Lausunto vesistön merkittävän pilaantumisen korjaamista koskevassa asiassa, Talvivaara Sotkamo Oy

Transkriptio

1 Ympäristö- ja tekninen lautakunta Lausunto vesistön merkittävän pilaantumisen korjaamista koskevassa asiassa, Talvivaara Sotkamo Oy YMPTEKLT 42 32/ /2015 YMPTEKLT Ympäristötarkastaja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on käynnistänyt ympäristönsuojelulain (86/2000) 84 a :n mukaisen menettelyn lähijärvien kunnostamiseksi eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annetun lain (383/2009) mukaisesti. Ympäristövastuulain mukaan korjaavien toimenpiteiden valinnassa otetaan huomioon vahingon aiheuttaneen toiminnanharjoittajan ehdotus sekä YSL 92 :n mukaiseen vireillepanoon oikeutettujen huomautukset. Ennen korjaavien toimenpiteiden valintaa koskevan päätöksen tekemistä varataan siten toiminnanharjoittajan lisäksi myös muille asianosaisille ja viranomaisille tilaisuus tulla kuulluksi. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta (ympäristö- ja tekninen lautakunta) lausuntoa vesistön merkittävän pilaantumisen korjaamista koskevasta asiasta. Lausunto on pyydetty toimittamaan mennessä. Lausunnon antamiselle on pyydetty ja saatu kokousaikataulujen vuoksi lisäaikaa saakka. Lausuntopyyntöä koskevassa asiassa on kyse Talvivaara Sotkamo Oy:n aiheuttamasta vesistön merkittävästä pilaantumisesta ja sen korjaamisesta. Merkittävää vesistön pilaantumista on alustavasti arvioitu tapahtuneen Talvivaara Sotkamo Oy:n toiminnan seurauksena pienissä alapuolisissa vesistöissä. Pilaantumista on tapahtunut kaivospiirin alueella sekä myös kaivospiirin ulkopuolella kaivosta lähinnä olevissa pienissä järvissä. Oulujoen vesistön suunnalla arvioiden mukaan aktiiviset kunnostustoimenpiteet ovat tarpeen Salmisessa ja Kalliojärvessä sekä etelän suunnassa Vuoksen vesistöalueella Kivijärvessä. Kunnostustarve Talvivaara Sotkamo Oy:n Ramboll Finland Oy:ltä tilaamassa lähijärvien kunnostaminen projektisuunnitelmassa on todettu seuraavaa: Kunnostustarpeen Salmisessa, Kalliojärvessä ja Kivijärvessä aiheuttaa veden pysyvä kerrostuneisuus suolapitoiseen, hapettomaan alusveteen ja vähemmän suolapitoiseen päällysveteen. Suolapitoisen alusveden ja vähempisuolaisen päällysveden tiheyseron takia järvissä normaalisti tapahtuneet kevät- ja syyskierrot ovat jääneet toteutumatta, mistä seurauksena järvien alusveden happitilanne on pysyvästi heikentynyt ja erityisesti sulfaatti-, rauta- ja mangaanipitoisuudet kohonneet. Vedenlaatumuutokset ja alusveden heikko happitilanne ovat aiheuttaneet

