUNNITELMA Eeva Kauppinen Sisältö JOHDANTO... 3 AINEISTO... 3 I MUSTIALANLAMMIN JA KAUKJÄRVEN
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotSOMPASEN HAPPITILANTEEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET
SOMPASEN HAPPITILANTEEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 271/214 Eeva Kauppinen ja Erkki Saarijärvi Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotYara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019
1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotSYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016
VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotLUUKINJÄRVEN ILMASTUKSEN TEHOKKUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI SEKÄ SUOSITUK- SET JATKOSTA/VUOSI 2013
Vesistöosasto/RO.. Kirjenumero 97/ Espoon kaupungin ympäristökeskus PL 44 7 Espoon kaupunki LUUKINJÄRVEN ILMASTUKSEN TEHOKKUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI SEKÄ SUOSITUK- SET JATKOSTA/VUOSI. JOHDANTO
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotVesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin
Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Pauliina Salmi & Kalevi Salonen 31st Congress of SIL, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 17.8.21 Mukailtu suomeksi Tavoitteet
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotTalvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan
Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotSekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia
Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotTEERNIJÄRVEN TULOKSET JA
Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotAhmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotHirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely
Hirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely 15.11.2017 15.11.2017 Eeva Kauppinen Erkki Saarijärvi Tehdyt selvitykset 2017 Maastotarkastelu (valuma-alueen kuormituslähteet) Sedimenttikartoitus
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotJouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotIso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotMÄRKJÄRVEN HAPPITILANTEEN PARANTAMIS- MAHDOLLISUUDET
MÄRKJÄRVEN HAPPITILANTEEN PARANTAMIS- MAHDOLLISUUDET Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 26/214 Eeva Kauppinen ja Erkki Saarijärvi Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Kymijoen vesi jaympäristö ry
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotVUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien
LisätiedotTUUSULANJÄRVEN HAPETTAMINEN VUONNA 2009
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B 425 Kerava TUUSULANJÄRVEN HAPETTAMINEN VUONNA 29 Kuopiossa 8.2.21 Anneli Heitto Erkki Saarijärvi Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Yrittäjäntie 12
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotLammaslammen vedenlaatu vuonna 2017
Lammaslammen vedenlaatu vuonna 217 Lammaslammen vedenlaatu vuonna 217 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Näytteenotto... 3 3. Ilmastus vuonna 217... 3 4. Sääolosuhteet sekä virtaama- ja näkösyvyyshavainnot...
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotPuulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta
7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus
LisätiedotKYMIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2015
Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut KYMIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 215 Kuopiossa 16.9.215 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 12, 715 KUOPIO Puh. 17 279 86 Kotipaikka:
LisätiedotMustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?
Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHaukiveden yhteistarkkailu talvi 2018
1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 20.4.2018 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk.
LisätiedotLAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA VUODEN 2009 HAVAIN- TOJEN PERUSTEELLA
Vastaanottaja Lahti Aqua Oy Lahti Energia Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.21 Viite 8912854 LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA VUODEN 29 HAVAIN- TOJEN PERUSTEELLA LAHTI AQUA OY,
LisätiedotCOOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN
28.8.212 19.1.212 17.4.213 25.4.213 1.5.213 3.7.213 12.8.213 25.9.213 22.1.213 2.11.213 25.3.215 28.4.215 28.5.215 24.6.215 1.8.215 3.11.215 16.11.215 Vesistöosasto/RO 23.11.215 Kirjenumero 947/15 Vanajavesikeskus/Suvi
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden
LisätiedotRiittääkö hapetus järvien kunnostamiseen? Jukka Horppila
Riittääkö hapetus järvien kunnostamiseen? Jukka Horppila 29.11. 2018 Hapetus on yleisesti käytetty kunnostusmenetelmä, jonka tarkoituksena on usein vähentää fosforivuota sedimentistä veteen ja alentaa
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018
1.11.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Pitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018 Nummen Pitkäjärven pohjoisosasta on laadittu vuonna 2015 kesäajan raportti ja samassa yhteydessä Pitkäjärven
LisätiedotRuuhilammen veden laatu heinäkuu 2018
7.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 Ruuhilampi sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven eteläpuolella. Ruuhijärven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se kuuluu Löylymaanojan
LisätiedotKALLAVEDEN KELLOSELÄN ALUEEN MIXOX-HAPETTAMISEN VUOSIRAPORTTI 2014
POWERFLUTE OY SAVON SELLU KALLAVEDEN KELLOSELÄN ALUEEN MIXOX-HAPETTAMISEN VUOSIRAPORTTI Kuopio.. Eeva Kauppinen Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Yrittäjäntie, 7 KUOPIO Puh. 7 79 Kotipaikka: Kuopio, Y-9- tiedustelut@vesieko.fi
LisätiedotYhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus
Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotHaukiveden yhteistarkkailu talvi 2016
1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk
LisätiedotSyvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009
Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotSYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO 2.4.2015 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden
LisätiedotKarkkilan Kovelonjärven veden laatu heinäkuu 2018
3.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Karkkilan Kovelonjärven veden laatu heinäkuu 2018 Karkkilan Kovelonjärvi on pieni järvi, pinta-alaltaan noin eli 15 ha (0,15 km 2 ) ja kuuluu Kissanojan-Häijynojan
LisätiedotHARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors
HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotOsa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO
Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden
LisätiedotLAHTI AQUA, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA VUO- DEN 2008 HAVAINTO- JEN PERUSTEELLA
Vastaanottaja Lahti Aqua, Lahti Energia Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18/01/2010 Viite 89101397 LAHTI AQUA, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA VUO- DEN 2008 HAVAINTO- JEN PERUSTEELLA LAHTI AQUA,
LisätiedotViidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin
LisätiedotIso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA
HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan
Lisätiedot