2 haittaa myös järvien vesieliöstölle, erityisesti syvännealueilla. Kalliojärvessä kerrostuneisuuden ei ole todettu olevan yhtä voimakasta kuin Salmisen ja Kivijärven syvännealueilla. Edelleen projektisuunnitelmassa todetaan seuraavaa: Kohonneet metallipitoisuudet esiintyvät sedimentin ylimmässä kerroksessa, jonka paksuus on enintään muutamia senttimetrejä (Pöyry Finland Oy, 2013b). Käytettävissä olevan aineiston perusteella ei voida tarkasti arvioida sedimentin sisältämien metallien osuutta järvien nykyiseen ekologiseen tilaan, sillä myös veden haitta-ainepitoisuuksilla ja alusveden hapettomuudella on ollut vaikutuksia eliöstöön. Sedimentissä havaitut metallipitoisuudet ovat kuitenkin selvästi pohjaeliöstölle haitallisella tasolla. Todennäköistä onkin, että järvien tulokuormituksen pienennyttyä ja vedenlaadun parannuttua sedimentin sisältämät haitta-aineet muodostuvat määrääväksi tekijäksi järvien ekologisen tilan kehityksen kannalta. Tarvetta sedimenttien kunnostamiselle tarkastellaan Salmisen alusveden kunnostuksesta saatujen kokemusten perusteella. Sedimenttien kunnostamiselle on käytännössä kaksi vaihtoehtoa, ruoppaaminen ja peittäminen/peittyminen. Kunnostuksen tavoite Kunnostuksen ensisijaisena tavoitteena on palauttaa Salminen, Kalliojärvi ja Kivijärvi pääosin vedenlaadultaan tilaan, jossa ne olivat ennen kaivostoiminnan alkamista. Tavoite voidaan saavuttaa kohdistamalla järviin sellaisia kunnostustoimenpiteitä, joiden vaikutuksesta järvien nykyisin pysyvästi hapettoman alusveden happitilanne paranee riittävästi eliöiden elinolosuhteiden turvaamiseksi. Alusveden hapettomuus on mahdollista poistaa a) kohdistamalla järviin sellaisia kunnostustoimenpiteitä, joiden seurauksena pysyvä kerrostuneisuus purkautuu luontaisesti b) tai lisäämällä alusveden happipitoisuutta keinotekoisesti hapettamalla. Pysyvän kerrostuneisuuden purkamisen ja alusveden happitilanteen parantamisen lisäksi välillisenä tavoitteena on estää järvien alusveden sekä pohjaan sedimentoituneiden metallien kulkeutuminen eteenpäin vesistöreitillä. Tavoitteena on myös estää alusveden happamoituminen sulfidimuodossa olevien sakkojen mahdollisesti hapettuessa kunnostustoimenpiteiden seurauksena. Kunnostuksen vaihtoehdot Järvien kunnostamiseksi on tarkasteltu ja vertailtu viittä eri vaihtoehtoa: Alusveden poistaminen pumppaamalla ja käsittely Käsittely kaivosalueella käänteisosmoosilaitteistolla ja puhdistetun veden palautus nykyisiä pintavesien valumareittejä käsiteltävän järven pintakerrokseen. Vaihtoehtoisesti vedet käsitellään kaivoksen nykyisillä ylijäämävesienkäsittelylaitteilla (metallien saostus ph-säädöllä) ja käsitellyt

3 vedet johdetaan suurempaan purkuvesistöön, mikä edellyttää purkuputken luvittamisen. Käsittelyn tavoitteena on saada alusveden suola- ja metallipitoisuus laskemaan siten, että järven kerrostuneisuus pääsee purkautumaan luonnollisesti. Kunnostuksen teknisessä suunnittelussa ja toteutuksessa huolehditaan siitä, että kunnostettavan järven vesitase ei muutu liikaa kunnostustöiden aikana. Alusveden hapettaminen Alusvesi hapetetaan tarkoitukseen kehitetyllä kelluvalla hapetuslaitteistolla. Menetelmässä alusveden happipitoisuutta nostetaan johtamalla alusveteen hapetettua pintavettä tai kierrättämällä alusvettä pinnan kautta ja palauttamalla hapettunut vesi alusveteen. Tavoitteena on parantaa alusveden happitilannetta ja siten vesieliöstön elinolosuhteita syvännealueilla. Hapetus on tarkoitus toteuttaa, niin ettei järven kerrostuneisuus purkaudu hallitsemattomasti hapetuksen aikana. Suolaista alusvettä ei kierrätetä päällysveden kautta, jotta pintaveden laatu ei heikenny kunnostuksen aikana. Kemikalointi (kalkitus) Alusveteen lisätään kalsiumpohjaista kemikaalia, joka saostaa alusvedessä liuenneena olevia metalleja ja nostaa alusveden ph:ta. Metallien saostamisen jälkeen tiheyserosta johtuva järvien kerrostuneisuus puretaan pumppaamalla alusvesi pintakerrokseen. Kemikaloinnin tavoitteena on ehkäistä alusveden metallien kulkeutuminen kerrostuneisuuden purkamisen yhteydessä. Kemikaloinnilla ei todennäköisesti ole suurta vaikutusta alusveden sulfaattipitoisuuteen, jolloin käsittelyn jälkeisen kerrostuneisuuden purkamisen yhteydessä päällysveden sulfaattipitoisuus kohoaa ja alusvedessä varastoituneena ollut sulfaatti kulkeutuu alaspäin vesistöreitillä. Sedimentin poistaminen Ruoppauksen tavoitteena olisi poistaa järvien sedimentteihin kertyneet haitta-aineet ja siten luoda eliöstölle nykyistä suotuisammat elinolosuhteet. Ohuen sedimenttikerroksen poistaminen ruoppaamalla on työteknisesti hankalaa, käytännössä ruoppauksessa sedimentti tulee poistetuksi vähintään cm syvyydeltä. Tällöin poistetuksi tulee myös puhdasta orgaanista sedimenttiä. Ruoppaustoimenpiteistä aiheutuu väistämättä myös sedimentin sekoittumista veteen, jolloin sedimenttiainesta voi kulkeutua myös kunnostuskohteen alapuolisiin vesistöihin. Kulkeutumisen rajoittamiseksi on olemassa erilaisia teknisiä ratkaisuja, mutta väistämättä aina jonkin verran sedimenttiainesta kulkeutuu kunnostuskohteen ulkopuolelle. Sedimentin poiston jälkeen alusvesi käsiteltäisiin vielä erikseen. Sedimentin peittäminen Sedimentit voidaan myös peittää/antaa peittyä puhtaalla materiaalilla, jolloin metallipitoisen sedimentin päälle kerrostuu puhdasta ainesta. Sedimentin puhtaan pintakerroksen ansiosta pohjaeläinten altistuminen

4 alempien sedimenttikerrosten haitta-aineille on vähäisempää. Puhdas kerros voi myös estää sulfidimuodossa olevien metallien vapautumisen sedimentistä veteen alusveden hapettuessa edellä kuvattujen alusveden kunnostustoimenpiteiden seurauksena, koska puhtaan kerroksen alla vallitsee pysyvästi pelkistävät olosuhteet. Tämän varmistamiseksi tulee metallipitoisuuksia tarkkailla tehostetusti sedimentissä ja pohjan läheisessä vesikerroksessa kunnostustoimenpiteiden aikana ja niiden jälkeen. Peittämisessä sedimentti peitetään tai annetaan peittyä puhtaalla materiaalilla ennen alusveteen kohdistuvia kunnostustoimenpiteitä. Ehdotettu kunnostusmenetelmä Tehtyjen teknisten vertailujen sekä hyötyjen, haittojen ja riskien tarkastelun jälkeen on Ramboll päätynyt ehdottamaan päivätyssä laatimassaan projektisuunnitelmassa seuraavaa: Alusveden käsittely käänteisosmoosilla tai vaihtoehtoisesti veden puhdistaminen kalkkisaostuksella ja johtaminen suurempaan purkuvesistöön (vaatii purkuputken luvituksen) ovat tutkimisen arvoisia menetelmiä Salmisen, Kalliojärven ja Kivijärven syvänteiden haitta-aineiden poistamiseksi ja pysyvän kerrostuneisuuden purkamiseksi. Tällöin myös järvien happitilanteen oletetaan palautuvan luonnollisemmalle tasolle. Av. palvelualuejohtaja Ehdotus Ympäristö- ja tekninen lautakunta lausuu asiasta seuraavaa: Lautakunta pitää tärkeänä, että Salminen, Kalliojärvi ja Kivijärvi kunnostetaan tilaan, jossa ne olivat ennen kaivostoiminnan alkamista. Lautakunta on jo joissakin aiemmin antamissaan lausunnoissa vaatinutkin pilaantuneiden alueiden puhdistamista. Lautakunnan mielestä kunnostamisella ei kuitenkaan ole välitön kiire mm. syystä, että yhtiön ympäristö- ja vesitalouslupa-asioita on vireillä tai valituksen alla. Lisäksi ennen kunnostustoimien aloittamista on tärkeää, että järviin kohdistuva ulkoinen kuormitus on minimissään. Tämänhetkinen vesitilanne on kaivoksella kriittinen joten kunnostuksista mahdollisesti syntyvät lisävedet huonontaisivat entisestään tilannetta. Tärkeää on kuitenkin pitää huoli, että kunnostuksen lykkääminen ei aiheuta lisähaittoja, vaarana voi olla mm. haitallisten aineiden lähteminen liikkeelle. Lautakunta pitää hyvänä asiana, että kunnostaminen on suunniteltu toteutettavaksi vaiheittain. Valittava kunnostusmenetelmä aiotaan ensin testata kaivospiirin sisällä olevassa pienessä ja matalassa Salmisessa ennen kuin Kivijärveä ja Kalliojärveä aletaan kunnostamaan. Harkittava olisi myös onko kaikkien kolmen järven kunnostamisessa järkevää käyttää samaa menetelmää, koska järvet ovat hyvin erityyppisiä. Järvien kunnostustyö on joka tapauksessa suunniteltava huolella ja kunnostuksen aikaiseen valvontaan on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Ennen kunnostustöiden aloittamista on oltava tarkkaan selvillä miten

5 kunnostuksessa syntyvät lietteet ja vedet käsitellään ja mihin ne sijoitetaan. Päätös Lautakunta hyväksyi av. palvelualuejohtajan ehdotuksen. Jäsen Pentti Vihanto ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon ja poistui kokouksesta tämän pykälän ajaksi (hallintolaki 28 ). Otteet Ympäristötarkastaja